Moniääninen Eurooppa

Euroislam näyttää tietä muslimien uuteen ajatteluun

  • 19 min
  • toistaiseksi

Eurooppa voi olla islamin uusi tilaisuus.

Koska Euroopassa muslimeilla on ajattelun vapaus, he voivat tulkita islamia uudella tavalla.
Koraanin uudessa tulkinnassa muslimioppinut pyrkii ajattelemaan uudella tavalla, jotta Islamin pyhät tekstit auttaisivat meitä löytämään nykypäivän ongelmiin sopivia ratkaisuja, sanoo brittimuslimi ja lontoolainen imaami Ajmal Masroor.

Hän varoittaa irrottamasta vuosisatoja vanhoja lauseita islamin pyhistä teksteistä ja käyttämästä niitä sellaisenaan nykyihmisen käyttäytymisohjeina. Tällaiset muslimit tuhoavat Koraanin, lausuu Masroor jyrkästi.

Ohjelman on toimittanut Liisa Liimatainen.
Moniääninen Eurooppa - ohjelmasarjan tuottajana toimii Jorma Mattila.

Kuvan henkilö: imaami Ajmal Masroor
Kuva: Liisa Liimatainen.

Lähetykset

  • la 7.7.2018 12.30 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Mario Monti on Italian entinen pääministeri, jonka hallitus astui valtaan dramaattisessa tilanteessa, keskellä Eurooppaa ravistellutta finanssikriisiä vuonna 2011. Montin edeltäjä Silvio Berlusconi oli markkinoiden paineessa joutunut lähtemään pääministerin paikalta.

    - Italia oli vaarassa ajautua maksukyvyttömyyden tilaan ja euroalue oli vaarassa hajota, mikäli Italia olisi kokenut Kreikan kohtalon. Nyt Italiaa hallitsevat populistit ovat rakentaneet menestyksensä sarjalle valeuutisia. EU:ssa heidän uskottavuutensa on mennyttä, sanoo mies joka pelasti Italian romahdukselta, entinen pääministeri ja komissaari Mario Monti.

    Brexitistä aiheutunut kaaos Britanniassa on ollut myös varoittava esimerkki EU-erolla uhitelleille italialaisille populisteille.

    Italian budjettiriita EU:n kanssa pudotti populistit todellisuuteen, täydentää Monti.

    Ohjelman on Roomassa toimittanut Jenni Meronen.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Lukija: Jorma Mattila.

    Kuvassa: EU:n entinen kilpailukomissaari ja Italian entinen pääministeri Mario Monti.
    Kuva: Jenni Meronen

  • Valtaosa pohjoisirlantilaisista on sitä mieltä, että Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin yhdistymisen on entistä todennäköisempää.
    Britannian brexit-neuvotteluiden vaikein kysymys on liittynyt Pohjois-Irlannin asemaan.
    Kahden vuoden takaisessa brexit-kansanäänestyksessä Pohjois-Irlanti äänesti Britannian suurista alueista voimakkaimmin EU:ssa pysymisen puolesta.
    Pohjoisirlantilaisten enemmistö on aiemmin tukenut selvästi Britanniaan kuulumista, mutta brexit on saanut pohjoisirlantilaiset arvioimaan asemansa uudelleen.
    Monet kokevat, että brittien äänestäjäkunta on pettänyt heidät, sanoo pohjoisirlantinen, Lontoossa asuva tutkija Bharain Mac An Bhreithiún-Bertapelli.
    Uusimmat mielipidekyselyt osoittavat, että jopa 62 prosenttia pohjoisirlantilaisista uskoo, että Irlannin yhdistyminen on nyt todennäköisempää kuin ennen brexit kansanäänestystä. Pohjoisirlantlaiset hakevat myös kilvan itselleen uusia, Irlannin tasavallan passeja.

    Ohjelman on Lontoossa toimittanut Visa Noronen.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila

    Kuvassa : Lontoossa asuva pohjoisirlantilainen tutkija Bharain Mac An Bhreithiún-Bertapelli.
    Kuva: Visa Noronen.

  • Ukraina valmistautuu kaksiin vaaleihin vuonna 2019. Maaliskuun lopulla maassa valitaan uusi presidentti ja lokakuussa parlamentti.

    Ukrainan politiikan nuoria poliittisia voimia edustava, nykyisen parlamentin jäsen Nataliya Katser-Buchkovska arvioi, että ukrainalaiset äänestäjät vaativat nyt uusia kasvoja politiikkaan.

    - Maanmieheni ovat väsyneitä vanhoihin poliitikkoihin. Yli 60 prosenttia väestöstä sanoo, etteivät he enää halua valita vanhoja puolueita näissä vaaleissa.

    Kaikkea politiikan tekoa Ukrainassa varjostaa jo viisi vuotta jatkunut sota Venäjää vastaan. Nyt Ukrainan vaalivuonna Venäjä käy sotaa asevoimien lisäksi myös energiakaupalla ja valeuutisilla.

    Ohjelman on toimittanut Jorma Mattila.

    Lukija: Meri Koivisto

    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila

  • Ranskaa on viime kuukausina ravistellut niin kutsuttu keltaliiviliike, jonka huomioliiveihin pukeutuneet kannattajat ovat vallanneet tienvarsien liikenneympyrät ja suurten kaupunkien keskustat.

    Protesteja eivät ole johtaneet ammattiliitot, vaan unohdettujen pikkukaupunkien asukkaat. Yhteiskunnalliseen liikehdintään erikoistunut historioitsija Quentin Deluermoz sanoo, että keltaliiviliike on poikkeuksellinen ilmiö, joka ravistelee ranskalaisen yhteiskunnan rakenteita.

    Ranskalainen yhteiskunta on perinteisesti muuttunut vallankumouksen ja katujen liikehdinnän kautta - ja että nämä vallankumoukset ovat usein heijastuneet koko Eurooppaan. Keltaliiviliikehdintä kertoo ”demokraattisesta väsymyksestä”, joka ei ole pelkästään Ranskan vaan koko Euroopan ongelma.

    Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä.
    Lukija ja Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja Jorma Mattila.
    Kuvassa: Eurooppalaisten kansanliikkeiden historiaan erikoistunut Quentin Deluermoz
    Kuva: Quentin Deluermoz

  • Orjalaiksi ristitty ylityölaki laukaisi laajat mielenosoitukset Unkarissa viime joulukuussa. Joukkojen keskellä oli myös uuden Momentum puolueen kolmekymppinen varapuheenjohtaja Anna Donáth. Edelleen toistuvat levottomuudet kertovat maassa kytevästä tyytymättömyydestä.

    - Eurooppa tarvitsee edistyksellisiä ideoita ja käytännöllisempää asennetta, missä ongelmaan haetaan välittömästi ratkaisu, eikä jäädä pohtimaan sen alkuperää, Anna Donáth sanoo.

    Momentum-puolueen tavoitteisiin lukeutuvat muun muassa vaatimus orjalain kumoamisesta, Unkarin liittymisestä Euroopan syyttäjänvirastoon sekä mahdollisuus palauttaa maahan propagandasta vapaa valtiollinen media.

    Ohjelman on Budapestissa toimittanut Risto Majaniemi.

    Lukija: Meri Koivisto.

    Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Jorma Mattila

  • EU:n jäsenvaltiot pyrkivät kilvan vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ja riippuvuuttaan fossiilisista energialähteistä. Silti öljyn kulutus on lisääntynyt yli puolella Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyn ensimmäisen ilmastokokouksen jälkeen.

    Oxford Institute for Energy Studies -nimisessä tutkimuslaitoksessa työskentelevä Simon Pirani painottaa, että mitään yksinkertaisia, iskulauseiksi tiivistyviä ratkaisuja tässä ihmiskunnan kohtalonkysymyksessä on turha odottaa.

    "Öljy- ja hiiliriippuvuudesta vapautuminen edellyttää syvällistä muutosta talouden ja tuotannon toimintaperiaatteissa, eikä ratkea pelkästään tekniikan keinoin", Pirani sanoo.

    Ohjelmasarjassa Moniääninen Eurooppa esitellään Simon Piranin tutkimuksia ja johtopäätöksiä ilmaston lämpenemisestä ja sen suurimmasta aiheuttajasta, fossiilisista polttoaineista.

    Ohjelman on toimittanut Hannu Reime.

    Lukija: Jorma Mattila

    Ohjelman on tuottanut Jorma Mattila.

  • EU-maissa asuu arviolta 1,2 miljoonaa Britannian kansalaista. Valtaosa heistä ei saanut äänestää brexitiä koskevassa kansanäänestyksessä.

    Yli 30 vuotta Espanjassa asunut Michael Harris sanoo tuntevansa itsensä ensisijaisesti eurooppalaiseksi. Harris vetää Eurocitizens-yhdistystä, joka edustaa noin 300 000 Espanjassa vakituisesti asuvaa brittiä.

    "Suurin osa EU-maiden briteistä on työikäisiä tai nuoria, vaikka Britanniassa meitä ajatellaan eläkeläisjoukkona", Harris kertoo.

    Tuhannet ihmiset ovat rakentaneet elämänsä EU-kansalaisuuden pohjalle. Epävarmuutta ja huolta on kansanäänestyksen jälkeen jatkunut jo pari vuotta. Harrisin mielestä brexit on Britannialle paha kansallinen harha-askel, josta hän toivoisi uutta kansanäänestystä.

    Moniääninen Eurooppa ohjelman on Espanjassa toimittanut Jyrki Palo.

    Lukija: Jorma Mattila

    Ohjelman tuottaja: Jorma Mattila.

  • Bulgariassa järjestetään vuonna 2019 kahdet vaalit: toukokuussa europarlamenttivaalit ja syksyllä kuntavaalit. Poliittinen lämpömittari on jo lähtenyt nousuun, vaikka vaalikampanjat virallisesti eivät vielä ole alkaneet. Valeuutisia tihkuu median välityksellä päivittäin ja poliitikkojen puheissa kuuluu tulevien vaalien lupauksia.
    Protestit eri puolilla Bulgariaa nostattavat tunteita. Ihmiset ovat pettyneitä poliitikkoihin ja poliittiset asiantuntijat ennakoivat vielä kolmansia vaaleja, koska maan hallitus ei ehkä selviä vuoden loppuun.
    Tämänkertaisen jakson on Sofiassa toimittanut Sabira Ståhlberg.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila
    Haastateltava: politiikan tutkija Ralitsa Zhekova.
    Lukija: Meri Koivisto.

    Kuvassa: Politiikan tutkija Ralitsa Zhekova
    Kuva: Sabira Ståhlberg

  • Jyrkät vastakkainasettelut repivät länsimaita kappaleiksi. Kaupungit ja maaseutu, sekä korkeasti koulutettu eliitti ja matalammin koulutettu väki etääntyvät yhä kauemmaksi toisistaan.
    Yhdysvalloissa tilanteesta kärsivät ihmiset toivovat ratkaisuja Donald Trumpilta, Euroopassa protestit nousevat muun muassa Britannian EU-eron ja maahanmuuttovastaisten puolueiden kautta.
    Asiantuntijat kuvailevat mielellään eriarvoistumisen ongelmia, mutta ovat usein arkoja tarjoilemaan vastauksia. Brittiekonomisti Paul Collier on toista maata, hän vaatii ratkaisuksi "kovaa keskitietä" populismin sekä uudelleenlämmitettyjen jyrkkien oikeisto- ja vasemmistoideologioiden sijaan.
    Pohjois-englantilaisessa Sheffieldin tehdaskaupungissa varttunut Collier lupaa realistisia ratkaisuja, rikkoutuneen kapitalistisen järjestelmän korjaamiseksi.

    Moniääninen Eurooppa ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen.
    Lukija: Jorma Mattila
    Ohjelman tuottaja: Jorma Mattila

    Kuvassa: Ekonomisti ja politiikan tutkija Paul Collier
    Kuva: Pasi Myöhänen

  • Tutkimusten mukaan yhä suurempi joukko EU:n maiden kansalaisista haluaa jäsenmaiden armeijoiden lisäävän yhteistoimintaansa. EU-maiden yhteisillä varusteluhankinnoilla voidaan saavuttaa vuosittain miljardien eurojen kustannussäästöt.
    Erityisesti Ruotsissa ja Suomessa on havaittu turvattomuuden lisääntyneen pääasiassa Venäjän vuoksi. Näissä maissa on jopa tärkeämpää kuin muissa Naton ulkopuolisissa EU-maissa lisätä varustelua sekä kasvattaa puolustusponnistuksiaan enemmän EU:n puitteissa. Uutena elementtinä eurooppalaisessa turvallisuusajattelussa korostuvat myös taloudelliset investoinnit Pohjois-Afrikkaan.

    Moniääninen Eurooppa ohjelman on Berliinissä toimittanut ja tuottanut Jorma Mattila.

    Kuvassa: Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin erityisneuvonantaja Nathalie Tocci.

  • Kreikan velkariisissä pitäisi virallisesti pahimman olla jo takanapäin. Huolimatta kansantalouden parantuneista tilastoluvuista antavat kreikkalaiset yrittäjät kuitenkin
    heikon arvosanan maansa taloustilanteesta.
    - On paljon intoilua ja liioittelua, että nyt menee hyvin. Mikään ei viittaa siihen, että tilanne olisi merkittävästi paranemassa tulevina vuosina, sanoo ateenalainen yrittäjä Yannis Noussis.
    Kreikan kriisi iski yksityiseen sektoriin paljon pahemmin kuin julkiseen sektoriin. Nyt yksityisyrittäjät kamppailevat muun muassa verotuksen ristiriitojen kanssa.
    Hallitus muuttaa veroja koko ajan, sanoo Yannis Noussiksen liikekumppani Stefanos Vasdaikis. Uusia lakeja tulee jatkuvasti. Joskus lain jälkeen tulee vielä viranomaisten selityspaperi, joka muuttaa lain tulkinnan. Kreikan talouden toipumista jarruttaa myös se, että puoli miljoonaa parhaiten koulutettua ammattilaista muutti 10 vuotta kestäneen kriisin aikana pois maasta.

    Moniääninen Eurooppa ohjelman on Ateenassa toimittanut Visa Noronen.
    Ohjelman on tuottanut Jorma Mattila
    Kuvassa: Kreikkalainen yrittäjä Stefanos Vasdekis
    Kuva: Visa Noronen

  • Moniääninen Eurooppa

    Moniääninen Eurooppa -sarjan vuodenvaihteen lähetyksessä seulotaan päättyneen vuoden eurooppapoliittiset onnistumiset ja mokat

    - Eurooppa tarvitsee arvojohtajaa, sanoo Saksan Eurooppa-liikkeen puheenjohtaja Linn Selle.

    Taakse jäävää vuotta 2018 leimasi Euroopasta puuttunut yhteishenki. Siksi EU:n jäsenmaat ajautuivat kauemmaksi toisistaan, sanoo Linn Selle. 32 vuotias Selle edustaa saksalaisen uuden sukupolven nuoria Eurooppa-aktivisteja.

    Hänen mielestään Saksan liittohallitus teki valtavan virheen, kun se ei lähtenyt Ranskan presidentin Emmanuel Macronin viitoittamalle yhteistyön linjalle.

    Vuodelle 2019 Linn Selle toivoo Euroopan unionilta uutta alkua. - EU:n täytyy löytää vastaukset globaaleihin ongelmiin ja samalla huolehtia yksityisten ihmisten elämään vaikuttavista asioista, kuten ruokaturvasta ja ilmastonmuutoksesta.

    Ohjelman on Berliinissä toimittanut Anna Saraste.

    Lukija: Meri Koivisto
    Tuottaja: Jorma Mattila
    Kuva: copyright EBD/K. Neuhauser
    Kuvassa: Saksan Eurooppaliikkeen puheenjohtaja Linn Selle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä