Horisontti

Hivuttaako Unkari fasismia Eurooppaan?

  • 42 min
  • toistaiseksi

Itäinen Eurooppa hakee linjaansa. Liikkuuko se murroskautenaan jo vaaralliseen suuntaan? Unkarissa median, oikeuslaitoksen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vapaus ja riippumattomuus kapenevat. Pääministeri Viktor Orbán haluaa maahansa "vanhaa kunnon kristillistä demokratiaa" mutta johtaa maata itsevaltiaan elkein. Miksi liberaali demokratia on ajautunut Euroopassa puolustuskannalle? Keskustelemassa ovat tutkija, sosiaaliantropologi Annastiina Kallius, Puolan tuntija, toimittaja Tapani Kärkkäinen, sekä historiantutkija Oula Silvennoinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Lähetykset

  • su 23.9.2018 12.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Joka kolmas kirkon työntekijä on kokenut työpaikallaan epäasiallista kohtelua viimeisen vuoden aikana. Työhyvinvointi on kuitenkin monella mittarilla tarkasteltuna säilynyt hyvänä. Tiedot selviävät Kevan tuoreesta kartoituksesta.

    Mistä johtuvat ongelmat työyhteisössä, jonka päätuotteita ovat lähimmäisenrakkaus ja armo? Mitä seuraa siitä, että suuri osa työntekijöistä kokee saaneensa kutsun ammattiinsa Jumalalta?

    Keskustelemassa ovat organisaatiopsykologi Pekka Järvinen, työnohjaaja Seija Riekkinen sekä lisensiaatintyönsä hengellisestä väkivallasta tehnyt pappi Per Lindblad.

    Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Symbolitutkija Liisa Väisänen avaa loppiaisen kertomusta. Keitä olivat Caspar, Melchior ja Balthasar? Miksi heistä tuli kuninkaita? Entä miten Betlehemin kirkas tähti ja itämaan tietäjät liittyvät siihen, että kansainvälisesti hotelleja pannaan nykyisin paremmuusjärjestykseen tähtiluokituksella? Toimittajana on Ilona Ikonen.

  • Ekumeniassa etsitään koko kristikunnan yhteyttä - tai ainakin riittävää opillista yksimielisyyttä. Mitä on riittävä yksimielisyys ja mihin se lopulta riittää? Mitä merkitystä ekumeenikkojen ponnistuksilla lopulta on kristityn arjessa?

    Ekumeniasta keskustelemassa yliopistotutkija, Luterilaisen maailmanliiton neuvoston jäsen Minna Hietamäki, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen sekä monikulttuurisen työn pappi Teemu Toivonen Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta. Keskustelu on uusinta lokakuulta 2017.

    Ohjelman lopuksi kuullaan, keitä olivat Caspar, Melchior ja Balthasar ja miten he liittyvät loppiaiseen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Miten uskonnot pääsivät uutisotsikoihin vuonna 2018? Horisontissa kolme toimittajaa tuo kukin oman poimintansa vuoden uskontouutisista. Vieraina Anna-Stina Nykänen Helsingin sanomista, Kari Pyrhönen MTV:stä sekä Topias Haikala Kirkko ja Kaupunki -lehdestä. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Horisontti virittäytyy jouluun kuuntelemalla kolmen vieraan kanssa jouluista musiikkia. Pitääkö joululaulussa olla hengellistä sanomaa? Entä yhteiskunnallista? Mikä voisi olla laulun viesti tälle joululle? Horisontin vieraat tuovat kukin yhden kappaleen kuunneltavaksi. Vieraina emerituspiispa Wille Riekkinen, entinen europarlamentaarikko, konsultti Eija-Riitta Korhola sekä pappi, kirjailija Kai Sadinmaa. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Moni on kuullut vanhan tarinan, jonka mukaan Martti Luther keksi joulukuusen. Se ei ole totta. Joulukuusen historia on paljon pidempi, ympäri vuoden vihreä kuusi on symboloinut elämän voittoa pimeydestä jo ennen kristinuskoa, kertoo käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila. Toimittajana Samuli Suonpää

  • Enkeliusko elää vahvaa kasvun kauttaan. Enkeleitä käsitteleviä kirjoja ja tuotteita on markkinoilla yhä enemmän. Suomessakin vieraillut maailmanlaajuinen bestseller-kirjailija Lorna Byrne kiertää kertomassa täysille saleille enkelikokemuksistaan ja taivasmatkoistaan. Kirkko puolestaan typistää enkelit lähinnä symboleiksi ja kielikuviksi. Miksi kirkko vierastaa enkeleitä? Entä voiko ihmeitä ostaa?

    Horisontti tapaa Lorna Byrnen ja keskustelemassa ovat Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg, yliluonnolliseen paneutunut tutkija Jeena Rancken sekä uskontodialogin asiantuntija Elina Hellqvist. Lisäksi kuullaan enkeliuskovien kanssa paljon aikaa viettänyt uskontotieteilijä Terhi Utriaisen haastattelu. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta marraskuulta 2017.

  • Kysymys ihmisen vapaasta tahdosta on askarruttanut ihmisiä vuosituhansia. Edelleen vapaan tahdon ongelmaa tutkitaan ja erityisen ajankohtaiseksi sen tekee tekoälyn kehittäminen. Entä jos vapaa tahto onkin vain illuusio ja teemmekin valintoja tiedostamattomin syin? Mitä seurauksia vapaalla tahdolla tai sen puuttumisella on moraaliin ja vastuuseen? Mitä jos tekoäly kehittääkin itselleen vapaan tahdon ja aloittaa sodan? Keskustelemassa ovat tekoälytutkija Timo Honkela, akatemiatutkija Aku Visala sekä teologian väitöskirjaa valmisteleva Eeva-Mari Virtanen. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Sotaveteraani Osman Abdrahim taisteli jatkosodassa JR4:ssä Punamustarykmentissä. Hän soti Karjalankannaksella, Maaselän kannaksella ja Syvärillä sekä toimi myös Mikkelissä päämajan tiedusteluosastolla.

    Talvi- jatko- ja Lapin sotaan otti osaa tavalla tai toisella kaikkiaan 177 tataaria ja kymmenen sotilasta menetti sodissa henkensä.

    Miten tänään 97-vuotias Abdrahim on kokenut vähemmistöasemansa rauhan ja sodan aikana? Mitä sota merkitsi Suomen tataarille? Toimittajana Anna Patronen.

  • Sosiaalisen median sovelluksella Twitterillä on merkittävä yhteiskunnallinen asema, siitäkin huolimatta, että vain puoli miljoonaa suomalaista on avannut itselleen Twitter-tilin ja vain 50 000 twiittaa viikoittain. Mikä on sosiaalisen median merkitys demokratialle? Tuoko Twitter meitä lähemmäs toisiamme vai kiihdyttääkö se vain vastakkainasettelua? Muuttaako some valtarakenteita vai ovatko vanhat valtarakenteet siirtyneet someen sellaisenaan? Keskustelemassa ovat sosiaalipsykologi ja mediatutkija Janne Matikainen, viestinnän tutkija Katja Mäkkylä Kelasta sekä varsin ahkera twiittaaja filosofian apulaisprofessori Panu Raatikainen. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Sunnuntai-iltana alkaa hanukka, keskeisesti juutalaisen kansan historiaan liittyvä juhla. Vaikka hanukka asettuu yleensä hyvin lähelle kristittyjen joulua, mikään juutalaisten joulu se ei missään nimessä ole, siitäkin huolimatta, että myös hanukkaan kuuluu lahjojen antaminen. Juhlat ovat juutalaisille tärkeä osa kansallista identiteettiä. Rabbi Simon Livsonia haastattelee Anna Patronen.

  • Amerikkalainen seikkailija ja lähetyssaarnaaja halusi kertoa Jeesuksesta myös muusta maailmasta eristyksissä eläville sentineleille. Evankeliumin julistaminen katkesi kuitenkin lyhyeen, sillä ilosanoman levittäjä tapettiin heti hänen noustuaan rantavedestä. Mitä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Jaakko Rusama ajattelee uutisesta? Entä millainen vastuu evankeliumin levittäjillä on siitä, mitä kristinuskon viemisestä maailman jokaiseen kolkkaan lopulta seuraa? Toimittajana Samuli Suonpää

Klipit

  • Vantaalainen graffitimaalari ja koululaisten iltapäiväkerho-ohjaaja Hende Nieminen on palkittu vastikään Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinnolla. 44-vuotias Nieminen on työskennellyt vuosia oikeudenmukaisemman maailman puolesta maalipurkki kädessään. Hän on opettanut graffitimaalausta koululaisille sekä vetänyt Suomen ryhmää kolmivaiheisessa ihmisoikeuksia ja kansalaisaktivismia käsittelevässä Actlab-työpajakokonaisuudessa Armeniassa, Gerogiassa ja Norjassa.

    Suomen kristillinen rauhanliike on ekumeniaa ja uskontojenvälistä vuoropuhelua korostava, kirkkokuntiin sitoutumaton rauhanjärjestö. Palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, sovinnontyön asiantuntija Mahdi Abdile ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Hende Niemisen tapaa Anna Patronen.

    Kuva: Pasi Salminen.

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä