Tiedeykkönen

Mars-luotain on perillä - edessä on tutkimuksia punaisen planeetan sisälle, takana pitkä tarina onnistumisia ja epäonnistumisia

  • 47 min
  • toistaiseksi

Tämä vuosi 2018 on jälleen kiinnostava Mars-tutkimuksessa. Uusin laskeutuja on parhaillaan matkalla kohti punaista planeettaa ja se saapuu perille marraskuun lopussa. Samalla tekeillä on koko joukko uusia, entistäkin kiinnostavampia Mars-luotaimia ja urheiluautonkin avaruuteen lähettänyt SpaceX -yhtiö lupaa lähettävänsä piankin ihmisiä Marsiin. Vaikka tämä kunnianhimoinen suunnitelma viivästyisikin (kuten todennäköistä on), olemme todellakin jännän äärellä.

Tiedeykkönen katsoo missä Mars-tutkimus makaa, mitä kaikkea on tapahtunut ja mitä on tulossa. Ohjelma porautuu Marsiin myös ihan konkreettisesti: eurooppalainen ExoMars -kulkija tulee kairaamaan näytteen Marsin pinnan alta ja marraskuussa laskeutuva InSight sondaa planeetan sisustaa seismometrillä. Sen jälkeen, kun Mars on nyt kartoitettu avaruudesta ja sitä on tongittu paikan päällä pinnalla, koetetaan elämän merkkejä etsiä siis pinnan alta.

Ohjelmassa ääneen pääsevät Euroopan avaruusjärjestön Jorge Vago, Markus Landgraf ja Dmitri Ivanov sekä Ranskan avaruustutkimuskeskuksen Philippe Laudet sekä tutustutaan asiaan Nasan planeettatutkimuksen keskuksessa, Jet Propulsion Laboratoryssä. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Kuva: Insight-laskeutuja (Nasa)

Lähetykset

  • pe 29.6.2018 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ihmiskunta on aina halunnut laajentaa elinpiiriään, etsiä uusia paikkoja. Avaruuden asuttaminen on ollut jo pitkään tieteiskirjallisuuden aihepiiriä. Tutkimus avaruuden asuttamisesta sai vauhtia 1970-luvulla kuututkimuksesta.

    Tällä hetkellä suunnitellaan pyöriviä lieriöitä ihmisten asuinsijoiksi asteroidivyöhykkeelle tai päiväntasaajan yläpuolen kiertoradalle, jossa säteily on alhaisempi kuin muualla avaruudessa. Toki osa visioi Marsissa asumisesta, mutta Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Pekka Janhunen pitää sitä jokseenkin epärealistisena. Onhan Marsin vetovoima vain noin kolmannes Maan vetovoimasta, joten siellä kasvanut lapsi ei ehkä sopeutuisi enää aikuisena Maan olosuhteisiin, vaikka haluaisi muuttaa maankamaralle.

    ”Hän jäisi tavallaan Mars-ympäristön vangiksi”, sanoo Janhunen.
    Muitakin haasteita on, Marsin ilmakehä koostuu lähes kokonaan hiilidioksidista. Meillä taas on runsaasti typpeä ja jonkun verran happea.

    Ovatko avaruuden asuttamiseen tähtäävät tutkimushankkeet pelkkää utopiaa? Tätä pohtii dosentti Pertti Grönholm Turun yliopistosta. Hän vertaa avaruuden asuttamista 1400-luvulla alkaneisiin löytöretkiin. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva All Over Press

  • Logiikka on päättelyn tiedettä, jossa annetuista lähtökohdista muodostetaan järkevä johtopäätös. Tällaisia ajatuskulkuja ihminen käy jatkuvasti läpi mielessään. Esimerkiksi juuri nyt toivottavasti ajattelet deduktiivisesti: ”Olen kiinnostunut tieteestä. Tiedeykkönen kertoo tieteestä. Olen siis kiinnostunut kuuntelemaan Tiedeykkösen.”

    Käymme ohjelmassa Jyväskylän yliopiston yliopisto-opettaja, filosofi John Pajusen läpi loogisen ajattelun periaatteita, kuten deduktiivista ja induktiivista päättelyä sekä niihin liittyviä sudenkuoppia. Puhumme Aristoteleen syllogismista ja poliittisesta argumentoinnista sekä pohdimme loogisia pähkinöitä. Tietotekniikan yliopisto-opettaja Antti-Juhani Kaijanahon kanssa keskustelemme muun muassa logiikan ja tietotekniikan historiasta, Boolen artimetiikasta ja Turingin koneesta.
    Toimittaja on Mari Heikkilä.

  • Häly vaikeuttaa töihin keskittymistä ja väsyttää. Avokonttorit ovat joidenkin mielestä vihoviimeinen keksintö, sillä naapurin liikehdintä ja äänet häiritsevät. Kotona saattaa rassata esimerkiksi yläkerran naapurista kuuluva töminä. Ääniä on vaikea paeta.

    Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Tapani Ollilan. He keskustelevat, mitä on melu, miten se voi vaikuttaa terveyteen ja miten siltä voisi suojautua. Ohjelman loppupuolella vieraillaan Helimäki akustikot oy:n toimistolla. Akustiikkasuunnittelija Olli Santala kertoo, miten äänien sinkoilua huonetilassa voidaan hillitä jo melko yksinkertaisin akustisin keinoin. Myös äänieristystä pystytään usein huomattavasti parantamaan.

  • Suomi on hankkimassa Ilmavoimille uusia hävittäjäkoneita. Tämä HX-hävittäjähanke alkoi vuonna 2015, ja nyt tammikuun lopussa viisi lentokoneenvalmistajaa antoi Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle tarjouksensa nykyisten Hornet-hävittäjien tilalle ehdottamistaan monitoimihävittäjistä.

    Aikataulun mukaan päätös tehdään vuonna 2021 ja ensimmäiset uudet koneet saapuisivat Suomeen vuodesta 2025 alkaen.

    Mukana kilpailussa ovat amerikkalaiset Boeing Super Hornet ja Lockheed Martin F-35, ruotsalainen Saab Gripen, eurooppalaisena yhteistyönä tehtävä Eurofighter ja ranskalainen Dassault Rafale.

    Tiedeykkösessä paitsi tutustutaan näihin koneisiin, niin myös tutkitaan sotilasilmailun historiaa: miten tällaisiin koneisiin on tultu, ja mihin perustuvat koneenvalmiestajien käyttämät ilmaisut eri hävittäjäsukupolvista? Mitä monitoimihävittäjillä voi tehdä?

    Ohjelmassa toimittaja arvioi mikä kone voisi olla Suomelle sopivin.

    Ilmavan Tiedeykkösen toimittaa Jari Mäkinen ja siinä ääneen pääsevät myös lentäjät niin täällä Euroopan puolella kuin Yhdysvalloissakin.

    Kuva: Jari Mäkinen

  • Arvioidaan, että noin yhdellä prosentilla väestöstä on jokin autismikirjon häiriö: vaikeampi lapsuusiän autismi tai lievempi epätyypillinen autismi, aspergerin oireyhtymä tai jotakin niiden väliltä. Mitä kaikkea autismikirjon häiriöihin kuuluu ja mistä ne johtuvat? Miten autismikirjon diagnoosit ovat muuttumassa ja miksi? Haastateltavana on lastenneurologian erikoislääkäri, dosentti, akatemiatutkija Maija Castrén Helsingin yliopistosta. Hän kertoo myös uusimmista tutkimuksista, joissa selvitetään mm. autismikirjon häiriön ja sen liitännäissairauksien ilmenemistä.
    Entä millaista on autismikirjolaisen elämä? Kuulemme siitä yhden esimerkin, kun autismin kirjolla elävä 32-vuotias Ilkka Nygrén kuvailee elämäänsä ja vaiheitaan ennen ja jälkeen asperger-diagnoosin.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Stock Connection/REX/All Over Press

  • Homo sapiensin perimässä on kasapäin geeneettisiä ansoja. Miksi evoluutio ei ole karsinut mielenterveyden riskigeenejä? Onko sairastumisen aiheuttavista alttiusgeeneistä jotain hyötyä, kun ne ovat säilyneet ihmisen perimässä evoluution karsintapaineista huolimatta, sitäkin selvitetään Tiedeykkösessä.

    Nykyihmisellä on samat geenit kuin jääkaudella, mutta elinympäristö on täysin erilainen. Luolaihmisen geeneissä piilee riskejä, jotka voivat nykyoloissa puhjeta ahdistus-tai paniikkihäiriöiksi. Onko ihminen muuttanut elinolojaan niin paljon, että kivikautinen pää ei enää kestä? Sirpaloitunut ja stressaava elämä sairastuttaa osan meistä ahdistuneisuus- tai paniikkihäiriöön. Mutta miksi ihminen panikoi, kun henki ei ole vaarassa, eikä uhkana ole tiikeriä, sotaa eikä nälänhätää. Onko liian helppo elämä tehnyt nykyihmisestä pilalle passatun pullasorsan, joka ei kestä normaaleja elämän vastoinkäymisiä.

    Meillä kaikilla on liuta alttiusgeenejä, mutta useimmilla ne eivät puhkea sairauksiksi. Miten paljon geenit säätelevät henkistä kestokykyä, siitä kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta Helsingin yliopistosta. Leena Mattila tapasi hänet Haartman instituutissa Helsingin Meilahdessa.

    (Kuva: All Over Press)

  • Miltä kuulostaa evoluution käsite elottomien mineraalien kohdalla? Yleensä evoluutio merkitsee uusien eliölajien kehittymistä varhaisemmista elämänmuodoista. Mutta nyt puhutaankin kivien maailmasta? Käsitteen loi yhdysvaltalainen mineralogi Robert Hazen tutkimusryhmänsä kanssa.

    Aurinkokunnan alussa miljardeja vuosia sitten mineraaleja oli kymmeniä, mutta planeettojen tiivistymisen myötä mineraalien määrä alkoi kasvaa. Etenkin graniittien syntyminen, laattatektoniikka ja hapellisen elämän kehittyminen saivat aikaan uusia mineraaleja.

    Varsinkin meidän kaltaisen elämän muodostuminen tuotti yli 2 500 uutta mineraalia. Geologi Kari Kinnunen sanookin, että elämää ei olisi ilman kiviä ja mineraaleja eikä maapallolla olisi näin rikasta mineraalilajistoa. Nyt mineraaleja on löydetty noin 5000.

    Mistä mineraalievoluutiossa on kysymys? Siitä kertoo kolme geologia Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta, Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Kari Kinnunen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Valokuvassa on kvartsimineraali ametisti Pelkosenniemeltä. Mineraalin kiderakenne näkyy kuvassa hyvin. Koru- tai jalokivinä käytetyt mineraalit syntyivät jo varhaisissa vaiheissa.

  • Event Horizon Telescope -hankkeen (EHT) tutkijat julkaisivat huhtikuun 10. päivänä kaikkien aikojen ensimmäisen kuvan mustasta aukosta. Kuva on otettu 55 miljoonan valovuoden päässä olevan Messier 87 –galaksin keskustan supermassiivisesta mustasta aukosta, jonka massa on arvioitu 6 miljardiksi auringonmassaksi.
    Kuvassa nähdään mustan aukon pyöreähkö varjo, jota ympäröi valaiseva kehä. Varjo syntyy siitä, kun musta aukko vetää itseensä valoa ja ainetta aukon tapahtumahorisontin ääreltä. Saatu kuva vastaa hyvin Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustuksia.

    Tiedeykkösessä on haastateltava akatemiatutkija Tuomas Savolainen Aalto-yliopistosta Metsähovin radiotutkimusasemalta. Hän kertoo, miten mustan aukon kuvaa tulkitaan ja millainen tapahtumien ketju on menossa M 87 -mustan aukon ympäristössä. Tuomas Savolainen työskentelee EHT:n kuvantamisryhmässä, jonka tehtävänä on ollut valmistaa kuva kerätystä datasta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    EHT-hankkeessa on kerätty dataa myös Linnunradan keskustassa olevan kohteen Sagittarius A:n mustasta aukosta, ja kenties siitäkin saadaan kuva tai video tulevaisuudessa.

    EHT on teleskooppiverkosto johon kuuluu 8 teleskooppia. Ne sijaitsevat Chilessä Atacaman autiomaassa, Arizonassa Yhdysvalloissa, Havaijilla, Meksikossa, Sierra Nevadan vuoristossa Espanjassa ja Etelämantereella.

    Kuva: Musta aukko M87 EHT Collaboration

  • Mitä tiedämme miehestä, jonka toiminta sai aikaan ensin pienen paikallisen Jeesus-liikkeen ja sen jälkeen monien historian kerrosten kautta tänä päivänä vaikuttavat kristilliset kirkkokunnat? Entä mitä tiedämme ajasta, jolloin maailman suurin uskonto sai alkusysäyksensä?

    Jeesus Nasaretilainen toimi noin 2000 vuotta sitten Palestiinan alueella kiertävänä saarnaajana ja parantajana ja julisti Jumalan valtakunnan esiinmurtautumista. Kun lähdemme etsimään tietoja Jeesuksen maanpäällisestä vaelluksesta, avuksi meille tulevat historiatieteet. Tieteellisessä raamatuntutkimuksessa eli eksegetiikassa korostetaan, että Raamattua ei kirjoitettu kulttuurisessa tyhjiössä. Niinpä sen tutkimuskohteina ovat Raamatun tekstien lisäksi myös muut varhaiset juutalaiset ja kristilliset kirjoitukset sekä tutkittavan aikakauden kulttuuriset ilmiöt.

    Jeesus syntyi maailmaan, jossa hellenistinen ja roomalainen kulttuuri kohtasivat juutalaisen kulttuurin - kuuluihan Palestiinan alue laajaan Rooman imperiumiin. Nykyisen Israelin valtion alue on yksi arkeologisesti tutkituimmista alueista maailmassa. Viimeisten vuosikymmenien aikana arkeologista todistusaineistoa on käytetty laaja-alaisesti sen selvittämiseen, millainen oli se yhteiskunta, jossa Jeesus ja hänen varhaiset seuraajansa toimivat. Merkittäviä löytöjä on tehty esimerkiksi Jerusalemissa, Kapernaumissa, Magdalassa ja Qumranissa.

    Haastateltavina ovat Uuden testamentin eksegetiikan tutkija Outi Lehtipuu ja varhaiskristillisyyden tutkija Raimo Hakola Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Warras.

    Kuva: All Over Press

  • Ruoka ja uskonto kuuluvat kaikkialla läheisesti yhteen. Monissa uskonnoissa ruoat jaetaan sallittuihin ja kiellettyihin ja kaikkiin uskontoihin liittyy paastoaminen ruoista tiettyinä aikoina.

    Kristityt paastoavat pääsiäisen edellä, muslimit puolestaan vuosittain erillisen paastokuukauden, ramadanin aikana. Nämä kaksi paastoa ovat toisilleen sukua, koska islam omaksui ja muokkasi monia syntyaikansa ja -alueensa kristillisiä perinteitä. Kristillisen paaston kuten koko kristinuskonkin juuret ovat puolestaan juutalaisuudessa.

    Mistä ruoan ja uskonnon syvä yhteys johtuu? Entä mistä on kyse, kun kristillisessä ajattelussa itse Jumala päätyy ihmisten syötäväksi? Miten ruoka ja paastoaminen kuuluu kaukoidässä harjoitettuun buddhalaisuuteen? Vuoden 2019 kristillistä pääsiäistä seuraa parin viikon päästä toukokuussa muslimien ramadan. Mitä sen aikana tapahtuu?

    Tiedeykkösessä haastateltavina ovat systemaattisen teologian professori Risto Saarinen, uskontotieteen yliopistolehtori Mitra Härkönen sekä islamilaisen teologian yliopistolehtori Mulki Al-Sharmani, kaikki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

    (Kuva: All Over Press)

  • Millainen on ihmisen rooli tulevaisuuden työelämässä, kun tekoäly ja koneet hoitavat rutiinityöt? Mitä töitä voidaan opettaa roboteille ja mitä ei, eli missä taidoissa ihminen on ylivertainen? Millaisia ovat tulevaisuuden ammatit ja millaisia taitoja kannattaa hankkia?
    Ohjelmassa puhutaan myös tekoälystä: siitä, mitä tekoäly tarkalleen ottaen on, ja mihin kaikkeen se taipuu.
    Haastateltavana tekoälytutkija Hannu Toivonen, matemaatikko Johanna Rämö ja kognitiivinen aivotutkija Silja Martikainen.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuvassa: Ranskalaiskuvittajan näkemys noin vuodelta 1900 siitä, kuinka koulussa opiskellaan vuonna 2000.
    Keräilykortti sarjasta "En l'an 2000" (Wikimedia Commons).

  • Ryhmään ja ryhmiin kuuluminen ja hakeutuminen on kirjoitettu ihmisen perimään. Joukkoon kuuluminen täyttää perustarpeitamme turvallisuudesta ja ravinnosta samalla kun se tarjoaa meille mahdollisuuden esimerkiksi itseilmaisuun ja merkityksen kokemukseen. Koko inhimillisen kulttuurin paletti koostuukin erilaisista ryhmistä, lähtien perheistä ja suvusta ja päätyen työyhteisöihin, harrastus- ja vaikutuspiireihin ja lopulta asukkaana ja kansalaisena olemiseen.

    Kuinka varhainen on ihmislajin taipumus toimia ja elää ryhmässä? Miten ryhmä määritellään ryhmäksi? Minkälalaiset lainalaisuudet liittyvät ryhmässä toimimiseen? Mitä tutkimustietoa meillä on pienryhmistä? Onko ryhmälle eduksi vai haitaksi, jos sen jäsenet ovat keskenään erilaisia persoonaltaan ja osaamiseltaan? Minkälaisia rooleja ryhmässä yleensä on?

    Tiedeykkösessä ovat äänessä Helsingin yliopiston biologisen antropologian dosentti Sonja Koski, Itä-Suomen yliopiston innovaatiojohtamisen yliopisto-opettaja Pasi Hirvonen sekä Helsingin yliopiston sosiaalispykologian dosentti Jukka Lipponen. Toimittajana on Ville Talola.

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä