Kulttuuriykkönen

Zenin ja joogan länsimainen kausi alkoi 1893 Chicagon maailmannäyttelystä - niiden alkuperä yltää kuitenkin kauas historiaan

  • 51 min
  • toistaiseksi

Jooga ei syntynyt vain asanoiden ja kuntosalien terveellisten ihmisten instagram-kuvien tekemistä varten, vaan sillä on valtavan pitkä historia, joka ulottuu tuhansien vuosien taakse intialaiseen veda-kulttuuriin. Zen puolestaan mainitaan nykyään usein jonkinlaisena yleissanana kaikelle mielen tyyneydelle, mutta zenin historia yltää niin ikään aina 500-600 -luvulle, jolloin Bodhidharma saapui Intiasta Kiinaan.

Kulttuuriykkösessä käydään läpi kuinka jooga liittyy hindulaisuuteen ja kuinka zenin matka on kulkenut kohti sen modernisoitumista 1900-luvulla.

Vieraina joogan historiasta kirjan kirjoittanut sekä joogan historiasta Suomessa väitöskirjaa kirjoittava Matti Rautaniemi sekä zenistä kirjoittanut ja zenmunkki Dōgenin ajattelusta väitöskirjaa valmisteleva Aleksi Järvelä.

Juontajana Tuukka Pasanen.

Lähetykset

  • ti 31.7.2018 15.02 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Susanna Leinonen Companyn tuleva teos Nasty tarttuu kehoihin jatkuvasti kohdistuviin odotuksiin ja hyökkäyksiin. Leinosen mukaan erityisesti naisten kehojen suhteen ei puhuta enää laihoista ja lihavista, vaan kehovaatimukset ovat yhä moninaisempia mm. plastiikkakirurgian lisääntyessä.

    Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen professorina juuri aloittanut Eeva Muilu sekä freelance-tanssija-koreografi Mira Kautto näkevät, että tanssin kentällä kehojen arviointi alkaa hyvin varhain nuoruudessa, mutta jäljet voivat jäädä pitkäksi aikaa.

    Tanssi on kehon taidetta, mutta kuinka sitä sanallistaa? Juontajana Tuukka Pasanen.

  • Suomen vanhin, yhtäjaksoisesti järjestetty musiikkifestivaali Turun musiikkijuhlat tarjoaa yli 30
    konserttia ja tapahtumaa perjantaista 10. elokuuta alkaen. Konserttipaikkojen joukossa on perinteisten tilojen lisäksi niin turkulaisia koteja kuin remontin jälkeen avattu, 200-vuotias Akatemiatalokin ja Pyhän Hengen kappeli.

    Yksi esilläolevista musiikkityyleistä on napolilainen laulutraditio, joka oli aikansa populaarimusiikkia.

    Kulttuuriykkösen vieraina Turun konserttitalossa ovat toiminnanjohtaja Liisa Ketomäki, sopraano Anneliina Koskinen ja kontra-altto Anna Edgren sekä Flavia di Nola Napuletanate-yhtyeestä, joka esittää napolilaisia lauluja Irma ja Benito Casagranden kotikonsertissa launtaina.

    Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

  • Kirjailija ja historioitsija Kaari Utrio aloitti koulutiensä elokuussa 1949 Kaisaniemen kansakoulussa. Koulun portaat olivat valtavat. Mutta niin oli halu oppiakin. Kirjailija Siri Kolun koulutaival taas alkoi kolmekymmentä vuotta myöhemmin Lohikosken pienessä kyläkoulussa Jyväskyskylässä. Millainen vaikutus koululla on ollut kirjailijaksi kasvamiselle? ”Ilman koulua meistä ei olisi tullu kirjailijoita”, sanovat Utrio ja Kolu. Koulu on opettanut lukemaan ja kirjoittamaan, mutta se on myös paitsi kirjallisuuden, myös ihmiselämän arkkipaikka

    Kulttuuriykkösen juontaa Anna Tulusto.

  • Digitaalinen empatia on uuden pelikulttuurin perusta. Myötätunnon lisäksi uudet pelit edistävät myös rauhaa ja turvallisuutta. ”Pelaaminen on aktiivinen kulttuurimuoto - ilman pelaaja ei ole peliä. Oleellista on toimijuus ja se, mitä pelistä seuraa”, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun apulaisprofessori Miikka Lehtonen. Kulttuuriykkösessä tulevaisuuden peleistä puhuvat myös ilmastonmuutoksen jälkeistä maailmaa kuvaavan VR Stranded -pelin käsikirjoittaja Essi Aittamaa ja pelin visuaalisesta suunnittelusta vastaava Vera Anttila sekä pelikeskittymä Games Factoryn markkinointipäällikkö Meela Leino.

    Pelit ovat myös taidetta ja tarinankerrontaa. Pelit eivät ole erillään muusta yhteiskunnasta, vaan peilaavat maailmaa samalla tavalla kuin muukin taide.

    Kulttuuriykkösen juontaa Pauliina Grym.

  • "On se todella surrealistista kuulla omia hirvittäviä naisvihamielisiä monologejaan Vesa-Matti Loirin äänenpainolla toimitettuna", sanoo ohjaaja-käsikirjoittaja Ilja Rautsi. Rautsin ohjaama Helsinki Mansplaining Massacre voitti Etelä-Korean Bucheon Internation Film Festival -tapahtuman lyhytelokuvien kilpasarjan pääpalkinnon heinäkuun lopulla.

    Nollabudjetilla juuri Metatitanic-elokuvan ohjannut Hannaleena Hauru puolestaan näkee, että viisi vuotta valmisteilla ollut elokuva alkaa jo vanhentua omissa käsissä, jos sitä ei pääse tekemään.

    Rautsi, Hauru sekä ohjaaja-tuottaja-festivaalijärjestäjä Otto Kylmälä kertovat omista töistään, jälkimmäinen etenkin mykkäelokuvafestivaali Loud Silentsin parissa, ja toivovat Suomen Elokuvasäätiöltä sekä Yleisradiolta nopeampia rahoituspäätöksiä ja läpinäkyvyyttä elokuvarahoitukseen. Tuukka Pasanen juontaa.

  • Tänä vuonna 80 vuotta täyttänyt keramiikkataiteilija ja professori Heljä Liukko-Sundström toivoo, että ihmiset sanoisivat toisilleen kauniita asioita ja olisivat avoimia. Hän hurmaantui jo lapsena luonnon kauneuden keskellä ja oppi lapsuuden kodin perintönä rakastamaan hyvyyttä ja kauneutta. Liukko-Sundström haluaa taiteellaan nostaa ihmiset arkisen yläpuolelle. Taiteilija pitää aika ajoin itselleen myös ”ole kiltti Heljälle” –päiviä ja haluaa pysyä liikkeessä. "Mietin joka aamu, mitähän jännää tänään tapahtuu”, sanoo Liukko-Sundström.

    Juontajana Pia-Maria Lehtola

  • Kuvataiteilija Emmi Kallio oli kuudennella luokalla, kun selluteollisuudesta tunnetussa pikkukaupungissa Mäntässä järjestettiin ensimmäiset Kuvataideviikot 1990-luvun alussa. Saattaa olla, että niiden ansioista hänestä kasvoi kuvataiteilija, Kallio arvelee.

    Taidekuraattori ja galleristi Veikko Halmetojankin juuret ovat Mäntässä. Hän haaveili Kuvataideviikkojen kuratoinnista 17-vuotiaasta lähtien, nyt hän sai toteuttaa unelmansa ja on tänä vuonna Kuvataideviikkojen taiteellinen johtaja.

    Pianisti Niklas Pokki on myös Mäntän kasvatteja. Hän päätti järjestää 1990-luvun lopussa, 20-vuotiaana Mänttään Musiikkijuhlat. Pokki on yhä Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja ja pianofestivaaleilla esiintyy nykyään kansainvälisiä huippunimiä.

    Kulttuuriykkönen selvittää, mikä on taidekaupungin taian takana.

    Ohjelman juontaa Anna Tulusto.

  • Kaikki naiskoomikot eivät kerro vitsejä kuukautisistaan ja ulkonäöstään, vaikka tällainen kuva joillain naiskoomikoista onkin. "Olet naiseksi hyvä stand up -koomikko" ei myöskään ole kehu, sanovat vuosia alalla olleet All Female Panelin Ida Grönlund ja Saana Peltola. Stereotypioille saattaa olla vitseissä paikkansa, mutta niiden käyttö vaatii tilannetajua.

    Ohjelmassa kuullaan myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Jarno Hietalahtea.

    Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

  • Kulttuuriykkösessä keskustellaan uuden sukupolven kaupunkikulttuurista ja sen arvopohjasta. Vastuullinen hedonismi on voimakas uusi käsite. Mikä on tämän eurooppalaisen megatrendin takana ja minkälainen on urbaani estetiikka.

    Anna Suonsyrjä ja Tehilah Auramo ovat olleet mukana luomassa uutta, ilmaista Beats & Greans kaupunkifestivaalia Helsingin Pasilaan. "Ei kukaan jaksa taistella ilmastonmuutosta vastaan joka sekunti", he toteavat.

    Yksi tämän ensi viikonlopun tapahtuman esiintyjistä on muusikko Jaakko Eino Kalevi. Hän ajoi aikaisemmin raitiovaunuja Helsingissä.

    Juontajana Pia-Maria Lehtola

  • Jooga ei syntynyt vain asanoiden ja kuntosalien terveellisten ihmisten instagram-kuvien tekemistä varten, vaan sillä on valtavan pitkä historia, joka ulottuu tuhansien vuosien taakse intialaiseen veda-kulttuuriin. Zen puolestaan mainitaan nykyään usein jonkinlaisena yleissanana kaikelle mielen tyyneydelle, mutta zenin historia yltää niin ikään aina 500-600 -luvulle, jolloin Bodhidharma saapui Intiasta Kiinaan.

    Kulttuuriykkösessä käydään läpi kuinka jooga liittyy hindulaisuuteen ja kuinka zenin matka on kulkenut kohti sen modernisoitumista 1900-luvulla.

    Vieraina joogan historiasta kirjan kirjoittanut sekä joogan historiasta Suomessa väitöskirjaa kirjoittava Matti Rautaniemi sekä zenistä kirjoittanut ja zenmunkki Dōgenin ajattelusta väitöskirjaa valmisteleva Aleksi Järvelä.

    Juontajana Tuukka Pasanen.

  • Kirjoittaminen on miellyttävää, mutta raskasta sanoo Kulttuuriykkösen maanantain kesävieras, kirjailija Olli Jalonen. 40 vuotta sitten esikoiteoksensa julkaissut Jalonen on sijoittanut kirjojensa tarinoita ympäri maailmaa ja maailman historiaa. Vaikka Jalonen on matkustanut paljon, hän viihtyy hyvin kotona ja on kova ikävöimään. Mutta jos kirjailija olisi eläin, hän olisi korkealla lentävä suuri lintu. Jalonen kertoo myös ajatuksiaan arvojen koventumisesta, mieskuvan murroksesta, kuunnelmien teosta, kääntämisestä ja työkyvyn ylläpidosta. Juontajana Anna Tulusto.

  • Elokuun alussa käynnistyvä Tampereen teatterikesä juhlii 50-vuotista taivaltaan. Yhden teatterikesän kuraattoreista, ohjaaja Hilkka-Liisa Iivanaisen mielestä festivaalin pitää olla taiteellisesti korkeatasoinen, muttta myös yhteiskunnallisella tasolla merkittävä. ”Katsotaan maailmaa sellaisena kuin se on nyt”, sanoo myös teatteritoimittaja Päivi Puukka, kokenut festivaalin kävijä.

    Myös Hailuodossa vietetään teatterifestivaalia. Teatterifestivaalin toiminnanjohtaja Hanna Hautala kertoo, millaista teatteria Perämeren rannalla esitetään.

    Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä