Kulttuuriykkönen

Matemaatikko Hannu Rajaniemi kirjoittaa kehuttua scifiä englanniksi ja ylistää yhtälöiden kauneutta

  • 54 min
  • toistaiseksi

Hannu Rajaniemi innostui kuusivuotiaana Walt Disneyn atomeita käsittelevästä kirjasta ja into on tallella yli 30 vuotta myöhemminkin.

Rajaniemen tuoreimmassa romaanissa Kesämaassa eletään vuotta 1938. Murhan ja kuoleman käsitteet ovat vanhentuneita ja suurvallat operoivat myös tuonpuoleisessa. Rajaniemen luoma maailma on tuttu neuvostoliittoineen ja isobritannioineen, mutta kuitenkin vinksallaan ja täynnä laitteita ja olevaisuuden tapoja, joita hän ei selittele. Säieteoriasta Edinburgissä tohtoriksi väitellyt Rajaniemi luottaa siihen, että lukija pysyy päähenkilön Rachel Whiten matkassa.

Kesämaa on Ylivieskassa vuonna 1978 syntyneen, nyt Yhdysvalloissa asuva bioteknologiayrityksen toimitusjohtajan neljäs romaani. Rajaniemi kirjoittaa romaaninsa suoraan englanniksi. Kvanttivaras-tieteisromaanitrilogian ensimmäinen osa on käännetty 17 kielelle. Scifi-kirjallisuuden Tähtivaeltaja-palkinnon esikoisestaan Kavinttivarkaasta saanut Rajaniemi kertoo Kulttuuriykkösessä suhteestaan kirjoittamiseen, kieleen, matematiikkaan ja ydinvoimaan.

Ohjelman juontaa Pauliina Grym.

Lähetykset

  • to 30.8.2018 14.59 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Millaista elämää sudet ovat viettäneet 1800-1900-lukujen Suomessa? Tiistaina Kulttuuriykkösessä keskustellaan susien kulttuurihistoriasta, eli siitä millainen rooli susilla on ollut suomalaisessa elämässä ja millaiset ovat olleet susien ja ihmisten suhteet. Susia on vihattu, pelätty ja arvostettukin, mutta millainen on ollut itse suden osa itseensä liittyvien mielikuvien muodostumisessa?

    Kulttuuriykkösessä ovat keskustelemassa susien kulttuurisista ja fyysisistä paikoista väitellyt kulttuurihistorioitsija Heta Lähdesmäki, sekä 1800-luvun lopun susisurmista kirjan kirjoittanut toimittaja Jouni Tikkanen.

    Juontajana on Pietari Kylmälä.

  • Tammikuu on monelle ryhtiliikkeen aikaa. Ruokavalio ja kuntoilurutiinit päivitetään. Teatteri
    Takomossa suunnataan kuntosaliin, josta muotoutuu Liikunnan ilot -näytelmässä kovin tärkeä paikka.

    Kehonkuvasta ja kehonkulttuurista ovat keskustelemassa Takomon Liikunnan ilot -näytelmän ohjaaja Joel Härkönen ja tanssija-näyttelijä Tuomas Rinta-Panttila. Lihavuutta yhteiskunnallisena ilmiönä tutkiva Hannele Harjunen Jyväskylän yliopistosta kuvaa lihavien kohtaavan kuntosalilla ja uimahalleissa edelleen tylyä kommentointia ja pilkkaa.

    Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

  • Helsingin keskustakirjasto Oodissa ajankohtaisista kultuuriaiheista keskustelemassa ovat yrittäjä Anna Moilanen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Maaseudun Tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

    Kisastudion aiheina ovat höttöinen konsulttikieli, 2020-luvun trendit kulttuurissa ja kiistely tutkijoiden poliittisuudesta sekä julkisuuteen tauon jälkeen astuneen Timo Soinin mediapeli.

    Jakke Holvas juontaa.

  • Kirsikoita lumessa on Sanna Tahvanaisen suurnaistrilogian viimeinen osa. Ensimmäisessä osassa kirjailija syventyi Ison-Britannian Kuningatar Viktorian suruun, ja toisessa osassa hän liikkui ranskalaisen muotisuunnittelija Coco Chanelin rinnalla. Kolmannessa osassa päähenkilönä on traagisen elämän elänyt, amerikkalainen runoilija Sylvia Plath.

    Sanna Tahvanainen on kirjoittanut romaanin, jossa Sylvia Plath elää onnellisen ja vahvan naisen elämää. Näyttämönä on kimalteleva 1950-luvun New York. Kirjailija on tehnyt Plathista elinvoimaisen. Hän halusi eläytyä tämän nuorena kuolleen naisen vapautta etsivään puoleen.

    Mikä näissä historiallisissa naisissa vetää Tahvanaista puoleensa? Millä tavalla hän pääsee näiden naisten ajatusmaailmaan?

    Kirjailija Sanna Tahvanainen on Pia-Maria Lehtolan vieraana.

  • Vuoden 2019 Etnogaalassa palkittiin Suomen parhaita ja kiinnostavimpia kansan- ja etnomuusikoita.
    Mitä suomalaisessa kansanmusiikissa on tapahtunut vuonna 2019? Nykykansanmusiikki seikkailee kansallisen tradition ja kansainvälisten virtausten ristiaallokossa. Me selvitämme, miksi suomalaiset kansanmuusikot ovat niin innokkaita kansainvälisistä yleisöistä.

    Mukana keskustelussa ovat Etnogaalassa palkitut muusikot Minsku Tammela Juurakko-yhtyeestä ja monissa kokoonpanoissa soittava hanuristi Johanna Juhola, sekä Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

    Juontajana on Pietari Kylmälä.

  • Historian dosentin Oula Silvennoisen holokaustitutkimuksen rahoituspäätös oli kansainvälisen tiedeyhteisön vertaisarvioima eikä politiikkaa, kommentoi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen perussuomalaisten tammikuun alussa nostamia syytöksiä tieteen rahoituksen poliittisuudesta.

    Entinen maailmanmestaruustason hiihtosuunnistaja haluaa tukea etenkin kuvataidetta ja mediataidetta ja on huolissaan korkeakoulutettujen määrän laskusta. Hän pitää sitä Suomen kohtalonkysymyksenä. Veikkauksen laskevat tuotto-odotukset iskevät kulttuurin rahoitukseen vuonna 2021, ja vielä on ratkaisematta, miten vaje paikataan.

    Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

  • Suomen Kuvalehden päätoimittajana toiminut Ville Pernaa vetäytyi tehtävästään joulukuussa 2019. Kamppailu työuupumusta vastaan kesti koko vuoden.

    "Kun ryhdyin päätoimittajan tehtävääni 2014, päätin lopettaa lehden 'sormi pystyssä'-journalismin."

    Suomen Kuvalehti uutisoi vuonna 2016 pääministerin painostaneen Yle Uutisia. Kulttuuriykkösen haastattelussa Ville Pernaa kertoo myös, miltä Ylegate näyttäytyi Suomen Kuvalehden päätoimittajan näkokulmasta.

    Jakke Holvas haastattelee Pernaata.

  • Kuvakudokset eli gobeliinit ovat seinille ripustettavia tekstiilejä, joita kutsutaan myös seinävaatteiksi. Nykyisin niitä valmistetaan myös koneellisesti, mutta Ariadna Donner, Aino Kajaniemi, Inka Kivalo ja Soile Hovila kutovat gobeliineja kangaspuilla käsin ikivanhaa tekniikkaa hyödyntäen. Miksi ryijyt kokevat uuden tulemisen juuri nyt? Mikä on kuvakudoksen voima?

    Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

  • Viime vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta Päätalon syntymästä ja yhä uudet sukupolvet ovat ottaneet Kalle Päätalon koillismaalaisen elämänmenon omakseen. "Kalle Päätalon Iijoki-sarja tarjoaa täydellisen biologisen, sosiaalisen ja psykologisen kehityskertomuksen", sanoo kirjallisuudentutkija Ritva Ylönen.
    Kalle Päätalon omaelämäkerrallinen tuotanto ei kuitenkaan ole silkkaa faktaa. Päätalon kuvaama Suomi on paitsi kertomus rakentamisesta ja työstä myös tunteiden kohtaamisesta ja identiteetin muodostumisesta. Päätalon perinnöstä ovat keskustelemassa kirjailijamestarista kirjoittaneet Antti Heikkinen, Karoliina Timonen ja Ritva Ylönen.

    Juontajana on Pietari Kylmälä.

  • Hälyisän brexit-uutisoinnin keskellä on hyvä välillä muistaa myös saarivaltion suuri kulttuurihistoriallinen merkitys. Kulttuuriykkönen tekee renessanssimusiikkimatkan 1400-luvulta 1600-luvulle. Vanhat sävellykset soivat yhä uusien sukupolvien esittäminä edelleen. Lähetyksessä selviää muun muassa mitkä ovat gambayhtye ja pieruboksi ja mikä on madrigaalikiima.

    Keskustelemassa ovat seitsemättä vuotta Aurore-renessanssimusiikkijuhlia järjestävät urkuri ja säveltäjä Petros Paukkunen ja kuoronjohtaja Kari Turunen.

    Helsingin Renessanssimusiikkijuhlien neljä Brenessanssi -Aurore 2020 -konserttia tarkastelevat Englannin musiikkielämää kukin eri näkökulmasta 23.1.-26.1.2020 Paavalinkirkossa.

  • Identiteettipolitiikasta ovat keskustelemassa professori Anu Koivunen, väitöskirjatutkija Antti Ronkainen ja tietokirjailija Tommi Uschanov.

    Keskustelijat kertovat mikä esimerkkitapaus identiteettipolitiikasta vuonna 2019 jäi heille mieleen.

    Jakke Holvas juontaa.

  • Joulu ei kristinuskon alkutaipaleella ollut keskeinen juhla. Ensimmäiset merkinnät kristillisen joulun vietosta löytyvät vasta 300-luvulta. Antiikin Roomassa vietettiin kuitenkin muun muassa Saturnalia-juhlaa samoihin aikoihin.

    Minkälainen juhlakulttuuri antiikin Roomassa vallitsi, millaisen maailman keskellä kristinuskon alkutaipaleet käytiin ja millä tavoin joulusta alkoi muodostua varsinainen juhla historiassa?

    Keskustelemassa Rooman historian tutkija Jussi Rantala sekä eksegetiikan dosentti, seurakuntapastori Kari Kuula.

    Lisäksi Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori kertoo joulurauhan julistuksen vaiheista 800 vuoden ajalta.

    Tuukka Pasanen juontaa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä