Tiedeykkönen

Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä - sienet ovat metsän selkäranka

  • 48 min
  • toistaiseksi

Sienet on metsän selkäranka, metsiä ei ehkä näin Pohjoisessa olisi ilman sieniä. Sienten näkymättömissä olevat rihmastot sitovat puut ja monet metsän eliöt toisiinsa.

Sienillä on myös superkykyjä, joita ilman puut eivät selviäisi: ne pystyvät lahottamaan kuollutta materiaalia ja pistävät ravinteet tehokkaasti kiertoon. Monta sataa miljooonaa vuotta sitten kun lahottajasieniä ei vielä ollut, eloperäinen kuollut materiaali kertyi maanpäälle ja jäi maakerrosten alle puristuksiin. Näin syntyi fossiliset polttoaineet.

Sienten merkitystä metsälle avaavat suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Helsingin yliopistosta Luomuksesta, Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Annu Ruotsalainen ja luonnonsuojelubiologi Panu Halme Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana Pirjo Koskinen.

Kuva: Shutterstock

Lähetykset

  • ti 2.10.2018 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Aurinkokunnassamme vieraillut outo avaruuskappale Oumuamua on noussut jälleen otsikoihin.
    Harvardin yliopiston tutkijat, professori Abraham, Avi Loeb ja tutkijatohtori Shmuel Bialy kohahduttivat julkistamalla vastikään tutkimuksen, jossa he ehdottavat että kyse saattoi olla vieraan sivilisaation avaruusaluksesta. He ovat tehneet päättelynsä laskelmista, jotka on julkaistu arXivissa ja Astrophysical Journal Lettersissä. Päätelmä on kohahduttanut tutkijayhteisöä kautta maapallon. Useimmat heistä ovat tätä päätelmää vastaan, koska kyseisen kappaleen outo liikehdintä voidaan selittää myös luonnollisen kappaleen liikkeenä.
    Tiedeykkösessä pohditaan Oumuamuan mahdollista rakennetta ja liikkeitä aurinkokunnassa. Haastateltavana on Mikael Granvik, joka on Luulajan teknillisen yliopiston professori ja akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. Mikael Granvikin mukaan tällaisia ulkoavaruuden kappaleita havaitaan tulevina vuosina yhä enemmän koska käytettävissä on entistäkin parempia havaintolaitteita. Mikael Granvikia haastattelee Sisko Loikkanen.
    PanStarrs -teleskooppi Havaijilla havaitsi Oumuamuan lokakuussa 2017. Sille annettiin havaijinkielinen nimi Oumuamua, joka tarkoittaa kaukaa avaruudesta tullutta vierasta. Oumuamua on ensimmäinen havainto ulkoavaruudesta aurinkuntaamme tulleesta kappaleesta.
    Kuva Oumuamua, taiteilijan näkemys/ESO M Kornmesser

  • Suomessa tapahtuu tuhansia palvelunestohyökkäyksiä vuosittain. Syyskuussa 2018 hyökkäyksen vuoksi kaatuivat Kelan, Tullin ja Veroviraston sähköinen asiointi. Verkkohuijaukset, kiristykset ja tietojen kalastelu ovat jatkuvasti yleistyneet.

    Ehkä olet saanut saanut kuulla, että sinua odottaa valtava perintö tai iso arpajaisvoitto? Sinulle on myös saattanut tulla kiristysviesti. Siinä vaaditaan rahaa, jotta käyntisi pornosivustoilla ja tietokoneesi kameralla kuvattu videopätkä eivät paljastu.

    Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori Martti Lehto kertoo, mikä meitä verkossa oikein uhkaa - ja miten uhkiin pitäisi varautua. Käymme läpi kybersäätä ja keskustelemme kybersodasta, -pommeista ja -vakoilusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa IT-instituutin johtaja Mika Karjalainen ja kyberturvallisuusasiantuntija Marko Vatanen kertovat, miten kyberhyökkäyksiä vastaan voidaan harjoitella keino-internetissä. Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuva: Reaaliaikainen verkkohyökkäyskartta
    All over press

  • Neutronitähdet ovat kooltaan hyvin pieniä mutta valtavan painavia. Aine on niissä tiivistynyt varsin pieneen tilavuuteen. Neutronitähtien ytimessä arvellaan olevan kvarkkiainetta, joka sisältää kvarkkeja ja liimahiukkasia eli gluoneja. Tunnettu astrofyysikko Edward Witten on esittänyt, että avaruudessa saattaa piileskellä myös kvarkkitähtiä, joita ei ole vielä kuitenkaan havaittu. Tähtien kvarkkiaineesta kertoo apulaisprofessori Aleksi Vuorinen Helsingin yliopistosta.
    Kvarkkien ja gluonien muodostamaa plasmaa tuotetaan Euroopan hiukkafysiikan tutkimuskeskuksen CERNin hiukkaskiihdytinkokeissa, joissa törmäytetään lyijy-ytimiä toisiinsa. Plasman olemusta tutkitaan teoreettisesti kvanttikromodynamiikan pohjalta. Kvanttikromodynamiikka on osa ns. hiukkasfysiikan standardimallia. Teoreetikolle kvarkkigluoniplasma on haastava tutkimuskohde, josta kertoo professori Tuomas Lappi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuvassa eristetty neutronitähti Pienessä Magellanin pilvessä. Kaukainen neutronitähti on sininen piste kuvan punaisen renkaan keskellä/ Kuva ESO/NASA, ESA and the Hubble Heritage Team.

  • Suomessa kuolee vuosittain noin 54000 ihmistä. Käytännössä jokainen kuolema päätyy tarkasti kirjoihin ja kansiin, sillä likipitäen jokaisesta vainajasta on olemassa kuolintodistus. Mutta mitä suomalaiset ajattelevat kuolemasta tilastojen takana? Miten kuolema kohdataan? Minkälaista kuolemaa ihmiset itselleen toivoisivat? Onko kuolema piilossa laitoksissa?

    Kuolema on kulttuurissamme eri asia kuin elintoimintojen päättyminen. Kuolema voi olla pitkä prosessi, johon kuuluu erilaisia vaiheita ja joista yksi yhä tavallisempi on ihmisen sosiaalinen kuolema.

    Kaikkea tätä tutkivat kuolemantutkijat, joista ohjelmassa on mukana sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari ja saattohoidosta väitöskirjaa tekevä Maija Butters.

    Kokemukset kuoleman hetkellä ovat kiinnostaneet ihmisiä kautta historian. Tieteellisesti niitä voidaan lähestyä kuolemanrajatutkimuksen kautta, jossa kliinisesti kuolleena olleet ihmiset kertovat kokemuksistaan. Kuolemanrajakokemuksista tehtyyn tutkimukseen on perehtynyt uskonnonfilosofian dosentti Leo Näreaho.

    Tiedeykkösen toimittaa Ville Talola.

    Kuva: Joensuun hautausmaa
    All Over Press

  • Tutkimusmatkaaja A.E.Nordenskiöld lähti 140 vuotta sitten Vega laivallaan etsimään Siperian rannikon kautta lyhyempää väylää Euroopasta Aasiaan. Hän onnistui ja purjehti ensimmäisenä Koillisväylän.
    Siperian rannikko on pitkä ja Vega juuttui syyskuussa 1878 jäihin kymmeneksi kuukaudeksi. Joulukin vietettiin jumissa paikallisten paimentolaisten avulla, ja Vega irtosi jäistä seuraavana kesänä. Matka oli rankka, mutta sen tieteelliset saavutukset kuittasivat kuitenkin vastoinkäymiset, totesi Adolf Erik myöhemmin.
    Vaikka oikotie Aasiaan löytyi jo 140 vuotta sitten, niin ilmaston lämpenemisestä huolimatta Koillisväylä on vaativa reitti. Arvaamattomat sää- ja jääolot tekevät siitä ja vielä hankalammasta Luoteisväylästä riskireittejä.
    Yllättäen Luoteisväylälle on seilannut risteilyaluksia Karibian mereltä. Maksukykyiset turistit hakevat elämyksiä jäävuorten seasta. Turisteja piisaa, vaikka Karibian luksusristeilijöillä ei ole minkään valtakunnan jääluokituista. Leena Mattila tapasi karttahistorioitsija Leena Miekkavaaran ja tutkimusprofessori Jari Haapalan arktisissa merkeissa.

    Kuva Annie Spratt/Unsplash

  • Kun muutama mikrosekunti oli kulunut alkuräjähdyksestä, maailmankaikkeuden täytti valtavan kuuma ja tiheä kvarkkigluoniaine. Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä tällaista ainetta tuotetaan ja tutkitaan ALICE-kokeessa, jossa sitä syntyy törmäyttämällä lyijy-ytimiä toisiinsa.

    Kvarkkigluoniaine on plasmaa, joka elää CERNin kokeessa vain mitättömän lyhyen hetken, mutta silti tutkijat pystyvät nykymenetelmin tutkimaan sitä. Kvarkkigluoniplasma on kuumempaa kuin mikään muu aine maapallolla. Se on myös hyvin juoksevaa ainetta.

    Tiedeykkösessä emeritusprofessori Jorma Tuominiemi Helsingin yliopistosta esittelee ALICE-koetta CERNissä. Yliopistotutkija Sami Räsänen ja professori Kari J. Eskola Jyväskylän yliopistosta puolestaan kertovat kvarkkigluoniplasman fysiikasta ja ominaisuuksista. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuvassa CERNin ALICE-mittausasema huoltotauolla/Sisko Loikkanen

  • Kuvissa astronautit leijuvat ja leikkivät painottomuudessa, mutta todellisuus avaruuteen lentämisen takana on vähemmän hohdokas. Heitä pyöritetään ja täristetään, he joutuvat opettelemaan ulkoa valtavia tietomääriä aivot aikaerorasituksesta sumeina. Heistä otetaan verikokeita ja lihaspaloja, mutta silti heidän tulee hymyillä nätisti arvovieraita kätellessään ja yleisölle avaruudesta kertoessaan.

    Lopulta – pitkän odotuksen ja valmistelujen jälkeen – on vuorossa lento avaruuteen, jonka kuluessa kuolemanvaara on koko ajan hyvin konkreettinen.

    Mutta juuri kukaan heistä ei haluaisi vaihtaa ammattiaan. Lento avaruuteen tuo nimittäin mukanaan upeat maisemat ja ainutlaatuisia kokemuksia. Niiden vuoksi kannattaa kärsiäkin.

    Toimittaja Jari Mäkinen on tavannut useita kymmeniä avaruuslentäjiä ja tehnyt heidän kanssaan lukemattomia haastatteluja. Tässä ohjelmassa mukana on noin tusina tarinaa, jotka kertovat siitä, miten astronautiksi päästään, mitä he oikeasti tekevät, millaista on astronauttikoulutus ja miltä se avaruudessa lentäminen oikein tuntuu. Ja pelottaako heitä?

    Kuvassa Soyuz TMA-13M -lennon miehistö: astronautti Alexander Gerst, ESA, kosmonautti Maksim Surajev, ja astronautti Gregory Wiseman, NASA, valmiina palaamaan kotiin, Maahan, Kansainväliseltä avaruusasemalta.

  • Sakari Topelius ei ollut ainostaan satusetä, vaan myös lehtimies, kirjailija, historioitsija ja yliopiston professori. Eurooppaan suuntautuneilla matkoillaan hän havainnoi tarkasti muiden maiden elämää ja tapoja, vertaili niitä koti-Suomeen ja kertoi niistä lukijoille matkakirjeiden muodossa toimittamansa lehden, Helsingfors Tidningarin, palstoilla. Merkittävintä oli, että hän muutti perinteistä historiankirjoitusta Ranskasta tulleen uuden trendin mukaisesti, ja hänellä oli myös uudenlainen julkaisuväylä valmiina: Suomen historiaa kuvaavia tarinoita julkaistiin jatkokertomuksena sanomalehdessä ennen kuin ne koottiin kirjoiksi. Muitakin vaikutteita 1800-luvun kirjallisuuteen Topelius toi Ranskasta ja muualta Euroopasta.
    Haastateltavana kirjallisuudentutkija, professori emerita Leena Kirstinä.
    Toimittajana Jaana Sormunen

    Kuva: Keittäjä on uppoutunut följetongiin. Ranskalainen pilapiirros 1800-luvulta.

  • Fysiikan Nobel-palkinnolla palkitaan tänä vuonna kolme tutkija jotka ovat tehneet läpimurtoja laserfysiikassa. Palkinnon jakavat Arthur Ashkin Yhdysvalloista, Gérard Mourou Ranskasta ja Donna Strickland Kanadasta.
    Ashkin on keksinyt optisen pinsetin, jossa pelkän laservalon avulla voidaan tarttua hiukkasiin, siirrellä ja pyöritellä niitä. Menetelmää käytetään esimerkiksi virus- ja bakteeritutkimuksessa.
    Mourou ja Strickland ovat puolestaan kehittäneet tavan tuottaa lyhyitä, hyvin voimakkaita laserpulsseja.
    Tehokkaita lasereita käytetään nykyisin yleisesti silmäkirurgiassa, teollisuudessa ja fysiikan tutkimuksessa.
    Nobel-palkinnot jaetaan joulukuussa Tukholmassa.
    Nobel-fysiikasta kertoo Tiedeykkösessä akatemiaprofessori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta. Tohtorinväitöskirjaa Aalto-yliopistossa valmisteleva Aaro Väkeväinen esittelee Micronovassa Otaniemessä optista pinsettiä ja kertoo sen toimintaperiaatteesta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.
    Kuvassa: optinen pinsetti Aalto-yliopiston Micronovassa/kuva Sisko Loikkanen

  • Antibiooteille vastustuskykyisten sairaalabakteerien kehittyminen on maailmanlaajuisesti iso ongelma. Tämän vuoksi tutkijat ovat viime aikoina kiinnostuneet viruksista, faageista, joilla niitä voitaisiin tappaa. Ihan samaan tapaan kuin ihmisten keskuudessa kiertää syksyisin monenlaisia flunssaviruksia, myös bakteerit voivat saada virustartunnan - ja kuolla siihen. Nyt tutkijat valjastavat näitä bakteerinsyöjiä eli faageja hyötykäyttöön.

    Tiedeykkösessä yliopistolehtori Lotta-Riina Sundberg kertoo, millaista jatkuvaa kilpajuoksua elämä mikrobien maailmassa on: faagit nujertavat bakteereita ja bakteerit puolestaan jatkuvasti kehittävät vastutuskykyä niitä vastaan. Molemmat muokkaavat alituisesti perimäänsä, jotta pärjäisivät kisassa.

    Sunberg ryhmineen tutkii, miten faageja voitaisiin käyttää kalanviljelyssä estämässä haitallista flavobakteeria. Laboratoriovierailulla tutkimusavustaja Kati Mäkelä kertoo, miten faageja viljellään.
    Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuori tutkii pahamaineisia sairaalabakteereita. Hän kertoo, miten bakteerit kehittyvät vastutuskykyisiksi antibiooteille. Jalasvuori etsii bakteereita tappavia faageja jätevedestä. Hän kehittää keinoa, joilla voitaisiin hoitaa esimerkiksi vaikeita haavatulehduksia, joihin mitkään antibiootit eivät enää tepsi.

    Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva: Shutterstock

  • Sienet on metsän selkäranka, metsiä ei ehkä näin Pohjoisessa olisi ilman sieniä. Sienten näkymättömissä olevat rihmastot sitovat puut ja monet metsän eliöt toisiinsa.

    Sienillä on myös superkykyjä, joita ilman puut eivät selviäisi: ne pystyvät lahottamaan kuollutta materiaalia ja pistävät ravinteet tehokkaasti kiertoon. Monta sataa miljooonaa vuotta sitten kun lahottajasieniä ei vielä ollut, eloperäinen kuollut materiaali kertyi maanpäälle ja jäi maakerrosten alle puristuksiin. Näin syntyi fossiliset polttoaineet.

    Sienten merkitystä metsälle avaavat suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Helsingin yliopistosta Luomuksesta, Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Annu Ruotsalainen ja luonnonsuojelubiologi Panu Halme Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana Pirjo Koskinen.

    Kuva: Shutterstock

  • Alati kiihtyvässä, älylaitteiden täyttämässä ja multitaskausta edellyttävässä elämässä esiintyy keskittymiskyvyn häiriötilaa, jota kutsutaan nimellä ADT, attention deficit trait. Se muistuttaa oireiltaan ADHDta, mutta on itseaiheutettu tarkkaavuuden häiriötila, josta on mahdollista kuntoutua. Professori Minna Huotilainen kertoo, mistä siinä on kyse ja kuinka keskittymiskyvyn voi elvyttää.
    ADHD ja ADD sen sijaan ovat lääketieteellisesti diagnosoituja tarkkaavuuden häiriöitä, joita yleensä pidetään vain ongelmina ja joiden positiiviset puolet tavataan unohtaa. KT Erja Sandberg kertoo, millaisia voimavaroja adhd tarjoaa työelämässä.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Shutterstock

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä