Yle Uudizet karjalakse

EU:n uuzi tiedosuoju-ukuazu tuli voimah mennyt nedälil piätteniččän

  • 3 min
  • toistaiseksi

Ukuazu miärittäy, kui eriluaduzile organizacieloile pidäy käzitellä hengilötiedoloi. Niilöih hengilötiedoloih kuulutah ezimerkikse nimet, adresit libo sähköpoštuadresit. Tiedoloi voibi käyttiä ezimerkikse vaigu juuri moizih tarkoituksih, kudamih niškoi net on allunperin kerätty. Uvvistus pidäs parandua tavallizen ristikanzan azemua.

Ammatillizes opastukses on äijy muahmuuttajua opastujua.

Muahmuuttajien opastujien miäry sežo kazvaugi aiga ruttoh. Ezimerkikse Helsingin ammattiopiston opastujis jo läs 30 (kolmiekymmendy) prosentua ollah vieraskielizet. Vieraskielizien opastujien muamankieli on mitahto muu, ga ei suomen eigo ni ruočin kieli. Äijy muahmuuttajua opastuu ezimerkikse tehnizil aloil.

Yliopastujien koittehis neidizet ollah suadu parembazet arvosanat, migu brihat.

Yle Uutiset verrattih neidizien da brihoin arvosanoi tämän keviän yliopastujien koittehis. Läs kaikis ainehis neidizet oldih brihoi parembat. Neidizet oldih selgiehgi parembat tervehystiijos da psiholougies. Fiiziekangi koittehis neidizil meni parem, migu brihoil. Toizielpäi brihoil parem meni ezimerkikse hiimies da pitkäs matematiekas.

Mennyt ezmässargen nähtih uuzi räken siän rekordu.

Tänä vuon oraskuul on olluh enämbi räkkii päivii, migu aijembinnu vuozinnu. Ezmäinargi oli täl kuul jo kolmastostu räkki päivy. Räken päivän aigua lämbötila on piäl 25 (kahtenkymmenen viijen) astehen kustahto Suomes. Vahnu rekordu oli vuvvel 1984 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen nelli).

Tervehysministerstvan ruadojoukko on miettinyh taboi vähendiä tabakoičendua ielleh.

Ruadojoukko ehoittau, gu vois ezimerkikse nostua tabakkuveruo. Ruadojoukko tahtos, gu tabakan hindu nouzis sego tabakkuveruo nostettas äijängi kerdua tulieloin vuozien aigua. Tabakkufirmat ei olla ruadojoukonke yhty mieldy. Niilöin mugah rahvas ruvetah tuomah vie enämbän tabakkua ulgomualoispäi, kallistunnou se Suomes.

Nygöi Suomes luajitah enämbi mašinua da laivua, migu enne.

Tänä vuon miäry kazvau piäl 20 (kahtelkymmenel) prosental. Ennustuksien mugah tulien vuon kazvandu nouzou vie 15 (viijeltostu) prosental. Tutkimuslaitoksen mugah mašinoin da laivoin luajindu kazvau Suomes teriämbäh, migu tavan mugah on mennyh EU:n alovehel.

Arhijepiskoppu Kari Mäkinen tahtos, gu kirikön kohtavundu homopuaroih muuttus.

Mäkinen sanou, gu kiriköle pidäs kohendua homopuaroin venčaičendu- da kirjah menendy -oigevuksii. Häi uskou, što muutos roih, ga tahtos, gu se tapahtus teriämbäh. Mäkinen lähtöy eläkkehele kezäkuun allus. Uvvekse arhijepiskopakse on vallittu jepiskoppu Tapio Luoma.

Karjalan Kielen Seuran vuozikerähmös myöstin vallittih arhijepiskoppu Leo seuran paginanvedäjäkse.

Tavanmugazien vuozikerähmödokumentoin hyväksymizen ližäkse kerähmö lujendi seuran hoijettavan karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogramman ruandupluanan da bydžietän täkse vuottu. Parluamentan annettuloin miärydengoin vuoh todevutettavu elvytyshankeh on suurin karjalan kehittämisprojektu Suomes da se varmistau kielen da kul’tuuran kehittymisty sežo tulielgi aigua.

Lähetykset

  • la 2.6.2018 15.50 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ukuazu miärittäy, kui eriluaduzile organizacieloile pidäy käzitellä hengilötiedoloi. Niilöih hengilötiedoloih kuulutah ezimerkikse nimet, adresit libo sähköpoštuadresit. Tiedoloi voibi käyttiä ezimerkikse vaigu juuri moizih tarkoituksih, kudamih niškoi net on allunperin kerätty. Uvvistus pidäs parandua tavallizen ristikanzan azemua.

    Ammatillizes opastukses on äijy muahmuuttajua opastujua.

    Muahmuuttajien opastujien miäry sežo kazvaugi aiga ruttoh. Ezimerkikse Helsingin ammattiopiston opastujis jo läs 30 (kolmiekymmendy) prosentua ollah vieraskielizet. Vieraskielizien opastujien muamankieli on mitahto muu, ga ei suomen eigo ni ruočin kieli. Äijy muahmuuttajua opastuu ezimerkikse tehnizil aloil.

    Yliopastujien koittehis neidizet ollah suadu parembazet arvosanat, migu brihat.

    Yle Uutiset verrattih neidizien da brihoin arvosanoi tämän keviän yliopastujien koittehis. Läs kaikis ainehis neidizet oldih brihoi parembat. Neidizet oldih selgiehgi parembat tervehystiijos da psiholougies. Fiiziekangi koittehis neidizil meni parem, migu brihoil. Toizielpäi brihoil parem meni ezimerkikse hiimies da pitkäs matematiekas.

    Mennyt ezmässargen nähtih uuzi räken siän rekordu.

    Tänä vuon oraskuul on olluh enämbi räkkii päivii, migu aijembinnu vuozinnu. Ezmäinargi oli täl kuul jo kolmastostu räkki päivy. Räken päivän aigua lämbötila on piäl 25 (kahtenkymmenen viijen) astehen kustahto Suomes. Vahnu rekordu oli vuvvel 1984 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen nelli).

    Tervehysministerstvan ruadojoukko on miettinyh taboi vähendiä tabakoičendua ielleh.

    Ruadojoukko ehoittau, gu vois ezimerkikse nostua tabakkuveruo. Ruadojoukko tahtos, gu tabakan hindu nouzis sego tabakkuveruo nostettas äijängi kerdua tulieloin vuozien aigua. Tabakkufirmat ei olla ruadojoukonke yhty mieldy. Niilöin mugah rahvas ruvetah tuomah vie enämbän tabakkua ulgomualoispäi, kallistunnou se Suomes.

    Nygöi Suomes luajitah enämbi mašinua da laivua, migu enne.

    Tänä vuon miäry kazvau piäl 20 (kahtelkymmenel) prosental. Ennustuksien mugah tulien vuon kazvandu nouzou vie 15 (viijeltostu) prosental. Tutkimuslaitoksen mugah mašinoin da laivoin luajindu kazvau Suomes teriämbäh, migu tavan mugah on mennyh EU:n alovehel.

    Arhijepiskoppu Kari Mäkinen tahtos, gu kirikön kohtavundu homopuaroih muuttus.

    Mäkinen sanou, gu kiriköle pidäs kohendua homopuaroin venčaičendu- da kirjah menendy -oigevuksii. Häi uskou, što muutos roih, ga tahtos, gu se tapahtus teriämbäh. Mäkinen lähtöy eläkkehele kezäkuun allus. Uvvekse arhijepiskopakse on vallittu jepiskoppu Tapio Luoma.

    Karjalan Kielen Seuran vuozikerähmös myöstin vallittih arhijepiskoppu Leo seuran paginanvedäjäkse.

    Tavanmugazien vuozikerähmödokumentoin hyväksymizen ližäkse kerähmö lujendi seuran hoijettavan karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogramman ruandupluanan da bydžietän täkse vuottu. Parluamentan annettuloin miärydengoin vuoh todevutettavu elvytyshankeh on suurin karjalan kehittämisprojektu Suomes da se varmistau kielen da kul’tuuran kehittymisty sežo tulielgi aigua.

  • Mulloi joga toizel sluužbah armies pädemättömäl löyttih migi mielentervehysprobliemu. Yhtelläh vijannu ei ole mielentervehysprobliemoin liženemine, ga puolistusvoimien tervehystarkastukset roittih endisty tarkembat.

    Poltoainehien hinnat ollah nostu kaiken tämän vuvven aijan.

    Ezimerkikse keviän aigua ylehizembän benziinan, 95:n (yheksändenkymmenenden viijenden) hindu on nossuh Suomes läs viijel sental litras. Eloikeinoeloksen tutkimuslaitoksen ennustehpiälikön Markku Lehmuksen mugah poltonestehien hinnat iellehgi nostah öljytuotandoalovehien kriizisan täh.

    Talohuspoliitiekan arvivoičendunevvoston mugah kanzanevustajile pidäy piättiä sote-uvvistandas ilmai pättäviä maksoarvivuo.

    Maksoloin piettelemine on olluh sote-uvvistandoin piäperustelu. Mennyt nedälil valdivovaroinministerstvu arvivoičči, gu sote-uvvistandu vois tuvva piäl nellän miljardan siästöt. Viijen professoran arvivoičendunevvoston mugah ministerstvan perustelut ei oldu tävvellizet.

    Suomelazet tahtotah vähem lastu, migu enne.

    Lastu planiiruiččijoin miäry on äijälgi vähennyh, nenga sanou Rahvahalistoliiton kyzely. Tämä dielo oli nägynyh jo perehbarometras vuvvennu 2015 (kaksituhattu viizitostu). Silloi tutkijat duumaittih, gu se on vaigu väliaigaine dielo. Nygöi uuzi kyzely lujendau, gu suuri muutos on tovengi menemäs. Yhtenjyttyine kehityssuundu on ezimerkikse Japounies.

    Uuzi lapsien bol’ničču on nostettu Helsingis.

    Bol’ničču on virrallizesti luovutettu Helsingin da Uvvenmuan voimattomanhoidopiirile. Bol’ničču ottau vastah enzimäzet voimattomat täl sygyzyl. Lapsien bol’ničču on avvoi kogo Suomele. Bol’niččah on keskitetty äijien vaigieloin lapsientaudiloin hoido da enne kaikkie lapsien syväinhirurgii da elinsiirdämine.

    Päivännouzu-Suomen yliopistos juuri zavodittu tutkimus joudoaijan kalastamizes vastuau kui matkailun, mugai kalantutkimuksen tarbehih.

    Luonnonvarakeskuksen mugah Suomes on läs puoldutostu miljonua joudoaijan kalaniekkua, ga himoruadokalastustu ni yhty vie ei ole tutkittu. Modernii joudoaijan kalastamistu meččyhalličuksen koskikohtis sellittämäl opitah löydiä vastavuksii kui kalastusmatkailun, mugai kalantutkimuksen tarbehih.

    Lämmän da erähis kohtis räkengi siän täh juablokkupuut ruvettih halvastamah Suvi-Suomes.

    Tavan mugah juablokkupuut ei kukita muga aijoi. Mehiläzet da muut pölyttäjät ollah nygöi tärgiet böbökät. Net vaikutetah sih, roinnougo hyviä fruktu- da muarjusualistu. Kodisavunhoidai vois kuččuo-muanittua mehiläzet saduh istuttamal mezikazviloi. Tutkijan mugah maksau jättiä saduh pezäkohtastugi pölyttäjih niškoi.

    Britanien kuningahalline svuad’bu kiinnitti suomelazien mieldy.

    Princan Harryn da yhtysvaldalazen ozuttelijan Meghan Marklen svuad’bua mennyt suovattan kačoi Ylen kanualal nenga 790 000 (seiččiesadua yheksäkymmen tuhattu) hengie. Yle Arienas eriluaduzii svuad’bulähetyksii kačottih enäm 200 000 (kahtusadua tuhattu) kerdua.

  • Tämä tiijustettih Opastusalan ammattijärjestön OAJ:n kyzelys. Opastajien ruadohyvinvoindua huonondettih enne kaikkie suuri ruadomiäry da ruadostressu. Kyzelyn mugah pahem voijah ammatillizien opastuslaitoksien da ammattikorgeiškolien opastajat. Opastajien yliväzyndän vijannu pietäh opastusalan siästölöi. OAJ:n mugah pahembat dielot ollah niilöis opastuslaitoksis, kudamis on vähendetty rahoitustu.

    Lapsienvardoičuksen ruadotaboi šelotah da puistellah Suomes.

    Nelläskymmenes kunnas opitah uuttu ruadotabua, kuduan vuoh pyrritähes piäzemäh iäres lapsienvardoičuksen byrokruaties. Uvvistamizen avul opitah suaja terapeuttizembua ottavundua ruadoh. Puolen vuvven eksperimentan perustehel perehet ollah voidu vastavuo aijembua parem.

    Jyväskylän yliopisto on piättänyh panna käymäh ezisellityksen perussuomelazien kanzanevustajan Laura Huhtasaaren pro gradu -ruavos.

    Aijemba yliopisto on tovendannuh, gu gradus on plagiattua, ga yhtelläh vaigu vähäine.

    Dielos ruvettih pagizemah uvvessah, konzu mennyt nedälil Svenska Yle pal’l’asti, gu Huhtasaaren gradus plagiattua on äijiä enämbi, migu yliopiston sellitykses on sanottu.

    Muanruadopellot voidas avvuttua ilmastonmuutoksen piettelemizes.

    Suomes parahite tutkitah sidä, kui pellot voidas siduo enämbän hiilidioksidua ilmukeräspäi. Muakerän suuruoh kaččojen nellän promillen ližävö joga vuottu vois hävittiä ilmas kaiken ristikanzoin tuovun hiilidioksidan.

    Erot kundien sijoitandois perusopastukseh nävytäh suorah školaluokis.

    Ylen kundih niškoi luajitus kyzelys tiijustettih, gu kundien keskes on suurdu eruo ezimerkikse sit, kui äijän opastajua on školaniekkoi kohti. Kyzelyn pohjal internettah on luajittu školakoneh, kus voit verdailla kundii äijäh miärävötabah. Opastajah näh tärgei miärävönevvo on se, min verran aigua hänel on jogahizeh opastujah niškoi.

    Vaigu harvat ruavottomat käytetäh oigevuttu ilmazeh tervehystarkastukseh.

    Arvivon mugah 10 (kymmene) prosentua ruavottomis on käynnyh tervehyönhoidajan vastahotole. Ruavottomil on olluh oigevus ilmazeh tervehystarkastukseh jo 7 (seiččemen) vuvven aijan. Virguniekoile pidäs työndiä nuordu tervehystarkastukseh, ollou hän olluh ruavottah enäm puoldu vuottu da 25 (kaksikymmenen viizi) vuottu täyttänytty, ollou häi olluh ruavottah piäl vuvven. Puaksuh tervehyön da ruadomalton kačondu voijah pidiä äijiä vuottu myöhembi. Ruavotoi voibi tilata aijan tervehyönhoidajale iče virguniekan kuhkutuksettah.

    Perehet, kudamis on ottolastu, suajah yhtenjyttymät oigevuot perehvälläh, mittumat ollah toizilgi perehil.

    Nygöi ottovahnembat suajah läs kuudu vähem perehvälliä, migu biolougizet vahnembat. Piäl 7 (seiččemen)-vuodehizen ottolapsen perehet ei olla suadu perehvälliä ni yhty. Ottopereh suau sežo kodihoijon tugie vähem, migu muut perehet. Muutokset tullah voimah ehkoi tulien vuvven allus.

    Jovensuulaine hiihtoambui Kaisa Mäkäräinen jatkau ammattisportuelaigua.

    Mäkäräinen on jullannuh sosializes medies videon, kus häi kirjuttau kohti: ”näimmökseh tuliel kavvel”. Muailmankubkan kogonazen kilvan voittanuon hiihtoambujan piätösty on vuotettu olimpielazis algajen.

  • Suurembi vuitti yrityskyzelyh vastannuzis firmois arvivoi, gu täs uvvistandas ei ole olluh nimittustu hyödyy. Sen sijah Suomen Yrittäjät -järjestön mugah aktiivumallin vuoh yhtelläh on tulluh uuttu ruadopaikkua.

    Turvupaikanpakiččijoin rikoksih puaksuh kuulutah vägivaldaine kohtavundu da paha pöllättelendy.

    Tämä tiijustettih Policiiammattikorgeiškolan tutkimukses. Puaksuh taga-alal ollah kul’tuurah da uskondoh yhtyjät erimieližyöt. Tyydymättömys ololoih purgahes pahanruandannu, kudai kohtavuu vastahottokeskuksien ruadajih. Tutkimuksen materjualannu oldih mulloi policieh tulluot rikosilmoitukset.

    Enzimästy kerdua nelläh vuodeh Suomi ottau ozua Euroviizuloin loppukilbah.

    Suomen evustai Saara Aalto vuotti varaten enzimäzen polufinualan loppussah, sendäh gu Suomi mainittih vaste toizekse jälgimäzenny, konzu luveteltih jatkoh menijöi mualoi. Euroviizuloin finualu pietäh tänäpäi suovattan Lissabonas Portugalies.

    Kuopiolastu puarua ebäilläh suures viärendetyn taijon myöndäs.

    Moizien muailman kuulužoin taidoilijoin, kui Picasson, ruadoloi on myödy harjaitusversieloinnu, ga Päivännouzu-Suomen policien mugah pagin on mustehsuihkutulostehis. Tevoksii on myödy ozutteluloin aigua läs suan tuhanden euron hinnas Suomen eri čuris, ezimerkikse Valamoin manasteris.

    Suomes narkoutiekkoi ostetah internetan kauti puaksumbah, migu muijal.

    Kanzoinvälizes tutkimukses läs joga toine suomelaine käyttäi sanou, gu häi on ostanuh narkoutiekkoi peitetyn Tor-verkon kauti vuvven aigua. Ezimerkikse Anglies verko-ostoksii luadii joga nelläs. Suomes ostetah verkon kauti enimite kannabistu da ekstazii.

    Ylen äijät sosiali- da tervehysalal ruadajat ollah suadu seksualistu häiričendiä.

    Alan ammattijärjestön Tehyn kyzelyh vastannuzis enäm 40 (nelliäkymmendy) prosentua sai seksualistu häiričendiä ruavos. Enimite viäritetäh voimattomii da klijentoi. Häiričendän kohtehinnu puaksumbah ollah nuoret sosiali- da tervehysalan ruadajat. Häiričendy on koskenuh kui naizii, mugai miehii. Enne kaikkie seksualistu häiričendiä olettelou kodihoijos.

    Luondojärjestön WWF:n Norppalive -internet-lähetys on myös avavunnuh.

    N’orpii voibi kaččuo realiaijas, da kameru on azetettu samazeh kohtah, kus se oli aijembinnu vuozinnu. Kahten iellizen keviän aigua Norppalive-lähetysty kačottih enäm viitty miljonua kerdua. Arvivon mugah varavonalastu n’orpua on vähästy vähem 400 (nelliäsadua).

    Da sanommo vie lopukse, gu egläi da tänäpäi Pohjas-Karjalas Kondiilahtel on menemäs nygözeh karjalazeh da karjalankielizeh rahvahanmuuzikkah keskittyi Pajot – Karjalazet muuzikkupäivät -pido.

    Tänä vuon programmas on paiči muudu Pekka Suutarin pagin karjalazeh rahvahanmuuzikkah näh da juugalazen Hannu Brelon muuzikale omistettu ”Urai matkuniekku” -konsertu. Karjalan tazavallaspäi pidoh ollah tuldu Noid-joukko da Vepsän rahvahanhora.

  • Ezimerkikse kananjäiččii myvväh Japounieh da Hong Kongah. Aazielazile suomelazet syömizet ollah mieldy myöte sendäh, gu net ollah puhtahat. Niilöis ei ole sal’monellua libo midägi muudu varattavua bakteeriedu. Suomelazis syömizis ei lövvy ni antibiotiekkua, sendäh gu Suomes rohtuloi ei ližätä elättilöin syömizih.

    Suomelazet poltetah tabakkua vähembän, migu enne.

    Yhtelläh uvvet tabakkutuottehet voijah hillendiä tervehyön kannal hyviä kehitysty. Äijät ollah ruvettu käyttämäh ezimerkikse sähkösigariettua da nuorien joukos on kylläl n’uustotabakan käyttäjiä. Tabakoičendua vastustajan organizacien mieles tabakkutevolližus luadiu uuzii tuottehii, štobi rahvas oldas iellehgi rippujat nikotiinas.

    Vappupiän perindön mugah poliitiekat piettih paginua rahvahale Suomen eri čuris.

    Vallas olijat puolovehet da oppoziciipuolovehet ollah eri mieldy muan dieloloin hoidamizes. Oppozicies olijoin kanzanevustajien mieles halličus ei ole pädevy da sen poliitikku on paha naizii kohti. Sen sijah halličuksen evustajat löyhkettih, gu hyvin todevutetun talovuspoliitikan vuoh kolmen jälgimäzen vuvven aigua 90 000 (yheksäkymmen tuhattu) suomelastu on piässyh ruadoh.

    Internet-rippuvus on uuzi probliemu sežo Suomesgi.

    Netturippui ristikanzu on internetas kogo aijan, ga iče ei näi probliemua. Internet-rippuvuon täh voibi roita depressiedy da unettomuttu sego opastundumalto voibi hilletä. Psihoulogoil on endisty enämbi voimattomii, kuduat muokatahes netturippuvuos. Äijät voimattomat ollah lapset da nuoret.

    Suomelazet puaksumbah tahtottas, gu kuolendan jälles heijän omažus piädys hyvänluajindah.

    Yksittäzien ristikanzoin lahjoitukset ollah jo läs puolet ylehishyövyllizien organizacieloin dengois. Äijät tahtotah ezimerkikse tugie lapsien da naizien hyvinvoindua. Organizaciet vuotetah ližiä jälgisanua, sendäh gu puaksumbi endisty suomelazet kuoltah ilmai perijiä. Ei olle jälgisanua, ga sit omažus jiäy valdivole.

    Päivännouzusuomelazet kiännytäh liikendehministerstvah ruttozen päivännouzupuolizen raudutien puoles.

    Alovehen muakunduliitot, linnat da yrittäjienjärjestöt ozutetah uuttu raududorogua Päivännouzu-Suomespäi Helsingih. Oijattu raudutie piälinnah kulgis Kouvolaspäi Porvoon kauti. Uuzi raududorogu lyhendäs matkuaijan ezimerkiske Jovensuuspäi Helsingih läs kolmeh čuassuh.

    Viärittäi vuadiu nakazaaniedu kolmele policiijohtajale.

    Viärittäjän mieles johtajat ei oldu kačottu putilleh Helsingin narkoutiekkupolicien ruandua. Tämän täh narkoutiekkupolicien tiedoloin andajinnu olijat ristikanzat voijah olla varattavas tilas. Policiijohtajien mugah hyö ei ruattu nimidä rikollistu.

  • Erähät azientundijat paistah kai hylgiändäh näh. Kodihoijos on ylen vähä ruadajua da heil on kiireh, sendäh gu samazennu piän pidäy kävvä äijien vahnoin luo. Ei tävvy ni laitospaikkua. Pahembat dielot ollah yksin eläjil mustovoimattomil. Ei muga ammui tiijustettih tapahtukses, konzu niken ei käynnyh laitoksespäi kodih tulluon ristikanzan luo. Myöhembä händy löyttih kuolluonnu.

    Suomelaine yhtivö Finnpulp tahtou srojie Kuopioh ylen suuren sel’l’ulouzuzavodan.

    Kitailaine Hengan International -yhtivögi sijoittau zavodah dengua. Kitailazen sijoitandan vuoh voijah algua zavodan planiiruičenduruavot. Zavodu rubies varustamah bumuagusel’l’ulouzua ezimerkikse männys. Todevunnou tämä pluanu, sit Kuopioh nouzou muailman suurin havvusel’l’ulouzuzavodu.

    Dorogoin rikkomisaigu on eistynyh edehpäi Päivännouzu-Suomes ruttozeh da vuotettuu pahembannu.

    Konzu yöpakkazet loppiettihes, čuurudorogoin pinnat čällättihes sit-täs päiväs. Ezimerkikse Pohjas-Karjalan čuurudorogois jo läs viijesvuitile on pidänyh panna painorajoitus da ližiä tienkäytändän rajoitustu tulou alalleh. Kohendusruavot on keskitetty pahembas kunnos olijoih kohtih.

    Läs 80 (kaheksuakymmendy) kezämökkii Suomes suau sähkyö päiväzenpanelilois.

    Enimite paneliloi on moizil duačoil, kuduat ei olla sähköverkos. Muis kezämökkilöis päiväzensähkö pienendäy sähköčottua. Kyläläzet yritykset sežo ollah kiinnostuttu päiväzensähkös. Enimite päiväzensähkyö käytetäh Suvi-Suomes. Päiväzensähkyö suajah talvelgi.

    Karjalan kieli on suannuh eričyksellisty huomavuo uvves kniigas.

    Päivännouzu-Suomen yliopiston jullatus kniigas tutkijat kačellah paiči muudu vähembistökielii. Vesa Koivisto ozuttau rajakarjalazien murdehien eričysazemua suomen da karjalan kielikontaktoin risteilyalovehennu. Kahtes muus kirjutukses sellitellah tavallizien ristikanzoin kielenellendyksii da kohtavundua kielih da paginluaduloih. Jällittelytestan mugah siirdokarjalazet da heijän jälgeläzet vie mustetah karjalan kieleh näh.

    Suomelazele on jygei piättiä, pidänöygo tervehtie muidu vai ei.

    Suuri vuitti Ylen kyzelyh vastannuzis tahtos, gu rahvas tervehtittäs toine tostu puaksumbah. Äijät sanottih, gu ulgomualois on hyvä olla: sie ristikanzat luajitah toine toizele tervehytty. Yhtelläh vuitti vastuajis oli hyväs mieles enimite sit, gu suomelazet annetah toine toizele olla rauhas. Suomelazile roih paha mieles sit, konzu kentahto ei vastua tervehtimizeh. Ezimerkikse autobusoin šouferilois suomelazet vuotetah tervehyön luajindua.

    Karjalan Kielen Seuru pidäy suovattan 28. sulakuudu karjalan kielen opastajien opastusseminuaran Jovensuus.

    Pidoh on kučuttu enimite rahvahanopistoloin opastajii dai muidu karjalan kielen azientundijoi. Keskeine tiemu on kielenopastajien jatko-opastuksen kehitändy da turvuamine. Sen ližäkse seminuarah yhtyjät kačellah rahvahanopistoloin karjalan kielen opastustu da opastusmaterjualoin vaihtandua. Seminuaru on vuitti kevätkuul algavunnuttu karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogrammua.

  • Talovus on kazvamas kaikis manner-Suomen seudukunnis. Netgi alovehet ollah piästy talovehellizeh kazvandah, kus on olluh rakendehmuutostu. Tämä tiijustettih ruado- da eloikeinoministerstvan alovehellizes kehityskačahtukses. Ruavottomustilandehgi on paranemas kogo muas. Erähil alovehil ruaduo olis tarittavannu kai enämbi, migu ruadajua löydyy.

    Ylen uvvekse toimitusjohtajakse on vallittu MTV:n uudizien vastuaju piätoimittai Merja Ylä-Anttila.

    57 (viizikymmen seiččie)-vuodine Ylä-Anttila on kaiken oman ruadoaijan ruadanuh MTV:n palvelukses. Uvven toimitusjohtajan ečindy algavui sen jälles, konzu pakkaskuul nygöine toimitusjohtai Lauri Kivinen sanoi, gu on lähtemäs Ylelpäi iäres.

    Kaičusliägärilöi koskii kanzalasaloiteh on työtty parluamentan piämiehele Paula Risikole.

    Piäl 59 000 (viijenkymmenen yheksän tuhanden) nimen kerännyös kanzalasaloittehes vuajitah, gu kaičusyhtivölöin da eläkehlaitoksien liägärilöil pidäs ottua iäres oigevus kumata voimattomua hoidajan douhturin arvosteluloi. Kanzalasaloittehen tavoittehennu on tilandeh, kuduas kaičusyhtivön liägäri ei vois poiketa hoidajan douhturin arvostelus.

    Hengilölližystovestuksii kyzytäh laukoin kasoil puaksumbah.

    Vijannu on igäraja-kampuaniet da toizielpäi vuvvenvaihtos voimah tulluh alkohol’uzakon, kudai toi laukoin pualičoile ližiä alaigähizil kiellettyy tuotehtu. Yhtelläh iellehgi viijesvuitti alaigähizis piäzöy kasas siiriči ozuttamattah hengilölližystovestustu.

    Kul’tuuruministru Sampo Terho on pannuh sellitäjän arvivoimah häiričendiä da muudu pahua kohtavundua elokuva- da kul’tuurualal.

    Sellittäjäkse rodih ruado- da sosialioigevuon dosentu, varasud’d’u Jaana Paanetoja. Elokuun allus Paanetojal pidäy luadie ehoitustu da nevvuo häiričendän estämizekse da taza-arvon edehpäi eistämizekse elokuva- da kul’tuurualal.

    Suurimal vuitil suomelazis on yksikai, kui sosiali- da tervehyspalvelut organizuijah.

    Kunnallisalan kehittämisfondan luajitetus kyzelys piäl puolet suomelazis sanottih, gu heil on yksikai, kui sotepalvelut järjestetäh. Heijän mugah piädielo on hoidoh piäzendy.

    Fatieroin myöndy on hillennyh, sanou Kiindehistövälitysalan keskusliitto.

    Kevätkuul vahnua fatierua myödih 13 (kolmietostu) prosentua vähembi, migu mulloi samazel aigua. Yhtelläh hinnat ollah ielleh nouzemas. Suomen suurembis linnois käytettylöin kerrostaloloin fatieroin hinnat nostih 3 (kolmel) prosental.

    Kierdäjät attraksionuparkat myös lähtiettih liikkumah talviväliaijan jälles.

    130 (sada kolmekymmen) vuottu ruadanuh attraksionuparku Sariola zavodii oman pruazniekkukierdävön nedälinlopul Lahtespäi. Mulloine kezä oli jygei aigu attraksionuparkoile pahan siän täh, ga tulies kezäs vuotetah lämmembiä.

  • Tämä tiijustettih Ylen suures sellitykses. Vaigu 15 (viizitostu) prosentua kaikis suvisuomelazis restoranois sai alovehhallindovirraston ruadovardoičustarkastuksis puhtahat bumuagat. Kuluttajal on jygei piätellä ulgopuolizih šeikkoih näh, mit restoranat hoijetah ruavonandajan velvoittehen hyvin.

    Äijät muahmuuttajat vastatah Suomes etnisty profiloičendua.

    Uvven tutkimuksen mugah vähembistölöih kuulujien zakonatoi azettamine ilmai perusteluloi hävittäy uskomistu virguvaldah. Tutkimukses äijät sanellah, gu policiimiehet, vardoiččijat libo laukan myöjät puaksuh kačotah tarkah ulgomualazekse ozutannuttu ristikanzua. Etnine profiloičendu on Suomes kielletty.

    Nouzukauzi on vastevai algavunnuh, ga jo nygöi äijil yrityksil ei tävvy putillistu ruadajua.

    Ylen kyzelys enäm 500 (viittysadua) yrittäjiä sanou, gu ei joga tarvittavah ruadopaikkah puuttunuh suaja ruadajua, sendäh gu niidy ei olluh tarittavannu. Vuitti on puuttunuh sežo aktiivumallin pahembih lieve-dieloloih.

    Helsingin da Uvvenmuan voimattomanhoidopiiri on petties työndänyh savoin voimattomien tiedoloi ulgopuolizile ristikanzoile.

    Viizi hengie on suannuh omih käzih savoin HUSin voimattomien taudikerdomustiedoloi hairavollizen kirjazien työndämizen täh. Voimattomat, kudamien tiedoloi on työtty ulgopuolizile ristikanzoile, ollah suadu dielos tiijon. HUS käyttäy voimattomile kirjazien työndäjes ulgopuolistu palveluntariččijua.

    Alguvuvven aigua raviezeh myödihes fatierat, sanou Suomen Banku.

    Laihinaijat ollah pitketty: tuhukuul keskimiäräine maksoaigu nouzi 20 (kahtehkymmeneh) vuodeh enzimästy kerdua täl vuozikymmenel. Laihinaijoin pitkenemine algavui vuvves 2013 (kaksituhattu kolmetostu), konzu net oldih keskimiärin 18 (kaheksatostu) vuottu.

    Ulgomualaine nainnuh mies suau Suomes olenduluvan harvembah, migu ulgomualaine miehele mennyh naine.

    Tämä tiijustettih Muahmuuttovirraston statistiekaspäi. Läs joga kuvvenden ulgomualazen kirjah mennyön miehen olendulubapakičus hyllätäh. Enimite kieldopiätöksen ollah suadu gambielazet, nigerialazet da vjetnamilazet. Ezimerkikse irakilazien vastinehien olendulubapakičuksis hyllätäh joga nelläs.

    Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel on pietty kaikile avvonaine karjalan kielen kiännösseminuaru, kuduas on kačeltu karjalakse kiändämisty.

    Piätteniččän seminuaras kuultih vähembistökielien kiändämizeh näh da piettih Wikipedii-ruadopaja, kuduas suadih uuttu kirjutustu karjalankielizeh Wikipedieh. Tänäpäi suovattan programmas on luvendo pajotekstoin kiändämizes karjalakse da opastujien paginoi iččeh kiännöskogemuksis. Opastajinnu ollah Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen azientundijat sego muijalpäi tulluot paginanpidäjät.

    (Yle uudizii karjalakse 7.4.2018)

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä