Romano mirits

Yiddish Glory -levyllä soi myös romaniväestön ääni

  • 14 min
  • toistaiseksi

Anna Shternshis valmisteli kirjaa Neuvostoliiton juutalaisyhteisöstä 1990-luvulla, kun hänet kutsuttiin tutustumaan Ukrainan kansalliskirjastosta Kiovasta löytyneisiin juutalaisiin dokumentteihin. Paljastui, että kyse oli aiemmin tuntemattomista ja julkaisemattomista neuvostoliittolaisten etnomusikologien keräämistä juutalaisista lauluista ja lauluteksteistä toisen maailmansodan ajalta. Teksteissä oli paitsi riipaisevia tarinoita nälkään kuolemisesta ja vangittuna elämisestä, myös esimerkiksi Hitleriä ja natsiarmeijaa pilkkaavia, humoristisia lauluja. Anna Sternshis koki, että vainottujen ihmisten tarinat täytyi saada julkisuuteen ja kuultaviksi, olivathan ne kuin ihmeen kaupalla säilyneet tähän päivään saakka.

Yiddish Glory -levyllä soi myös romaniväestön ääni. Sen projektiin toi venäläinen romaniviulisti Sergei Erdenko, joka paitsi musisoi äänitteellä, on säveltänyt osan lauluista ja sovittanut osan niistä. Myös hänen yhtyeensä Loyko esiintyy useassa kappaleessa. Erdenko on kertonut, että hän halusi tuoda romanimusiikin sävyjä mukaan levylle, koska ainakaan vielä ei tunneta "Roma Glory" -lauluja tai tekstejä. Näin hän saattoi jiddisinkielisten laulujen kautta tuoda myös vainotun romanivähemmistön tuntoja esiin.

Juutalaisten opintojen professorina Toronton yliopistossa toimiva Anna Shternshis luennoi kesällä Yiddish glory -projektista Jyväskylässä ja Helsingissä. Häntä haastatteli Jyväskylässä toimittaja Jaakko Laakso.

Lähetykset

  • ti 11.9.2018 18.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Sattumuksia ja haaveita, toteutuneita ja toteutumattomia unelmia. Kaikkea sitä, mitä ei koskaan suunnitellut. Sellaista voi löytää lapsuuden kirjoituksista ja pienenä tyttönä kirjoitetusta kirjeestä aikuiselle itselleen. Sellaiseen törmäsi Rosita Lindgren, joka pohtii nyt nuoren naisen elämää ja sitä, millaisen kirjeen kirjoittaisi nyt tulevalle itselleen. Romano Miritsissä puhutaan tänään elämästä. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Aili Lindeman on Porissa asuva 68-vuotias romaninainen. Hän toivoo, että romaninuoret saisivat tulevaisuudessa tasaveroista kohtelua ja aidosti samat mahdollisuudet pääväestön nuorten kanssa niin koulutuksessa kuin työmarkkinoilla. Lindeman muistelee Romano miritsin haastattelussa, millaista romanilapsen elämä oli 1950-luvun Suomessa ja kertoo, miten olot ovat vuosikymmenten varrella muuttuneet. Lindemanin tapasi kotonaan Porissa toimittaja Jaakko Laakso.

  • Suomen romanit ovat olleet täällä kansakunnan syntyajoista asti ja ovat siksi suomalaisempia kuin Katri-Helena tai Seppo Räty. Itäinen Suomi ja Tohmajärvi sen mukana liitettiin Suomeen vasta myöhemmin. Näin kärjistää Åbo Akademin tutkija Matti Kankaanniemi, joka uudessa kirjassaan käsittelee myös romanien asemaa suomalaisuudessa. Heitä ei pidä myöskään verrata muihin vähemmistöihin, jotka ovat tulleet Suomeen vuosisatoja myöhemmin. Historiantutkija Matti Kankaanniemi korostaa myös romanien positiivista merkitystä kulttuurissamme esimerkiksi maatalouden ylimääräisenä työvoimana vuosisatojen aikana. Tällaisia näkökulmia ei nykyisessä tutkimuksessa tai yhteiskuntakeskustelussa tuoda riittävästi esiin, väittää Kankaanniemi. Häntä haastattelee Miriam Schwartz.

  • Romano Miritsissä puhutaan tänään heistä, jotka elävät vähemmistönä vähemmistöyhteisön sisällä. Heidän asemansa ja tilanteensa on moninverroin muita haavoittuvaisempi. Mutta kuinka edistää asiaa, josta ääneen puhuminenkin on kiellettyä. Tätä on pohtimassa ihmisoikeusaktivisti Janette Grönfors.

    Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Länsi-Suomen Romanit Ry. on Satakunnan alueella toimiva romanikulttuurin yhdistys, joka on perustettu keväällä 2017. Yhdistyksen kantavia voimia on Lindemanin pariskunta, joista Allan Lindeman toimii yhdistyksen puheenjohtajana ja Tamara Lindeman hallituksen jäsenenä. Porissa asuva pariskunta pohtii Romano miritsin haastattelussa yhdistystoiminnan merkitystä. Allan Lindeman kertoo myös työstään lastensuojelun parissa ja siitä, kuinka hän oli nähnyt monien huostaanotettujen lapsien hyötyvän tukiperheiden luona vierailemisesta. Tästä syntyi ajatus, että Lindemanit voisivat toimia tukiperheenä huostaanotetuille romanilapsille, jotka lastensuojelun seurauksena joutuvat kasvamaan ilman oman kulttuurisen viiteryhmänsä tukea. Pariskunta myös pohtii, mitä romaniperheellä olisi annettavanaan pääväestön lapselle, joka saisi tukiperheekseen romaniperheen.

    Toimittajana Jaakko Laakso.

  • Anette Åkerlund on 36-vuotias vantaalainen romaninainen ja hänelle musiikki merkitsee ennen kaikkea tunteiden kokemista sekä välittämistä. Nainen valmistui hiljattain Sibelius-Akatemiasta kansanmusiikin aineryhmästä musiikin maisteriksi. Anette erikoistui opinnoissaan flamencoon ja mustalaismusiikkiin, joissa tärkeää on tunteiden ilmaisun lisäksi tarinankerronta.

    Anette vietti opintojensa aikana vuosia Espanjassa hankkimassa lisäoppia ja vuodet sisälsivät monenlaisia kokemuksia sekä ammatillista kasvua. Tämänkertaisessa Romano miritsissa Anette Åkerlund kertoo opinnoistaan sekä tulevaisuudensuunnitelmistaan. toimittaja Miriam Schwartz.

  • Tämän kertainen Romano Mirits selvittelee vasta hiljattain julkaistun poliisin viharikosraporttin tuloksia. Niissä näkyy eriteltynä myös romaneihin kohdistuvat tapaukset ja tutkimuksesta selviää, että kaikista viime vuonna ilmoitetuista viharikoksista joka kymmenes kohdistui Suomen romaneihin. Erityisesti vihapuhetta kohdistui myös Suomeen saapuneisiin romaneihin.
    Tutkija Jenita Rautaa haastatteli Maria Friman.

  • Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi Etelä-Pohjanmaan SOTE-koordinaattori Päivi Saukon ja LAPE-ohjelman työntekijä Marita Mäntyniemi-Koiviston ja selvitti lyhenteiden taustalla olevaa konkretiaa. Haastattelussa kuullaan suuntaviivoja siitä, miten sosiaali- ja terveysuudistus sekä maakuntauudistus vaikuttavat romaniasioiden järjestämiseen Etelä-Pohjanmaalla.

  • Leif Hagert löysi menneisyydestään voimavaroja, jotka auttavat häntä työskentelemään erityistä tukea tarvitsevien ihmisten parissa. ViaDia Pohjois-Savo ry on Vapaakirkon diakoniajärjestö, jossa työtä tehdään erityisesti rikostaustaisten, pitkäaikaistyöttömien ja päihdekuntoutujien parissa yhteistyössä rikosseuraamuslaitoksen, kuntien sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon kanssa. Tavoitteena on rakentaa moniammatillisia turvaverkkoja ja parantaa heikommassa asemassa olevien osallisuutta yhteiskunnassa. Tämän kertaisessa Romano miritsissa Leif Hagert kertoo työstään Avaimet elämään -hankkeessa. Toimittaja on Miriam Schwartz.

  • Romanikieli on hiljaa hiipunut ja jopa vaarassa kuolla kokonaan pois. Tällä hetkellä romanikielen taitajia löytyy Suomesta vain kourallinen eikä kieli siirry enää sukupolvelta toiselle.
    Nyt kuultavassa Romano Miritsissä puhutaan romanikielen nykytilanteesta sekä kielen elvytyksestä.
    Vieraana on Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen, joka luennoi aiheesta vastikään Helsingissä pidetyssä romanikielen elvytysseminaarissa.
    Ohjelman on toimittanut Maria Friman

  • Kainuussa alkoi viime kesänä Elämää varten –niminen romanihanke. Kainuun Opiston hallinnoiman hankkeen tavoitteena on nostaa alueen nuoren ja työikäisen romaniväestön koulutustasoa ja edistää heidän yhteiskunnallista asemaansa. Hankkeen puitteissa pyritään lisäämään romanien ja työnantajien käymää keskustelua ja molemminpuolista luottamusta.

    Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi Kainuun opistolla Mieslahdella hankeasiantuntija Ramona Grönstrandin, rehtori Helena Ahosen ja ensimmäisen hankkeen kautta ammattiin valmistuneen romanin, ruokapalveluasiantuntija Sonja Lindemanin. Heidän kokemuksensa mukaan hanke on jo mahdollistanut uusia hyviä käytäntöjä. Se on esimerkiksi näyttänyt, että romaninainen voi työskennellä perinnepuvussaan laitoskeittiössä.

  • Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimien Nevo tiija- ja Tšetanes naal -hankkeiden päätösjuhlaa juhlittiin Savoy-teatterissa 5.marraskuuta. Romanijuhlat -tapahtumassa kerrattiin kaksivuotisen hanketyöskentelyn saavutettuja tavoitteita ja kuultiin sekä onnistumistarinoita että myös motivoivia puheenvuoroja. Työllisyysministeri Jari Lindströmin avaamassa juhlassa tarjoiltiin myös hyvää musiikkia ja esiteltiin hankkeiden loppujulkaisu. Päivä huipentui illalla järjestettyyn Mustalaismusiikin orkesterin ensikonserttiin. Monipuolisen päivän suurimmiksi puheenaiheiksi nousivat unelmien tavoittelu, Työnimi -kampanjan herättämä mediahuomio, hankkeiden loppujulkaisu sekä Mustalaismusiikin orkesterin debyyttikonsertti. Haastateltavina olivat Nevo tiija -hankkeen projektipäällikkö Mertsi Ärling, Diakona-ammattikorkeakoulun TKI-viestinnän asiantuntija Niina Mäenpää sekä läänintaiteilija Mertsi Lindgren. Toimittajana Miriam Schwartz.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä