Draamanpurkajaiset

Nukkekodin Nora tanssii itsensä ulos ahtaasta roolista

  • 9 min
  • toistaiseksi

UNESCO liitti vuonna 2001 Henrik Ibsenin Nukkekodin käsikirjoituksen Maailman Muisti -rekisteriinsä. Näytelmällä on ollut mullistava vaikutus länsimaiseen näytelmäkirjallisuuteen paitsi muotonsa myös teemansa puolesta ja sen sanoma on yltänyt Asiaan ja kolmanteen maailmaan asti. Päähenkilö Nora Helmer on maailmanlaajuisesti tunnettu vapauden ja tasa-arvon puolesta taistelevan naisen symboli. Näytelmän viimeisin tulkinta Suomessa on Nukkekodista irtautuva esitys Nora, joka sai ensi-iltansa Teatteri Jurkassa syyskuussa.

Teatteritieteen professori Hanna Korsberg purkaa Nukkekodin merkitystä historiassa ja tässä päivässä sekä maailman tunnetuimpiin näytelmäkirjailijoihin kuuluvan Henrik Ibsenin vaiheita menestysnäytelmänsä kanssa. Toimittaja on Marja Vehkanen.

Lähetykset

  • ma 1.10.2018 22.50 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kati Kaartisen kirjoittaessa näytelmää Toisen ääni - pyrkimyksiä hyvään, työpöydältä löytyi niin Emmanuel Levinasin kuin Dalai Laman kirjoituksia, Raamatun ja Koraanin lisäksi. Näytelmä syntyi halusta tarkastella pyyteettömän hyvyyden mahdollisuutta. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Viime vuonna kantaesitetyn Toinen koti -esityksen kohdalla Kati Kaartinen punoi turvapaikkaa hakevien esiintyjien tarinat ja dokumentit ympäriltään kokonaisuudeksi. Rooli esityskäsikirjoittajana oli dramaturgille ja näytelmäkirjailijalle uutta, siinä missä aihetta ja materiaalia ei tuottanutkaan itsestä käsin. Aiheensa ja työskentelytapansa puolesta projekti oli Kati Kaartiselle poikkeuksellinen ja erityinen - siksi jatkoa onkin luvassa. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Teatteritoimittaja, kriitikko Kirsikka Moring osaa toisinaan pistää kynän taskuun ja hypätä esityksen virtaan. Hän kiteyttää näkymää tämän päivän teatterista ja hahmottaa omaa rooliaan katsojana. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Vuonna 1898-1956 eläneen Bertolt Brechtin teatteriteoria iski kriittisyydessään teatteritoimittaja, kriitikko Kirsikka Moringiin, joka on Marja Vehkasen vieraana.

  • Teatteritekstin suomentaminen on oma taiteenlajinsa. Ranskan ja englannin kielestä kääntävän Reita Lounatvuoren suomentamia näytelmiä on nähty teattereissamme jo kahden vuosikymmenen ajan. Alateksti on se mitä näytellään, ja käännetty draamateksti - mitä se on, miten se syntyy? Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Miten nukketeatteritaiteilija havainnoi maailmaa? Maija Barićin ääni on monille tuttu lapsuuden nukketeatteriesityksistä. Nukketeatteri Sampon entinen taiteellinen johtaja raottaa taidemuodon laaja-alaisuutta ja katsoo ammatillista polkuaan taaksepäin Marja Vehkasen vieraana.

  • Ilo, suru ja toivo elävät rinnakkain Kansallisteatterissa pyörineessä Tainaronissa, joka pohjautuu Leena Krohnin samannimiseen läpimurtoromaaniin. Esityksen dramaturgi Iida Hämeen-Anttila kertoo Marja Vehkasen vieraana miten hänen lempiromaaninsa Tainaronin saa eloon näyttämöllä. Kati Outisen ja Aino Vennan tähdittämän esityksen on ohjannut Essi Rossi.

  • Dramaturgi, näytelmäkirjailija ja ohjaaja Valto Kuuluvaisen lapsuudessa aikuiset eivät tehneet jyrkkiä eroja lapsille ja aikuisille suunnatun tarjonnan suhteen; isän kanssa yhdessä katsottiin yhdysvaltalaista Sesame street -tv-sarjaa. Teoksista voi kukin nauttia eri tasoilla.

    Valto Kuuluvainen kiinnostui opiskeluaikoina Teatterikorkeakoulussa lastenteatterista, ja lopputyö vuonna 2013 tarkasteli lastenteatteria taiteellisena teatterina. Hänelle on edelleen tärkeää mennä lasten pariin, viettää heidän kanssaan aikaa ja tarkastella löytyykö itseä askarruttaville teemoille kaikupohjaa, joista sitten valmistaa esityksiä. Aluksi hän jakaa havaintojaan lastenteatterista Suomessa. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • UNESCO liitti vuonna 2001 Henrik Ibsenin Nukkekodin käsikirjoituksen Maailman Muisti -rekisteriinsä. Näytelmällä on ollut mullistava vaikutus länsimaiseen näytelmäkirjallisuuteen paitsi muotonsa myös teemansa puolesta ja sen sanoma on yltänyt Asiaan ja kolmanteen maailmaan asti. Päähenkilö Nora Helmer on maailmanlaajuisesti tunnettu vapauden ja tasa-arvon puolesta taistelevan naisen symboli. Näytelmän viimeisin tulkinta Suomessa on Nukkekodista irtautuva esitys Nora, joka sai ensi-iltansa Teatteri Jurkassa syyskuussa.

    Teatteritieteen professori Hanna Korsberg purkaa Nukkekodin merkitystä historiassa ja tässä päivässä sekä maailman tunnetuimpiin näytelmäkirjailijoihin kuuluvan Henrik Ibsenin vaiheita menestysnäytelmänsä kanssa. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Improvisaatioryhmä Stella Polariksen muiden näyttelijöiden tavoin Kirsti Kuosmanen on tarjonnut koulutusta niin papeille, poliiseille, opettajille, putkimiehille kuin varastotyöntekijöille. Mikä improvisaatiossa on niin kasvattavaa? Kirsti Kuosmanen on ammatiltaan myös psykoterapeutti - improvisaation merkitystä hän hahmottaa tästäkin näkökulmasta. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Klovni voi mennä melkein minne vaan ja toimia kantaaottavana, yhteisöjen jännitteitä ja vaikeita tunteita purkavana hahmona. Anna Thuring kertoo klovnien tiestä historiasta nykypäivään. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Miimissä keho ajattelee ja ilmaisee tarinoita ihmisyydestä, abstrakteista unelmista konkreettisiin toimiin. Tutkija Anna Thuring tuo esiin miimin tasoja. Toimittaja on Marja Vehkanen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä