Horisontti

Mitä kirkko on oppinut #metoo -kampanjasta?

  • 43 min
  • toistaiseksi

Sosiaalisessa mediassa spontaanisti syntynyt #metoo -kampanja ravisteli ihmisiä kaikilla mantereilla tajuamaan, miten yleistä seksuaalinen häirintä on. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispallekin luovutettiin keväällä julkilausuma seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Vastikään otsikoihin nousi kuitenkin uusi häirintäepäily, nyt helsinkiläisen seurakunnan rippileiriltä. Mitä kirkossa on opittu #metoo -kampanjan jälkeen?

Keskustelussa Helsingin seurakuntayhtymän johtaja, kirkkoherra Juha Rintamäki, yliopistonopettaja ja seksuaaliseen häirintään puuttuvan #totuusvapauttaa-kampanjan aktiivi Heli Inkinen sekä seurakuntapastori Lassi Harju.

Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Lähetykset

  • su 2.9.2018 12.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirkkohallitus joutuu käymään tulevina vuosina isoja rakenteellisia muutoksia. Sen luotsilta odotetaan talouteen kohdistuvaa muutosjohtamista, mikä ei onnistu pelkällä juustohöylällä. Kirkolliskokous on juuri äänestänyt Kirkkohallitukselle uuden kansliapäällikön, teologian maisteri Pekka Huokunan, kun hänen edeltäjänsä Jukka Keskitalo vihittiin vastikään Oulun piispaksi.

    Pekka Huokuna on vuodesta 2009 toiminut Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajana. Aiemmin hän ollut muun muassa Mikkelin maaseurakunnan sekä Hirvensalmen seurakunnan kirkkoherroina. Pekka Huokunaa haastattelee Anna Patronen.

  • Evankelis-luterilainen kirkko käy parhaillaan seurakuntavaalejaan. Ehdolla on yli 16 000 ehdokasta. Monien ehdokaslistojen nimistä on vaikea saada selvää, mihin tavoitteisiin listan ehdokkaat sitoutuvat. Erityistä on sekin, että jopa viidessäkymmenessä seurakunnassa käydään sopuvaalit eli ehdokkaita on saman verran kuin luottamustoimia jaossa. Onko äänestäjällä näissä vaaleissa minkäänlaista kuluttajansuojaa? Keskustelemassa on kolme seurakuntavaaliehdokasta Turun seudulta: Elias Aarnio, Anna Lintunen ja Sointu Vilja. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Miten kirkossa toteutuu vammaisen oikeus kuulua yhteisöön? Sijoitetaanko hänet edelleen omaan muista erilliseen ryhmäänsä? Moni vammainen käy rippikoulunsa muiden vammaisten kanssa. Mitä riparilla opetetaan vammaisuudesta silloin, kun paikalla ei ole yhtään vammaista? Pitäisikö vammaisten erilliskohtelusta luopua? Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen, Uudenmaan kehitysvammaistyön pappi Tiina Peippo ja kasvatustyön sihteeri Mano Laukkarinen Espoon seurakuntayhtymästä. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Pyhäinpäivän takaa kurkistelee kekri, vanha suomalainen elonkorjuun juhla. Vainajien ja pyhien miesten muistelu ei saapunut Pohjolaan kristinuskon myötä vaan vainajilla oli jo kekriä juhlittaessa paikkansa juhlapöydässä. Miten elokorjuujuhla, vainajakultti ja hedelmällisyyden taiat liittyvät yhteen? Toimittaja Samuli Suonpää tapasi kekriin perehtyneen teologian maisteri Helena Veijalaisen.

  • Ruotsin suurvallassa elettiin 1600-luvulla noitahysteriaa. Noitien väitettiin vievän öisin lapsia tapaamaan paholaista ja aiheuttavan kaameita sairauksia. Kollektiivinen varmuus noitien invaasiosta syntyi pelkkien huhujen, perättömien väitteiden ja syytösten varaan. Hämmentävää kyllä, moni epäilty alkoi itsekin uskoa itsestään huhujen mukaista narratiivia.

    Noitahysterialla oli karmivat seuraukset. Täällä Pohjolassa teloitettiin satoja noidaksi todettuja ihmisiä. Koko Euroopassa, josta hysteria oli saanut alkunsa, teloitettiin tai poltettiin mahdollisesti jopa 60 000 noidaksi uskottua ihmistä. Historiantutkija, dosentti Mirkka Lappalainen kuvaa tätä uuden ajan alun mielenmaisemaa kirjassaan Pohjoisen noidat - Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Toimittajana Anna Patronen.

  • Kirkkohistorioitsija André Swanströmin mukaan suomalaisista SS-vapaaehtoisista on annettu siloiteltu ja kaunisteleva kuva, osuus sotarikoksiin on jätetty tarkoituksellisesti vähälle huomiolle. Swanströmin kirja Hakaristin ritarit antaa SS-miehistä paljon aiempaa raadollisemman kuvan. Erityisesti herännäisyyteen kuulunut bolshevismin vastustus, IKL-tausta ja natsismi kietoutuivat rintamalla kuitenkin yhteen ja kaikki SS-miehet olivat tietoisia myös juutalaisten kansanmurhasta. Mikä kansallissosialismissa kiehtoi körttipoikia? Miten sotilaspapit saivat sovitettua kristinuskon ja natsiaatteen yhteen? Samuli Suonpää haastattelee.

  • Jemenissä on käynnissä sota, joka on paisunut maailman vakavimmaksi humanitaariseksi katastrofiksi. Mikä on Suomen rooli monimutkaisessa sodassa, jossa on lukuisia osapuolia? Tarjoaako Suomi jemeniläisille apua vai aseita? Jemenistä keskustelevat tutkija Kari Paasonen ajatushautomo SaferGlobesta, neuvonantaja Emmi Hänninen konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä sekä Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Espoon piispanvaalin ensimmäinen kierros on käyty ja toinen kierros käydään 1. marraskuuta. Vastakkain ovat nyt Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka Genevestä sekä jumalanpalveluselämän kouluttaja Juhani Holma Kirkon koulutuskeskuksesta. Horisontissa tavataan nämä kaksi vaalitentissä. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Joka kolmas mies maailmassa on ympärileikattu. Suomessa poikiaan ympärileikkauttavat lähinnä juutalaiset ja muslimit. Miksi ympärileikkaus on heille välttämätön? Mitä Suomen juutalais- ja muslimivähemmistöt ajattelevat aloitteista, joilla tämä ikivanha traditio pyritään kriminalisoimaan? Entä millaista on tasapainoilla jatkuvasti oman identiteettinsä kanssa vähemmistökulttuurin ja enemmistökulttuurin välillä? Keskustelemassa ovat juutalaisten ympärileikkauksesta gradunsa tehnyt Daniel Shaul, Uskot-foorumin varapuheenjohtaja Atik Ali sekä lääkäri, kansanedustaja (kd) Sari Tanus. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Sata vuotta sitten Suomeen rantautunut helluntailaisuus oli hengellinen protestiliike ja sellaisena evankelis-luterilaisen kirkon johdolle kiusallinen häirikkö. Kirkolle helluntailaisuus edusti hurmoshenkistä elämyskristillisyyttä ja vastaavasti monen helluntaisaarnaajan puheissa luterilaiset kirkonmiehet olivat uskosta luopuneita leipäpappeja. Helluntailaisuuden piirissä valtakirkko näyttäytyi valtion uskontovirastona, puhuttiin jopa porttokirkosta.

    Nyt parannusta tekevät kirkot kuitenkin rakentavat yhteistä sovintoa. Helluntaikirkon syyspäivien alussa arkkipiispa Tapio Luoma ja Helsingin Saalem-seurakunnan entinen johtaja Klaus Korhonen pyysivät toisiltaan anteeksi omia ja kirkkojensa syntejä. Anteeksi on myös annettu. Samuli Suonpää haastattelee.

  • Onnistuisikohan sellainen, että lähikaupassa käydessään voisi samalla auttaa jotakuta, joka tarvitsee ruoka-apua? Helsingissä on nyt pariin otteeseen kokeiltu Naapurikassi-keräystä, jossa lähikaupassa asioidessaan voi ostaa samalla vaikkapa kahvipaketin tai pesuainetta kassiin, jonka kirkon diakonia toimittaa apua tarvitsevalle. Naapurikassi-idean takana on Mindfood-hanke, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Mindfood on ottanut yhteistyökumppanikseen seurakuntien diakoniatyön. Haastattelussa ovat Herttoniemen seurakunnan diakoni Kati Markkanen ja Mindfood-hankkeen projektipäällikkö Kata Raivio. Toimittajana on Anna Patronen.

  • Mitä sanottavaa paavi Fransiscuksella oli Virossa, yhdessä maailman ateistisimmista maista? Miksi paavi kiinnostaa ja mitä paaviudelle kuuluu nyt, kun uutiset seksuaalisesta väkivallasta kirkossa ovat viikko viikolta dramaattisempia.

    Paavista ja paaviudesta keskustelevat teologian tohtorikoulutettavat, Anna-Riina Hakala ja Petra Kuivala sekä evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, teologian dosentti Jyri Komulainen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Klipit

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä