Luontoretki.

Sadan sammakon kutupaikka

  • 12 min
  • toistaiseksi

Jos on hyvä lampi tai oja ja riittävästi aikuisia sammakoita niin taktiikka on selvä. Koiraat tulevat ensin ja painivat keskenään ja sitten ne pelehtivät naaraiden kanssa. Tämän jälkeen naaraat kutevat ja homma etenee seuraavasti. Ensin on muna, sitten on toukka ja lopuksi sammakko. Kuulostaa sangen yksinkertaiselta, mutta onko se näin helppoa? Luontoretkellä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Jarmo Saarikivi ja Juha Laaksonen seuraavat sammakoiden kutupuuhia Vanhankaupunginlahdella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 29.4.2018 8.10 • Yle Radio Suomi Kemi

Jaksot

  • Mitä jos hammas katkeaa tai irtoaa, miten tärkeät hampaat ylipäätään eläimille ovat ja onko niistä syytä pitää huolta. Kasvavatko hampaat? Millä taktiikalla eläimet syövät? Ihmisellä kun on kädet, mutta kaloilla evät, linnuilla jalat ja siivet. Luontoretkellä Juhat Roiha ja Laaksonen suuntaavat Inkoon Kopparnäsin eteläkärkeen aamukahville pohtimaan syömisen arvoitusta. Nuotiolla juttu ryöpsähtää erilaisiin aiheisiin ja taitaa herroilla suurin osa eväistä jäädä syömättä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Pää, olkapää, silmät, korvat, suu, sorkat, peppu. Mihin luontokuvaajan kannattaa tarkentaa? Silmät ovat tunnetusti tärkeät, moni luontokuvaaja pitää valokuvaa suorastaan epäonnistuneena, jos kohteen silmät ovat epätarkat. Mitä mieltä asiasta oli Lisse Tarnanen? Luontoretkellä pohdittiin myös eläinten katsetta, millaisia ilmeitä on esimerkiksi kaloilla, käärmeillä ja linnuilla. Lissen retkikaverina Nurmijärvellä oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miltä Atlantilla tuoksuu, kuinka pitkälle merellä näkee ja tuleeko keskellä merta mietittyä, että alla on kolme tai neljä kilometriä syvää ja matkaa määränpäähän on viitisen tuhatta kilometriä. Miten valtameret, meret ja järvet eroavat tunnelmaltaan toisistaan? Näkeekö Atlanttia ylittäessä lintuja tai nisäkkäitä? Utössä asuva Ilkka Lähteenmäki matkasi viime vuoden lopulla 12 miehisellä Swan 65-purjeveneellä Las Palmasista Karibialle. Millaisia muistoja purjehdusreissusta jäi mieleen? Näitä hetkiä ja merellisiä tunnelmia Ilkka Lähteenmäki ja Juha Laaksonen muistelevat rantakalliolla Utön valkopunaisen majakan alla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Ruutanoiden talvenvietosta kerrotaan hurjia tarinoita. Yleisesti ne otsikoidaan ikävän kärkevästi: ruutanat viettävät talven humalassa, kännikala möyrii pohjamudissa, hönössä kylmimmät kuukaudet, maistissa syksystä kevääseen. Totuus on kuitenkin se, että ruutana ei juo alkoholia, mutta sen veressä sitä on talvella jonkin verran. Miten se on mahdollista? Ruutana talviolosuhteita Kirkkonummella selvittävät tutkija Ari Saura ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Millaisella lammella kaakkurit pesivät ja mitkä tekijät vaikuttavat niiden pesimämenestykseen? Kalastavatko kaakkurit kotilammellaan vai pitääkö niiden suunnata läheisille järville, millainen ääni kaakkureilla on? Vaikka vielä on talvi ja kaakkurit jossain Pohjanmerellä, niin luontoretki vietetään kuitenkin kaakkurilammella ja odotuksen intoa on jo selvästi ilmassa. Kaakkurikokemuksistaan kertoo luontokuvaaja Jari Salonen ja retkikaverina jäisellä Kiimalammella Nokialla on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lintuharrastajat keräävät erilaisia lintupinnoja. Aika monet merkitsevät muistiin elikset eli elämänpinnat tai vuodarit eli vuoden aikana havaitut lintulajit. Jotkut keräävät tietyn paikkakunnan vaikkapa Hangon pinnoja, jotkut taas merkitsevät muistiin lintutorni- tai saari pinnoja. Myös talvi-, kevät-, kesä- ja syyspinnat ovat suosittuja, jopa kuukausipinnat. Mutta mitä tekee Juha Kettunen. Hän on retkellä joka päivä, Juha kerää päivänpinnoja. Mistä oikein on kyse ja mikä on tämän aamun ja päivän tavoite? Retkikaverina Helsingissä on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Millaista on kävellä metsässä Rovaniemen korkeudella tai Etelä-Suomessa. Onko talvinen metsä Rovaniemellä erilainen kuin vaikkapa siuntiolainen metsä? Luontoretkellä Mister Lordi, Tomi Putaansuu, kertoo suhteestaan talveen ja lumeen. Mikä talvessa kiehtoo ja miten keskustelu rönsyilee kun Juha Laaksonen vie Putaansuun lumiseen, siuntiolaiseen sekametsään retkelle ja kyselee hiihtämisestä, talven väreistä ja puhtaasta ilmasta. Monta asiaa tulee selväksi, esimerkiksi, että Rovaniemi on paikkakuntalaisittain Rollo ja Putaansuu jos joku tykkää lumesta ja jopa pakkasesta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Koira joka pyydystää myyriä. Se ei sinänsä ole vielä ihme, sillä monilla koirilla on saalistusvietti ja ne tonkivat mielellään eläinten kaivamia koloja. Mutta koira joka, auttaa myyrätutkijaa etsimään myyriä on jo hiukan erikoisempi kaveri. Millä keinoin koira myyrän vainuaa ja saalistaako koira kuten vaikkapa kettu. Luontoretkellä Siuntiossa lapinkoira Raksu esittelee kykyjään Juha Laaksoselle ja koiran omistaja Paavo Hellstedt myhäilee tyytyväisenä Raksun taidoille. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kännykkä, pokkari, riistakamera, GoPro vai järkkäri? Valokuvia voi nykyään ottaa monilla eri välineillä. Luontoretkellä kuvauskouluttaja Paavo Hamunen ja Juha Laaksonen testailevat miten luonnon kuvaaminen onnistuu kännyköillä. Talvisessa lumisessa Lehtisaaressa riittänee haasteita, ainakin puhelimen akut eivät tiettävästi kestä pakkasessa kovin pitkään. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Suomessa on yksi myrkyllinen nisäkäs. Tiedättekö mikä se on? No se on vesipäästäinen. Se ei ole huisin harvinainen, mutta se on yllättävän vaikea päästä näkemään. Nisäkäsharrastaja Harri Muukkonen löysi sattumalta hieman huonokuntoisen pitkänokkaisen kaverin savisen ojan varresta, otti sen huostaan ja ruokki päästäisen kuntoon. Nyt pääsemme vapauttamaan hoidokin. Pornaisissa tätä mustavalkeaa veijaria on hyvästelemässä Harri Muukkonen ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretki vietettiin odottavissa tunnelmissa. Miltä tuntuu kun kaamoksen jälkeen aurinko ensimmäisen kerran pilkahtaa näkyviin? Milloin tuon valoilmiön voi Ivalon korkeudella nähdä ja odottaako sitä moni luonnossa kulkija? Viime vuoden kaamoksen jälkeisestä tunnelmasta, siis ensipilkahduksesta, kertoo Vesa Luhta. Retkikaverina on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Aloitan lintuharrastuksen, opiskelen kasveja, valokuvaan sieniä, seuraan lumijälkiä tai bongaan 30 päiväperhoslajia. Uutena vuonna tehdään ja annetaan erilaisia lupauksia ja toivomuksia. Millaisen haasteen kulttuuripersoona Juha Roiha lupaa ottaa vastaan vuodelle 2019 ja millä ehdoin. Joutuuko kaimapoika Juha Laaksonen pulaan, jos Roiha onnistuu tavoitteissaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä