Metsäradio.

Jukolan viestin vaikutukset metsäluonnolle

  • 14 min
  • toistaiseksi

Jukolan viesti 2018 järjestettiin Hollolassa kesäkuun puolenvälin tienoilla. Kesäkuun lopulla tarkastettiin millaisia vaikutuksia tuolla massatapahtumalla oli paikallisiin metsiin ja luontoon. Jo ennen varsinaista suunnituskilpailua asioita mietitään ja tehdään siten, että maasto palautuisi normaalitilaan mahdollisimman nopeasti. Suunnistajia tämän vuoden Jukolassa oli 20 000 ja kaikki liikkuivat ainakin lähtöpaikan metsissä, erilaiset rastit ja suunnistusreitit vähensivät kilpailijoiden määrää varsinaisilla metsärasteilla. Jukolan viestin 2018 ympäristövastaava Anna-Lea Rantalainen ja professori Heikki Setälä kiersivät ensimmäiset kohteet Hollolassa, mukana oli myös Asko Hauta-aho. Ja näin suunnistuskarttaa katsoi lähtöalueen tuntumassa Anna-Lea Rantalainen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lähetykset

  • ke 27.6.2018 20.20 • Yle Areena

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juontajana Juha Blomberg.

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Oletko koskaan ihmetellyt, onko ontoissa puissa enää elämää? Kaupunkipuistojen ontot puut ovat jatkuvan tarkkailun alla, mutta luonnonmetsissä ne saavat seistä omassa rauhassaan. Ja elämäähän näistä sinnittelijöistä löytyy - ihan koko puun pituudelta. Etelä-Suomessa on ollut nyt loppuvuodesta melko lämpimiäkin päiviä, joten ontoissa puissa on käynyt vielä melkoinen kuhina. Hyönteisharrastaja Petri Ahlroth ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner menivät Espooseen Natura-alueeseen kuuluvalle Fiskarsinmäelle, jossa sijaitsee paikallisten hyvin tuntema valtavankokoinen ontto lehmus. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Klipit

  • Nyt lähdetään lumisiin maisemiin Espoon Pitkäjärven lounaispuolelle. Laulava puutarhuri Mikko Lagerström esittelee Juha Laaksoselle mieleisen metsänsä ja paljastaa miksi pihdoilla on paikkansa suomalaisessa luonnossa. Espoon Pitkäjärven suunnalla olivat laulava puutarhuri Mikko Lagerström ja Juha Laaksonen.
    Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa selviteltiin puulipaston kätkemää salaisuutta. Lipaston avain oli hukkunut jo vuosikymmeniä sitten ja se oli samalla siirtynyt perintönä henkilöltä toiselle. Sitten lukittu puulipasto tuli Asikkalaan ja tietokirjailija Erkki Norell päätti kunnostaa sen ja raottaa salaisuuden verhoa. Se ei ollut helppo tehtävä vaan toimenpide vaati ammattilaisia asian ympärille. Lopputulos oli yllättävä ja laatikoissa pitkään lymyillyt aineisto oli jälleen nähtävillä. Puisien huonekalujen ja tarve-esineiden jäljillä Erkki Norellin työhuoneella Asikkalassa on Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Monet suomalaiset taiteilijat ovat vuosisatojen mittaan tehneet maalauksia metsistä. Miksi se on tuntunut tärkeältä aiheelta, ja miksi ihmiset ovat halunneet metsäkuvia seinilleen? Minna Pyykkö oli Ateneumin taidemuseossa metsäretkellä. Oppaana hänellä oli tutkija amanuenssi Anne- Maria Pennonen, joka on tehnyt tutkimusta maalausten metsistä. Kuva: Werner Holmberg: Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä) (1860). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Helsingin yliopisto. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.

  • Veden äärellä -näyttelykiertue alkaa Suomen luontokeskus Haltiasta. Kantaaottava näyttely korostaa puhtaan veden merkitystä luonnolle ja yhteiskunnalle. Luontokuvaajien yhteisnäyttely nostaa esiin huolen luonnon tilasta. Luonto on monimutkainen kokonaisuus, jossa yhdenkin palasen häviäminen tai vahingoittuminen häiritsee tasapainoa. Myös maapallon suuret uhat, lämpeneminen ja kuudes sukupuutto liittyvät puhtaaseen veteen. Suomessa vettä riittää, ehkä siksi monet vesiä uhkaavat tekijät jäävät meiltä huomaamatta. Osan näkisimme, jos osaisimme katsoa, osa on näkymättömissä.
    Näyttelyn kuvat kertovat vesiin liittyvästä luonnosta, jonka tulevaisuus on vaakalaudalla. Vaikka monessa asiassa tilanne näyttää synkältä, on meillä mahdollisuus valoisampaan tulevaisuuteen, kunhan heräämme suojelemaan vesiluontoa. Vesi, maa ja ilma muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa elämän maapallolla. Lisse Tarnasen tapasi näyttelyhumussa Juha Laaksonen. Kuva: Tuomas Heinonen

  • Monet metsälinnut keräävät itselleen ruokavarastoja talveksi. Mutta pähkinähakin on koottava ruokaa myös ensi kevään poikasille. Närhen sukuinen pähkinähakki munii leutojen talvien jälkeen jo maaliskuussa, muulloin huhtikuussa, jotta poikaset itsenäistyisivät keskikesällä, ja jotta niille jäisi aikaa kerätä omat varastonsa ensimmäiseksi talvekseen. Ilman ylettömiä varastojaan hakki ei voisi pesiä tarpeeksi aikaisin. Pertti Koskimiehen pihalla Kirkkonummella käy päivässä satojakin lintuja, mutta kymmeniä kiloja pähkinöitä metsään lennättävä hakkipariskunta on ylitse muiden, viisas, hauska ja eläväinen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Päijänne päättyy Asikkalanselällä Kalkkistenkoskeen. Koski on mainio retkikohde talvellakin: vesi pysyy sulana ympäri vuoden ja rantametsät ovat saaneet kasvaa rauhassa. Lumen peittämässä puussa pyrähtää pyrstötiaisparvi, sulassa vedessä sukeltelevat telkät ja koskikarat. Kauneimmillaan Kalkkistenkoski on höyryävänä paukkupakkasilla. Näin väittää Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Saimovaara, joka on retkeillyt paikalla monta kymmentä vuotta. Hänen kanssaan koskelle pääsi toimittaja Pirjo Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsäradiossa retkeiltiin Raaseporin kunnan pohjoisosissa, erään pienen suojelumetsän kätköissä. Luontovalokuvaaja Heikki Willamo johdatteli Juha Laaksonen paikkaan, josta alkoi kymmenen vuotta sitten Willamon mustavalkoinen kirjaprojekti Vuosi metsässä. Millaisia muistoja tämän päivän retki talviseen metsään tuo mieleen? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Huoli luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta on kasvanut viime aikoina. Toisaalta yhteiskunta tarvitsee toimiakseen teitä ja rakennuksia, ja niiden rakentaminen taas muuttaa luontoa ja heikentää monimuotoisuutta. Voiko näitä haittavaikutuksia jotenkin hyvittää? Meillä ja maailmalla on viime vuosina ryhdytty pohtimaan aktiivisesti tätä hyvittämisen mahdollisuutta eli ns. ekologista kompensaatiota. Mm. Metsähallitus on käynnistänyt jo vuosi sitten aiheesta pilottihankkeen, mutta onko ekologinen kompensaatio aito apu vai voiko se olla jopa lupa pilata? Minna Pyykkö kävi Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiahon kotona takkatulen ääressä juttelemassa näistä kompensaatiokysymyksistä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Lämpötila on vaihdellut runsaasti viimeisten viikkojen aikana ja Etelä-Suomessakin pakkanen on pakkunut paikoitellen jo 30 asteen voimalla. Tämä vaatii asunnon lämmityslaitteilta lähes täyttä tehoa, jotta kylmä ei pääse sisälle. Orimattilalainen muurari Harri Saarinen on käyttänyt kotinsa tulisijojaan tehokkaasti, koska sähköllä toimivia lämpöpattereita ei ole vielä tarvinnut kytkeä päälle. Harri Saarisen luona kävi Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Oletteko koskaan nähneet talvella pienen ruskeaselkäisen ja valkovatsaisen linnun kapuavan puunrunkoja ylös? Todennäköisesti olette, kyseessä on sympaattinen hämähäkkien napsija, puukiipijä. Juha Laaksonen ja Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth tutustuivat puukiipijöiden talveen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Asikkalan tuohimestari Erkki Pekkarisesta on tehty kirja, joka julkaistiin viime vuoden lopulla. Kokeneesta tuohimestarista on luettavissa mielenkiintoisia asioita vuosikymmenien ajalta ja samalla löytyy ohjeet lukuisiin tuohitöihin. Kirjasta selviää miten valtava tuohiukko siirrettiin Vesivehmaalta valtatien varteen kaikkien nähtäville. Harri Sipilä on Tuohimestari- kirjaprojektin takana ja on myös hankkinut tuohimateriaalia Erkki Pekkariselle hyvin pitkään. Järkälemäisen tuohiukon läheisyydestä Asikkalasta jatkavat Harri Sipilä ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Öinen, pimeä umpihanki houkutti Nuuksiossa kolme hiihtelijää metsään. Retkeilijät Milja Fromholtz ja Miia Alapeteri ottivat matkaan toimittaja Hannamari Vallilan Espoon Nuuksioon. Otsalamput sytytettiin kahdeksan jälkeen, josta alkoi useamman tunnin hiihtely kuutamon valossa. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä