Romano mirits

Yiddish Glory -levyllä soi myös romaniväestön ääni

  • 14 min
  • toistaiseksi

Anna Shternshis valmisteli kirjaa Neuvostoliiton juutalaisyhteisöstä 1990-luvulla, kun hänet kutsuttiin tutustumaan Ukrainan kansalliskirjastosta Kiovasta löytyneisiin juutalaisiin dokumentteihin. Paljastui, että kyse oli aiemmin tuntemattomista ja julkaisemattomista neuvostoliittolaisten etnomusikologien keräämistä juutalaisista lauluista ja lauluteksteistä toisen maailmansodan ajalta. Teksteissä oli paitsi riipaisevia tarinoita nälkään kuolemisesta ja vangittuna elämisestä, myös esimerkiksi Hitleriä ja natsiarmeijaa pilkkaavia, humoristisia lauluja. Anna Sternshis koki, että vainottujen ihmisten tarinat täytyi saada julkisuuteen ja kuultaviksi, olivathan ne kuin ihmeen kaupalla säilyneet tähän päivään saakka.

Yiddish Glory -levyllä soi myös romaniväestön ääni. Sen projektiin toi venäläinen romaniviulisti Sergei Erdenko, joka paitsi musisoi äänitteellä, on säveltänyt osan lauluista ja sovittanut osan niistä. Myös hänen yhtyeensä Loyko esiintyy useassa kappaleessa. Erdenko on kertonut, että hän halusi tuoda romanimusiikin sävyjä mukaan levylle, koska ainakaan vielä ei tunneta "Roma Glory" -lauluja tai tekstejä. Näin hän saattoi jiddisinkielisten laulujen kautta tuoda myös vainotun romanivähemmistön tuntoja esiin.

Juutalaisten opintojen professorina Toronton yliopistossa toimiva Anna Shternshis luennoi kesällä Yiddish glory -projektista Jyväskylässä ja Helsingissä. Häntä haastatteli Jyväskylässä toimittaja Jaakko Laakso.

Lähetykset

  • ti 11.9.2018 18.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Tämän kertainen Romano Mirits selvittelee vasta hiljattain julkaistun poliisin viharikosraporttin tuloksia. Niissä näkyy eriteltynä myös romaneihin kohdistuvat tapaukset ja tutkimuksesta selviää, että kaikista viime vuonna ilmoitetuista viharikoksista joka kymmenes kohdistui Suomen romaneihin. Erityisesti vihapuhetta kohdistui myös Suomeen saapuneisiin romaneihin.
    Tutkija Jenita Rautaa haastatteli Maria Friman.

  • Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi Etelä-Pohjanmaan SOTE-koordinaattori Päivi Saukon ja LAPE-ohjelman työntekijä Marita Mäntyniemi-Koiviston ja selvitti lyhenteiden taustalla olevaa konkretiaa. Haastattelussa kuullaan suuntaviivoja siitä, miten sosiaali- ja terveysuudistus sekä maakuntauudistus vaikuttavat romaniasioiden järjestämiseen Etelä-Pohjanmaalla.

  • Leif Hagert löysi menneisyydestään voimavaroja, jotka auttavat häntä työskentelemään erityistä tukea tarvitsevien ihmisten parissa. ViaDia Pohjois-Savo ry on Vapaakirkon diakoniajärjestö, jossa työtä tehdään erityisesti rikostaustaisten, pitkäaikaistyöttömien ja päihdekuntoutujien parissa yhteistyössä rikosseuraamuslaitoksen, kuntien sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon kanssa. Tavoitteena on rakentaa moniammatillisia turvaverkkoja ja parantaa heikommassa asemassa olevien osallisuutta yhteiskunnassa. Tämän kertaisessa Romano miritsissa Leif Hagert kertoo työstään Avaimet elämään -hankkeessa. Toimittaja on Miriam Schwartz.

  • Romanikieli on hiljaa hiipunut ja jopa vaarassa kuolla kokonaan pois. Tällä hetkellä romanikielen taitajia löytyy Suomesta vain kourallinen eikä kieli siirry enää sukupolvelta toiselle.
    Nyt kuultavassa Romano Miritsissä puhutaan romanikielen nykytilanteesta sekä kielen elvytyksestä.
    Vieraana on Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen, joka luennoi aiheesta vastikään Helsingissä pidetyssä romanikielen elvytysseminaarissa.
    Ohjelman on toimittanut Maria Friman

  • Kainuussa alkoi viime kesänä Elämää varten –niminen romanihanke. Kainuun Opiston hallinnoiman hankkeen tavoitteena on nostaa alueen nuoren ja työikäisen romaniväestön koulutustasoa ja edistää heidän yhteiskunnallista asemaansa. Hankkeen puitteissa pyritään lisäämään romanien ja työnantajien käymää keskustelua ja molemminpuolista luottamusta.

    Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi Kainuun opistolla Mieslahdella hankeasiantuntija Ramona Grönstrandin, rehtori Helena Ahosen ja ensimmäisen hankkeen kautta ammattiin valmistuneen romanin, ruokapalveluasiantuntija Sonja Lindemanin. Heidän kokemuksensa mukaan hanke on jo mahdollistanut uusia hyviä käytäntöjä. Se on esimerkiksi näyttänyt, että romaninainen voi työskennellä perinnepuvussaan laitoskeittiössä.

  • Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimien Nevo tiija- ja Tšetanes naal -hankkeiden päätösjuhlaa juhlittiin Savoy-teatterissa 5.marraskuuta. Romanijuhlat -tapahtumassa kerrattiin kaksivuotisen hanketyöskentelyn saavutettuja tavoitteita ja kuultiin sekä onnistumistarinoita että myös motivoivia puheenvuoroja. Työllisyysministeri Jari Lindströmin avaamassa juhlassa tarjoiltiin myös hyvää musiikkia ja esiteltiin hankkeiden loppujulkaisu. Päivä huipentui illalla järjestettyyn Mustalaismusiikin orkesterin ensikonserttiin. Monipuolisen päivän suurimmiksi puheenaiheiksi nousivat unelmien tavoittelu, Työnimi -kampanjan herättämä mediahuomio, hankkeiden loppujulkaisu sekä Mustalaismusiikin orkesterin debyyttikonsertti. Haastateltavina olivat Nevo tiija -hankkeen projektipäällikkö Mertsi Ärling, Diakona-ammattikorkeakoulun TKI-viestinnän asiantuntija Niina Mäenpää sekä läänintaiteilija Mertsi Lindgren. Toimittajana Miriam Schwartz.

  • Tämän kertaisen Romano Miritsin vieraana on Monika-naiset liitto ry:n kriisikeskuksen johtaja Natalie Gerbert. Monika Naiset tekevät mahtavaa ja monipuolista monikulttuurista turvallisuustyötä naisten parissa. Monika-naisilla on esimerkiksi Suomen ainoa ns. ”maan alla” toimiva turvakoti. Monikulttuurinen työ Monika-naisissa tarkoittaa erityisesti sitä, että heillä on tieto ja ymmärrys kulttuuripiirteistä, jotka vaikuttavat kriisitilanteissa. Esimerkiksi romaninainen turvakotiasiakkaana tarkoittaa käytännössä paljon enemmän huomioon otettavia asioita sekä erilaisia turvallisuusriskejä, kuin mitä se tarkoittaa valtaväestön naisten kohdalla. Toimittajana on Maria Friman.

  • Valfrid Åkerlund on tullut tunnetuksi muun muassa hengellisen musiikin parissa tekemästään työstä. Hän oli 1970- ja 1980-luvuilla erittäin suositun Freidiba boodos -yhtyeen perustajajäsen ja on laulanut monissa muissakin kokoonpanoissa. Åkerlund on nähty usein myös musiikin tuottajan, äänittäjän, pianistin tai esitysten johtajan roolissa. Lisäksi hän on taitava graafinen suunnittelija. Romano miritsin kuuntelijoille Valfrid Åkerlund on tuttu ääni romanikielisistä uutisista.
    Toimittaja Jaakko Laakso tapasi Valfrid Åkerlundin ja kyseli häneltä eri rooleista niin musiikin tekijänä kuin esimerkiksi somen käyttäjänä.

  • Tämän kertaisessa Romano miritsissa Jani Määttälä kertoo polustaan yrittäjäksi. Turkulainen Jani Määttälä on työskennellyt siivousalalla vuodesta 1997 alkaen. Töihin pääseminen oli aikanaan vaikeaa ja Jani koki, että hänen romanitaustansa nähtiin haasteena työnhaussa. Eräs työnantaja näki miehessä kuitenkin potentiaalia ja tarjosi mahdollisuuden työllistymiseen yrityksessään. Viiden vuoden työskentelyn jälkeen Jani eteni esimiestehtäviin ja pitkän työkokemuksen sekä sinnikkyyden tuloksena mies perusti oman siivousalan yrityksen. Kuinka romanitausta on vaikuttanut työuran kehittämiseen ja millaisia asioita yrittäjän tulee ottaa huomioon suomalaisessa yhteiskunnassa? Toimittajana Miriam Schwartz.

  • Tänään Romano miritsin vieraana on vankilanjohtaja Kaisa Tammi-Moilanen, jolla on pitkä työura rikosseuraamusalalla. Rikostaustaisia romanivankeja on tullut työuralla vastaan, niin miehiä kuin naisiakin. Tänään puhutaan kuitenkin naisista sekä heidän erityisyydestään. Siinä missä naisvankien yleinen syy rikostuomioon on väkivalta, romaninaisilla syynä ovat usein omaisuusrikokset ja taustalla perusteellinen elämänhallinnan puute. Epävirallisten selvitysten mukaan noin joka kymmenes rikoksesta tuomittu nainen on romani. Rikostaustaisten romaninaisten erityispiirteistä Kaisa Tammi-Moilasta haastattelee Maria Friman.

  • Edellisessä Romano miritsissä kuultiin Ahlgrenin tangoperheestä Sebastian Ahlgrenia, joka juhlii 25-vuotista taivaltaan tangokuninkaana. Tänään ääneen pääsee perheen seuraava polvi, kun Tino Ahlgren muistelee viime kesän tangofinaalin tunnelmia. Tino Ahlgrenin haaveena on, että hän voisi ansaita elantonsa kokonaan tango- ja iskelmämusiikkia esittämällä. Tangomarkkinoiden yleisön suosikki 2018 uskoo vakaasti, että musiikin avulla itsensä ja perheensä elättäminen onnistuu tulevinakin vuosina, vaikkei tanssikulttuuri olekaan enää yhtä vahvaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Toimittajana Jaakko Laakso

  • Sebastian Ahlgren kruunattiin tangokuninkaaksi vuonna 1993 Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Ahlgren kertoo Romano miritsin haastattelussa vuosista julkisuudessa ja 25-vuotisjuhlavuoden suunnitelmista. Kesäisessä haastattelussa kuningas jännittää myös poikansa Tinon suoritusta seuraavan päivän tangofinaalissa. Ahlgrenin tangoperheestä kertovassa kaksoisjakson ensimmäisessä osassa kuullaan Tangokuningas Sebastian Ahlgrenin mietteitä ja muistoja tähänastisesta viihdetaiteilijan urasta. Toisessa jaksossa haastateltavana on seuraavan polven laulajataituri, tangokilpailun finalisti ja yleisön suosikki vuoden 2018 Tangomarkkinoilla, Tino Ahlgren.

    Toimittajana Jaakko Laakso.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä