Yle Uudizet karjalakse

EU:n uuzi tiedosuoju-ukuazu tuli voimah mennyt nedälil piätteniččän

  • 3 min
  • toistaiseksi

Ukuazu miärittäy, kui eriluaduzile organizacieloile pidäy käzitellä hengilötiedoloi. Niilöih hengilötiedoloih kuulutah ezimerkikse nimet, adresit libo sähköpoštuadresit. Tiedoloi voibi käyttiä ezimerkikse vaigu juuri moizih tarkoituksih, kudamih niškoi net on allunperin kerätty. Uvvistus pidäs parandua tavallizen ristikanzan azemua.

Ammatillizes opastukses on äijy muahmuuttajua opastujua.

Muahmuuttajien opastujien miäry sežo kazvaugi aiga ruttoh. Ezimerkikse Helsingin ammattiopiston opastujis jo läs 30 (kolmiekymmendy) prosentua ollah vieraskielizet. Vieraskielizien opastujien muamankieli on mitahto muu, ga ei suomen eigo ni ruočin kieli. Äijy muahmuuttajua opastuu ezimerkikse tehnizil aloil.

Yliopastujien koittehis neidizet ollah suadu parembazet arvosanat, migu brihat.

Yle Uutiset verrattih neidizien da brihoin arvosanoi tämän keviän yliopastujien koittehis. Läs kaikis ainehis neidizet oldih brihoi parembat. Neidizet oldih selgiehgi parembat tervehystiijos da psiholougies. Fiiziekangi koittehis neidizil meni parem, migu brihoil. Toizielpäi brihoil parem meni ezimerkikse hiimies da pitkäs matematiekas.

Mennyt ezmässargen nähtih uuzi räken siän rekordu.

Tänä vuon oraskuul on olluh enämbi räkkii päivii, migu aijembinnu vuozinnu. Ezmäinargi oli täl kuul jo kolmastostu räkki päivy. Räken päivän aigua lämbötila on piäl 25 (kahtenkymmenen viijen) astehen kustahto Suomes. Vahnu rekordu oli vuvvel 1984 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen nelli).

Tervehysministerstvan ruadojoukko on miettinyh taboi vähendiä tabakoičendua ielleh.

Ruadojoukko ehoittau, gu vois ezimerkikse nostua tabakkuveruo. Ruadojoukko tahtos, gu tabakan hindu nouzis sego tabakkuveruo nostettas äijängi kerdua tulieloin vuozien aigua. Tabakkufirmat ei olla ruadojoukonke yhty mieldy. Niilöin mugah rahvas ruvetah tuomah vie enämbän tabakkua ulgomualoispäi, kallistunnou se Suomes.

Nygöi Suomes luajitah enämbi mašinua da laivua, migu enne.

Tänä vuon miäry kazvau piäl 20 (kahtelkymmenel) prosental. Ennustuksien mugah tulien vuon kazvandu nouzou vie 15 (viijeltostu) prosental. Tutkimuslaitoksen mugah mašinoin da laivoin luajindu kazvau Suomes teriämbäh, migu tavan mugah on mennyh EU:n alovehel.

Arhijepiskoppu Kari Mäkinen tahtos, gu kirikön kohtavundu homopuaroih muuttus.

Mäkinen sanou, gu kiriköle pidäs kohendua homopuaroin venčaičendu- da kirjah menendy -oigevuksii. Häi uskou, što muutos roih, ga tahtos, gu se tapahtus teriämbäh. Mäkinen lähtöy eläkkehele kezäkuun allus. Uvvekse arhijepiskopakse on vallittu jepiskoppu Tapio Luoma.

Karjalan Kielen Seuran vuozikerähmös myöstin vallittih arhijepiskoppu Leo seuran paginanvedäjäkse.

Tavanmugazien vuozikerähmödokumentoin hyväksymizen ližäkse kerähmö lujendi seuran hoijettavan karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogramman ruandupluanan da bydžietän täkse vuottu. Parluamentan annettuloin miärydengoin vuoh todevutettavu elvytyshankeh on suurin karjalan kehittämisprojektu Suomes da se varmistau kielen da kul’tuuran kehittymisty sežo tulielgi aigua.

Lähetykset

  • la 2.6.2018 15.50 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Paanazen yhtehčotaitut ruado- da piäomatulot oldih enäm 65 (kuuttukymmendy viitty) miljonua euruo. Kymmenen suurituloziman joukos kaikkiedah on viizi Supercellan johtajua. Mennyt vuon suomelazet suadih veronalastu tuluo kaikkiedah nenga 140 (sada nellikymmen) miljardua euruo. Veruo tulolois maksettih kaikkiedah 30 (kolmekymmen) miljardua euruo.

    Nol’atulozien ristikanzoin miäry Suomes on kazvanuh kahtes vuvves 15 (viijeltostu) tuhandel.

    Veroittajan kirjoil on läs 160 (sadua kuuttukymmendy) tuhattu verovelvollistu, kudamil mulloi ei olluh veroitettavua tuluo ni yhty. Suurin vuitti nol’atulozis on ulgomualazet, kuduat ollah oldu Suomes ruavos libo opastumas. Tuloloittah on sežo äijy Suomen kanzalastu, kuduat eletäh verovällyöl libo kudamien piädy elätetäh vahnembat, ukko libo mučoi.

    Pitkän liinien poliitikku, kanzanevustai Pekka Haavisto on vallittu vihandoin paginanvedäjäkse.

    Haavisto tahtou viijä vihandat kolmen suuriman puolovehen joukkoh parluamentan valličuksis. Häi yhtelläh planiiruiččou jättiä paginanvedäjän sijan oman kavven jälles.

    Dorogoin talvikunnos piendiä tahtotah parandua lähivuozien aigua.

    Liikendehvirrasto nostau piädorogoin hoidoluokkua pakkaskuus algajen piäl tuhanden kilometrin matkal. Äijis kohtis ližätäh vähäzin sežo hil’l’azembien tielöin suolatustu libo adravustu. Tavoittehennu on vähendiä libielöi dorogukohtii. Enzimäzet talvihoijon muutokset tullah voimah jo täl talvel.

    Tazavallan prezidentu Sauli Niinistö da hänen mučoi Jenni Haukio kučutah iččenäžyspäivän pruazniekkah 700 (seiččiesadua) gost’ua.

    Gostien joukos roih suomelazii, kuduat ollah ruattu ilmaston da ymbäristön hyväkse. Ymbäristötiemu nägyy Prezidentanlinnan syömistaričendas da čomendamizes sego Haukion pruazniekkuruutis. Ruuttien ruohkuaineh on koivus luajittu liugosel’l’ulouzu.

    Halličuksen kohendettu ezitys ruavospäityöndämisty koskijas zakonas eistyy edehpäi.

    Suomen suurin palkansuajujärjestö SAK ozuttau vihandua valguo ruavospäityöndämiszakonan perustehile. Täl kerdua net kirjutettih yhtes ruadajien da ruavonandajien keskusjärjestölöin kel. Halličus otti iäres aijemba ruavospäityöndämiszakonas kiisteltyn kymmenen ruadajan rajan. Tarkoituksennu on viijä zakonanezitys parluamentah lähinedälilöin aigua.

    Äijät hromosomupoikkevumat da ebämuvvostumat löytäh iellehgi vaste lapsen roindan jälles.

    Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen mugah puaksumbah vijannu on se, gu rakendehpoikkevumat ollah moizet pienet libo hromosomupoikkevumat moizet harvinazet, ga net ei nävytä sieglondututkimuksien aigua. Sieglondoin vuoh tutkitah riskua vaigu tavallizih hromosomupoikkevumih.

    Vähembistökielien elospidämizeh näh paistih Päivännouzu-Suomen yliopistos Jovensuus piätteniččän da suovattan

    Suomen sobivuttajan kielitiijon yhtistyksen AFinLAn jogavuodehizen simpouziuman tiemannu on olluh ”Piemmö kielet elävinny”. Kaksipäivähizes tapahtumas organizuittih ruadopajoi da kačeltih sežo moizien pienien kielien, kui karjalan, tugemistu. Tapahtumu avai uuzii ikkunoi Suomen monikieližyöh da erikielizien suomelazien kielellizeh hyvinvoindah.

  • Täl nedälil jullatun WWF:n raportan mugah elättilöin miäry on pienennyh kai 60 (kuvvelkymmenel) prosental vajuas viijeskymmenes vuvves. Tämän dielon piäviga on eloiymbäristön hävitändäs liijan kuluttamizen da mečänkuadamizen täh. Suomes imettäjien elättilöin kohtal dielot ollah vie vältävälleh, ga äijien linduloin tilandeh on paha juuri liženijän mečänkuadamizen täh.

    Suomelazien mullozet verotiijot jullattih täl nedälil. Tänä vuon veronkiännyttämisty maksetah läs kolmie miljardua euruo. Järilleh veruo suau nenga 3,6 (kolme pilku kuuzi) miljonua hengie. Nelläsvuitti heis suau piäl tuhanden euron. Jiännösveruo maksau enäm 600 000 (kuuttusadua tuhattu) suomelastu, kaikkiedah miljardan euron ies.

    Kodimualazien lapsiensobien ymbäri lyhyös aijas on roinnuh äijien miljonoin euroloin biznes. Enimite uvvet merkit suajah hyviä tulostu. Ezimerkikse Oululaine Gugguu mulloi luadii voittuo nenga miljonan euruo. Taga-alal on vahnembien muuttunuh kohtavundu ostandah. Kodimualazis, hyväluaduzis da kestäjis lapsiensovis ollah valmehet maksamah enämbän.

    Suomes on ruvettu avvuttamah nuorii aiguhizii, kudualoil on probliemua digitalizen kižuandan täh.
    Muailman tervehysjärjestö WHO on lajitelluh pakonjyttyzen videokižuandan tavvikse, ga hoiduo ollah vaste kehittämäs. Helsingis, Tamberel, Kuopios da Jyväskyläs täl sygyzyl on ruvennuh kerävymäh verdavusjoukkoloi, kuduat pyrritähes liijan konsoli- da tiedokonehkižuandan vähendämizeh.

    Uvvet, endisty tevokkahembat vauhtin kačondukamerat nävytäh dorogoin varrel vuvvenvaihton jälles. Viijen vuvven aigua uvven sugupolven automuattistu kačondukamerua tulou Suomen dorogoile 700 (seiččemelesuale) kilometrile. Moizet kamerat maltetah nähtä äijän mašinan vauhtii 150 (suan viijenkymmenen) metrin piäs. Vahnat kamerat pyzytäh endizelleh omil kohtil.

    Pravoslaunoloin kirikkölöin keskeine riidu on viennyh kymmenien ven’alastagalazien ristikanzoin eruondah Suomen pravoslaunois kirikös. Ven’an pravoslaunoi kirikkö katkai välit Konstantinopol’an kirikönke, kudaman vuitinnu on Suomen kirikkö. Välilöin katkuandu tuli sit, konzu Konstantinopol’an patriarhattu andoi Ukrainan pravoslaunoile kiriköle ičehallindollizen azeman. Ven’an kirikkö vastustau sidä.

    Karjalan kielen komissii on alganuh oman ruandan. Karjalan kielen komissii perustettih aijemba tänä vuon, da se on vuitti valdukunnallistu karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogrammua. Karjalan kielen komissieh kuulutah karjalan kielen specialistat. Kielikomissien enzimäine kerähmö piettih Helsingis mennyt nellänpiän. Kielikomissien ruavonnu on ajua kielenhuoldoh, kehittämizeh da termistöh yhtyjii dieloloi. Ruandualah kuulutah yhtenjyttyöh tärgielöin vienankarjalan, livvinkarjalan da suvikarjalan kielimuodoloin kehitändy da kielenhuoldo.

    Suomelazet mediitaloit pietäh kampuaniedu vastuollizen žurnalistiekan puoles. Ezimerkikse Yle Uudis- da aijankohtaine toimindu täl nedälil avai omii ruadotaboi suoras internet-lähetykses. Kampuanien tarkoituksennu on mustoittua, mit mediet ollah sivottuhes žurnalistiekan kižazakonoih da jullatah uskottavua tieduo.

  • Lähinedälilöin aigua bastuimah da ozuttamah omii mielii rubieu 50 000 (viizikymmen tuhattu) liiton ozanottajua. Piäministru Juha Sipilä ilmoitti, gu halličus heittäy iäres ruavospäityöndämizii koskijan zakonanezityksen, tullou ay-liikkehespäi parembua ehoitustu.

    Hyvinvoindualoin ammattiliiton JHL:n zabastoukku algunedälil vaikutti kundien syömishuoldoh. Kaksipäivähine poliittine zabastoukku koskihes syömispalveluloin ližäkse kabrastamizeh, kiindehistöhuoldoh sego liikundu- da kul’tuururuandah läs 150:s (suas viijeskymmenes) kunnas. Ezimerkikse äijät lapset otettih evähät keräle päivykodih libo školah. Zabastoukan vuoh JHL vastusti halličuksen ruavospäityöndämizii koskijua zakonanezitysty.

    Muga sanottuu sarju-upottajan dieluo enämbiä ei kačella suvvos. Korgevin suudo ei andanuh kondiilahtelazele Pekka Seppäzele žualobulubua. Tuhukuul Päivännouzu-Suomen toizen instansien suudo pani Seppäzen tyrmäh nelläksetostu puolenke vuottu. Händy suudittih kahtes tapandas, kolmes tapandan opindas da tylgies kuolendantuottamizes. Seppänen rubieu istumah tyrmäs kaiken suvvos miärätyn aijan.

    Kyläläzet rahvas ollah suututtu pahas kunnos olijoin dorogoin täh. Liikendehvirrasto tahtou parahdua tielöin talvihoidoluokitustu, ga parandukset kohtavutah niilöih dorogoih, kus on ravei liikendeh. Kyläläzet rahvas pietäh äijän pienen dorogan nygösty kunnospidämizen tazuo nagrettavannu.

    Saamelazien suudo on luadinuh eettizen ohjuandan saamelazen yhtehistön ulgopuolizih matkailuyrittäjih niškoi. Tarkoituksennu on piästä iäreh saamelazen kul’tuuran ebäeettizes hyväksekäytös matkailualal. Vuozikymmenien aijan Lapin matkailus saamelastu kul’tuurua ollah käytetty hyväkse muutgi, ei vaigu saamelazet iče.

    Suomes on jo tuhanzii ristikanzoi, kel ei ole rokotehsuojua poliomijelittua vastah. Miäry hil’l’akkazin kazvau, sendäh gu sadoi yskyniekkoi joga vuottu jätetäh rokottamattah. Specialistoin mugah poliomijeliitan leviendy varaittau sissäh, kuni viirussua on muailmas. Äijät poliomijeliittah konzugi voimatunnuot muokatahes nygöigi pahenijoin myöhäzien taudimerkilöin täh. Poliomijeliittua on vie Afganistanas, Pakistanas da Nigieries.

    Lembielättilöin emändät da ižändät nygöi ollah valmehet käyttämäh tuhanzii euroloi niistiekse roinnuon libo voimatunnuon elätin parandamizeh. Kymmenen vuvven aigua lembielättilöin liečindy da hoidamine ollah ližetty kahtel kerdua piäl 200 (kahtehsadah) miljonah eurossah. Silaigua lembielättilöin miäry on kazvanuh hillembäh. Kulut ollah suurettu paiči muudu sendäh, gu kallehet hoijot roittih ylehizikse. Ližäkse hoido puaksuh maksetah omis dengois kaičusdengoin sijas.

    Kimi Räikkönen voitti ravien trilleran jälles oman enzimäzen Formula1-kižan piäl viideh vuodeh. Jälgikerdua Räikkönen voitti Lotuksel kevätkuul 2013 (kaksituhattu kolmetostu) Australies. Räikközele vereksin voitto Formula1 -kilvas on jo 21:s (kahteskymmenes enzimäine). Suomelazis voittajis häi jätti tuakse Mika Häkkizen.

  • Täl nedälil äijät ammattiliitot ollah ilmoitettu uuzih taboih näh halličuksen zakonanezityksen vastustamizekse. Ezimerkikse Julgizien da hyvinvoindualoin liitto JHL varustahes kaksipäivähizeh zabastoukkah. Voimattomienhoidajien Tehy sego lähi- da perushoidajien liitto SuPer zavoditah kylmykuun algussah kestäjän vuoronvaihtokiellon.

    Enimistö jevangelis-l’uteranskoin kirikön pappilois kannattau samansugupuolizien
    kiriköllisty venčaičendua. Päivännouzu-Suomen yliopiston tutkimuksen mugah äijien pappiloin mielet ollah muututtu hyväksymizen puoleh. Nygöi piäl puolet pappilois kannatetah kiriköllisty venčaičendua, ga vie nelli vuottu tagaperin nenga duumaičči vaigu kolmasvuitti. Enne kaikkie naizet da suven
    suurien jeparhieloin papit kannatetah mostu venčaičendua. Negatiivizesti dieloh kohtavutah
    nostatusliikkehes vaikutehtu suannuot papit.

    Suomi on nossuh sijale 11 (yksitostu) Muailman talovusfouruman kilbumaltoverdailus. Suomen sijoitus on yhty kohtua korgiembi mullostu. Sen sijah Suomi suau heikombat lugemat ezimerkikse palkois sovindas, ruadoväin liikkuvuos da ruavon veroitandas. Muailman talovusfourumu verdaili 140 (suan nellänkymmenen) muan kanzoinvälisty kilbumaltuo.

    Koittomuon taga-alal olijoin vijoin luvettelo on kazvanuh. Suomes on 7 000 (seiččie tuhattu) koittomua. Aijemba koittominnu oldih tavan mugah narkoutiekkoi libo alkohol’ua käyttäjät keski-igähizet miehet. Nygöi joukos on endisty enämbi nuordu da muahmuuttajua. Yhtelläh koittomus on vähennyh jälgimäzen viijen vuvven aigua.

    Robottuvastavukset heikendetäh čuassuloin siirdamizeh näh luajitun verkokyzelyn uskottavuttu. Otakantaa-fourumal kyzyttih suomelazien mielii sih näh, pidäsgo Suomes ottua käyttöh kezä- vai talviaigu. Kyzelyh tuli läs 700 000 vastavustu. Nämmis vastavuksis kolmasvuitti ozuttihes robotan luajitukse. Oigevusministerstvas planiiruijah taboi, kudamien vuoh vastavuspalvelun tuloksien uskottavuttu vois ližätä. Pietyn kyzelyn mugah enimät kannatetah siirdymisty pyzyjäh talviaigah.

    Erähät suomen sugukielet voijah kuolta teriämbäh duumaittuu. Vengrielaine kielitiedomies János Pusztay on sidä mieldy, gu suomelas-ugrilazii kielii vuottau jygei tulii aigu. Enzimäzinny hävitäh vad’d’an, liivin da enecin kielet. Pusztayn mugah nuoret opastunnuot da linnas eläjät rahvas ei enämbiä olla äijäl kiinnostuttu kieles. Äijih suomelas-ugrilazih kielih paistah Ven’al. Sie kaikkien alguperäzien rahvahien tilandehtu heikendäy mulloi alganuh valdivolline kampuanii, kudaman tarkoituksennu on lujendua ven’an kielen azemua opastukses.

    Algunedälil kuolluh Arto Paasilinna oli kanzoinvälizesti hyvin tundiettu suomelaine kirjuttai. Paasilinna kuoli espoolazes hoidokois 76 (seiččiekymmen kuuzi)-vuodehizennu. Hänen kuulužembat tevokset ollah Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri da Hurmaava joukkoitsemurha. Arto Paasilinnan kniigoi on kiännetty läs 40 (nellähkymmeneh) kieleh da myödy enäm kaheksua miljonua palua.

    Saimuann’orpien kandu on kazvamas. Mua- da meččytalovusministerstvan mugah Saimual eläy 400 n’orpua. Talvikandu on ližennyh nenga kahtelkymmenel n’orpal. Nygöi miäry on lähäl vuvvele 2025 (kaksituhattukaksikymmen viizi) azetettuu välitavoitehtu.

  • Kanzoinvälizen ilmastoraportan mugah lämbenemizen azettamizeh puolehtostu astehessah
    pidäs ruadua suurdu ruaduo. Tiedoyhtehistö on ezmästy kerdua kačelluh, midä puolentostu
    astehen lämbenemine merkiččis. Ilmastoraportan myödäh äijät suomelazet ollah endisty
    enäm kiännytty ruttozembien ilmastoruandoin puoleh.

    Lapsien luondokazvatukses vuotetah da toivotah kebjendämisty ilmastokriizissah.
    Tutkimuksien mugah ollet lapsennu suannuh hyviä luondokogemustu, ga se avvuttau sit jo
    aiguhizennu olles luadimah ymbäristöystävällisty piätösty. Školien opastuspluanu kannustau
    kestävän eloksentavan opastamizeh da luonnos opastumizeh, ga ruandu on vie puaksum
    piävyndähine. Luonnos tapahtujua opastustu annetah äijis školis.

    Mečät ollah tärgiet hiilidioksidan lainuojat.Suomesgi nygöi kuatah suurii miärii puudu. Ezimerkikse Liideh-Suomes kogo vuvven kuandumiäräkse arvivoijah nelli da puoli miljonua kubometrii, mi vastuau puun vuodehistu kazvuo. Ravei mečänkuandu roih tevolližuon suurenijas kyzyndäs da sel’l’ulouzan hinnan nouzendas ylen korgiessah.

    Suomen fatierupoliitiekku pidäs uvvistua. Parluamentan tarkastuskomissii on jullannuh mietindän, kuduas kačellah fatierupoliitiekan probliemukohtii da piätösehoituksii. Suurin probliemu on se, gu fatieroin kyzyndy da taričendu ei vastata toine tostu. Komissii vuadiu ezimerkikse ližiä valdivon tugiettavua ei ylen kallistu vuogrufatierua piälinnan alovehele.

    Suomelaine lapsienkirjuttai da ohjelmoiččii Linda Liukas on nähty yhtenny Euroupan
    tärgevimis tehnolougiialan naizis. Talovuslehti Forbes on nostanuh Liukkahan moizen 50 (viijenkymmenen) eurouppalazen naizen luvetteloh, kuduat ollah tehnolougies ielastujat. Linda Liukastu tundietah ymbäri muailmua tyttölöih niškoi organizuittavis koudavusruadopajois sego Hello Ruby -lapsienkniigois.

    Policii uvvistau suuren vuitin ambumisvehkehis. Ezimerkikse policiipatruliloin käytös olijat automuatat vaihtetah uudeh mallih. Uvvistetah sežo muudugi jygiedy ambumisvehkehty. Myöhembä vaihtettavakse roitah vikse policien hengilökohtazennu virguambumisvehkehenny olijat pistolietat.

    Neurohirurgien muuttajua tehnolougiedu testiiruijah Euroupas enzimäzien joukos Helsingin
    Töölön bol’ničan leikkavuszualois. Robotan vuoh ruadai digitualine kameru, toizin sanoin ekzoskouppu, vaihtas ielleh optizen mikroskoupan, kudamua neurohirurgat käytetäh leikkavusalovehen suurendamizeh niškoi. Ekzoskoupan vuoh hirurgu piäzöy kaččomah leikkavustu suurel ekruanal.

    Sportuministran Sampo Terhon mugah algunedälil jullattu sellitys seksualizes häiričendäs
    jalgumiäčys da jiäkur’ois ei vie jatkotoimenpidehih.
    Suomen sportan eettizen keskuksen sellityksen mugah seksualistu häiričendiä oli suannuh
    enämbi, migu joga kymmenes vastuaju. Aijemba tänä vuon sportuministru Terho oli
    luadinuh sportujärjestölöih niškoi kyzelyn toimenpidehis seksualizen häiričendän
    kytkemizekse.

  • Ruavospäityöndämizii kebjendetäh al kymmenen ruadajan yritykses. Yhteltiedy halličus lyhendäy ruavospäityöndämizen jälgehisty karensiedu 60:h (kuudehkymmeneh) päivässäh. Zakonanezitysty muutettih arvostelukierdämizien jälles. Suomen suurin palkansuajujärjestö SAK ei hyväksy ristikanzahpohjavujan ruavospäityöndämizen kebjendämisty, hos halličus uskaldaugi, gu se ottas ammattiyhtistysliikkehen keräle yt-zakonan uvvistandah. Halličuksen zakonanezitysty vastustettih kolmanpiän suurel zabastoukal.

    Suuri policiirikoksen dielonkačondu on algavunnuh Helsingin suvvos.

    Viärittäi viärittäy kaheksua suurdu nygösty da endisty policiijohtajua virgurikoksis. Suudittavinnu ollah endine policiiylijohtai Mikko Paatero, keskusrikospolicien piälikkö Robin Lardot da Helsingin narkoutiekkupolicien endine piälikkö Jari Aarnio. Heile vuajitah nellän kuun ehtollistu vangičusnakazaaniedu sit, gu viärittäjän mugah hyö ei valvottu omii tiedolähtehii. Kai viäritetyt kiistetäh nämmä viäritykset.

    Liikundu-urokal kuolluon 13 (kolmetostu)-vuodehizen brihačun kuolendan vijannu on olluh harvinaine voimattomus.

    Ilta-Sanomat -lehten mugah brihačču oli kuolluh syväinsuonien roinduperäzen vigamuvvostumizen täh. Brihačule rodih voimattomuskohtavus Tiistilän školas Espoos, konzu häi luadi Move-testah kuulujua jygiedy juoksendukoitehtu. Brihačču kuoli bol’ničas. Hänen omahizet saneltih lehtele, gu harvinastu voimattomuttu ei oldu aijemba huomattu tervehyönhuollos, hos brihaččuu oligi konzugi viedy bol’niččah kielenmielettäh.

    Läs joga toine suomelaine käyttäy valgienkuvastindu liikkujes pihal pimien aigua, nenga sanou Liikendehturvu.

    Puaksumbah kuvastin jiäy käyttämättäh vaigu unohtandua. Muga sanoi läs 60 (kuuttukymmendy) prosentua vastuajis. Läs joga viijes kerdoi, gu ei käytä kuvastindu, kerran ei liiku pimielöis kohtis, kus olis mašinua. Nenga kymmenesvuitti sanoi, gu kuvastin on tartutettu vaigu piälyssobih.

    Suomes ei tävvy pädijöi hädäkeskuspäivystäjii.

    Vuitti opastujis ei vie opastundua loppussah da vuitti vaihtau alua. Hädäkeskuspäivystäjän opastus ei tuo tarvittavua ruadajua verraten sih, kui äijy opastundan keskevyttäjiä da alan vaihtajua on. Ezimerkikse Uvvelmual Keravan hädäkeskukses ruadajien miärän vajavus jo vaikuttau vastuanduaigah.

    Jo kymmenetty kerdua peräkkäi syvyskuu oli tavanmugastu lämmembi, nenga sanou Ilmutiijon laitos.

    Lappii luguh ottamattah tämän vuvven syvyskuu oli kai poikkevuksellizeh lämmin. Kuun keskilämbötila oli yhtes kolmessah astehtu korgiembi, migu tavan mugah.

    Jovensuus opastutah kaunehkirjalližuon kiändämizeh karjalakse.

    Päivännouzu-Suomen yliopistos tuttavutah kaunehkirjalližuon kiändämizen perustehih, kiändäjän ruadoh sego karjalan kiändämizen eričyskyzymyksih. Mulloi Jovensuus on opastuttu eritiemahizien tekstoin kiändämizeh. Piätteniččän algavunnuos kiännösseminuaras pidäy paginua ezimerkikse Muumi-kniigoi karjalakse kiändänyh Natalia Sinitskaja. Tämä on jälgimäine projektan nelläs kiännösseminuaras. Jogahizeh kiännösseminuarah on kuulunuh kolme seminuarukerdua. Opastuksen järjestäy Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen fondu (Koneen säätiö).

  • KRP ei ole sanelluh, midä yhtivyö talovusrikostutkindu koskou. Kolmanpiän policiilähteh lujendi Ylele, gu nedälinlopun operacii da keskusrikospolicien talovusrikostutkindu koskietah Airiston Helmi -yhtivyö. Policiiylijohtajan Seppo Kolehmaizen mugah syväinaziiministru Kai Mykkänen tiezi operacieh näh jo mennyt keviäl.

    Sote-mietindöin varustamine parluamentan sociali- da tervehyskomissies siirdyy myöhembäkse.

    Komissien paginanvedäi Krista Kiuru sanou, gu tavoiteltu sote-mietindöin varustamizen aigulistu ei päi. Tarkoituksennu oli suaja komissien sociali- da tervehyspalvelu-uvvistandua koskijat mietindät tämän kuun loppussah. Ylen suaduloin tiedoloin mugah pagin on vikse nedälilöis, ei päivis.

    Kilbu- da kuluttaivirrasto rubieu tutkimah Kela-taksiloin kilbumaltuo.

    Kela-taksiloinke on olluh probliemua alalleh heinykuus algajen, konzu uvvet tilavusvälityskeskukset roittih vastuollizet matkoin järjeständäs. Enne kaikkie pidäs sellittiä, oldanehgo erähät tilavuskeskukset käytetty viärin omua miäriäjiä markinuazemua.

    Tänä da tulien vuon syömizien hinnat nostah Suomes teriäm infl’aciedu.

    Kallistumizen vijannu on kyzyndän kazvo da menoloin suurenemine, nenga sanou Pellervon talovustutkimus. PTT:n ennustehien mugah syömizet kallistutah kaikis piätuottehien joukkolois. Tänä vuon lihahizien hinnat ruvetah nouzemah nellän vuvven kestänyön alenemizen jälles. Ezimerkikse kazvokset äijäl kallistuttih kezäl kuivuon täh.

    Policii on ottanuh kiinni nelli Jovensuun Kiihtelysvuaran kirikön poltamizes ebäiltyy.

    Hyö kaikin ollah jovensuulazet. Heijät otettih kiinni ezmässargen kodiečindöin aigua. Policien mugah puuhine kirikkö oli sytytetty nareko. Läs 250 (kahtensuan viijenkymmenen) vuvven igähine kirikkö paloi kegälehikse pyhänpiän.

    Eläkkehel olijoin maksohäirivömerkičendät ollah kazvettu.

    Mulloi oman enzimäzen maksohäirivömerkičendän sai nenga 1 400 (tuhat nellisadua) vähimyölleh 70 (seiččiekymmen)-vuodehistu suomelastu. Miäry on nelläsvuittii suurembi, migu mennyön kolmen vuvven aigua. Mulloi maksohäirivömerkičendy oli kaikkiedah läs 11 000 (yhteltostu tuhandel) piäl 70 (seiččiekymmen)-vuodehizel.

    Policien mugah ajandukieldämizet vähetäh äijälgi, konzu uuzi tieliikendehzakon tulou voimah vuvvennu 2020 (kaksituhattu kaksikymmen).

    Uvves zakonas toistujat ylivauhtirikkomizet ei viijä ajokartin menettämizeh, ollou ylivauhti nenga kuuzikymmen kilometrii čuasus da suurembil vauhtiloil al 15 (viijentostu) kilometrin čuasus.

    Osuuspankki algau piäkontorua koskijat yt-nevvottelut.

    Vuitti bankan ruadajien nygözis ruadolois lopeh libo muuttuu äijälgi. Kui OP Ryhmän johto, mugai ruadajien evustajat yhtelläh uskotah, gu suurii ruavospäi työndämizii ei ole tulemas.

  • Pidäs ližätä liikendehkačondua, sendäh gu statistiekan mugah tarkamattomuos on roinnuh riskufaktoru kai joga kolmandes liikendehozattomuos. Effektiivizembi kačondu oli vuitti Euroupan liikendehpoliciiverkoston kampuaniedu, kudaman aigua pyrritähes sih, gu päivän aloh Euroupas ni yhty ristikanzua ei kuolis liikendehozattomuos.

    Opastajien ammattijärjestö OAJ vuadiu savoin aloituspaikoin ližiändiä lapsienpäivykoinopastajien opastukseh.

    OAJ:n mugah aloituspaikoin ližiändy avvuttas suaja uuzii opastajii, sendäh gu niidy ei tävvy. Lapsienpäivykoinopastajii ei tävvy kogo Suomes. Toven niilöis paikkukunnis, kus on alan opastustu, dielot ollah parembazet.

    Suomelazet luajitah vähän evunkačonduoigevutustu.

    Evunkačonduoigevutuksen suannuol on oigevus piättiä sinun dielolois, konzu sinä iče jo enämbiä et voi sidä ruadua. Yhtelläh äijät ei mostu ičelleh luajita. Vikse monele vahnan ristikanzan lapsele libo voimattoman lähäzele on jygei paista täh dieloh näh.

    Euroupan keskusbanku on ozutannuh uvvet eurobanknotat.

    Suan da kahtensuan euron banknotat tullah käyttöh oraskuun lopul. Niilöin kuvitukses käytetäh Euroupan kul’tuuruhistouriedu. EKB:n mugah uuzien banknotoin käyttöhotandu parandau maksoliikendehen turvalližuttu da vaigevuttau viärien banknotoin luajindua.

    Tehnolougien tutkimuskeskukses VTT:s on ozituttu luadimah maijon da kananjäičän protejiinua ilmai lehmiä da kanua.

    Protejiinat on varustettu mikrouboin vuoh bioreaktoras. Tuoteh on kundoilijoin käytettävän protejiinujauhon jyttyine. VTT:s uskotah, gu tuliel aigua tehniekku avvuttau vähendämäh syömizentuotandon täh roittavii ymbäristöprobliemoi.

    Mečäs voibi olla kai tuhat löydämättömiä sieni- da gribaluaduu.

    Suurisgi ičensienis da -grivois Suomes on vähä tutkimustieduo, nenga sanou Luonnontiijollizen keskusmuzein vardoičusplaniiruiččii. Tässäh tutkijat ollah tunnistettu läs 2 000 (kahtutuhattu) silmin nähtäviä sieni- da gribaluaduu Suomes. Sieni- da gribaluaduloin tutkimuksen edehpäi eistymine äijälgi rippuu maltajis da tutkimuksen rahoitukses.

    Vuitti autobussuyrittäjis on huolevunnuh sit, gu šouferit ruatah joudavalgi aigua.

    Šouferiloile on miäritelty huogavunduaijat, gu ruavos hyö oldas sit kirkiembät. Suuri autobussuyrittäi yhtelläh tunnustau, gu vuitti šouferilois ruadau kahtes ruavos da ruavonandai ei voi valvuo šouferiloin huogavunduaigua.

    Ven’a ezittäy piätösty kiistah, kudai koskou rahoitusyhtivölöin mašinoin käyttämizen rajoituksii.

    Ven’an tullin mugah mašinois ei pidäs maksua Ven’al tagustustu, andanou Suomi tiijot rahoitusyhtivölöis jo ennepäi. Ven’al syvyskuul voimah tulluh zakon on estänyh suomelazien rahoitusyhtivölöin omistettavien mašinoin haldivoiččijoin matkat Ven’ale.

  • Vuadimus yhtyy Terhon tilattuh sellitykseh elokuva- da teatrualoin häiričendäh da pahah kohtavundah näh. Sellitys oli työtty kolmanpiän. Sellityksen mugah elokuva- da teatrualoil on vigua ruadozakonoin velvoittehien tunnustandas liittyjen häiričendäh da pahah kohtavundah.

    Ulgomualazien verkolaukoin tavarat ei olla turvallizet, nenga sanou turvalližus- da hiimiekalivirrasto Tukes.

    Tukes luadi testat piäl 30 (kolmelekymmenele) tuottehele moizis verkolaukoispäi, kui ezimerkikse AliExpress da eBay. Kaikis tavarois vaigu yksi oli turvalline. Tukes on huolevunnuh täs dielos. Ezimerkikse kai lapsien bovat oldih varattavat, da testiiruittuloin laduriloin täh voibi roita tulipaluo.

    Suomelazil äijy syömisty jiäy lykättäväkse.

    Joga vuottu lykätäh iäres piäl 20 (kahtenkymmenen) kilon syömisty joga ristikanzua kohti.
    Mua- da koditalovusnaizien järjestön mugah suomelazien ostettulois syömizis jiäy lykättäväkse läs 6 (kuuttu) prosentua. Enimite lykätäh kartohkua, kazvostu da juurikoidu. Sen ližäkse lykätäh äijy maidohistu, leibiä da kois varustettuu syömisty.

    Suomelaine Formulan 1 -šouferi Kimi Räikkönen lähtöy iäres Ferrarin tallispäi tämän kavven jälles.

    Räikkönen sanelou, gu häi on luadinuh kahten vuvven sobimuksen šveicarielazen Sauber-tallinke. Häi zavodi F1-ruavon Sauberal vuvvennu 2001 (kaksituhattu yksi). Ferraril Räikkönen ehti ajua kaheksa kuudu.

    Suomelazet puaksumbah ruvettih vaihtamah sluužbua armies siviil’upalvelukseh.

    Mulloi siviil’upalveluspakičuksen jättänyzis jo piäl puolet oldih ezmäi opittu sluužbua armies, nenga kirjuttau Uutissuomalainen. Siviil’upalveluksen suorittau läs seičendy prosentua igäluokas, da moine miäry on pyzynyh läs 20 (kahtukymmendy) vuottu yhtenjyttymänny.

    Školaniekkoih kohtavujas seksualizes häiričendäs on suurdu eruo školien keskes.

    Ylen MOT -toimituksen sellityksen mugah vuitis yläškolii opastujat raportuittih seksualizeh häiričendäh näh kai viitty kerdua enäm, migu muas keskimiärin. Specialistan mieles opastajien ammattiopastukseh pidäs ližätä seksualikazvatus.

    Rovaniemel on algavunnuh poikkevuksellizen suuri virgurikoksen dielonkačondu Kittilän kundupiättäjii vastah.

    Lapin paikallizes suvvos viäritetäh 28 (kahtukymmendy kaheksua) hengie tylgies virguvelvolližuon viärinkäyttämizes. Viäritykset yhtytäh kunnanjohtajan Anna Mäkelän zakonattomah iärestyöndämizeh.

    Ičentapandoin estämizekse ruattavua ruaduo rutostetah lähivuozien aigua.

    Nygöi on luajittavannu Käypä hoito -rekomendacii da varustettavannu sežo valdukunnalline ičentapandoin eständyprogrammu. Suomelazet iellehgi tapetah iččie puaksum, migu muut pohjasmualazet.

  • Yhtelläh humalanhimo on jiännyh endizelleh. Tervehyön- da hyvinvoindan laitoksen täl nedälil jullatus Nenga Suomi juou -tutkimukses sežo tiijustettih, gu suomelazet juvvah enimite kois da puaksumbah oman ukon, mučoin libo mielespiettävänke. Puaksumbi muidu juomizii laukas ostetah piivuo, kuduadu juvvah yhtes nelläh annoksessah kerdahes.

    Tervehyön da hyvinvoindan laitos rubieu sellittämäh narkoutiekoin käyttyö.

    Vastuajikse on kerätty Statistiekkukeskuksen tiedokannas piävyndähizeh luaduh 7 000 (seiččie tuhattu) hengie, ket ollah 15–69 (viizitostu–kuuzikymmen yheksä)-vuodehizet. Hyö kaikin vastatah nimettöminny. Tutkimus sellittäy, liženöygo vai vähenöygo narkoutiekoin käyttö Suomes. Yhteltiedy sellitetäh paiči muudu, mittuine on dopinguainehien käyttö.

    Perehii, kudamis on lastu, tahtotah tugie erotilandehis uvvenluaduzen muga sanotun madalan kynnyksen palvelun vuoh.

    Eksperimentas olijoin eron enziabučökkehih voit tulla nimettömänny ilmai aijantilavustu.

    Sie suat vastavustu eriluaduzih kyzymyksih, kuduat voijah tulla vastah erotilandehis. Arvivon mugah nygözis kirjasolendois nenga 40 (nellikymmen) prosentua piädyy eroh. Suurin vuitti erolois roih kezä- da rastavanloma-aijan jälles.

    Linnoin keskes on menemäs kova kilbu valmistujis korgeiškolan opastujis.

    Piälinnan alovehen ruadopaikat ollah enämbäl mieldy myöte korgienškolan loppenuzile. Nenga Uvvelemuale tulou läs viijesvuittii libo nenga 17% (seiččietostu prosentua) muijal Suomes valmistujis korgeiškolan opastujis. Heidy vuotettas nygösty enämbäl muijalgi: alovehilegi pidäs suaja nuordu specialistua.

    Tämän vuvven kezä oli miärävöhistourien kaikis lämmembi, nenga sanou Ilmutiijon laitos.

    Yhtenjyttyine tulos on kui yksittäzil kačonduazemil, mugai kogo muan keskiarvon mugah. Ilmutiijon laitoksen statistiekan mugah kezä tänä vuon oli läs kahtu astehtu tavanmugastu lämmembi. Moine lämmin kezä toistuu Suomes keskimiärin 20‒30 vuvven välil.

    Bomban karjalazen kylän avuandas on mennyh 40 (nellikymmen) vuottu.

    Sen kunnivokse Nurmekses piettih suurdu pruazniekkua kezän aigua. Suojärven Pitäjäseura pruaznuičči tädä vuozipäiviä omassah pruazniekas heinykuun lopul. Varzinastu pruazniekkunedälii piettih Nurmekses elokuun allus. Bomban taloi nostettih elokuul 1978 (tuhat yheksäsadua seiččiekymmen kaheksa) Suojärven Pitäjäseuran aloittehes. Bomban taloin mallinnu on olluh Suojärven Kuikkaniemes sijainnuh Bombinoin taloi. Nygöi matkailukeskuksen omistajannu on Pohjois-Karjalan osuuskauppa.

    Suojärven Pitäjäseuran kieliruadojoukko Karjalan kieliruadajat on jullannuh Bukvari-nimizen aberin da karjala-suomi-sanakniigan nimel Sanari.

    Heinykuun lopul jullattu Bukvari on enzimäine Suomes luajittu karjalankieline aberi. Sanaris on nenga 3500 (kolmetuhattu viizisadua) karjalankielisty eččosanua, kudamile on annettu suomenkielizet vastinehet. Sygyzyl kieliruadojoukko julguau suomi-karjala-sanakniigan da Grammari-nimizen kieliopin. Kieliruadojoukon tavoittehennu on kehittiä varzinaskarjalan suvimurdehien pohjal luajittuu suvikarjalan kirjukieldy.

  • Ukuazu miärittäy, kui eriluaduzile organizacieloile pidäy käzitellä hengilötiedoloi. Niilöih hengilötiedoloih kuulutah ezimerkikse nimet, adresit libo sähköpoštuadresit. Tiedoloi voibi käyttiä ezimerkikse vaigu juuri moizih tarkoituksih, kudamih niškoi net on allunperin kerätty. Uvvistus pidäs parandua tavallizen ristikanzan azemua.

    Ammatillizes opastukses on äijy muahmuuttajua opastujua.

    Muahmuuttajien opastujien miäry sežo kazvaugi aiga ruttoh. Ezimerkikse Helsingin ammattiopiston opastujis jo läs 30 (kolmiekymmendy) prosentua ollah vieraskielizet. Vieraskielizien opastujien muamankieli on mitahto muu, ga ei suomen eigo ni ruočin kieli. Äijy muahmuuttajua opastuu ezimerkikse tehnizil aloil.

    Yliopastujien koittehis neidizet ollah suadu parembazet arvosanat, migu brihat.

    Yle Uutiset verrattih neidizien da brihoin arvosanoi tämän keviän yliopastujien koittehis. Läs kaikis ainehis neidizet oldih brihoi parembat. Neidizet oldih selgiehgi parembat tervehystiijos da psiholougies. Fiiziekangi koittehis neidizil meni parem, migu brihoil. Toizielpäi brihoil parem meni ezimerkikse hiimies da pitkäs matematiekas.

    Mennyt ezmässargen nähtih uuzi räken siän rekordu.

    Tänä vuon oraskuul on olluh enämbi räkkii päivii, migu aijembinnu vuozinnu. Ezmäinargi oli täl kuul jo kolmastostu räkki päivy. Räken päivän aigua lämbötila on piäl 25 (kahtenkymmenen viijen) astehen kustahto Suomes. Vahnu rekordu oli vuvvel 1984 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen nelli).

    Tervehysministerstvan ruadojoukko on miettinyh taboi vähendiä tabakoičendua ielleh.

    Ruadojoukko ehoittau, gu vois ezimerkikse nostua tabakkuveruo. Ruadojoukko tahtos, gu tabakan hindu nouzis sego tabakkuveruo nostettas äijängi kerdua tulieloin vuozien aigua. Tabakkufirmat ei olla ruadojoukonke yhty mieldy. Niilöin mugah rahvas ruvetah tuomah vie enämbän tabakkua ulgomualoispäi, kallistunnou se Suomes.

    Nygöi Suomes luajitah enämbi mašinua da laivua, migu enne.

    Tänä vuon miäry kazvau piäl 20 (kahtelkymmenel) prosental. Ennustuksien mugah tulien vuon kazvandu nouzou vie 15 (viijeltostu) prosental. Tutkimuslaitoksen mugah mašinoin da laivoin luajindu kazvau Suomes teriämbäh, migu tavan mugah on mennyh EU:n alovehel.

    Arhijepiskoppu Kari Mäkinen tahtos, gu kirikön kohtavundu homopuaroih muuttus.

    Mäkinen sanou, gu kiriköle pidäs kohendua homopuaroin venčaičendu- da kirjah menendy -oigevuksii. Häi uskou, što muutos roih, ga tahtos, gu se tapahtus teriämbäh. Mäkinen lähtöy eläkkehele kezäkuun allus. Uvvekse arhijepiskopakse on vallittu jepiskoppu Tapio Luoma.

    Karjalan Kielen Seuran vuozikerähmös myöstin vallittih arhijepiskoppu Leo seuran paginanvedäjäkse.

    Tavanmugazien vuozikerähmödokumentoin hyväksymizen ližäkse kerähmö lujendi seuran hoijettavan karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogramman ruandupluanan da bydžietän täkse vuottu. Parluamentan annettuloin miärydengoin vuoh todevutettavu elvytyshankeh on suurin karjalan kehittämisprojektu Suomes da se varmistau kielen da kul’tuuran kehittymisty sežo tulielgi aigua.

  • Mulloi joga toizel sluužbah armies pädemättömäl löyttih migi mielentervehysprobliemu. Yhtelläh vijannu ei ole mielentervehysprobliemoin liženemine, ga puolistusvoimien tervehystarkastukset roittih endisty tarkembat.

    Poltoainehien hinnat ollah nostu kaiken tämän vuvven aijan.

    Ezimerkikse keviän aigua ylehizembän benziinan, 95:n (yheksändenkymmenenden viijenden) hindu on nossuh Suomes läs viijel sental litras. Eloikeinoeloksen tutkimuslaitoksen ennustehpiälikön Markku Lehmuksen mugah poltonestehien hinnat iellehgi nostah öljytuotandoalovehien kriizisan täh.

    Talohuspoliitiekan arvivoičendunevvoston mugah kanzanevustajile pidäy piättiä sote-uvvistandas ilmai pättäviä maksoarvivuo.

    Maksoloin piettelemine on olluh sote-uvvistandoin piäperustelu. Mennyt nedälil valdivovaroinministerstvu arvivoičči, gu sote-uvvistandu vois tuvva piäl nellän miljardan siästöt. Viijen professoran arvivoičendunevvoston mugah ministerstvan perustelut ei oldu tävvellizet.

    Suomelazet tahtotah vähem lastu, migu enne.

    Lastu planiiruiččijoin miäry on äijälgi vähennyh, nenga sanou Rahvahalistoliiton kyzely. Tämä dielo oli nägynyh jo perehbarometras vuvvennu 2015 (kaksituhattu viizitostu). Silloi tutkijat duumaittih, gu se on vaigu väliaigaine dielo. Nygöi uuzi kyzely lujendau, gu suuri muutos on tovengi menemäs. Yhtenjyttyine kehityssuundu on ezimerkikse Japounies.

    Uuzi lapsien bol’ničču on nostettu Helsingis.

    Bol’ničču on virrallizesti luovutettu Helsingin da Uvvenmuan voimattomanhoidopiirile. Bol’ničču ottau vastah enzimäzet voimattomat täl sygyzyl. Lapsien bol’ničču on avvoi kogo Suomele. Bol’niččah on keskitetty äijien vaigieloin lapsientaudiloin hoido da enne kaikkie lapsien syväinhirurgii da elinsiirdämine.

    Päivännouzu-Suomen yliopistos juuri zavodittu tutkimus joudoaijan kalastamizes vastuau kui matkailun, mugai kalantutkimuksen tarbehih.

    Luonnonvarakeskuksen mugah Suomes on läs puoldutostu miljonua joudoaijan kalaniekkua, ga himoruadokalastustu ni yhty vie ei ole tutkittu. Modernii joudoaijan kalastamistu meččyhalličuksen koskikohtis sellittämäl opitah löydiä vastavuksii kui kalastusmatkailun, mugai kalantutkimuksen tarbehih.

    Lämmän da erähis kohtis räkengi siän täh juablokkupuut ruvettih halvastamah Suvi-Suomes.

    Tavan mugah juablokkupuut ei kukita muga aijoi. Mehiläzet da muut pölyttäjät ollah nygöi tärgiet böbökät. Net vaikutetah sih, roinnougo hyviä fruktu- da muarjusualistu. Kodisavunhoidai vois kuččuo-muanittua mehiläzet saduh istuttamal mezikazviloi. Tutkijan mugah maksau jättiä saduh pezäkohtastugi pölyttäjih niškoi.

    Britanien kuningahalline svuad’bu kiinnitti suomelazien mieldy.

    Princan Harryn da yhtysvaldalazen ozuttelijan Meghan Marklen svuad’bua mennyt suovattan kačoi Ylen kanualal nenga 790 000 (seiččiesadua yheksäkymmen tuhattu) hengie. Yle Arienas eriluaduzii svuad’bulähetyksii kačottih enäm 200 000 (kahtusadua tuhattu) kerdua.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä