Yle Uudizet karjalakse

EU:n uuzi tiedosuoju-ukuazu tuli voimah mennyt nedälil piätteniččän

  • 3 min
  • toistaiseksi

Ukuazu miärittäy, kui eriluaduzile organizacieloile pidäy käzitellä hengilötiedoloi. Niilöih hengilötiedoloih kuulutah ezimerkikse nimet, adresit libo sähköpoštuadresit. Tiedoloi voibi käyttiä ezimerkikse vaigu juuri moizih tarkoituksih, kudamih niškoi net on allunperin kerätty. Uvvistus pidäs parandua tavallizen ristikanzan azemua.

Ammatillizes opastukses on äijy muahmuuttajua opastujua.

Muahmuuttajien opastujien miäry sežo kazvaugi aiga ruttoh. Ezimerkikse Helsingin ammattiopiston opastujis jo läs 30 (kolmiekymmendy) prosentua ollah vieraskielizet. Vieraskielizien opastujien muamankieli on mitahto muu, ga ei suomen eigo ni ruočin kieli. Äijy muahmuuttajua opastuu ezimerkikse tehnizil aloil.

Yliopastujien koittehis neidizet ollah suadu parembazet arvosanat, migu brihat.

Yle Uutiset verrattih neidizien da brihoin arvosanoi tämän keviän yliopastujien koittehis. Läs kaikis ainehis neidizet oldih brihoi parembat. Neidizet oldih selgiehgi parembat tervehystiijos da psiholougies. Fiiziekangi koittehis neidizil meni parem, migu brihoil. Toizielpäi brihoil parem meni ezimerkikse hiimies da pitkäs matematiekas.

Mennyt ezmässargen nähtih uuzi räken siän rekordu.

Tänä vuon oraskuul on olluh enämbi räkkii päivii, migu aijembinnu vuozinnu. Ezmäinargi oli täl kuul jo kolmastostu räkki päivy. Räken päivän aigua lämbötila on piäl 25 (kahtenkymmenen viijen) astehen kustahto Suomes. Vahnu rekordu oli vuvvel 1984 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen nelli).

Tervehysministerstvan ruadojoukko on miettinyh taboi vähendiä tabakoičendua ielleh.

Ruadojoukko ehoittau, gu vois ezimerkikse nostua tabakkuveruo. Ruadojoukko tahtos, gu tabakan hindu nouzis sego tabakkuveruo nostettas äijängi kerdua tulieloin vuozien aigua. Tabakkufirmat ei olla ruadojoukonke yhty mieldy. Niilöin mugah rahvas ruvetah tuomah vie enämbän tabakkua ulgomualoispäi, kallistunnou se Suomes.

Nygöi Suomes luajitah enämbi mašinua da laivua, migu enne.

Tänä vuon miäry kazvau piäl 20 (kahtelkymmenel) prosental. Ennustuksien mugah tulien vuon kazvandu nouzou vie 15 (viijeltostu) prosental. Tutkimuslaitoksen mugah mašinoin da laivoin luajindu kazvau Suomes teriämbäh, migu tavan mugah on mennyh EU:n alovehel.

Arhijepiskoppu Kari Mäkinen tahtos, gu kirikön kohtavundu homopuaroih muuttus.

Mäkinen sanou, gu kiriköle pidäs kohendua homopuaroin venčaičendu- da kirjah menendy -oigevuksii. Häi uskou, što muutos roih, ga tahtos, gu se tapahtus teriämbäh. Mäkinen lähtöy eläkkehele kezäkuun allus. Uvvekse arhijepiskopakse on vallittu jepiskoppu Tapio Luoma.

Karjalan Kielen Seuran vuozikerähmös myöstin vallittih arhijepiskoppu Leo seuran paginanvedäjäkse.

Tavanmugazien vuozikerähmödokumentoin hyväksymizen ližäkse kerähmö lujendi seuran hoijettavan karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogramman ruandupluanan da bydžietän täkse vuottu. Parluamentan annettuloin miärydengoin vuoh todevutettavu elvytyshankeh on suurin karjalan kehittämisprojektu Suomes da se varmistau kielen da kul’tuuran kehittymisty sežo tulielgi aigua.

Lähetykset

  • la 2.6.2018 15.50 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Hänen kuolendu tuli monile šokkiviestinny. Poris suat ristikanzat ollah käydy torile mustelemah Porirock-ilmivön käymäh pannuttu. Olli Lindholm kuoli voimattomuskohtavukseh algunedälil. Lindholm da Yö-yhtyveh ollah tuldu tundiettuloikse suomelazen muuzikan keskivös jo 1980 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen)-luvun algupuolel. Jälgimäzien vuozien aigua Lindholm oli olluh sud’d’annu Neloskanualal ozutettavas pajokilvas The Voice of Finlandia. Yhtyvehen tundietumbat pajot ollah Rakkaus on lumivalkoinen da Peittävällä jäällä.

    Nuoret raviezeh pakitah poikkevuslubua ajokartin suamizekse jo 17 (seiččietostu)-vuodehizinnu.

    Tämä dielo nägyy kahten kuun jononnu Traficomas, kus lubapakičuksien miäry on kazvanuh ylen äijäl. Aijembah lubii kačeltih joga vuottu nenga kymmenii, ga mennyt heinykuun ajoškolauvvistandan jälles pakičustu on tulluh kai 4 000 (nellituhattu). Puaksumbah lubua pakitah pahoin doroguyhtevyksien piäs eläjät nuoret.

    Algutalvi on olluh jygei liikendehele suurien lumenpanoloin täh.

    Väylyvirrasto kehoittau šouferiloi ajamah varavozeh kulunuzien piälystehien täh. Piälystehet ollah pahas kunnos jiädymizen, sulanuon vien da liikendehen äijyön yhtehizes vaikutukses.

    Enäm joga kolmattu suomelastu uskou, gu ulgopuolizet joukot pyrritähes vaikuttamah iänestämizeh tulielois parluamentu- da eurovalličuksis.

    Tämä tiijustettih Sanomalehtien Liiton luajitetus tutkimukses, kudamah pagizuteltih tuhat hengie. Enimät ulgopuolizien joukkoloin vaikutandupyrgimyksih uskojat oldih miehet da piäl 45 (nellikymmen viizi)-vuodehizet.

    Bauhu vahnoin ristikanzoin hoijon probliemois ymbäri jatkuu.

    Päivännouzu-Suomen alovehhallindovirrasto oman tarkastuksen aigua on löydänyh vagavua probliemua Attendo Oy:n Jalava -hoivukois Joroizis. Probliemoih kaččomattah Avi on sidä mieldy, gu hoivukoin ruandu voibi jatkuo iellehgi. Virguniekoile on tulluh ližiä ilmoitustu sen jälles, konzu vahnoin hoijon probliemois tiijustettih julgižuos.

    Tossargen piettih kanzallistu viiputuskielen päiviä.

    Päiviä on pruaznuittu paiči muudu parluamentan viiputuskielien verkoston da Kuurnehien Liiton pietys viiputuskieliseminuaras Helsingis. Seminuaras paistih viiputuskielen azemas zakonoinluajindas kui kielellizien mugai niistielöin oigevuksien nägökannas. Viiputuskielizakon tuli voimah oraskuul 2015 (kaksituhattu viizitostu).

    Nygöi kudamidägi podcastoih näh libo toizin sanoin verkos jullattuloih iäniprogrammoih näh.

    Suomelazien innostus iäniprogrammoin kuundelendah kazvau iellehgi. Enäm muidu suvaijah nuorien naizien elokseh näh sanelijoi programmoi.

    Yle Ariena on kaikis puolis Suomen paras verkobrendu.

    Talovustutkimuksen jogavuodehizes kyzelys Yle Ariena on jo hätken pidänyh parahan paikkua kodimualazien verkobrendoin verdailus. Yle Arienua käyttäy 78 (seiččiekymmen kaheksa) prosentua suomelastu vähimyölleh silloi-toiči. Parahah kolmikkoh kuulutah sežo Ilmutiijon laitos da kanzalazien tervehyspalvelu Kanta.fi (Kanta čökeh fi).

  • Sociali- da tervehyönhuolduo vardoiččii virrasto rubieu sellittämäh moizii tapahtuksii, konzu hoivukoin eläi on kuolluh hoidohairavon libo hoidamattah jättämizen täh. Ebäiltyt kuolendutapahtukset ollah oldu kahten jälgimäzen vuvven aigua konzu yksittäzis, konzu julgizis hoivukodilois. Sen ližäkse tietäh äijy mostu tapahtustu, konzu omahine viärittäy hoivukodii iččeh vahnemban kuolendas.

    Tamberel ruadajan policiiammattikorgeiškolan opastajua ebäilläh opastujien seksualizes
    ahtistelendas. Opastuslaitoksen johto tiijusti ebäilyksih näh kylmykuun da talvikuun vaihtos. Ilmoitustu on ahtistelendas kui opastandan, mugai joudaval aigua. Ebäilty opastai on työtty ruavospäi, da dieluo on tutkimas valdukunnanviärittäjän virrasto.

    Mennyt keviän da kezän aigua kymmenet suomelazet ollah suadu vahnakse mennytty rohtuo kouhkoiruakan hoidoh. Alimta-nimisty rohtuo puutui voimattomile sendäh, gu erän etiketkat oli viärendetty. Rohtoalan turvalližuttu vardoiččijan Fimean mugah voimattomien turvalližus vikse ei
    puuttunuh riskah. Vie ei tietä, ken on viärendämizen tagan libo mis muas rikos tapahtui. Dieluo sellitetäh yhtes muijien EU-mualoin virguniekoinke.

    Endizen mägihyppiäjän Matti Nykäzen kuolendu äijäl kosketti suomelazii. Mägikotku kuoli omah kodih ezmässargen yöl. Häi oli kuoltes vaste 55 (viizikymmenviizi)-vuodehine. Matti Nykänen on kaikkien aijoin menestynnyzin suomelaine mägihyppiäjy. Häi voitti viizi olimpiiskoidu medälii, kudamis nelli oli kuldastu da yksi hobjaine. Čempionuatan medalii Nykänen sai kaikkiedah 14 (nellitostu) da kuldastu niilöis oli kuuzi.

    Suurien lumenpanoloin täh rodih probliemua ymbäri muadu. Jygei lumi on taivutannuh puuloi elektroliinielöile da sendäh on roinnuh äijy sähkökatkuo. Vahinguo on tulluh sežo meččih, sendäh gu lumi on katkonuh hyväs kazvoijäs olijoi puuloi. Liikendehes VR joudui peruuttamah äijji junavuoroloi lumenpanon täh. Hätkestymisty on olluh lehtilöin da päivypoštan juandas juuri lumikivoksien täh.

    Finnpanelin kanzallizen radivotutkimuksen mugah suomelazien radivonkuundelendu pyzyy
    läs endizelleh. Mulloi joga päiviä radivuo kuundeli enäm 70 (seičendykymmendy) prosentua da joga
    nedälii enäm 90 (yheksiäkymmendy) prosentua suomelazis. Joga päiviä radivuo kuunneltih
    keskimiärin kaksi čuassuu da 48 (nellikymmen kaheksa) minuuttua. Enämbän
    kuundelendučuassuu iellehgi keriäy Yle Radivo Suomi, kudai suau läs kolmasvuitin kaikis
    kuundelendois.

    Valamoin manasterile Heinyviel ei rodei nimidä hyviä Helsingin autobussuvuoroloin
    loppemizes. Piälinnaspäi huondeksil lähtenyh autobussu azettelih manasterin rinnal vuvvenvaihtossah. Sen jälles autobussuyhtivö loppi vuoron, sendäh gu sidä ei maksanuh enämbiä pidiä. Ainavo jiännyh vuoro ei päi lyhyzile kursiloile tulijoih näh. Piäl 450 (nellänsuan viijenkymmenen)
    allekirjutuksen luvettelo huondesvuoron järillehsuamizekse on jo työtty Savonliiniele. Yhtivö andau tilavusbussua loppumatkah sit, konzu manasterih roih tulijua.

    Saamelazien kanzallispäiviä pruaznuittih kolmanpiän ylen hyvin. Piduo oli ymbäri muadu, ga čomin päivy nägyi Saamenmual, kus pruazniekkua oli huondekses ehtässäh. Äijäle saamelazele oma kanzallispäivy on vuvven suurin pruazniekkupäivy.

  • Ylen sellityksen vuoh tiijustettih, gu Esperi Caren ližäkse virguniekoile pidi äijängi kerdua kyskiekseh sežo Attendon da Mehiläizen hoivukodiloin ruandah. Ylen sellityksen mugah vuozien 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) da 2018 (kaksituhattu kaheksatostu) välizel aigua virguniekat kyskiettihes kolmentostu Attendon hoivukoin ruandah Suomen eri čuris. Mehiläizen hoivukois sežo on olluh pahua dieluo.

    Puolistusvoimat ei olla valmehet ylen äijäl tingimähes tuliel aigua Suomeh ostettavien hävittäjien miäräs. Puolistusvoimien mugah tuliel vuozikymmenel Suomeh pidäs ostua vähimyölleh 60 (kuuzikymmen) hävittäjiä. Sit kogo muan puolistus maltettas turvata. Piätteniččän puolistusvoimat suadih allustajat taričukset viijel tuojalpäi.

    Uvves lapsienbol’ničas on löydynyh kostevusprobliemua. Helsingis sygyzyl avatun lapsienbol’ničan kuvvendel kerroksel nygöi on pandu käymäh kuivatus. Kostevusprobliemua on sežo bol’ničan kolmandel da kaheksandel kerroksel. Problieman suuruos vie ei tietä tarkah, sendäh Yle ei suannuh lubua tiloih piäzendäh. Srojittajan, SRV-rakenduksen, mugah pagin on aliurakoiččijan pienis srojinduhairavolois.

    Policii varaittau rahvastu sijoitusmuanituksis. Policien mugah äijil suomelazil ristikanzoilpäi on muanituksel suadu tuhanzii euroloi, konzu heidy kehoitettih sijoittamah dengua virtualival’uuttoih. Kogonaine rikosvahingo voibi nosta kai miljonoissah. Vuitti muanituksis on voinnuh jiäjä tiijustamattah, sendäh gu ei vältämättäh kaikis dielolois luajittu rikosilmoitustu.

    Lapsensuandoin miäry oli pienenemäs mulloigi, nenga sanou Statistiekkukeskus. Talvikuun ennakkostatistiekan mugah mennyt vuvven aigua kaikkiedah rodih vähästy enäm 47 000 (nelliäkymmendy seičendy tuhattu) lastu. Tämä miäry on nenga 3 000 (kolmietuhattu) vähem, migu oli iellizel vuvvel. Vuvven lopul Suomen rahvahanlugu oli nenga 5,5 (viizi puolenke) miljonua.

    Suomen tulii Euroviizuloin evustai on vallittu da häi on Darude libo Ville Virtanen. Darude on kanzoinvälizesti menestynnyzembii suomelazii artistoi. Euroviizupajo vallitah Uvven Muuzikan Kilvas, kus Darude ezittäy kolme pajuo. Rahvas da ammattilasjoukko vallitah niilöis parahan pajon. Oraskuul Izrael’an Tel Avivas Daruden tavoittehennu on piästä pajokilvan finualah.

    Pohjas-Karjalan školis ollah nostu margariinua vastah. Nurmekses da Kondiilahtel školaniekat ollah kerätty pitkät nimiluvettelot niilöis, ket tahtottas suaja järilleh školan syömislistah vuvvenvaihtos hävinnyön voi-kazvi-pyhävoi-sevoksen. Sen sijah tulluh kazvi-razvu-leviteh ei ole školaniekoile mieldy myöte da sendäh äijät ollah heitetty leivängi syöndän murginal školas.

    Vuvven karjalazekse kirjakse on vallittu Arvo Tuomizen kniigu Karjala – koko tarina. Kirju äijien ezimerkilöin vuoh ozuttau kogo karjalazen heimon vuozituhanzien histourien – Karjalankannakselpäi Vienan Karjalassah da Tverin alovehessah. Vuvven karjalaine kirju vallitah vuvven aigua ilmah piässyzis Karjalah libo karjalažuoh näh sanelijois tevoksis. Tämän vuvven valličendan luadi kanzanevustai da parluamentan Karjala-kerhon paginanvedäi Martti Talja.

  • Yhtelläh samazel aigua plastiekku on koditalovuksis vähembäl lajiteltavu jäteh. Suomelazet kierrätetäh nenga kolmasvuitin kodiloih piädyjäs pakkavusplastiekas. Vigua lajittelemattah jätändäh on äijy. Yhtekse suurekse vijakse kyzelys on sanottu jätehkonteineroin vajavuttu taloiyhtivölöis.

    Halličuksen sote-uvvistandan kannatus vähenöy.

    Sinizien kanzanevustai Maria Lohela sanoi, gu algunedälil häi on siirdynyh kanzanevustajan Harry Harkimon perustettuh Liike Nyt -parluamentujoukkoh. Oman siirdymizen häi sellitti sil, gu tahtou iänestiä sote-uvvistandua vastah. Jälgimäzien tiedoloin mugah nygöi uvvistandan vastustajua parluamentas on 99 (yheksäkymmen yheksä) da sen puoles iänestäjiä on 100 (sada).

    Tervehyön da hyvinvoindan laitos tahtou ližätä HPV-rokottehen sežo brihaččuloin rokotusprogrammah.

    Ristikanzan papilloumuviirussu on ylehizin enimite sugupuolitieči tartui viirussu.
    HPV-rokottehen ližiämine brihaččuloin rokotusprogrammah effektiivizesti estäs papilloumuviirusan täh roittavii ruakkulajiloi. Tyttölöin da brihaččuloin rokottamizen vuoh vuvves voidas estiä nenga 300 (kolmesadua) ruakkutapahtustu.

    Perusškolien opastuspluanu ei ole mieldy myöte opastajile.

    Piäl puolet Ylen kyzelyh vastannuzis opastajis sanotah, gu uvvistandu on ližännyh školaniekoin tazoeroloi. Uuzi opastuspluanu korostau eriluaduzii opastusainehii yhtistäjii projektoi, yksittäzii tavoittehii da digiopastandua. Školasuavutuksih endisty enämbäl vaikuttau segi, suaugo opastui oman perehen tugie školahkävyndäh.

    Jovensuun Kiihtelysvuaran histouriellizen kirikön poltanuh mies on pandu tyrmäh tylgies vahingonluajindas.

    Pohjas-Karjalan paikalline suudo on pannuh miehen tyrmäh kahtekse vuottu da kaheksakse kuudu. Sen ližäkse mies rubieu maksamah poltetus kirikös nenga kolme miljonua euruo. Vuvvel 1770 (tuhat seiččie sadua seiččiekymmen) nostettu kirikkö paloi kegälehikse mulloi sygyzyl.

    Kniigoin myöndy suurenou jo tostu vuottu peräkkäi.

    Toven mulloi myöndän kazvandua on olluh vaigu prosentan verran. Suurin myöndysuavutus oli Kari Hotakaizen kirjutettu Kimi Räikközen biogruafii. Tiedokirjoin myöndy liženi kymmenel prosental. Sen sijah kaunehkirjalližuon luvut vähettih kai 12 (kahteltostu) prosental.

    Tuhukuus algajen jenottukoirua ruvetah pidämäh riistuelätin sijas vahingollizennu vieraslajinnu.

    Parluamentas on kačottavannu ezitys, kudaman mugah jenottukoirua vois mečästiä hos ken ilmai mečästyskartii. Yhtel aigua mečästykseh niškoi ozutetah taboi, kudamii riistuelättilöin mečästykses ei sua käyttiä. Suomen elättilöinvardoičusyhtistys on huolevunnuh sit, täydynöygo mečästykseh rahvahan tieduo da maltuo jenottukoiran tappamizekse eettizesti.

    Talven kovin pakkaine on olluh täl nedälil.

    Kogo muas on olluh vilumbi, migu tavan mugah täl aigua. Ezimerkikse ezmässargen huondeksel Sallan Naruskas pakkastu oli kai 36,6 (kolmekymmen kuuzi pilku kuuzi) astehtu. Pakkazen täh rodih probliemua enne kaikkie liikendehes. Pojiezdat ollah myöhästytty da akkumul’uattoroin käymäh panendu ei olluh kebjei dielo.

  • Tavoittehennu on estiä Oulun dieloloin jyttyzii rikoksii. Kui halličus mugai oppozicii tugietah halličuksen jo luajittuloi zakonanezityksii, kuduat muite oldas jiädy vie vuottamah. Parluamentu rutostau policien tiijonsuanduoigevuksien da kanzalažuszakonan kačondua sego seksualirikoksien nakazaanieloin lujendamistu.

    N’uustotabakku on tulluh moudah teini-igähizien keskes.

    N’uustotabakan käyttämine on alalleh liženemäs. Yhtenny vijannu on se, gu vuitti sportuiččijoisgi n’uustau tabakkua. N’uustotabakku da nuoret -sellitys sanelou sit, gu nuorien mieles n’uustotabakku ei ole moine paha, kui poltotabakku. Tutkimuksen mugah äijät nuoret pietäh poltotabakkua pahembannu, migu n’uustotabakku.

    Kelan yskyniekanpakkavuksen taga-alal on löydynyh suurdu vastuolližuoh liittyjiä probliemua.

    Kanzalasjärjestö Finnwatch sellitti mullozen yskyniekanpakkavuksen tuottehien taga-aloi. Sellityksen mugah suurin vuitti tuottehis luajitetah huogehen ruavon mualois. Finnwatch čakkuau Kelan kilbumaltokritierielöi da sanou, gu net pannah enzimäzele paikale huogehemban hinnan vastuolližuon sijas. Kela uskaldau parandua vastuolližuttu.

    Lapsien nägö pahenou alalleh.

    Enne kaikkie lähälnägemizen heikkenemine on liženii probliemu da puaksum endisty lapsi suau očkat. Silmyliägärit miärätäh nuorile kai monieffektiivizii očkii. Vijannu sih on telefonah da planšiettah möllöttämizen liženemine sego pihal olendan vähenemine.

    Tutkimuksien mugah lendomatkailu vaikuttau ilmastoh enäm duumaittuu.

    Finavian da Suomen ymbäristökeskuksen mugah lendämine kogonah vaikuttau ilmastoh vähimyölleh kahtu kerdua enämbän, migu lendoliikendehen hiilidioksidupiästöt. Suomelazien ilmastonpahendamistu vähendäjes tädä vaikutustu vie ei oteta huomavoh. Ližiä tieduo täs tiemas lövvät Ylen saital.

    Piäl kolmenkymmenen vuvven tagaine Černobil’an ydinelektrostansiiozattomus nägyy iellehgi suvastuksennu suomelazis sienis da grivois.

    Mulloi sygyzyl Helsingis myödävinny olluzis sienis da grivois löyttih kahtes suppilovahverotukkuzes korgei miäry suvastustu. Sienet oli kerätty Hyvinkiäl da Pälkänehel.

    Päivännouzu-Suomen yliopistos ollah pidämäs kiännösseminuarua, kudamas tuttavutah kaunehkirjalližuon kiändämizeh karjalakse.

    Tavoittehennu on suaja karjalan kielen maltajat kiändämäh karjalakse. Kahten seminuarupäivän aigua, piätteniččän da suovattan, ollah kuultu sih näh, mittuine on kaunehkirjalližuon kiändäjän ruado, kui menöy tiijoneččo da kui luajitah uuzii sanavastinehii. Ližäkse opastujat ollah luajittu kiännösharjaituksii da ruattu Wikipedii-ruadopajas. Seminuaras on kuultu sežo kirjalližuon kiändäjien omis kogemuksis.

    Täl nedälil nellänpiän on olluh kahten karjalankielizen kniigan julguandupruazniekku.

    Karjalan Kielen Seuran jullattulois Aaro Mensozen kirjutettulois Sanondoi sego Sananpolvii da sanoi -kirjois löydyy čomua karjalastu sanondastu da sananpolvie. Kniigoin ainehisto pohjavuu karjalazeh rahvahanperindöh.

  • Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen tutkimuksen mugah 80 (kaheksakymmen) prosentua miehis syöy liijakse äijän ruskiedu lihua libo kalbassuu. Kovii razvoi da suolua sežo syvväh liijan äijän da kazvoksii liijan vähän. Naizisgi vaigu 20 (kaksikymmen) prosentua syöy kazvoksii sen verran, kui pidäs.

    Kehitysniistielöin da autistizien lapsien hoijos on tiijustettu suurdu probliemua.

    Edujärjestölöin mugah palveluloin kilbu on suurennuh kunnis, mi nägyy ezimerkikse hoidajien vajuas ammattimaltos. Vuitti lapsis da nuoris jiäy ilmai diagnozua da puuttuu hoidoh viärih kohtih.

    Pohjas-Norveegies on jatkettu kavonnuzien suomelazien ečindiä.

    Kolme suomelastu miesty da ruoččilaine naine kavottih nenga nedäli tagaperin tunduril sil alovehel, kus oli olluh suuri tuhu. Nygöi jo ei uskota, gu kavonnuot oldas hengis. Tromssan policien mugah vertol’ottu on lennellyh tuhualovehel eččimäs mahtollistu signualua joukon paikas.

    Opastajien mieles školanopastujien keskittymismalto on pahennuh äijälgi jälgimäzen viijen vuvven aigua, nenga sanou Ylen kyzely.

    Äijät vastuajat ollah sidä mieldy, gu keskittymismaton probliemoih on viennyh hajulaittehien käyttämine. Neuropsihoulogan mugah lapsien malto opastuo pitkyaigahizeh ruandah yhtelläh ei ole pahennuh. Sidä vai pidäs harjaitella enämbi.

    Autokauppu hilleni mennyt vuvven lopul äijälgi.

    Sih vaikutti paiči muudu halličuksen piätös autoveroituksen muutandas. Vähäpiästöhizien mašinoin hindua alendannuh veromuutos tuli voimah vuvven allus. Diizelän kallistumizen täh äijät rahvas ruvettih miettimäh autokauppua tarkembah.

    Kolmasvuitti opastajis da voimattomanhoidajis lähtöy eläkkehele kymmenen vuvven mendyy, da kunnis on jygei löydiä uuttu ruadajua.

    Avukse ehoitetah opastuspaikoin ližiämisty Suvi-Suomeh sego ruavonperäzen muahmuutandan kehoittamistu.

    Yhtysvaldalaine talovuslehti Forbes on pannuh Kemin Lumilinnan restoranan muailman kaikkii eriluaduzembakse restoranakse.

    Lehten kirjutus kuvuau lumilinnan restoranua lumes da jiäs luajitukse kohtakse, kudamua čomendetah lumivestokset da kus jiä läimäy värikkähästi.
    Murginan varustajes sie käytetäh muarjua, siendy da gribua, omaluadustu puikulakartohkua da siigua.

    Školien rehtorat ei muga rakkahal, kui opastajat, siirrettäs školakiuzuajii toizeh školah.

    Tämä tiijustettih Ylen luajitus kyzelys rehtoriloile da opastajile. Kyzelyn mugah mollembat yhtelläh tahtottas käyttiä toizii taboi školas muokkuandan da riäzitändän kytkemizekse.

    Da lopukse vähäine sportua. Nedälinlopul Suomi on voittanuh jiäkur’oin al 20 (kaksikymmen)-vuodehizien čempionuatan.

    Suomi voitti Yhtysvallat 3-2. Iellizel kerdua Suomi pruaznuičči tämän igähizien MM-kuldua kolme vuottu tagaperin.

  • Suomen ymbäristökeskuksen luajitus sellitykses läs 60 (kuvvelkymmenel) prosental luondoluadulois kehitys on nähty pahenijakse da vaigu 5 (viijel) prosental paranijakse. Luondoluaduloi varaitetah paiči muudu meččien uvvistandu da hoido, ojitus, peldoloin luajindu, taloloin srojindu sego vezien kazvoittumine. Ilmastonmuutostu piettih vie pienenny faktorannu.

    Suomen Bankan ennustuksen mugah Suomen talovuon rutto kazvanduaigu on mennyh siiriči.
    Tänä vuon talovuskazvo on vie raviehko, ga tulien vuon se algau hilletä. Lähivuozien aigua suurin risku on sit, gu viendän kazvandu hillenöy teriäm duumaittuu. Ruavolližuon kazvandu ei pyzy alallizennu. Tänä vuon rodih vaigu 60 000 (kuuzikymmen tuhattu) uuttu ruadopaikkua.

    Suuren bauhun nostanuh ruavospäityöndämisty koskii zakon on hyväksytty parluamentas.
    Zakonan mugah ruavospäityöndämizen arvivoičendah vaikuttau ruavonandajan palvelukses olijoin ruadajien miäry. Allunperin halličus olis tahtonuh heikondua ruavospäityöndämissuojua moizis ruadokohtis, kus on vähem 20 (kahtukymmendy) ruadajua. Yhtelläh myöhembä raja oli alendettu kymmeneh hengessäh. Jälgimäi halličus otti iäres kogonah mainičendan tietys ruadajien miäräs.

    Äijät perusškolan opastajat ruvettas panemah arvosanoi aijemba nygösty.
    Tämä tiijustettih Ylen pietys kyzelys.
    Kyzelyn vastavuksis opastajat da rehtorat kuvailtih sanallistu arvivoičendua ymbäripyöryžäkse. Monis školis opastui suau kirjallizen arvivoičendan noumeran sijah. Opastajien mugah sanalline arvivoičendu toinah kannustaugi opastujua da ozuttau hänen maltamistu, ga se voibi jiäjä sežo vaigu tyhjäkse sanakse.

    Uskondolližus on siirdynyh bokkah školien rastavanpruazniekois.
    Taga-alal on vahnembien žualoboin liženemine. Vahnembat žualuijahes endisty enäm, ei annetanne kaikile lapsile mahtuo ottua ozua uskondollizih dai uskondottomih programmoih. Ezimerkikse Parluamentan oigevusaziimies joga vuottu suau viijes kymmenessäh žualobua školien pruazniekois da huondespidolois.

    Ymbäristöystävälližys nägyy sežo rastavanpodarkoin ostandas.
    Suuris laukois sanellah, gu ostajile enämbäl mieldy myöte on roinnuh tuottehien hyvä luadu. Keskon mugah ezimerkikse lapsien bobien ostajes rahvas endisty enäm kačotah niilöin kestävytty da hyviä luaduu. Puaksum ostetah puus luajittuu bobua, hos plastiekkubobuagi myvväh sežo äijy.

    Paha vil’l’usualis voibi nägyö sit, roinnougo laukois kylläl kodimualastu rastavanpäččipoččii. Tämän vuvven sualis on olluh täl vuozituhandel pahin. Suomes syvväh Rastavan aigua läs 7 (seičendy) miljonua kiluo päččipoččii. Tänä vuon kodimualastu päččipoččii vie täydyy, ga vuvven peräs dielot voijah olla jo toizet.

    Socializen medien vägi kummatti Kotkalazen hoivukoin.
    Kuu tagaperin Hovinsuaren hoivukodi 2 (kaksi) omal Facebook-sivul kyzyi rahvastu työndämäh rastavankartiloi omile eläjile, sendäh gu äijile vahnoile ristikanzoile hyvittelykartit on tärgei perindö. Yhtelläh vuitti eläjis ei suannuh ni yhty kartii da se dielo pidi muuttua. Tavoittehennu oli suaja jogahizele eläjäle hos kaksi kartii, ga niidy tuligi äijiä enämbi. Kuus rastavankartii on tulluh enäm 7000 (seičendy tuhattu) kui Suomespäi, mugai ulgomualoilpäi da kai loittozes Austrualiespäi.

  • Nenga arvivoi liikendeh- da viestindyministerstvan organizuittu ruadojoukko.
    Ruadojoukon loppuraportan mugah yhty piätösty liikendehen piästölöin hävittämizekse ei ole. Toimenpidehprogrammas ehoitetah ezimerkikse alovehellistu dorogumaksuo da poltoainehveron nostamistu. Liikendehen täh roih viijesvuitti kaikis Suomen piästölöis.

    Halličuksen planiiruittavu ruavottomusuvvistus on paha äijien nuorien ruadopajoin ruandale.

    Konzu ruavolližuon hoido siirdyy muakundien vastuoh, kunnil enämbiä ei rodei oigevuttu tuottua ruadovägipalveluloi. Suomes ruadau vajuat 300 (kolmesadua) ruadopajua, kudamis suurin vuitti kuuluu kunnallizih libo seudukunnallizih.

    Iččenäžyspäivänny Helsingin policii oli kiškonuh iäres hagaristuflavut erähil mielenozuttajil, da sit on työtty nelli žualobua.

    Yksittäzien ristikanzoin kirjutettulois žualobois puašitetah tutkie policien ruandan zakonanmugažuttu. Policiedu čakatah sit, gu se kiškoi hagaristuflavut, hos niilöin käytön täh Suomes ei nakažita. Žualobat on työtty parluamentan oigevusaziimiehele, oigevuskanslerale da Policiihalličuksele.

    Suuren kyzelytutkimuksen mugah iččenäžys libo luondo ollah pyhät kai läs puolele suomelazis.

    Toizielpäi kirikkö da uskondo ollah pyhät vaigu joga kuvvendele. Tuhanzien suomelazien pyhyön ellendämisty kerännyh tutkimus ozuttau, gu suomelazien pyhyön keskes ollah ezimerkikse suvaičus, rauhu, ristikanzanarvo da kodimua Suomi.

    Veron järillehmaksandua on olluh Suomes tossargen.

    Nenga 3,5 (kolmen puolenke) miljonan suomelazen čotale maksettih vero järilleh läs kolmen miljardan euron ies. Nordean kyzelyn mugah joga kolmas järillehmakson suannuh tahtou käyttiä vuitin dengois Rastavah. Veron järillehmaksandois voijah perie sežo Kelan suaduloi.

    Ekstremistizien liikkehien toimindu Suomes ei varaita kanzallistu turvalližuttu, ga yksittäzis ekstremistois voibi sidä varavuo tulla vuottamattahgi.

    Nenga arvivoi Suojelupolicii täl nedälil jullatus kanzallizen turvalližuon kačahtukses. Supon mugah Suomes enimite huolevuttau ekstremistine joukko uusnacistine Pohjasmualoin Vasturinduliikeh, kudual policii kiškoi hagaristuflaguloi Iččenäžyspäivän mielenozutukses.

    Täl nedälil poštis on olluh yksi vuvven raviembazis päivis.

    Ruaduo on täydynyh paiči muudu rastavankartiloinke, sendäh gu kolmanpiän oli jälgimäine päivy, konzu oli voinnuh työndiä rastavankartiloi huogehemban rastavanpoštumerkinke. Perushindah työttävät rastavankartit kodimuan merkinke ehtitäh Rastavakse, työndänet net tulien nedälin kolmaspäivässäh.

    Mennyt pyhänpiän Suomi pruaznuičči voittuo zualumiäččyhokkein muailman čempionuatas.

    Miehien muajoukkovehen histourien nelläs muasterižus tuli mielužan finualan jälles, konzu Suomi voitti Ruočin 6-3 (kuuzi-kolme). Loppuottelu kižattih Čehien Prahas enäm 16 (kuvventostu) tuhanden hengen ies. Tuliet zualumiäččyhokkein MM-kižat roitah Suomes.

  • Suomen 101 (sada yksi) -vuodehistu iččenäžytty pruaznuittih ezimerkikse perindön mugah tazavallan prezidentan pruazniekkupivos, Linnan pruazniekas Helsingis. Iččenäžyspäivänny sežo organizuittih äijy mielenozutuskulguu.

    Flavut liehuttih tossargen suomelazen demokruatien kunnivokse

    Tänä vuon flavut nostettih salgoloih 4. (nelläs) talvikuudu, sendäh gu tazah sada vuottu tagaperin Suomes algoi iäneständy enzimäzis rahvahankeskeizen voinan jälles piettylöis valličuksis. Kanzalline yhtistymine piäzi alguh, konzu talvikuul 1918 (tuhat yheksäsadua kaheksatostu) rahvas käydih iänestämäh enzimäzih ylehizih da yhtehizih iänioigevuksih pohjavujih kunduvalličuksih.

    Ajokarti enämbiä ei päi hengilölližyön tovestamizekse kaikis tilandehis tulien vuvven allus algajen

    Ezimerkikse valmistu dokumentua voit tulla ottamah vaigu pasportanke libo hengilökartinke. Ajokarti enämbiä ei päi hengilölližystovestuksekse sit, konzu pakitah sähközii bankutunnuksii libo teleoperuattoroin mobiil’uvarmendamistu.

    Rastavanaigu nägyy verkolaukois da posilkoin lajittelukeskuksis äijiä enämbäl, migu mulloi

    Erähät verkokaupiččijat ollah ližätty myöndiä kai kahtel kerdua mullozen vuvven samazeh aigah verraten. Posilkoin viendän da juandan biznes sežo on kazvanuh ruttozeh. Alan ruadajat ollah ližätty posilkoin otandučökkehii da posilkuautomuattoi.

    Sodaniistielöin piäzendiä valdivon maksettavah laitoshoidoh tahtotah kebjendiä

    Saldattuniistiizakonua nygöi pidäs muuttua ruttozeh nenga, gu valdivon maksettavah hoidoh olis oigevuttu moizil sodaniistielöil, kudamien invaliditiettu on vähimyölleh 10 (kymmene) prosentua. Nygöi raja on 20 (kaksikymmen) prosentua. Sodaniistiedy on läs 1 500 (tuhattu viittysadua).

    Helsingin uuzi keskilinnukirjasto Oodi avattih rahvahale kolmanpiän

    Kaarevan sillanjyttyine Oodi on nostettu kahten läs 100:n (suan) metrin piduhizen teräsvembelen varah. Julgisivun pindumaterjualu on kodimualastu kuustu. Kirjastopalveluloin ližäkse Oodis on ezimerkikse elokuvateatru, stuudiitilua sego linnan muasteriruadopaja. Sie lövvytäh ombelendu- da brodieravuskonehet sego 3D-printeru.

    THL:n statistiekan mugah lapsien rokottamine ezimerkikse ruskiččua da muidu aijemba ylehizii lapsientaudiloi vastah on vähennyh erähis Suomen čuris

    Rokotehsuoju pidäs olla 95 (yheksäkymmen viizi)-prosentahine, gu se vardoiččis rahvastu epidemien roindas. Erähis Suomen čuppulois pienien lapsien suoju nygöi on pienennyh, sendäh gu vuitti vahnembis ei tahto rokottua omii lapsii.

    Tänä vuon äijät tutkijat pakittih rahoitustu omale idejale kazvoyritystapahtumas Slushas

    Algunedälis Slushas kerävyi nenga kaksi tuhattu sijoittajua da enäm kolmie tuhattu tahtokastu yrittäjiä. Slushan tiedokilvas kižatah idejoil, kudamien luvus on zuaharin luajindu sel’l’ulouzas, ruakkah tarkehhoijon lövvändy sego merien plastiekan kalansyömizekse muutandu.

  • 40 (nellikymmen) prosentua ruavottomis sai heiny-syvyskuul pienendettyy ruavottomusmaksuo. Tämä tarkoittau, gu aktiivumallin ehtot ei olla täytettyhes. Suuri vuitti pienendettyy maksuo suannuzis kuului peruspäivydengoin libo ruadomarkinantuven suajih.

    Suuret linnat kieldävytäh subjektiivizen päivyhoido-oigevuon rajuandas. Kahten vuvven aigua kunnil on olluh mahtuo rajata hoidoaigua moizil lapsil, kudualoin toine vahnembis on kois ezimerkikse ruavottomuon libo lapsenkačonduloman täh. Ezimerkikse Kuopios, Jovensuus da Oulus nygöi duumaijah kieldävyndiä rajuandas. Vantual, Lahtes da Jyväskyläs jo on piätetty luadie nenga.

    Stressu da yliväzyndy vietäh gimnuazielazii kyzymäh abuu tervehyönhuollos. Verekses THL:n školatervehyskyzelys tiijustettih, gu joga kolmas kyzelyh vastannuzis gimnuazielazis on yliväzynyh opastundan täh vähimyölleh erähän päivän nedälis. Enne kaikkie menestykseh pyrgijät neičoit tundietah yliväzyndiä opastundan täh.

    Mennyt nedälil roinnuos Zimbabwen lendopriičas sai surman joukko suomelastu biržuyhtivölöin johtajua. Priičas kuolluzien joukos oldih kiindehistöpalveluyhtivön Lassila & Tikanoja toimitusjohtai Pekka Ojanpää da meččy-yhtivön UPM sel’l’ulouzu- da biopoltoainehruandois vastannuh johtai Heikki Vappula. Kaikkiedah lendopriičas sai surman nelli suomelastu miesty da konehen lendäi. Suomelazet oldih mečästysmatkas Afrikas, konzu heidy viennyh lendokoneh pakui.

    Suomelazis muarjois voibi olla hyödyy moizien superbakterieloin ajuandah, kuduat ei varata antibiotiekkoi. Tehnolougien tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimuksen mugah enne kaikkie muur’ois, vavarjos da mezimuarjas on bakterieloin kazvuo piettelijiä yhtistehty. Moizet yhtistehet voibi suaja käyttöh varustamal ekstraktua ezimerkikse mehun valmistamizes jiännyzis siemenis.

    Kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindo on annettu Olli Jalozele tevokses Taivaanpallo. Voittajan vallinnuh kirjalližustoimittai Seppo Puttonen pidäy Taivaanpalluo tiijon, opastuksen da kazvandan ylistyspajonnu. Tiedokirjalližuon palkindo annettih Seppo Aallon rahvahankeskeizen voinan tapahtumis sanelijale tevoksele. Lapsien- da nuorienkirjalližuon palkindon sai Siiri Enoranta tevokses Tuhatkuolevan kirous.

    Täl nedälil on pietty Karjalan kielen päiviä. Karjalan kielen päiviä on pruaznuittu jo kolmattu kerdua. Karjalan kieldy pidäy hengis pieni, ga ylen aktiivine joukko. Uvvembien tiedoloin mugah Suomes eläy nenga 11 000 mostu karjalankielisty, kuduat hyvin maltetah karjalakse, da sen ližäkse 20 000 nengostu, ket ellendetäh karjalan kieldy libo vähimyölleh vähän paistah karjalakse. Yhtelläh rahvahanregistras karjalan kieli on merkattu muamankielekse vaigu 200 ristikanzal.

    Enzimäine Karjalaine kieliruado -palkindo on annettu kolmele puolovehele. Karjalan kielen komissii andoi palkindon Hurualistoliitole, Vihandoile da Perussuomelazile. Kielikomissii perustelou omua valličendua sil, gu nämmä puolovehet ollah ainavot, kuduat ollah otettu karjalan kielen omih puolovehprogrammoih. Palkindo juattih enzimästy kerdua. Nengozen palkindon voit suaja arvokkahas ruandas karjalan kielen azeman edehpäi eistämizekse.

  • Loviizan Harjurindehen školan uvvet huonukset oli nostettu vaste nelli vuottu tagaperin. Täl nedälil syöndyzualan laispäi pakui alah palua läs 60 (kuvvenkymmenen) kvadrattumetrin suuruzes kohtaspäi. Ozakse niken ei sattanuhes, ga yhtelläh škola on salvattu. Nygöi sellitelläh romahtamizen vigua. Yhtenjyttymiä tapahtustu on olluh kylmykuun aigua kahtes toizesgi školas Helsingis da Kirkkonummel.

    Endisty suurembi vuitti parluamentuvalličuksien ehoitettulois on naizet. Ylen sellityksen mugah parluamentupuolovehien ehoitettulois nenga puolet ollah naizet. Mennyzis valličuksis naizien vuitti oli läs 40 (nelliäkymmendy) prosentua. Puolovehet ollah azetettu nenga tuhat ehoitettuu. Mennyzis parluamentuvalličuksis ehoitettuu oli läs 2 150 (kahtutuhattu sadua viittykymmendy).

    Ilmuvoimat suajah omas histouries enzimäzen naispuolizen laivovehen komendajan. Siilinjärven Rissalas ruadajan Karjalan lennoston hävittäilendolaivovehen 31 (kolmekymmen yksi) komendajakse roih tulien vuvven allus algajen leitenantpolkouniekku Inka Niskanen, kudai on sežo korgeiarvozin naisoficieru Suomen puolistusvoimis. Häi siirdyy Rissalah Muanpuolistuskorgeiškolaspäi Helsingispäi, kus ruadau ilmusodaopin opastajannu.

    Suomen Policiijärjestölöin Liitto on huolevunnuh policiimiehien voindas. Liiton mugah Suomeh pidäs läs tuhattu uuttu policiimiesty. Paginanvedäjän Jonne Rindehen mugah vähimyölleh nenga 8 000 (kaheksatuhattu) policiimiesty pidäs olla, ga nygöi heidy on vähästy enäm 7 000 (seičendytuhattu).

    Suomelazet puaksumbah piävytäh omažuon konfiskuičendah. Omažuon konfiskuičendah piädyjien velguniekoin miäry on suurennuh sit-täs vuvves kymmenil tuhanzil. Yhtel aigua perittäväkse tulluh jogavuodehine dengusummu on kazvanuh kahteh kerdah. Taga-alal on paiči muudu pienitulohizien pahenijat dielot sego ruttolaihinoin taričendan kazvo.

    Elostandu, kižuandu da magiembazen syöndy voitettih telefonat, konzu kuuzivuodehizil suomelazil lapsil kyzyttih nedälinlopun parembazis dielolois. Kolmanpiän jullatus Lapsibarometras tiijustettih, gu eziškolalaigähizet lapset suvaijah viettiä aigua kois perehenke. Kahten vuvven välilöin jullattavas barometras täl kerdua tiemannu oli välly aigu.

    Karjan kielen päiviä pietäh tuliel nedälil tossargen. Suomes Karjalan kielen päiviä pruaznuijah jo kolmattu kerdua. Karjalan Kielen Seuran aloittehes roinnuon pruazniekkupäivän taga-alal on Tazavallan prezidentan Tarja Halozen vuvvennu 2009 (kaksituhattu yheksä) annettu azetusmuutos, kudamas karjalan kieli enzimästy kerdua miäriteltih Suomen ei-alovehellizekse vähembistökielekse. Tämä vuozi on olluh karjalan kielen kannal ylen merkittävy, sendäh gu tänä vuon on alganuh valdukunnalline karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogrammu. Tossargen Karjalan kielen päivän hyväkse jullatah sežo enzimäine Karjalaine kieliruado -palkindo.

    Da vie lopukse toinegi karjalan kieleh yhtyi viestine. Karjalan Kielen Seuru on piästänyh ilmah kaksi lapsienkirjalližuon klassillistu tevostu. Net ollah Pieni Prinsut da Alisan šeikkailut kummanmuas. Mollembat kniigat on kiändänyh karjalakse Aleksi Ruuskanen. Häi on sežo taittanuhgi tevokset iče.

  • Tämä merkiččöy sidä, gu dielo siirdyy kačottavakse parluamentah. Aloiteh zavedittih vaste
    ezmässargen. Sen alguhpanijoin mieles veron perustehennu olii benziinua da diizelii
    käyttäjien mašinoin maksoloin tazavundu enämbiä ei todevu.

    Naiskunnanjohtajien miäry on ližennyh kahtenkymmenen vuvven aigua. Kunduliiton mugah mennyt vuvven lopus läs 65 (kuuttukymmendy viitty) libo enäm 20 (kahtukymmendy) prosentua kunnanjohtajis oldih naizet. 20 (kahtukymmendy) vuottu aijemba naiskunnanjohtajua Suomes oli 34 (kolmekymmen nelli). Kunduliiton mugah jälgivuozien aigua kunnanjohtajien valličendois voitettih enimite nenga 40 (nellikymmen)-vuodehizet naizet.

    Talovehelline eriarvožus on terävynnyh Suomes. Tämä tiijustettih vuvvennu 1997 (tuhat yheksäsadua yheksäkymmen seiččie) roinnuzien nuorien kačondututkimukses, kudaman aigua tutkittavannu oli 60 (kuuzikymmen) tuhattu lastu. Perehen talovehelline da socialine tilandeh selgiehgi vaikutti sih, kui lapsi opastui školas da piäzigo häi jatko-opindoloih. Škola ei tarinnuh kaikile tazaverdastu mahtuo hyväh tulieh aigah.

    Valdivontalovuon tarkastusvirraston VTV:n mugah verotugiloin vaikutustu ei tietä putilleh. Eriluadustu tugie käytös nygöi on enäm 180 (sadua kaheksuakymmendy). Niilöih kuulutah ezimerkikse verovähendämizetgi. Tänä vuon verotuvet vähendetäh valdivon verotuloloi 17,5 (seiččietostu puolenke) miljardua euruo. VTV:n mugah verotuvet vaikutetah äijälgi julgizeh talovuoh, ga yksikai niilöih näh on vähä tieduo.

    Endisty puaksumbah suomelazele pidäy abuu talovusvaigevuksih. Kulutuskrediittua voibi olla yhtel aigua kymmeniene, da summat ollah kazvettu tuhanzih euroloissah. Ezimerkikse Tamberel talovus- da velgunevvondan jonot ollah suurettu sit-täs vuvves kahtes-kolmes nedälis piäl kahteh kuuh. Mulloi velgunevvondua kyzyi 1 300 (tuhat kolmesadua) hengie.

    Karelia-ammattikorgeiškolan plagioičenduebäiltys on suadu uuttu tieduo. Ammattikorgeiškola on varustannuh piätökset nelläs plagioičendutapahtukses. Vagavin dielo, kudai täs roih, on tutkindon iäresotandu. Yhten opastujan dielo työtäh hallindosuudoh. Kolme plagioičendutapahtukseh yhtyjiä ristikanzua, ollah pohjaskarjalazen ammattiškolan opastajat. Mennyt nedälil Karelia-ammattikorgeiškola saneli, gu sellitettävänny roih kaikkiedah viizi tapahtustu, kudamis toizen ruaduo on käytetty luvattomasti.

    Ruočin krounan heikennyön kursin täh äijät ostetah mašinua sie. Trafin nelli vuottu tagaperin jullattuh statistiekkah verratten käytettyy mašinua mennyt kuul tuodih mugaže äijy, kui aijemba kogo vuvven aigua. Kodimualazetgi vaihtoautofirmat välitetäh ruoččilazii mašinoi da suajah hyödyy täs autotohus.

    Mustovoimattomuoh yhtyjiä agressiivižuttu da rauhattomuttu voijah vähendiä ilmai
    rohtuloi. Mustoliitto on luajitannuh suuren tutkimuskačahtuksen mustovoimattomuoh yhtyjien käytössimptomoin rohtuttomis hoidomuodolois. Ezimerkikse muuzikkua da yksilölližytty pidäs käyttiä mustovoimattomien hoijos nygösty enämbi.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä