Moniääninen Eurooppa

Andrej Grubacic - Jugoslavialainen anarkisti

  • 19 min
  • toistaiseksi

Balkanisoikaa maailma, mutta balkanisoikaa se alhaalta ylöspäin!
Jugoslavia on valtiona jäänyt historiaan, mutta idea eteläslaavien maasta, Jugoslaviasta, elää edelleen ihanteena, jota Andrej Grubacic haluaa vaalia.

Kansallisuusaatteen hän haluaisi korvata anarkismin inspiroimalla idealla alhaalta nousevasta Balkanin federaatiosta, joka lopulta yhdistäisi koko niemimaan myönteisessä ja rakentavassa hengessä.

Yhdysvalloissa asuva antropologi ja yhteiskunnallinen aktivisti Andrej Grubacic kieltäytyy kaikista jugoslavialaisuuden tilalle tarjotuista identiteetistä, olipa niiden pohjana pohjana serbialainen, kroatialainen, albanialainen tai mikä tahansa muu nationalismi.

Hän valaisee taustoja tapahtumille, joiden tuloksena toisen maailmansodan jälkeinen Jugoslavia erosi Neuvostoliitosta ja muista valtiokollektivistisista maista.

Ohjelman on toimittanut Hannu Reime, joka esittää myös omia kriittisiä kommenttejaan.
Tuottaja on Jorma Mattila.
Kuvassa Andrej Grubacic.

Lähetykset

  • la 15.9.2018 12.30 • Yle Radio 1

Jaksot

  • EU-maissa asuu arviolta 1,2 miljoonaa Britannian kansalaista. Valtaosa heistä ei saanut äänestää brexitiä koskevassa kansanäänestyksessä.

    Yli 30 vuotta Espanjassa asunut Michael Harris sanoo tuntevansa itsensä ensisijaisesti eurooppalaiseksi. Harris vetää Eurocitizens-yhdistystä, joka edustaa noin 300 000 Espanjassa vakituisesti asuvaa brittiä.

    "Suurin osa EU-maiden briteistä on työikäisiä tai nuoria, vaikka Britanniassa meitä ajatellaan eläkeläisjoukkona", Harris kertoo.

    Tuhannet ihmiset ovat rakentaneet elämänsä EU-kansalaisuuden pohjalle. Epävarmuutta ja huolta on kansanäänestyksen jälkeen jatkunut jo pari vuotta. Harrisin mielestä brexit on Britannialle paha kansallinen harha-askel, josta hän toivoisi uutta kansanäänestystä.

    Moniääninen Eurooppa ohjelman on Espanjassa toimittanut Jyrki Palo.

    Lukija: Jorma Mattila

    Ohjelman tuottaja: Jorma Mattila.

  • Bulgariassa järjestetään vuonna 2019 kahdet vaalit: toukokuussa europarlamenttivaalit ja syksyllä kuntavaalit. Poliittinen lämpömittari on jo lähtenyt nousuun, vaikka vaalikampanjat virallisesti eivät vielä ole alkaneet. Valeuutisia tihkuu median välityksellä päivittäin ja poliitikkojen puheissa kuuluu tulevien vaalien lupauksia.
    Protestit eri puolilla Bulgariaa nostattavat tunteita. Ihmiset ovat pettyneitä poliitikkoihin ja poliittiset asiantuntijat ennakoivat vielä kolmansia vaaleja, koska maan hallitus ei ehkä selviä vuoden loppuun.
    Tämänkertaisen jakson on Sofiassa toimittanut Sabira Ståhlberg.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila
    Haastateltava: politiikan tutkija Ralitsa Zhekova.
    Lukija: Meri Koivisto.

    Kuvassa: Politiikan tutkija Ralitsa Zhekova
    Kuva: Sabira Ståhlberg

  • Jyrkät vastakkainasettelut repivät länsimaita kappaleiksi. Kaupungit ja maaseutu, sekä korkeasti koulutettu eliitti ja matalammin koulutettu väki etääntyvät yhä kauemmaksi toisistaan.
    Yhdysvalloissa tilanteesta kärsivät ihmiset toivovat ratkaisuja Donald Trumpilta, Euroopassa protestit nousevat muun muassa Britannian EU-eron ja maahanmuuttovastaisten puolueiden kautta.
    Asiantuntijat kuvailevat mielellään eriarvoistumisen ongelmia, mutta ovat usein arkoja tarjoilemaan vastauksia. Brittiekonomisti Paul Collier on toista maata, hän vaatii ratkaisuksi "kovaa keskitietä" populismin sekä uudelleenlämmitettyjen jyrkkien oikeisto- ja vasemmistoideologioiden sijaan.
    Pohjois-englantilaisessa Sheffieldin tehdaskaupungissa varttunut Collier lupaa realistisia ratkaisuja, rikkoutuneen kapitalistisen järjestelmän korjaamiseksi.

    Moniääninen Eurooppa ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen.
    Lukija: Jorma Mattila
    Ohjelman tuottaja: Jorma Mattila

    Kuvassa: Ekonomisti ja politiikan tutkija Paul Collier
    Kuva: Pasi Myöhänen

  • Tutkimusten mukaan yhä suurempi joukko EU:n maiden kansalaisista haluaa jäsenmaiden armeijoiden lisäävän yhteistoimintaansa. EU-maiden yhteisillä varusteluhankinnoilla voidaan saavuttaa vuosittain miljardien eurojen kustannussäästöt.
    Erityisesti Ruotsissa ja Suomessa on havaittu turvattomuuden lisääntyneen pääasiassa Venäjän vuoksi. Näissä maissa on jopa tärkeämpää kuin muissa Naton ulkopuolisissa EU-maissa lisätä varustelua sekä kasvattaa puolustusponnistuksiaan enemmän EU:n puitteissa. Uutena elementtinä eurooppalaisessa turvallisuusajattelussa korostuvat myös taloudelliset investoinnit Pohjois-Afrikkaan.

    Moniääninen Eurooppa ohjelman on Berliinissä toimittanut ja tuottanut Jorma Mattila.

    Kuvassa: Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin erityisneuvonantaja Nathalie Tocci.

  • Kreikan velkariisissä pitäisi virallisesti pahimman olla jo takanapäin. Huolimatta kansantalouden parantuneista tilastoluvuista antavat kreikkalaiset yrittäjät kuitenkin
    heikon arvosanan maansa taloustilanteesta.
    - On paljon intoilua ja liioittelua, että nyt menee hyvin. Mikään ei viittaa siihen, että tilanne olisi merkittävästi paranemassa tulevina vuosina, sanoo ateenalainen yrittäjä Yannis Noussis.
    Kreikan kriisi iski yksityiseen sektoriin paljon pahemmin kuin julkiseen sektoriin. Nyt yksityisyrittäjät kamppailevat muun muassa verotuksen ristiriitojen kanssa.
    Hallitus muuttaa veroja koko ajan, sanoo Yannis Noussiksen liikekumppani Stefanos Vasdaikis. Uusia lakeja tulee jatkuvasti. Joskus lain jälkeen tulee vielä viranomaisten selityspaperi, joka muuttaa lain tulkinnan. Kreikan talouden toipumista jarruttaa myös se, että puoli miljoonaa parhaiten koulutettua ammattilaista muutti 10 vuotta kestäneen kriisin aikana pois maasta.

    Moniääninen Eurooppa ohjelman on Ateenassa toimittanut Visa Noronen.
    Ohjelman on tuottanut Jorma Mattila
    Kuvassa: Kreikkalainen yrittäjä Stefanos Vasdekis
    Kuva: Visa Noronen

  • Moniääninen Eurooppa

    Moniääninen Eurooppa -sarjan vuodenvaihteen lähetyksessä seulotaan päättyneen vuoden eurooppapoliittiset onnistumiset ja mokat

    - Eurooppa tarvitsee arvojohtajaa, sanoo Saksan Eurooppa-liikkeen puheenjohtaja Linn Selle.

    Taakse jäävää vuotta 2018 leimasi Euroopasta puuttunut yhteishenki. Siksi EU:n jäsenmaat ajautuivat kauemmaksi toisistaan, sanoo Linn Selle. 32 vuotias Selle edustaa saksalaisen uuden sukupolven nuoria Eurooppa-aktivisteja.

    Hänen mielestään Saksan liittohallitus teki valtavan virheen, kun se ei lähtenyt Ranskan presidentin Emmanuel Macronin viitoittamalle yhteistyön linjalle.

    Vuodelle 2019 Linn Selle toivoo Euroopan unionilta uutta alkua. - EU:n täytyy löytää vastaukset globaaleihin ongelmiin ja samalla huolehtia yksityisten ihmisten elämään vaikuttavista asioista, kuten ruokaturvasta ja ilmastonmuutoksesta.

    Ohjelman on Berliinissä toimittanut Anna Saraste.

    Lukija: Meri Koivisto
    Tuottaja: Jorma Mattila
    Kuva: copyright EBD/K. Neuhauser
    Kuvassa: Saksan Eurooppaliikkeen puheenjohtaja Linn Selle

  • Kun 550 miljoonaa eurooppalaista kristittyä kokoontuvat joulun viettoon, niin samalla suodattuvat esiin yhteisen eurooppalaisen identiteetin kantavimmat elementit; kulttuuri, musiikki ja taiteet. Johann Sebastian Bach on ehkä tunnetuin eurooppalaisen hengellisen musiikin luojista ja joulun ajan kirkkomuusikoista.

    Leipzigin Bach-arkiston erikoistutkija Christine Blanken korostaa, miten J.S. Bach kokosi yhteen oman aikakautensa kulttuurivaikutteet miltei kaikkialta Euroopasta; niin Italiasta kuin Ranskasta, Puolasta ja pohjoisesta Euroopasta. Myös 1500-1600 lukujen katolisen ajan vanha musiikki oli periprotestanttiselle Bachille tärkeää.

    Musiikki on ollut nimenomaan se kulttuurin ja inhimillisen kommunikaation muoto, joka ylitti jo satoja vuosia ennen EU:n aikaa kaikki valtiolliset rajat ja esteet. Bachin luoma kontrapunkti ja siihen perustuva musiikki toimi 1700-luvulla eurooppalaisen integraation henkisenä ja hengellisenä airuena.

    -Bachin sävellykset ovat aina osa Jumalan luomistyön kädenjälkeä, osa sitä millä tavalla Jumala on tarkoittanut suuren luomistyönsä hyväksi ja täydelliseksi, tiivistää Christine Blanken.

    Ohjelman on Leipzigissa toimittanut Jorma Mattila. Lukija: Meri Koivisto.
    Moniääninen Eurooppa ohjelmasarjan on tuottanut Jorma Mattila.
    Kuvassa: Musiikkitieteilijä, Leipzigin Bach-arkiston tutkija Cristine Blanken.
    Kuva: Jorma Mattila

  • Monet Euroopan kaupungit, kärjessä Venetsia ja Barcelona, mutta myös Amsterdam ja Berliini, kärsivät massaturismin haitoista.

    Asukkaat työnnetään ulos kaupunkien keskustoista, sillä asuntojen muuttaminen Airbnb-majoitusliikkeiksi on omistajille kannattavampaa ja palvelut katoavat.

    Kaikista kriittisin tilanne on kenties Venetsiassa. Arvioiden mukaan Venetsia kestäisi 19 miljoonaa turistia vuodessa, mutta tällä hetkellä heitä tulee noin 28 miljoonaa.
    Mikä Venetsiassa on mennyt pieleen, ja mitä muut kaupungit voisivat oppia siitä?

    Moniääninen Eurooppa ohjelman on Venetsiassa toimittanut Jenni Meronen.
    Haastateltavana on venetsialaisen Ca’ Foscaro –yliopiston matkailutalouden opettaja,hollantilainen Jan Van Der Berg.
    Lukija: Jorma Mattila

    Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila.

    Kuvassa: Ca’ Foscaro –yliopiston matkailutalouden opettaja, hollantilainen Jan Van Der Berg.
    Kuva: Jenni Meronen

  • Ranskalainen Valérie Masson-Delmotte on yksi maailman arvostetuimmista ilmastotutkijoista. Hän oli mukana laatimassa lokakuussa julkaistua maailman tärkeintä ilmastoraporttia, jossa ihmiskuntaa patistettiin nopeaan suunnanmuutokseen maapallon pelastamiseksi. Tutkijan itsensä mielestä raportti ei ole kuitenkaan niinkään hälyttävä kuin toivoa antava: niin kauan kuin on tietoa, on toivoa.
    Valérie Masson-Delmottea kuitenkin huolettaa ilmastotieteen käyttäminen poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi. Hänen mukaansa suurin uhka Euroopassa on, että ilmastokysymyksestä tulee Yhdysvaltain tapaan suuria puoleita jakava eikä yhdistävä asia.

    Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä.
    Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila
    Kuvassa: Ranskalainen ilmastotutkija ja Valérie Masson-Delmotte
    Kuva: Annastiina Heikkilä.

  • Moniääninen Eurooppa -ohjelmassa matkataan yhteen Euroopan eteläisimmistä kolkista. Afrikan mantereella, toisella puolella Gibraltarin salmea sijaitsee kaksi Espanjaan kuuluvaa kaupunkia: Ceuta ja Melilla.

    Ceutan kautta Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten asemaan kuulijat opastaa toimittaja Anna Sarasteen haastattelema Redouan. Hän on aktivisti, joka esittelee paikan päällä millä tavalla siirtolaiset ajetaan yhä ahtaammalle Marokon puolella rajaa.

    Tänä vuonna viranomaisten toiminta on muuttunut. He tutkivat raja-alueen monen kilometrin matkalta ja pidättävät lukuisia siirtolaisia. Koska Marokossa ei ole vastaanottokeskuksia tai pakolaismajoitusta, pidätetyt joutuvat suoraan vankilaan. Usein Marokko karkottaa heidät maan eteläosassa sijaitsevalle aavikolle lähellä Tiznidin kaupunkia, kertoo Redouan.

    Ohjelman on toimittanut Anna Saraste.
    Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila
    Kuvassa: Ohjelmassa haastateltu siirtolaisia auttava aktivisti Redouan.
    Kuva: Anna Saraste.

  • Espanjassa vietetään joulukuussa suurta kansallisen sovinnon juhlaa. Espanjan diktatuurista demokratiaan siirtänyt perustuslaki säädettiin vuonna 1978, eli tasan 40 vuotta sitten.
    Demokraattinen perustuslaki merkitsi Espanjassa kansallista sovintoa ja sisällissodan vihollisuuksien jättämistä taakse.
    Kirjailija, ekonomisti, väestötieteilijä Joaquin Leguina oli perustuslain säätämisen aikaan
    37-vuotias, keskeisissä rooleissa toiminut sosialistipoliitikko. Hän pahoittelee, että Espanjan nykyinen uusi vasemmisto on irtautunut tästä sovinnosta ja kutsuu sitä petokseksi. Leguina näkee nykykehityksen vaarallisena populismina.

    Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo.

    Lukija: Jorma Mattila
    Tuottaja: Jorma Mattila
    Kuvassa: Espanjalainen kirjailija, ekonomisti ja väestötieteilijä Joaquin Leguina
    Kuva: Jyrki Palo

  • Svitlana Zalishchuk edustaa nuorta ukrainalaista globaalissa ympäristössä kasvanutta ja opiskellutta poliitikkosukupolvea.
    - Ukraina tarvitsee Venäjää vastaan käymässään taistelussa apua kansainvälisiltä, rauhan turvaamiseen tarkoitetuilta instituutioilta. Mutta esimerkiksi YK, Euroopan neuvosto tai EU eivät auta Ukrainaa millään tavalla, sanoo Ukrainan parlamentin jäsen Svitlana Zalishchuk.

    Hänen mukaansa Ukraina pyrkii normalisoimaan suhteensa Venäjän kanssa.
    - Mutta asialle on yksi ennakkoehto. Venäjän täytyy ensin olla demokraattinen valtio.
    Zalishchuk arvioi, että Venäjän demokratisoituminen on mahdollista ainoastaan Ukrainan selviytymisen ja menestyksen myötä.

    Ohjelman on tuottanut ja toimittanut Jorma Mattila.
    Lukijana toimi Meri Koivisto.
    Kuvassa: Ukrainan parlamentin jäsen Svitlana Zalishchuk
    Kuva: Jorma Mattila

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä