Havaintoja ihmisestä

Onnen jahtaaminen tekee onnettomaksi

  • 33 min
  • toistaiseksi

"On täysin kohtuuton vaatimus, että pitäisi tulla jotenkin valmiiksi ihmiseksi ennen kuin onnea voisi saavuttaa ja kokea", toteaa kolmekymppinen Annika.

Onnellisuutta on tutkittu jo sadan vuoden ajan. Hyvinvointiyhteiskunnassa eläminen lisää ihmisen mahdollisuutta onnellisuuteen, mutta monet asiat voivat olla myös sen esteenä. Psykologian professori emeritus Markku Ojanen kertoo, että muun muassa alkoholi ja onnellisuuden jahtaaminen vähentävät onnellisuutta.

Mitkä tutkitusti tekee meidät ihmiset onnellisiksi? Mikä estää meitä olemasta onnellisia? Mitä onnellisuus oikeastaan on?

Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Kaisa Joustie, Salla Matusiak, Hannele Kurkela ja Riikka Rahi.

Lähetykset

  • to 17.5.2018 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Lapsenlapseni syntyivät vuoden ikäerolla ja siinä vaiheessa, muutaman vuoden ajan, olin paljon hoitoapuna. Lapset olivat jo aivan vauvoina yötä mummulassa, mistä on seurannut syvä kiintyminen molemmin puolin", kertoo Selma kokemuksistaan.

    Isovanhemmuus ei ole lajityypillistä käyttäytymistä vain ihmiselle. Hoivaavaa otetta jälkikasvua kohtaan on havaittu useilla kädellisillä isoäideillä kuten esimerkiksi vapaina elävinä simpansseilla, paviaaneilla ja vangittuina elävillä gorilloilla, kerrotaan Väestöliiton julkaisussa: Isovanhemmat, vanhempien lastenhankinta ja lasten hyvinvointi.

    Suomessa on 1,1 miljoonaa isovanhempaa, joista 20 % ei ole mukana lastenlasten elämässä.

    "Siellä on hyvin iäkkäitä, vaikka 100-vuotiaita, sairaita tai niitä, jotka asuu kaukana. Mutta sitten siltikin jää jäljelle iso joukko isovanhempia, jotka eivät saa osallistua ihmissuhdeongelmien vuoksi", kertoo perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa Väestöliitosta.

    Miksi kaikki isovanhemmat eivät saa olla mukana lastenlasten elämässä? Millaisia odotuksia perheellisillä on isovanhempia kohtaan ja toisinpäin? Millaisia vaikutuksia isovanhemmilla on lapsenlapsen elämään?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Ida-Maria Bergman, Tuula Hyttinen, Salla Matusiak, Tatu Tamminen ja Kirsi Väänänen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • "Yhteen hiileen puhaltaminen on yllättävän vaikeaa, kun perhe hajoaa ja ero tulee kuvioihin. Kuka pitää lapset? Kenen luona kirjat? Onko oikein, että isä näkee lapsia yhtäkkiä vaan joka toinen viikonloppu?" kertoo Sanna vanhemmuudesta eron jälkeen.

    Perustuslaki edellyttää, että vanhempia ja vanhemmuutta tuetaan tärkeässä kasvatustehtävässään, mutta palveluiden saatavuus vaihtelee. Vanhempien tukiverkot ovat ohentuneet ja järjestöt paikkaavat aukkoa vapaaehtoisten voimin.

    Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaan mukaan vanhemmuus muuttaa ihmistä monella tavalla. Vanhemmat kokevat paineita erilaisista asioista

    "Jotkut kertovat, että on vaikea kestää omaa murrosikäistä tai että uhmaikäisen raivokohtaukset on täysin sietämättömiä. Äitiryhmissä puhutaan, kuinka vaikeaa on ottaa vastaan oman lapsen aggressiota vastaan", sanoo Oulasmaa.

    Millaista on hyvä vanhemmuus? Miten vanhemmuus muuttaa elämää?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso ja Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Salla Matusiak, Teemu Sipilä, Susanna Vainiola ja Marja Vehkanen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • "Olen elänyt monenlaisissa parisuhteissa, ollut pettäjän kolmantena pyöränä sekä sinkkuna. Kaikista on kertynyt vuosia kokemusta, mutta pisin suhde on ollut vain 3,5 vuotta pitkä. Koen tällä hetkellä olevani solo poly ilman vakavia parisuhteita", kertoo Leena.

    Ihmisten odotukset ja merkitykset parisuhdetta kohtaan ovat muuttuneet, kertoo
    psykologi Jaakko Sahimaa.

    Parisuhteseen kannattaa sitoutua.

    "Itse olen hyvin vahvasti pitkien parisuhteiden puolestapuhuja. Tutkimukset osoittavat, että parisuhteessa elävät ovat terveempiä ja elävät pidempään", kertoo psykologi Jaakko Sahimaa, joka pitää parillinen.fi blogia ja organisoi Suomen suurinta nuorille suunnattua parisuhdetapahtumaa.

    Elämän jakaminen parisuhteessa ei ole ainaista auvoa. Suomalaisissa parisuhteissa riidellään kotitöiden jakamisesta. Erimielisyyksiä syntyy myös lasten kasvatuksesta, seksistä ja vapaa-ajasta.

    Mitä ihmiset haluavat parisuhteelta? Millaisista asioista parisuhteessa riidellään? Millaisia vaiheita parisuhteessa tutkimusten mukaan on?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Ida-Maria Bergman, Charlotta Hagfors, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Kirsi Väänänen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • Havaintoja ihmisestä Extrassa pohditaan vanhenemista ja ikäkriisiä. Toimittaja Satu Kivelä tapasi AntroBlogin päätoimittajan Ninnu Koskenalhon Hietaniemen hautausmaalla, Helsingissä. Koskenalholle hautausmaa on paikka, jossa hän käy säännöllisesti pohtimassa elämää.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa selvitettiin ikääntymistä ja ikäkriisiä elokuussa. Ohjelmassa haastateltiin psykologi Marja Saarenheimoa ja kuultiin eri ikäisten ihmisten pohdintoja omasta iästään. Ohjelma pysyvästi kuunneltavissa Yle Areenassa ja sen otsikko on: “Ikäkriisiä ei ole olemassa”.

  • "Omista Facebook-kavereistani kaksi henkilöä silloin tällöin tölväisee epäasiallisesti, aina ne samat kaksi. Olen saattanut poistaa koko aloittamani ketjun, koska en ole halunnut nähdä hämmästyttävän epäystävällisiä kommentteja", kertoo Marika.

    Miksi empatia toimii huonosti netissä? Voiko väärinymmärryksiä verkossa estää?

    Kysymyksiin vastaa aivotutkija Katri Saarikivi, joka työskentelee Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän veti pari vuotta sitten NEMO-hanketta, jossa tutkittiin vuorovaikutusta netissä.

    "Jos visualisoitasiin keskustelijoiden sykettä, tulisiko siinä sellainen fiilis, että keskustelee ihmisen kanssa", pohtii Saarikivi.

    Parhaillaan Saarikivi jatkaa tutkimustyötä uuden hankkeen, HUMEX:in parissa, jossa selvitetään laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja, ja miten niitä voisi edistää verkon työkaluilla.

    Tutkimustyö ja kokeilut ovat tarpeen, koska kivikautiset aivomme tekevät tulkintoja digitaalisessa ympäristössä.

    "Tutkimusten mukaan ihmiset tutkivat neutraaleja sähköposteja lähtökohtaisesti negatiivisemmin. Meidän aivot on vain viritetty sellaisiksi", kertoo Saarikivi.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Jouni Kenttämies, Laura Koso, Salla Matusiak, Heikki Puskala ja Marja Vehkanen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • "Eniten empatiaa ja varsinkin sen konkreettisia ilmentymiä tarvitsevat, saavat sitä vähiten: lapset, vanhat, sairaat, pakolaiset. Kuolevat - kuolevat vanhat ihmiset ja jopa lapsetkin - niin se vain on, eihän uskoisi?", pohtii Airi.

    Vapaa empatiatutkija Sami Keto on kirjoittanut yhdessä filosofi Elisa Aaltolan kanssa kirjan, Empatia, myötäelämisen tiede. Kirjoittajat ovat halunneet nostaa teoksen avulla empatian yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.

    "Suurta osaa keskustelua leimaa yksilökeskeisyys, joka saattaa jättää empatian yksilön ominaisuuksien tasolle. Se ei tuo sitä yhteiskunnallista ulottuvuutta, jota kaivataan", kertoo Keto.

    Kun ihminen nousee sosiaalisessa asemassa hän alkaa kokea vähemmän empatiaa myös koko yhteiskuntaa kohtaa. Se on ongelmallista, koska empatia liittyy vahvasti moraaliseen toimijuuteen.

    “Meidän pitäisi pystyä tunnistamaan yhteiskunnallisia rakenteita ja kulttuurillisia kertomuksia, jotka vaikuttaa empatiaan ja ohjaa sitä tiettyyn suuntaan. Ne määrittelevät sitä, ketä kohtaan koemme empatiaa?”, sanoo Keto.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Tuula Hyttinen, Rainer Korhonen, Miika Lauriala ja Salla Matusiak
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • "Koulun opinto-ohjaajalla oli hieno läsnäolon taito. Hän oli tarpeeksi rento, mutta silti hänestä huokui luotettavuuden tuntu ja se, että hän oli meidän oppilaiden puolella. Kävin opon luona tankkaamassa uskoa itseeni", kuvailee Sari kokemuksiaan lukiossa.

    Tutkimusten mukaan opettajan lämmin ja kannustava suhtautuminen vaikuttavat siihen miten oppilas oppii.

    Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, erityisopettaja Kaisa Vuorinen haluaa tuoda kouluihin vahvuudet huomioivan positiivisen pedagogiikan.

    "Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada peruskoulun aikana huomata hyvä itsessään ja löytää omat vahvuutensa. Tärkein tavoite on, että koulussa kasvaa terveellä itsetunnolla varustettuja lapsia ja nuoria", sanoo erityisopettaja Kaisa Vuorinen.

    Myönteisyyden hyödyistä motivaatioon, oppimiseen ja hyvinvointiin on olemassa myös kansainvälistä tutkimustietoa.

    Mitä positiivinen pedagogiikka on? Mikä estää meitä kannustamasta, kehumasta ja kiittämästä toisiamme?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Timo Asikainen, Rainer Korhonen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Marja Vehkanen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • "Pystyn nykyään hyväksymään huonot muistot osana tätä minun omaa elämääni ja niiden merkitys on pienentynyt. Voin todeta itselleni, että olenpas aika vahva, kun olen tuollaistakin kokenut ja silti ihan voimissani", kertoo tarinansa ohjelmaan lähettänyt Kaisa.

    Psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimon mukaan muistoilla on iso merkitys ihmiselle niin hyvässä kuin pahassakin.

    "Tarvitsemme jotain käsitystä omasta historiastamme ja muistoistamme. Ne rakentavat kuvaa siitä keitä me olemme. Huonona puolena ne voivat estää meitä muuttumasta tai valitsemasta uusia asioita elämäämme", sanoo psykologi Marja Saarenheimo.

    Miten muistot syntyvät? Miten ne meihin vaikuttavat? Miten tulla toimeen ahdistavien muistojen kanssa?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Timo Asikainen, Jalmari Laine ja Salla Matusiak.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • "Ihmisen kokemus kyllä kasvaa vanhetessa ja hän voi karttaa niiden virheiden tekemisiä jotka on jo kertaalleen tehnyt. Nuoren täytyy tehdä itse samat virheet oppiakseen", pohtii 72-vuotias Markus.

    Psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimo haluaa nostaa esille positiivisia asioita ikääntymisestä. Moni pelkää, että vanhana muisti ei pelaa ja ajatuskaan ei kulje. Tämä ei pidä paikkaansa. Ajattelu toki muuttuu vanhempana. Esimerkiksi ikääntynyt kykenee paremmin muodostamaan kokonaiskuvan asioista ja suhteuttamaan asioita.

    "Nuorena on aika ehdoton ja vanhempana kykenee ymmärtämään, että asiat voi nähdä monella tavalla", sanoo psykologi Marja Saarenheimo.

    Ihminen pohtii nuorena aikuisena, keski-ikäisenä ja ikääntyneenä erilaisia asioita.
    Ikääntyminen voi tuoda tullessaan sairauksia ja monia muutoksia elämään, mutta se ei tarkoita elämän loppumista.

    Miten ikääntyminen meihin vaikuttaa? Onko ikäkriisejä olemassa?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Mikko Lohenoja
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Kaj Färm, Tuija Kurvinen, Miika Lauriala, Riikka Rahi ja Juha Salomaa.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • “Yhtenä iltapäivänä ovikelloani soitti minulle ennestään tuntematon nainen joka halusi näyttää minulle papereita miehestäni. En uskonut silmiäni, hetki oli aivan epätodellinen” kertoo perheellinen Minna viestissään.

    Manipulointi on toiseen ihmiseen vaikuttamista viestinnän keinoin. Manipuloimalla on tarkoitus saada ihminen toimimaan vastoin omaa etuaan, kertoo dosentti, lääketieteen tohtori ja psykiatri Hannu Lauerma.

    Mitä muotoja manipulointi voi saada? Miksi psykopaatit ovat taitavia manipuloimaan? Miten manipuloinnilta voi suojautua?

    Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Marja Vehkanen, Heikki Puskala, Simo Häkli, Anu Heikkinen ja Annina Aho.

  • "Sadistista koulukiusaamista. Opettajien pois katsomista. Asioihin puuttumattomuutta niiden taholta, joilla olisi valtaa muuttaa asioita. Eläinten satuttamista, jos ne eivät toimi ja tottele juuri niin kuin halutaan - vaikka niitä ei olisi koulutettu", näin kertoo nelikymppinen Timo kokemuksistaan.

    Ihmisen aggressiovalmius on syntynyt evoluutiossa. Ihminen on aika agressiivinen laji verrattuna muihin kädellisiin lajeihin. Dosentti, lääketieteen tohtori ja psykiatri Hannu Lauerma kertoo, että aggressio on ollut osa lajin selviytymistä.

    Mitä pahuus on? Onko ihminen hyvä vai paha? Mikä estää pahuutta?

    Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat mm. Kaija Kellman, Ida-Maria Bergman, Tuija Kurvinen ja Salla Matusiak.

  • "En tule ikinä kävelemään yli kahdenkymmenen euron kengissä tai käymään kesäfestareilla, unelmahäistä nyt puhumattakaan", kertoo alle kolmekymppinen Minttu.

    Rahaan liittyy vahvasti oikeudenmukaisuus. Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Seppo Ikäheimon mukaan ihmiset, jotka ovat saaneet liian vähän kokevat epäoikeudenmukaisuutta. Myös he, jotka kokevat, että ovat saaneet liikaa kokevat epäoikeudenmukaisuutta.

    "Mun mielestä on tervettä olla ahne. Silloin saatat motivoitua tekemään asioita, jotka ovat hyödyllisiä myös muille", sanoo professori Seppo Ikäheimo.

    Miten raha vaikuttaa ihmiseen? Mitä, jos raha ei riitä perustarpeiden tyydyttämiseen? Mitä, jos rahaa on liikaa? Minkä verran on tarpeeksi?

    Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Iida Rauhalammi, Tommi Koskenheimo, Tatu Tamminen, Hannele Kurkela ja Jami Liukkonen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä