Horisontti

Miksi paavi kiinnostaa?

  • 43 min
  • toistaiseksi

Mitä sanottavaa paavi Fransiscuksella oli Virossa, yhdessä maailman ateistisimmista maista? Miksi paavi kiinnostaa ja mitä paaviudelle kuuluu nyt, kun uutiset seksuaalisesta väkivallasta kirkossa ovat viikko viikolta dramaattisempia.

Paavista ja paaviudesta keskustelevat teologian tohtorikoulutettavat, Anna-Riina Hakala ja Petra Kuivala sekä evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, teologian dosentti Jyri Komulainen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Lähetykset

  • su 30.9.2018 12.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Espoon piispanvaalin ensimmäinen kierros on käyty ja toinen kierros käydään 1. marraskuuta. Vastakkain ovat nyt Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka Genevestä sekä jumalanpalveluselämän kouluttaja Juhani Holma Kirkon koulutuskeskuksesta. Horisontissa tavataan nämä kaksi vaalitentissä. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Joka kolmas mies maailmassa on ympärileikattu. Suomessa poikiaan ympärileikkauttavat lähinnä juutalaiset ja muslimit. Miksi ympärileikkaus on heille välttämätön? Mitä Suomen juutalais- ja muslimivähemmistöt ajattelevat aloitteista, joilla tämä ikivanha traditio pyritään kriminalisoimaan? Entä millaista on tasapainoilla jatkuvasti oman identiteettinsä kanssa vähemmistökulttuurin ja enemmistökulttuurin välillä? Keskustelemassa ovat juutalaisten ympärileikkauksesta gradunsa tehnyt Daniel Shaul, Uskot-foorumin varapuheenjohtaja Atik Ali sekä lääkäri, kansanedustaja (kd) Sari Tanus. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Sata vuotta sitten Suomeen rantautunut helluntailaisuus oli hengellinen protestiliike ja sellaisena evankelis-luterilaisen kirkon johdolle kiusallinen häirikkö. Kirkolle helluntailaisuus edusti hurmoshenkistä elämyskristillisyyttä ja vastaavasti monen helluntaisaarnaajan puheissa luterilaiset kirkonmiehet olivat uskosta luopuneita leipäpappeja. Helluntailaisuuden piirissä valtakirkko näyttäytyi valtion uskontovirastona, puhuttiin jopa porttokirkosta.

    Nyt parannusta tekevät kirkot kuitenkin rakentavat yhteistä sovintoa. Helluntaikirkon syyspäivien alussa arkkipiispa Tapio Luoma ja Helsingin Saalem-seurakunnan entinen johtaja Klaus Korhonen pyysivät toisiltaan anteeksi omia ja kirkkojensa syntejä. Anteeksi on myös annettu. Samuli Suonpää haastattelee.

  • Onnistuisikohan sellainen, että lähikaupassa käydessään voisi samalla auttaa jotakuta, joka tarvitsee ruoka-apua? Helsingissä on nyt pariin otteeseen kokeiltu Naapurikassi-keräystä, jossa lähikaupassa asioidessaan voi ostaa samalla vaikkapa kahvipaketin tai pesuainetta kassiin, jonka kirkon diakonia toimittaa apua tarvitsevalle. Naapurikassi-idean takana on Mindfood-hanke, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Mindfood on ottanut yhteistyökumppanikseen seurakuntien diakoniatyön. Haastattelussa ovat Herttoniemen seurakunnan diakoni Kati Markkanen ja Mindfood-hankkeen projektipäällikkö Kata Raivio. Toimittajana on Anna Patronen.

  • Mitä sanottavaa paavi Fransiscuksella oli Virossa, yhdessä maailman ateistisimmista maista? Miksi paavi kiinnostaa ja mitä paaviudelle kuuluu nyt, kun uutiset seksuaalisesta väkivallasta kirkossa ovat viikko viikolta dramaattisempia.

    Paavista ja paaviudesta keskustelevat teologian tohtorikoulutettavat, Anna-Riina Hakala ja Petra Kuivala sekä evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, teologian dosentti Jyri Komulainen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Pyhittääkö kirkko hybridisodankäyntiä? Venäjä miehittää osaa Ukrainasta ja silti Ukrainan kirkoissa rukoillaan Venäjän armeijan puolesta, väittää Ukrainan presidentti Petro Porošenko. Nyt Ukrainan ortodoksinen kirkko haluaa kuitenkin itsenäistyä Moskovan alaisuudesta ja Moskova vastustaa. "Kiistassa on kyse myös siitä, onko Ukraina itsenäinen valtio ja kansa vai ei", sanoo sotilasprofessori, sotilasprofessori Petteri Lalu.

    Käyttääkö Venäjä kirkkoa politiikan välineenä? Entä millaista rauhan sanomaa sotaa käyvän maan kirkko voisi levittää? Samuli Suonpään haastattelussa kaksi ortodoksia, sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu sekä Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri isä Heikki Huttunen.

  • Paavi Fransiscuksen nelipäiväinen Baltian-kiertue päättyi tällä viikolla Viroon. Päätapahtuma, pyhä messu, järjestettiin Tallinnan Vapaudenaukiolla. Nuorilla oli mahdollisuus tavata paavi Kaarlen kirkossa, ekumeenisessa nuortentapahtumassa.

    Miten nuoret kokivat paavin vierailun? Mitä paavi tiesi entuudestaan virolaisista? Varjostivatko katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaalit paavin Tallinnan vierailua? Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Itäinen Eurooppa hakee linjaansa. Liikkuuko se murroskautenaan jo vaaralliseen suuntaan? Unkarissa median, oikeuslaitoksen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vapaus ja riippumattomuus kapenevat. Pääministeri Viktor Orbán haluaa maahansa "vanhaa kunnon kristillistä demokratiaa" mutta johtaa maata itsevaltiaan elkein. Miksi liberaali demokratia on ajautunut Euroopassa puolustuskannalle? Keskustelemassa ovat tutkija, sosiaaliantropologi Annastiina Kallius, Puolan tuntija, toimittaja Tapani Kärkkäinen, sekä historiantutkija Oula Silvennoinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Unkarin pääministeri Viktor Orbán kerää valtaa itselleen ja lähipiirilleen. Moni kysyy jo, onko Unkari enää demokratia. Orbán on sulkenut rajoja ja sanomalehtiä, mutta samalla maahanmuuttovastainen pääministeri vetoaa poliitikkoihin useissa Euroopan maissa. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari, sanoo Orbánin inspiroivan koko Eurooppaa. Mihin Orbán eurooppalaisia inspiroi? Entä missä menee Laura Huhtasaaren mielestä populismin ja fasismin välinen raja? Toimittajana Samuli Suonpää.

  • Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa Wefood aukesi tällä viikolla Kalasataman Rediin, uuteen helsinkiläiseen kauppakeskukseen. Kirkon ulkomaanavun kauppa on rahoitettu joukkorahoituksella ja siellä työskentelee joukko vapaaehtoisia. EU:n alueella ruokaa heitetään roskiin vuosittain 88 miljoonaa tonnia. Keskivertosuomalaisen ruokahävikki on vuodessa 189 kiloa. Nyt kun hävikkiä saa halpaan hintaan kaupasta, riittääkö jaettavaa vielä leipäjonoihin? Haastateltavana on Wefood-kaupan projektipäällikkö Else Hukkanen Kirkon ulkomaanavusta. Toimittajana on Anna Patronen.

  • Seuraavalla vaalikaudella sotesoppaa seuraa sotusotku, kun koko suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä menee remonttiin. Millaisia vaihtoehtoja on tarjolla ja millaisia eettisiä kysymyksiä sosiaaliturvaan liittyy? Miksi suurituloisen sosiaaliturva on parempi kuin pienituloisen? Entä onko moraalitonta jäädä kotiin, jos tulot eivät työnteolla parane? Horisontissa keskustelemassa kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) ja puoluesihteeri Asmo Maanselkä (kd.) sekä eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander.

  • "Kuninkaan rapistuva linna on, tottakai, symboli miehisen kulttuurin tilalle", kertoo Ville Ranta. "Pystyssä on, mutta katto vuotaa."

    Sarjakuvataiteilija Ville Ranta julkaisi kirjan Kuningas menettää päänsä. Nyt erityisesti pilapiirtäjänä tunnetun Rannan pilkan kohteena onkin mieskulttuuri. Mitä keski-ikäistyvä taiteilija voi feministisen sarjakuvaromaanin keinoin kertoa keski-ikäisen miehen ahdistuksesta? Toimittajana Samuli Suonpää

Klipit

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä