Kalle Haatanen

Propagandan historia

  • 52 min
  • toistaiseksi

Propagandalla on kautta aikojen edistetty sekä hyviä että huonoja pyrkimyksiä. Nykyään propagandalla on yleisesti huono maine. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, muistuttaa propagandan historiaa tutkinut Ville-Juhani Sutinen. Esimerkiksi sekä Neuvostoliitossa että Suomessa propaganda-sanalla oli neutraali merkitys aina toiseen maailmansotaan saakka. Natsi-Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto aiheuttivat sitten valtiolliselle propagandalle kielteisen maineen.
Propagandalla on kautta historian ollut merkittävä rooli valtioiden syntymisessä ja vakiinnuttamisessa. Propagandan avulla on lietsottu vallankumouksia ja kun valta on saatu, on aloitettu kansalaisten integrointiin pyrkivä propaganda. Integraatiopropaganda on nykyvaltioissakin jatkuvasti meneillään. Se on usein näkymätöntä piilovaikuttamista johon kansalaiset totutetaan.
Integraatiopropagandaan voidaan kuitenkin alkaa ujuttaa agitaatiopropagandan sisältöjä pikku hiljaa ja totuttaa tällä tavoin kansalaiset omaksumaan aivan uusia aatteita. Ville-Juhani Sutisen mukaan esimerkiksi Donald Trump toimii juuri näin. Integraatiopropanda onkin juuri meidän aikamme vaikutuskeino. Enää ei yleensä pyritä tekemään suuria vallankumouksia agitaation avulla vaan mielipiteitä muokataan väsytystaktiikalla integraaatiopropagandan keinoin.

Lähetykset

  • pe 28.9.2018 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • On sanottu, että Suomessa kateus voittaa kiimankin. Yhtenä todisteena syvään juurtuneesta kateudesta on pidetty muun muassa sitä, että rikkaiden ja julkkisten verotietoja märehditään lehdissä monta päivää.

    Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan suomalaisesta kateudesta ja naapurivihasta. Vieraana on kirjalilja Lasse Nousiainen.

  • Psyykkisesti ja fyysisesti aivan terve ihminen voi kokea harha-aistimuksia ja outoja näkyjä. Esimerkiksi unen ja valveen rajalla ihminen voi nähdä ja kuulla kummallisia ilmiöitä ja olentoja.

    Myös voimakas suru voi aiheuttaa hallusinaatioita. Yksi yleinen hallusinaation laji on vainajakokemukset. Sureva ihminen voi nähdä kuolleen läheisensä hahmon hyvin todellisena ja elävänä.

    Tutkijat arvelevat, että nämä kokemukset johtuvat siitä, että ihmisen aivot jatkavat tunnesidettä läheiseen ihmiseen vielä tämän kuoltuakin. Aivot tavallaan kopioivat niitä tuttuja tilanteita ja kuvia, jotka toistuivat vainajan vielä eläessä. Aivomme ennustavat koko ajan jokapäiväisissä toiminnoissamme tilanteita ja tapahtumia sen mukaan, kuinka ne ovat aiemmin tapahtuneet. Vainajakokemukset ovat joskus niin todellisia, että ihminen voi jopa keskustella vainajan kanssa.

    Psykologi Jukka Häkkinen on perehtynyt hallusinaatioiden taustoihin ja syntymekanismeihin. Toimittajana Kalle Haatanen.

  • Venäjä käy informaatiosotaa sekä maan sisällä että myös ulkomaan kansalaisia vastaan. Kotimaassa informaatiosodan kohteina ovat kriittiset toimittajat, tutkijat, oppositioaktivistit ja kansalaisjärjestöt.

    Informaatiosodan välineitä käytetään mustamaalauskampanjoita, vakoilua ja perusteettomia oikeusjuttuja. Venäjän informaatiosotaan perehtynyt toimittaja Jessikka Aro sanoo, että Venäjä käyttää myös huomattavan paljon voimavaroja länsimaita kohtaan suunnattuun informaatiosotaan.

    Venäjällä on suuri nettitrollaajien armeija, joka pyrkii ohjailemaan ulkomailla käytävää some-keskustelua ja vaikuttamaan siihen. Trollaus voi kohdistua aivan yksittäisiin ihmisiin, mikäli Venäjä kokee heidät itsensä vihollisiksi.

    Venäjä on kehittänyt tehokkaita trollausmenetelmiä, joilla pyritään vaikuttamaan jopa länsimaisten vaalien tulokseen.

  • 1600-luvulla elänyt Malin Matsintytär oli niitä harvoja Ruotsin valtakunnassa eläneitä naisia jotka poltettiin elävältä roviolla. Malinin rikos oli noituus. Laajamittaiset noitavainot alkoivat Ruotsissa vasta 1600-luvulla. Malin Matsintytär oli muuttanut Pohjanmaalta Tukholmaan.

    Tampereen yliopiston pohjoismaisen historian dosentti Marko Lamberg on tutkinut nuoren suomalaisnaisen traagista tietä noitaroviolle. Malin Matsintyttären antoivat ilmi hänen omat tyttärensä, joita itseään oli jo aiemmin syytetty noituudesta ja vierailuista Kyöpelinvuorella.

  • Monet väistämättömät globaalit kehityskulut muuttavat merkittävästi elinolosuhteitamme ja elintapojamme. Ihmiskunnan suuria haasteita ovat muun muassa ilmastonmuutos, väestökehitys, eriarvoistuminen ja digitalisaatio.
    Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen arvioi, että moni arkipäiväinen asia muuttuu radikaalisti jo lähi vuosikymmeninä. Esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen kehityksessä on vielä paljon tehtävää.
    Liikkuminen todennäköisesti automatisoituu monin eri tavoin ja varsinkin liikenteen sujuvuutta yritetään parantaa uusilla teknologioilla. Robotisaatio etenee monilla arjen alueilla, esimerkiksi hoivatyössä. Robottien lisääntyminen ei kuitenkaan pelkästään vie työpaikkoja. Robottien etäohjaaminen voi tarjota aivan uudenlaisia töitä esimerkiksi vammaisille tai henkilöille jotka haluavat tehdä töitä kotonaan.
    Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on perehtynyt elämää ja arkeamme muuttaviin megatrendeihin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Venäläis-yhdysvaltalainen Ayn Rand on vaikuttanut merkittävästi monien yritysjohtajien ja myös taloustieteen tutkijoiden ajatteluun. Rand oli kuitenkin oikealta ammatiltaan elokuvakäsikirjoittaja ja romaanikirjailija Ayn Rand oli puhtaan kapitalismin puolestapuhuja, ja hänestä tuli USA:ssa oikeiston tärkeä talousvaikuttaja. Hänen talousajattelustaan on ruvettu puhumaan myös Suomessa etenkin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
    Randin ajattelussa korostui individualismi. Hän näki kaiken julkisen vallankäytön haitallisena ja jopa sortona yksilönvapautta vastaan. Niin sanottu ”yövartijavaltio” oli hänen ihanteensa.

    Filosofian tohtori Jussi Jalonen on perehtynyt Ayn Randin elämään, ajatteluun ja vaikutukseen.
    Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tuhannet suomalaiset muuttivat Neuvosto-Karjalaan.
    Suomalaisia punaisia pakeni rajan taa sisällissodan jälkeen. Myöhemmin Karjalaan matkasi vapaaehtoisia sosialismin rakentajia sekä Amerikasta että Suomesta. Myös Lapuan liike muilutuksineen työnsi suomalaisia Neuvostoliittoon.
    Aloitteleva neuvostovalta tarvitsi loputtoman paljon uutta työvoimaa, sillä Venäjä oli maailmansodan, vallankumouksen ja sisällissodan jäljiltä rappiotilassa. Niinpä amerikansuomalaisia suorastaan houkuteltiin muuttamaan Karjalaan ihan kampanjoiden avulla.
    Amerikansuomalaiset saivatkin Karjalassa paljon aikaan. He toivat mukaan koneita, laadukkaita työkaluja ja moderneja työtapoja. Heidän ansiostaan metsätyön ja maatalouden tuottavuus nousivat selvästi. Amerikansuomalaiset kunnostautuivat myös rakentajina ja teollisuuden kehittäjinä.
    Suomalaiset pääsivät merkittäviin asemiin myös v. 1923 perustetun Karjalan autonomisen neuvostotasavallan johdossa.
    Suomalaisten ponnistelu sosialismin hyväksi sai kuitenkin traagisen lopun. Stalinin vainoissa tuhansia Karjalan suomalaisia pidätettiin ja teloitettiin. Tekaistujen syytteiden aiheena oli usein vakoilu tai sabotaasi. Tutkijoiden arvioiden mukaan nelisen tuhatta suomalaista teloitettiin 1930-luvun aikana Karjalassa.
    Tietokirjailija Ossi Kamppinen on tutkinut suomalaisten vaihteita Neuvosto-Karjalassa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Kautta aikain on kerrottu tarinoita naissotureista ja jopa naisista armeijoiden päälliköinä. Koska historiaa ovat useimmin kirjoittaneet miehet, leimaa naissoturitarinoita ja –myyttejä usein ihmettely siitä, miten nainen kykenee miehille varattuihin tehtäviin ja rooleihin.

    Tunnetuin naissoturimyytti on antiikin tarinoissa esiintyvät amatsonit. Ei ole varmuutta siitä, perustuvatko amatsoni tarinat johonkin oikeaan historialliseen naissoturiperinteeseen. Arvellaan, että tarinoiden esikuvana voisivat olla muinaiset skyytit. Skyyttinaisten tiedetään osanneen ratsastaa ja metsästää ja he osallistuivat myös taisteluihin.
    Antiikin Kreikan amatsonitarinoissakin korostetaan toiseutta eli sitä että amatsonit olivat kerta kaikkiaan erilainen kansa kuin kreikkalaiset. Amatsonit esitettiin barbaareina, jotka olivat sivistyneen Kreikan vihollisia. Antiikin amatsonitarinat ovat voimakkaasti vaikuttaneet länsimaiseen populaarikulttuuriin aina meidän päiviimme asti.
    Tietokirjailija Karolina Kouvola on tutkinut eri maiden naissoturitarinoita ja –myyttejä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Käsitys ”pimeästä keskiajasta” on säilynyt ihmeen kauan sekä populaarikulttuurissa että myös jossain määrin tutkimuskirjallisuudessa. Pimeydellä on tarkoitettu sivistymättömyyttä ja väkivaltaisuutta.
    Keskiajan tutkija Jaakko Tahkokallio sanoo, että näissä käsityksissä on mukana sekä virheellistä tietoa että oikean tiedon murusia. Keskiajan pimeys keksittiin jo renessanssin aikana, jolloin aiempina vuosisatoina kirjoitettua latinan kieltä alettiin pitää rappeutuneena ja rumana.
    Myös valistusajalle keskiaika oli hyvä vihollinen, koska sieltä löytyi hyviä esimerkkejä kirkon harjoittamasta sorrosta.
    Tahkokallion mukaan yksi keskiaikaa koskeva myytti on se, että koko Eurooppa olisi elänyt pienten ruhtinaskuntien harjoittamassa feodaalitaloudessa. Feodalismin aikakausi oli lyhyt eikä se koskenut koko Eurooppaa. Toinen virheellinen käsitys on että keskiaika olisi ollut erityisen väkivaltaista aikaa. Yhtä väkivaltaisia ajanjaksoja on ollut ennen keskiaikaa ja myös sen jälkeen. Tietysti nykyajan Euroopan tilanteeseen nähden väkivallan tekoja tehtiin paljon.
    Jaakko Tahkokallion on perehtynyt keskiaikaa koskeviin virheellisiin käsityksiin. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Suomen kannalta ensimmäinen maailmasota oli harjoitus toista maailmansotaa varten, sanoo Suomen itsenäisyyden ensi vuosikymmeniä tutkinut Risto Volanen. Sotien lähtökohdat ja lopputuloksetkin näyttävät Suomen suunnasta katsottuna samanlaisilta. Saksalaiset tulevat joka tapauksessa, mitä tehdään? Saksa hävisi sodan, mitä tehdään? Nuori Suomi joutui itsenäisyytensä alkuvuosina toimimaan hyvin epävakaassa ja huonosti ennustettavassa ympäristössä. Suurvaltojen turvallisuuspolitiikkaa oli hyvin vaikea ennakoida. Esimerkiksi yllättävä käänne oli se, että entiset veriviholliset Saksa ja Neuvosto-Venäjä aloittivat sotilasyhteistyön jo 1920-luvulla.
    Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen on uusimmassa kirjassa tutkinut Suomen turvallisuuspoliittista pelitilaa ja ratkaisuja sotien välisenä aikana.

  • Antiikin kreikassa psykopatia tarkoitti sielun kärsimystä. Vaikka käsitykset psykopatian luonteesta ja olemuksesta ovat muuttuneet paljon vuosisatojen aikana, on tämä kärsimyksen ajatus säilynyt siinä meidän päiviimme asti. Nykyäänkin ajatellaan että psykopatia aiheuttaa kärsimystä joko yksilölle itselleen tai yhteiskunnalle tai usein jopa molemmille.

    Psykopatia on aina ollut hyvin yhteiskunnallinen termi, sanoo tutkija Katariina Parhi. Se on vetänyt rajaa normaalin ja sairaan ihmisen välille.

    Suomessa psykopatian käyttö diagnoosien terminä lopetettiin vuonna 1968. Psykopatia-termin tieteellisyyttä alettiin kyseenalaistaa jo 1940-luvulla. Monet psykiatrit pitivät psykopatia-diagnooseja potilaita leimaavina tai hyödyttöminä.

    Psykopatiaa käytettiin psykiatriassa joskus ”kaatoluokkana”, johon heitettiin kaikki potilaat, joihin eivät muut diagnoosit päteneet. Toisaalta usein psykopatialle annettiin myös hyvin tarkkarajaiset määritykset.

    Vaikka psykopatia on poistunut tautiluokituksena, termi elää edelleen sekä kansan suussa että asiantuntijapuheessa.

    Tutkija Katariina Parhi on perehtynyt psykopatian historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Donald Trump on muuttanut radikaalisti USA:n politiikan kieltä ja toimintatapoja. Trumpin kausi on vaikuttanut paljon myös republikaanisen puolueeseen. Toimittaja Markus Tiittulan mukaan Trump on muuttanut puolueen herrakerhosta ääriliikkeeksi, jonka taktiikat muistuttavat fasistien toimintatapoja. Trump on saanut luotua republikaaniseen puolueeseen pelon ilmapiirin, jossa kukaan ei uskalla vastustaa häntä. Kaikki pelkäävät Trumpin uudelleen valintaa, jonka jälkeen vastustajat menettäisivät asemansa. Uskonnollisen oikeiston suhtautuminen Trumpiiin on muuttunut. Viime vaaleissa uskovien mielestä rivosuinen Trump oli pienempi paha kuin Hillary Clinton. Nyt uskonnollinen äärioikeisto ihailee Trumpia estoitta.

    Toimittaja Markus Tiittula on seurannut USA:n äärioikeiston nousua Trumpin presidenttikaudella. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä