Moniääninen Eurooppa

Euroislam näyttää tietä muslimien uuteen ajatteluun

  • 19 min
  • toistaiseksi

Eurooppa voi olla islamin uusi tilaisuus.

Koska Euroopassa muslimeilla on ajattelun vapaus, he voivat tulkita islamia uudella tavalla.
Koraanin uudessa tulkinnassa muslimioppinut pyrkii ajattelemaan uudella tavalla, jotta Islamin pyhät tekstit auttaisivat meitä löytämään nykypäivän ongelmiin sopivia ratkaisuja, sanoo brittimuslimi ja lontoolainen imaami Ajmal Masroor.

Hän varoittaa irrottamasta vuosisatoja vanhoja lauseita islamin pyhistä teksteistä ja käyttämästä niitä sellaisenaan nykyihmisen käyttäytymisohjeina. Tällaiset muslimit tuhoavat Koraanin, lausuu Masroor jyrkästi.

Ohjelman on toimittanut Liisa Liimatainen.
Moniääninen Eurooppa - ohjelmasarjan tuottajana toimii Jorma Mattila.

Kuvan henkilö: imaami Ajmal Masroor
Kuva: Liisa Liimatainen.

Lähetykset

  • la 7.7.2018 12.30 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Monet Euroopan kaupungit, kärjessä Venetsia ja Barcelona, mutta myös Amsterdam ja Berliini, kärsivät massaturismin haitoista.

    Asukkaat työnnetään ulos kaupunkien keskustoista, sillä asuntojen muuttaminen Airbnb-majoitusliikkeiksi on omistajille kannattavampaa. Lisäksi keskustoista katoavat palvelut, kun ruokakaupat korvautuvat matkamuistoliikkeillä. Monissa kaupungeissa paikalliset asukkaat ovatkin järjestäneet mielenosoituksia liikaturismia vastaan.

    Kaikista kriittisin tilanne on kenties Venetsiassa, joka on muuttunut elävästä kaupungista teema huvipuistoksi.
    Arvioiden mukaan Venetsia kestäisi 19 miljoonaa turistia vuodessa, mutta tällä hetkellä heitä tulee noin 28 miljoonaa.
    Mikä Venetsiassa on mennyt pieleen, ja mitä muut kaupungit voisivat oppia siitä?

    Moniääninen Eurooppa ohjelman on Venetsiassa toimittanut Jenni Meronen.
    Haastateltavana on venetsialaisen Ca’ Foscaro –yliopiston matkailutalouden opettaja,hollantilainen Jan Van Der Berg.
    Lukija: Jorma Mattila
    Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila.

    Kuvassa: Ca’ Foscaro –yliopiston matkailutalouden opettaja, hollantilainen Jan Van Der Berg.
    Kuva: Jenni Meronen

  • Ranskalainen Valérie Masson-Delmotte on yksi maailman arvostetuimmista ilmastotutkijoista. Hän oli mukana laatimassa lokakuussa julkaistua maailman tärkeintä ilmastoraporttia, jossa ihmiskuntaa patistettiin nopeaan suunnanmuutokseen maapallon pelastamiseksi. Tutkijan itsensä mielestä raportti ei ole kuitenkaan niinkään hälyttävä kuin toivoa antava: niin kauan kuin on tietoa, on toivoa.
    Valérie Masson-Delmottea kuitenkin huolettaa ilmastotieteen käyttäminen poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi. Hänen mukaansa suurin uhka Euroopassa on, että ilmastokysymyksestä tulee Yhdysvaltain tapaan suuria puoleita jakava eikä yhdistävä asia.

    Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä.
    Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila
    Kuvassa: Ranskalainen ilmastotutkija ja Valérie Masson-Delmotte
    Kuva: Annastiina Heikkilä.

  • Moniääninen Eurooppa -ohjelmassa matkataan yhteen Euroopan eteläisimmistä kolkista. Afrikan mantereella, toisella puolella Gibraltarin salmea sijaitsee kaksi Espanjaan kuuluvaa kaupunkia: Ceuta ja Melilla.

    Ceutan kautta Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten asemaan kuulijat opastaa toimittaja Anna Sarasteen haastattelema Redouan. Hän on aktivisti, joka esittelee paikan päällä millä tavalla siirtolaiset ajetaan yhä ahtaammalle Marokon puolella rajaa.

    Tänä vuonna viranomaisten toiminta on muuttunut. He tutkivat raja-alueen monen kilometrin matkalta ja pidättävät lukuisia siirtolaisia. Koska Marokossa ei ole vastaanottokeskuksia tai pakolaismajoitusta, pidätetyt joutuvat suoraan vankilaan. Usein Marokko karkottaa heidät maan eteläosassa sijaitsevalle aavikolle lähellä Tiznidin kaupunkia, kertoo Redouan.

    Ohjelman on toimittanut Anna Saraste.
    Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila
    Kuvassa: Ohjelmassa haastateltu siirtolaisia auttava aktivisti Redouan.
    Kuva: Anna Saraste.

  • Espanjassa vietetään joulukuussa suurta kansallisen sovinnon juhlaa. Espanjan diktatuurista demokratiaan siirtänyt perustuslaki säädettiin vuonna 1978, eli tasan 40 vuotta sitten.
    Demokraattinen perustuslaki merkitsi Espanjassa kansallista sovintoa ja sisällissodan vihollisuuksien jättämistä taakse.
    Kirjailija, ekonomisti, väestötieteilijä Joaquin Leguina oli perustuslain säätämisen aikaan
    37-vuotias, keskeisissä rooleissa toiminut sosialistipoliitikko. Hän pahoittelee, että Espanjan nykyinen uusi vasemmisto on irtautunut tästä sovinnosta ja kutsuu sitä petokseksi. Leguina näkee nykykehityksen vaarallisena populismina.

    Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo.

    Lukija: Jorma Mattila
    Tuottaja: Jorma Mattila
    Kuvassa: Espanjalainen kirjailija, ekonomisti ja väestötieteilijä Joaquin Leguina
    Kuva: Jyrki Palo

  • Svitlana Zalishchuk edustaa nuorta ukrainalaista globaalissa ympäristössä kasvanutta ja opiskellutta poliitikkosukupolvea.
    - Ukraina tarvitsee Venäjää vastaan käymässään taistelussa apua kansainvälisiltä, rauhan turvaamiseen tarkoitetuilta instituutioilta. Mutta esimerkiksi YK, Euroopan neuvosto tai EU eivät auta Ukrainaa millään tavalla, sanoo Ukrainan parlamentin jäsen Svitlana Zalishchuk.

    Hänen mukaansa Ukraina pyrkii normalisoimaan suhteensa Venäjän kanssa.
    - Mutta asialle on yksi ennakkoehto. Venäjän täytyy ensin olla demokraattinen valtio.
    Zalishchuk arvioi, että Venäjän demokratisoituminen on mahdollista ainoastaan Ukrainan selviytymisen ja menestyksen myötä.

    Ohjelman on tuottanut ja toimittanut Jorma Mattila.
    Lukijana toimi Meri Koivisto.
    Kuvassa: Ukrainan parlamentin jäsen Svitlana Zalishchuk
    Kuva: Jorma Mattila

  • Unkarissa maan kansalliskonservatiivisen hallituksen valtakaudella on riippumattoman uudismedian toiminta vaikeutunut. Jos liberaalin median tilanne heikkenee viime vuosina nähdyllä tavalla edelleen, niin muutaman vuoden kuluttua Unkarissa on jäljellä vain propagandajulkaisuja.

    Näin sanoo Marton Gergely, vuonna 2016 lopetetun Unkarin suurimman päivälehden Nepszabadszagin viimeiseksi jäänyt päätoimittaja. Marton uskoo, että vielä toiminnassa oleva hallituksesta riippumaton media meni Unkarin hallituksen ansaan viime kevään parlamenttivaalien alla.

    Ohjelman on Budapestissä toimittanut Risto Majaniemi.
    Moniäninen Eurooppa-ohjelmasarjan tuottaja on Jorma Mattila.

    Kuvan henkilö: Marton Gerlegy, Unkarin suurimman päivälehden Nepszabadszagin viimeiseksi jäänyt päätoimittaja.

  • Turkissa oleskelevat lähes 4 miljoonaa syyrialaista joutuvat selviämään pääasiassa omillaan.
    Moni elää pimeiden töiden varassa, ilman yhteiskunnan turvaverkkoja.
    Tapaamme syyrialaisen Mohamedin, joka pakeni sotaa, painostusta ja uhkailua Turkkiin neljä vuotta sitten, ja on sitä asti sinnitellyt pimeiden ja alipalkattujen töiden varassa. Selviävätkö Mohamedin kaltaiset oman onnensa nojaan jätetyt pakolaiset Turkissa vai jatkavatko he matkaansa kohti Eurooppaa – kysytään Moniääninen Eurooppa radiosarjan uusimmassa jaksossa.

    Kuvassa: Turkissa elävä syyrialainen pakolainen Mohamad ei turvallisuussyistä halua tulla kuvatuksi edestäpäin.
    Ohjelman on Istanbulissa toimittanut Sanna Raita-aho.
    Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila.

  • Alina Serban, nuori romanialainen romaninainen on kirjoittanut ja ohjannut näytelmän maansa rasismista. Dokumentaarinen teatteriteos "Suuri häpeä" teki hänesetä ensimmäisen romanin, jonka teos otettiin Bukarestin valtionteatterin pysyvään ohjelmistoon.

    Nyt Romanian valtionteatterin lavalla kysytään: entä jos romanit eivät olekaan pohjasakkaa. Miljoonat ihmiset on vain jätetty muille avoimien mahdollisuuksien ulkopuolelle.

    Romanian romanit olivat orjia noin 500 vuoden ajan, aina 1800-luvun puoleenväliin asti. Syrjinnän pelossa monet Romanian romanit salaavat edelleen taustansa. Romanien todellinen historia edelleen tabu-aihe, jota on vasta nyt alettu käsitellä maan kulttuurielämässä.

    Romanivastaisuudesta on viime aikoina raportoitu myös muun muassa Slovakiassa ja Italiassa.

    Ohjelman on Bukarestissa toimittanut Tuukka Tuomasjukka.
    Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila.

    Kuvassa: kirjailija ja teatteriohjaaja Alina Serban.
    Kuva: Tuukka Tuomasjukka

  • Onko Puolassa mahdollista olla yhtä aikaa Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuva sleesialainen ja isänmaallinen puolalainen?

    Varsovan keskushallinnolle Sleesia ja sleesialaisuus on aina ollut hankala asia. Alueen lähimenneisyyden takia saksalainen kulttuuriperintö on edelleenkin vahvasti läsnä ja sleesialaiset tulevat hyvin toimeen naapurimaiden kanssa.
    - Tämä ei näytä sopivan Varsovassa valtaa pitävän Laki- ja Oikeus-puolueen kansalliskonservatiiviseen retoriikkaan, sanoo Katowicen metropolialueeseen kuuluvassa Tarnowskie Góryn kaupungissa toimiva sosiologi Mariusz Jarzombek.
    - Kommunismin aikaan ei Puolassa voinut avoimesti osoittaa olevansa sleesialainen ja oman kielen puhuminen oli yleisesti halveksittua. Vasta viimeisinä vuosikymmeninä Puolassa on ollut sallittua avoimesti osoittaa kotiseutu ylpeyttään, toteaa Jarzombek.
    Sleesian kieli on yksi Puolan eniten puhutuista vähemmistökielistä, mutta sen asemaa ei kuitenkaan olla edes virallistettu.

    Ohjelman on Katowicessa toimittanut Kimmo Rahunen.
    Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila.

    Kuvassa: sosiologi Mariusz Jarzombek.
    Kuva: Kimmo Rahunen

  • Moniääninen Eurooppa
    Bulgariasta ja Romaniasta siirtyy runsaasti EU-kansalaisia muualle Eurooppaan paremman työn ja toimeentulon perässä. Balkanin jäsenmaiden kautta kulkee edelleen myös pakolaisia kohti Länsi-Eurooppaa.
    - Bulgarian ja Romanian valtion haluavat antaa kuvan, että ne suojelevat Eurooppaa itää vastaan. Niinpä pakolaisvirrasta näiden maiden läpi ei juuri julkisuudessa puhuta, sanoo
    Bulgariassa asuva ruotsalainen taloustieteilijä ja politiikan kommentaattori Per-Olof Sving.

    Bulgaria ja Romania sijaitsevat unionin rajalla, mutta maat eivät ole mukana vapaan liikkuvuuden Schengen-alueessa.
    - Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyys olisi selvä viesti EU:lta, että ne ovat todellisia jäsenmaita, pohtii Sving.

    Ohjelman on Sofiassa toimittanut Moniääninen Eurooppa-ohjelmasarjan Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg.
    Ohjelman tuottaa Jorma Mattila.

    Kuvassa: Bulgariassa asuva ruotsalainen taloustieteilijä ja politiikan kommentaattori Per-Olof Sving.
    Kuva: Sabira Ståhlberg.

  • Balkanisoikaa maailma, mutta balkanisoikaa se alhaalta ylöspäin!
    Jugoslavia on valtiona jäänyt historiaan, mutta idea eteläslaavien maasta, Jugoslaviasta, elää edelleen ihanteena, jota Andrej Grubacic haluaa vaalia.

    Kansallisuusaatteen hän haluaisi korvata anarkismin inspiroimalla idealla alhaalta nousevasta Balkanin federaatiosta, joka lopulta yhdistäisi koko niemimaan myönteisessä ja rakentavassa hengessä.

    Yhdysvalloissa asuva antropologi ja yhteiskunnallinen aktivisti Andrej Grubacic kieltäytyy kaikista jugoslavialaisuuden tilalle tarjotuista identiteetistä, olipa niiden pohjana pohjana serbialainen, kroatialainen, albanialainen tai mikä tahansa muu nationalismi.

    Hän valaisee taustoja tapahtumille, joiden tuloksena toisen maailmansodan jälkeinen Jugoslavia erosi Neuvostoliitosta ja muista valtiokollektivistisista maista.

    Ohjelman on toimittanut Hannu Reime, joka esittää myös omia kriittisiä kommenttejaan.
    Tuottaja on Jorma Mattila.
    Kuvassa Andrej Grubacic.

  • Britannian ero EU:sta, brexit, herättää irlantilaisissa monia synkkiä muistoja ja pelkoja.
    -Kaikkein suurin pelkomme Irlannissa on palaaminen entiseen tilanteeseen, missä raja halkaisee Irlannin ja viha Britanniaa vastaan pääsee taas valloilleen, sanoo uuden Moniääninen Eurooppa-ohjelman vieras, irlantilainen kirjailija Hugo Hamilton.
    Hugo Hamilton (s.1953) kuuluu Irlannin nykykirjallisuuden merkittävimpiin prosaisteihin.Hän on syntynyt Dublinissa jyrkän patrioottisen irlantilaisen isän ja saksalaisen äidin poikana. Teoksissaan hän on tutkinut eurooppalaisen ja kansallisen identiteetin kysymyksiä.
    Hugo Hamilton näkee paljon yhtäläisyyksiä Suomen ja Irlannin välillä.
    - Sekä Irlannilla, että Suomella on kokemuksensa sortajasta. Molemmat ovat kokeneet omaan vapauteensa kohdistuvan uhkan. Suomalaisten ja irlantilaisten kokemukset sorrosta ja imperiumin alla elämisestä tekee meille erityisen luontevaksi olla yhdessä osana Euroopan integraatiota, korostaa Hugo Hamilton.

    Ohjelmasarjan tuottajana toimiii Jorma Mattila. Hän on myös toimittanut Dublinissa sarjan tämänkertaisen jakson.

    Kuvassa: Irlantilainen kirjailija Hugo Hamilton
    Kuva: Jorma Mattila

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä