Television tiiliskivet

Fargo eli pohjoisen poliisi kertoo

  • 42 min
  • toistaiseksi

Fargo tunnetaan vuonna 1996 valmistuneena elokuvana, jossa Frances McDormand esitti Yhdysvaltain Pohjois-Dakotassa sijaitsevan Fargon kaupungin poliisia. McDormand sai osastaan Oscarin, niin kuin myös elokuvan ohjanneet Coen-veljekset parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta. Fargo muistetaan paitsi viimeisillään raskaana olleesta neuvokkaasta naispoliisista, myös lumisista lakeuksista, paikallisten englanninkielestä, jossa on ruotsalaissiirtolaisten vaikutusta, Carter Burwellin eeppisestä musiikista ja mustasta huumorista joka kohdistuu epätoivoisten rikosten kierteeseen ajautuviin ihmisiin.

Noah Hawleyn luoma tv-sarja Fargo on jo kolmen kauden ja 30 jakson mittaan laventanut Coen-veljesten tarinaperinnettä. Sarja on tavallaan joukko mukaelmia ja variaatioita elokuvan teemoista. Samalla sarjassa myös nostetaan voimakkaammin esiin USA:n lähihistorian keskeisiä teemoja: sotien vaikutus asekulttuuriin, naisten emansipaatio, julkisuuden tarinat ja ihmisten todellisuuskäsityksen luonne ja myös rotukysymys eli pitkä sorron, leimaamisen ja vähättelyn historia.

J.P. Pulkkisen vieraana on toimittaja ja kirjailija Anton Vanha-Majamaa.

Lähetykset

  • ma 6.8.2018 12.55 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Fargo tunnetaan vuonna 1996 valmistuneena elokuvana, jossa Frances McDormand esitti Yhdysvaltain Pohjois-Dakotassa sijaitsevan Fargon kaupungin poliisia. McDormand sai osastaan Oscarin, niin kuin myös elokuvan ohjanneet Coen-veljekset parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta. Fargo muistetaan paitsi viimeisillään raskaana olleesta neuvokkaasta naispoliisista, myös lumisista lakeuksista, paikallisten englanninkielestä, jossa on ruotsalaissiirtolaisten vaikutusta, Carter Burwellin eeppisestä musiikista ja mustasta huumorista joka kohdistuu epätoivoisten rikosten kierteeseen ajautuviin ihmisiin.

    Noah Hawleyn luoma tv-sarja Fargo on jo kolmen kauden ja 30 jakson mittaan laventanut Coen-veljesten tarinaperinnettä. Sarja on tavallaan joukko mukaelmia ja variaatioita elokuvan teemoista. Samalla sarjassa myös nostetaan voimakkaammin esiin USA:n lähihistorian keskeisiä teemoja: sotien vaikutus asekulttuuriin, naisten emansipaatio, julkisuuden tarinat ja ihmisten todellisuuskäsityksen luonne ja myös rotukysymys eli pitkä sorron, leimaamisen ja vähättelyn historia.

    J.P. Pulkkisen vieraana on toimittaja ja kirjailija Anton Vanha-Majamaa.

  • Stranger Things on sarja, joka tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän scifiä, hupia ja jännitystä. Sarja sijoittuu USA:n sydänmaille, se alkaa vuodesta 1983, jolloin pienen Hawkinsin kaupungin liepeillä olevasta tutkimuslaitoksesta karkaa jotain pelottavaa. Pian aletaan tutkia lähellä asuvan pikkupojan katoamista, parhaiten asioista perillä tuntuvat olevan hänen kolme ystäväänsä. Fantasialautapeli Dungeons & Dragons pelanneet ystävykset huomaavat pian, että todellisuus ylittää heidän kuvitelmansa.

    Sarjan luojat, Dufferin veljekset ovat syntyneet vuonna 1984 eivätkä ole peitelleet fanisuhdettaan sellaisiin tuon aikakauden fantasian ja kauhun mestareihin kuin Steven Spielberg, Stephen King ja John Carpenter. Yhdellä tavalla Stranger Things on nostalgiatrippi ET:n, Carrien, Manaajan, X-Filesin, Kolmannen asteen yhteyden ja Indiana Jonesin maailmoihin. Sarja onkin loistokkaan viihdyttävä sekä teknisesti että ilmaisullisesti. Mitä muuta Stranger Thingsistä löytyy, sitä kohden mennään tässä Television tiiliskivien jaksossa. JP Pulkkisen vieraana on elokuvaohjaaja Hannaleena Hauru.

    Toimittajana J.P. Pulkkinen

  • Black Mirror on erillisistä episodeista koostuva brittiläinen tv-sarja, jonka tyylilaji on dystopia eli kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta. Black Mirrorista on oikeastaan muodostunut jo käsite, jolla tarkoitetaan nyky-yhteiskunnan mustia aukkoja, niitä innovaatioita, jotka helpottaessaan elämäämme tekevät siitä painajaista.

    Black Mirrorin kolme ensimmäistä jaksoa tulivat joulukuussa 2011, kahden kauden jälkeen Netflix nappasi sarjan Channel Fourilta. Viimeisimmät 4. kauden jaksot tulivat nähtäviksi viime joulukuussa, jonka jälkeen niitä on yhteensä 19. Sarjan luoja on vuonna 1971 syntynyt englantilainen televisiotuottaja ja käsikirjoittaja Charlie Brooker. Brooker itse on kommentoinut sarjaansa sanoen, että se sijoittuu teknologian tuottaman ilon ja epämukavuuden väliselle vyöhykkeelle. Jos teknologia on huumetta niin mitä ovat sen sivuvaikutukset. Black Mirror eli musta peili tarkoittaa luonnollisesti kämmenillä, seinillä tai pöydillä olevia näyttöjä, joista tarkkailemme ja havainnoimme elämäämme.

    J.P. Pulkkisen kanssa Black Mirrorista keskustelee kustantaja ja toimittaja Tuomas Rantanen.

  • Vuonna 1995 julkaistiin kirja Mindhunter: Inside the FBI's Elite Serial Crime Unit, jossa toisena tekijänä oli John E. Douglas, eläkkeellä oleva FBI:n erikoisagentti. Douglas rakensi järjestelmää, jonka avulla rikollisia alettiin profiloida. Hän kiersi Yhdysvaltoja opettamassa metodia poliiseille, ja kävi samalla vankiloissa haastattelemassa tunnetuimpia väkivaltarikollisia, sellaisia kuten David Berkowitz, Charles Manson, Ted Bundy ja Edmund Kemper. Syntyi käsite sarjamurhaaja.

    Oscar-palkinnon roolistaan sarjamurhaaja Aileen Wuornosina voittanut Charlize Theron tutustui Mindhunter-kirjaan, osti sen oikeudet ja antoi opuksen David Fincherille, Seven- ja Zodiac-elokuvien ohjaajalle.

    Mindhuter alkoi Netflixillä 2017, Fincherin ohjastaman sarjan pohjana ovat Douglasin kokemukset 1970-luvun lopulta alkaen. FBI-agentit Holden Ford (Jonathan Groff) ja Bill Tench (Holt McCallany) lähtevät FBI:n päämajasta lähtevät tapaamaan kaikkein väkivaltaisimpia rikollisia. Murhaajilta saatu tieto sen synnyttämä ymmärrys muuttavat rikostutkintaa ja samalla maailmaa.

    J.P. Pulkkisen vieraana keskustelee Mindhunterista käsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija Mika Ripatti.

    Toimittajana J.P. Pulkkinen

  • Englantilainen kuningasdraama on jättimäinen aihepiiri, mistä saadaan pääasiassa syyttää Shakespearea. Jos kavennetaan rajausta ja keskitytään 1900-lukuun ja televisioon, voidaan väittää, että maailman kallein tv-sarja The Crown on parasta kuningashuoneesta tehtyä draamaa.

    Peter Morganin luomaa sarjaa on toistaiseksi tehty kaksi kautta ja 20 jaksoa. Sarjalla on kolme alkua. Varhaisin niistä sijoittuu vuoteen 1936, jolloin Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas ja sen siirtomaiden valtionpäämies Edward luopuu kruunusta vain viiden kuukauden hallitsijana olon jälkeen. Edwardin veljestä Albertista tuli Yrjö VI, samalla uninkaan tyttärien Elisabethin ja Margaretin asema muuttui täysin. Heistä tuli prinsessoja, ja Elisabethista kruununperijä. Toinen alku on vuodessa 1947, jolloin järjestetään Elisabethin ja prinssi Philipin häät. Kolmas sijoittuu vuoteen 1952, Yrjö-kuninkaan kuolemaan ja Elisabethin hallitsijakauden alkuun.

    Kahdella ensimmäisellä kaudella Elisabethia esittää Claire Foy ja hänen puolisoaan Matt Smith, joiden elämässä henkilökohtaisen ja intiimin rinnalle tulee pakottavalla voimalla muodollinen ja säädetty etiketti, jolla on hovissa valvojansa.

    J.P. Pulkkisen vieraana Television tiiliskivissä on kirjailija-toimittaja Markus Leikola.

  • Englanti, jokilaakso West Yorkshiressa, teollisuus ja työpaikat ovat kadonneet teollisen vallankumouksen synnyinseuduilta, huumeet ovat merkittävä tuontiartikkeli. Katsoja kohtaa satunnaisia konnia ja todellisia rikollisia, ontuvia perheitä ja vastustamattomasti esiintunkevaa elämää.

    Happy Valleyn käsikirjoittaja Sally Wainwright tietää mistä kirjoittaa. Hän on syntynyt vuonna 1963 Huddersfieldissä, eli sarjassa liikutaan hänen synnyinseuduillaan. Wainwrightin ura alkoi Emmerdale-sarjalla ja jatkui käsikirjoittajien korkeakoululla Coronation Streetillä. Hänen tuotannostaan tunnetaan Suomessa hyvin toinen poliisisarja Scott & Bailey sekä Viimeinen tango Halifaxissa, joka perustuu löyhästi Wainwrightin äidin kypsällä iällä solmimaan toiseen avioliittoon.

    Vuonna 2014 startannut Happy Valley käsittää kaksi kautta ja 12 jaksoa. Sen pääosassa on Sarah Lancashiren esittämä poliisi Catherine Cawood, joka asuu yhdessä addiktiosta toipuvan siskonsa Claren ja tyttärenpoikansa Ryanin kanssa. Katsoja saa pian tietää, että Ryan on syntynyt raiskauksen seurauksena ja että Becky on pian syntymän jälkeen tehnyt itsemurhan. Catherinen avioliitto on hajonnut ja hän on etääntynyt toisesta lapsestaan Danielista. Elämä ei ole helppoa, eikä Catherine Cawood ole helppo ihminen, mutta Wainwright on näistä aineksista rakentanut kenties kaikkien aikojen brittiläisen poliisisarjan.

    J.P. Pulkkisen vieraana on käsikirjoittaja Tove Idström.

    Kuva: Ben Blackall

  • Perilliset-sarjan panokset asetetaan jo ensimmäisen jakson aikana. On kansainvälisesti tunnettu tanskalainen taiteilija Veronika Grönnegaard, jolla on neljä lasta: Gro, galleristi ja taidealan tuntija, joka on antanut panoksensa myös äitinsä menestykseen; Frederik, juristi ja kaksilapsisen porvarisperheen pää; Emil, hulivilipoika joka yrittää lomakyläbisnestä Thaimaassa; ja Signe, kukkakauppias, joka aivan alussa ei tiedä olevansa Veronikan tytär. Hyvin pian syöpädiagnoosin saanut Veronika kuolee ja hänen tuoreessa testamentissaan pääperillinen onkin Signe. Suurin kiistakapula on Jyllannin ja Sjaellannin välissä olevalla Fynin saarella sijaitseva Grönnegaardin kartano, jossa pääosa Perilliset-sarjan kolmesta kaudesta ja 26 jaksosta tapahtuu.

    J.P. Pulkkisen vieraana on draaman ja teatterin tutkimuksen professori Hanna Suutela, jonka mielestä Perillisistä löytyy yhteisiä piirteitä niin Henrik Ibsenin draamoihin kuin norjalaiseen sarjaan Skam.

    Kuva: Per Arnesen

  • Huuto syvyydestä kertoo Kööpenhaminassa asuvasta pappisperheestä, se kertoo uskosta ja perheestä, isien perinnöstä ja tarpeesta löytää elämälle merkitys. Sarjan luoja on Adam Price, sama mies, joka aiemmin on ollut vastuussa tanskalaisen sarjadraaman merkkiteoksesta Vallan linnake. Price on todennut, että tehtyään 30 jaksoa sarjaa, missä nainen yrittää yhdistää korkean poliittisen viran, äitiyden ja roolin vaimona, hän halusi tehdä sarjan isistä ja pojista. Sarjan suurhahmo on ristiriitojen kalvama pappi Johannes Krogh, jota esittää Lars Mikkelsen. J.P. Pulkkisen vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen.

    Kuva: Tine Harden

  • Vatikaaniin saapuu uusi paavi, nuori ja komea Lenny Belardo New Yorkista. Belardoa eli paavi Pius XIII:ta esittää karismaattinen brittinäyttelijä Jude Law, joka polttaa tupakkaa ja juo Coca-colaa aamiaiseksi ja käyttäytyy muutenkin omapäisesti. Young Pope -sarjan luoja on myöhempien aikojen Fellini, vuonna 1970 Napolissa syntynyt Paolo Sorrentino. Sorrentinon läpimurto oli kaikilla mahdollisilla palkinnoilla kruunattu elokuva Suuri kauneus (Grande bellezza), jonka tarina ja barokkinen ilmaisu on vahvasti sukua esimerkiksi Fellinin 60-luvun alun elokuville La dolce vita ja 8½.
    Young Pope on kuin yhdeksäntuntinen käynti taidenäyttelyssä. SSe on sarja taiteesta, ja niin kuin taiteessa, siinäkin on epäilyä, pyhäinhäväistyksiä, suuria tunteita ja yliannostus kauneutta.
    J.P. Pulkkisen vieraana on Kaarina Hazard.

    Kuva: Gianni Fiorito

  • Kanadalaiskirjailija Margaret Atwood julkaisi vuonna 1985 alkupuolella romaanin The Handmaid’s Tale (Orjattaresi), jossa vei loogiseen päätepisteeseen ajan sosiaaliset, poliittiset ja uskonnolliset trendit. Runsaat 30 vuotta myöhemmin kirjasta sovitettu tv-sarja osuu täsmälleen ajan hermoon. Yhdysvaltoja ei enää ole. Sen sijaan on Gilead, jossa naisten oikeudet on poistettu. Elisabeth Mossin esittämä Offred eli Frediläinen on orjatar, joka hedelmällisenä on alistettu pelkäksi hallitsevan luokan lisääntymisalustaksi.
    Vieraana elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen. Television tiiliskivet on toimittanut J.P. Pulkkinen.

    Kuva: STR

  • Miten televisiosarja kohtaan tragedian? Näyttelijä Frances McDormand on sanonut pohtineensa elokuvien naispäähenkilöitä ja tulleensa johtopäätökseen, että 90 minuutin aikahaarukka ei ole riittävä, jotta sillä voisi kertoa kunnon naistarinan. Siksi televisio pitkine sarjoineen on muodostunut niin upeaksi välineeksi naisten tarinankerronnalle, naisnäyttelijöille, ohjaajille ja kirjoittajille. Lausunto koskee Olive Kitteridge -sarjaa, jonka pohjana on Pulitzer-palkittu Elizabeth Stroutin romaani. McDormand osti kirjan oikeudet ja näytteli pääosan, käsikirjoituksen kirjoitti Jane Anderson, ohjaajana toimi Lisa Cholodenko.
    Keskustelemassa elokuvatieteen professori, mediatutkija Anu Koivunen ja J.P. Pulkkinen

  • Synkkä saaga Amerikan Etelästä. Nic Pizzolato on vuonna 1975 New Orleansissa syntynyt kirjailija ja käsikirjoittaja. Pizzolaton palkittu esikoisromaani Galveston on käännetty lähes 20 kielelle. Romaani ilmestyi vuonna 2010, seuraavana vuonna Pizzolato kirjoitti kaksi jaksoa tanskalaissarja Rikoksen jenkkiversioon Jälkiä jättämättä, sitä seuraavana vuonna eli 2012 hän kirjoitti tämän kotiosavaltioonsa sijoittuvan sarjan True Detective, joka alkoi pyöriä HBO:lla 2014. Toinen kausi tuli ensi-iltaan 2015.

    Television tiiliskivissä keskustelemassa True Detectivestä on käsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija Mika Ripatti ja J.P. Pulkkinen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä