Luonto-Suomi.

Luonto-Suomen nokikokit

  • 1 h 43 min
  • toistaiseksi

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho. Aiheeseen liittyviä puheluja ottaa vastaan Petri Rinne. Soita lähetykseen keskiviikkona ja kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä ruokaa haastavissa retkioloissa.

Lähetykset

  • ke 30.5.2018 18.02 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Piisami, saukko, majava, vesipäästäinen, harmaahylje ja norpat. Vesistöissämme elää monia nisäkäslajeja, jotka liikkuvat taitavasti uiden, kelluen ja sukeltaen. Mikä näitä eläimiä yhdistää, miten ne ovat sopeutuneet elämään vedessä ja veden pinnan alla? Miten ne hankkivat ravintonsa, missä ne pesivät, miten ne pärjäävät maalla?

    Luonto-Suomen teemalähetyksessä Vesien nisäkkäät pohdittiin vesielämään sopeutuneiden nisäkkäiden elämää. Studiossa asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina olivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Vastavalo

  • Luontoretki ei mene aina ihan suunnitelmien mukaan. Aurinkoinen sää muuttuu sateiseksi, kamera tippuu ja hajoaa, polkupyörästä puhkeaa rengas, eväät jäävät kotiin tai ensimmäistä ojaa ylittäessä saapas haukkaa vettä. Joskus vanhaa retkikohdetta ei enää ole. Sen tilalla on asutusalue tai avohakkuu. Vastaavasti heikosti alkanut retki voi saada yllättävän käänteen: harvinainen lintu, kasvi, hyönteinen tai nisäkäs voi muuttaakin päivän kulun toisenlaiseksi kun oli suunnitellut.

    Luonto Suomen yllätysten illassa muistellaan erikoisia sattumuksia. Soita ja kerro mikä meni retkellä pieleen tai mikä ilahdutti. Studiossa pohtimassa retkipäivän kommelluksia ovat Pentti Halenius, Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

  • Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho. Aiheeseen liittyviä puheluja ottaa vastaan Petri Rinne. Soita lähetykseen keskiviikkona ja kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä ruokaa haastavissa retkioloissa.

  • Alkukesä on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain kesälomakausi hautovine helteineen on vielä edessä ja nyt tilaa riittää suosituimmillakin reiteillä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä, joihin pääsee esimerkiksi polkupyörällä. Ja kuten hyvin tiedetään, ulkona maistuu retkieväs. Siksi siitäkin kannattaa puhua.
    Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Luonto-Suomen retkeilyillassa sekä annetaan että saadaan hyviä vinkkejä. Retkeilyillassa kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa kokenut retkeilijä Matti Hirvonen sekä eräruokakirjailija Raija Hentman. Ohjelman toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Markus Turunen.

  • Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita.

    Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi.

    Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Paula Jokimies.

  • Linnut aloittavat laulunsa toukokuussa jo hyvissä ajoin ennen auringonnousua vaikka maisema on vielä kääriytynyt hämärän huntuun. Monilta kevään voimallisin tapahtuma jää usein kokematta, koska sen haltuunotto edellyttää koko yön kestävää valvomista. Linnunlaulujen aamussa seurattiin lintujen aamukonserttia Hyvelänjärven tulvapeltojen äärellä Lohjalla hyvissä olosuhteissa. Paikalla olivat Minna Pyykkö, Jan Södersved ja Asko Hauta-aho.

  • Menneillä vuosisadoilla pohjolan kallioluolat ovat tarjonneet turvapaikan monille ihmisille. Useat eläinlajit hakevat myös pesäpaikkansa luolan uumenista. Uusia luolia löytyy Suomesta joka vuosi ja alan harrastajat pitävät tiiviisti yhteyttä ja vaihtavat tietoja Suomen luolaseurassa.

    Suomalainen kallioperä ei ole kaikkein otollisin paikka luolien syntymiselle, mutta vuosituhansien aikana myös kovempi kallio on luonut rotkoja, luolia ja kalliosyvennyksiä retkeilijöiden ihmeteltäväksi. Melkein jokaiseen luolaan tai rotkoon liittyy uskomattomia tarinoita menneiltä vuosisadoilta.

    Studiossa asiantuntijoina ovat geologi Aimo Kejonen ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen. Toiimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Petri Rinne. Kuva: Tuomo Kesäläinen

  • Haapasaari, Orrengrund, Harmaja, Jussarö, Rajakari, Nyhamn, Isokari, Kallan, Ajos.
    Luonto-Suomen merisääillassa tutustutaan merisäässä mainittuihin saariin. Studioon saapuvat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Mikael Frisk, toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

  • Mistä muurahaiset tietävät että on kevät? Mitä ne tekevät horroksesta herättyään? Muistavatko ne jotain talven jälkeen edelliskesästä? Miten muurahaiset suunnistavat? Kuka keossa päättää asioista? Kuinka rakennetaan toimiva muurahaiskeko? Miten muurahaiskeon elämään voi tutustua paremmin? Mikä on muurahaisten menestyksen salaisuus?

    Kysy muurahaisten elämästä tai kerro omia muurahaismuistojasi. Studiossa asiantuntijoina muurahaistutkijat Heikki Helanterä ja Jouni Sorvari. Toimittajina Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

  • Keväinen aurinko kiipeää yhä korkeammalle horisontissa ja jakaa sieltä elvyttäviä säteitään. Järvien jäät täyttyvät vielä hetken pilkkijöistä, mutta kesäkauden kalastusretkiä suunnitellaan jo täysillä.
    Monet kalajutut liittyvät saaliiseen ja sen pyytämiseen, mutta osa tarinoista tulee tapahtuman kehyksestä, olosuhteista, sääoloista ja rantojen ja metsien omasta tunnelmasta. Nuotion ympärillä myös kaveriporukalla on merkitystä tunnelman luomisessa.
    Luonto-Suomessa syvennyttiin kalajuttujen ihmeelliseen maailmaan, kun tietokirjailija Erkki Norell ja kalastusopas Markku Tiusanen avasivat tarinoita vuosikymmenien varrelta. Toimittajina suorassa lähetyksessä olivat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

  • Miten kevät etenee huhtikuun alussa ja minkälainen äänimaailma ympärillämme avautuu? Luonto herää kevääseen- lähetyksessä kartoitetaan koko maan lintutilannetta, kerätään havaintoja hyönteisten liikkumisesta ja leskenlehtien ilmestymisestä. Studiossa kuuntelijoiden havaintoja ottaa vastaan Juha Blomberg ja huhtikuisessa lumimyräkässä tilannetta seurailivat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius.

  • Miten pitkä on Suomen kallioiden tarina? Mitä rantakivet voivat kertoa? Millaisia merkkejä jääkaudesta Suomen luonnossa edelleen näkyy? Miten luonnon historiaa voidaan lukea maaperän kerrostumista? Mitä ainutlaatuista Suomen maaperässä ja kallioissa on? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Miten malmeja etsitään ja voiko niitä löytää kaikkialta? Onko maassamme fossiileja?
    Kuuntelijoiden kysymyksiin olivat vastaamassa yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen. Toimittajina olivat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Klipit

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

  • Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.

  • Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.

  • Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
    Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa.

  • Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä