Metsäradio.

Polttopuun käyttöä on selvitelty

  • 8 min
  • toistaiseksi

Polttopuun käyttöä on taas selvitetty. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksista nähdään, että polttopuun käyttö on edelleen lisääntynyt. Viime lämmityskaudella kului pientaloissa yhteensä liki seitsemän miljoonaa kuutiota polttopuuta. Siitä oli klapela ja halkoja noin kuusi miljoonaa kuutiota ja haketta runsaat puoli miljoonaa kuutiota. Keskimääräinen kuluttaja käytti puuta noin viisi mottia vuodessa. Luke ja Tilastokeskus selvittivät kyselytutkimuksessaan myös sitä, missä puuta poltettiin. Kansalaiset kertoivat, että eniten puuta poltettiin varaavissa takoissa ja uuneissa, noin 30 prosenttia kokonaismäärästä. Saman verran meni puuta erilaisissa klapi- ja hakekattiloissa ja saunan lämmityksessä kului puuta noin viidennes kotitalouden kuluttamasta kokonaismäärästä. Kesämökeillä puuta poltettiin keskimäärin kaksi ja puoli kuutiota. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on saanut haastateltavakseen yliaktuaari Jukka Torvelaisen Lukesta. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Lähetykset

  • ke 8.8.2018 20.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juontajana Juha Blomberg.

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juontajana Juha Blomberg.

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla - juontajana Juha Blomberg.

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juontajana Markus Turunen.

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juontajana Juha Blomberg.

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Klipit

  • Monet ihmiset virkistäytyvät mielellään luonnossa. Sanotaan, että kävely metsäpoluilla piristää, ja ulkoilu ylipäätään auttaa jaksamaan arkisissa askareissa. Entä, jos on todellinen luontoharrastaja. Kokeeko esimerkiksi lintuharrastaja kuntoilevansa liikkuessaan lintujen pesillä, vai pitääkö olla jo erityisen hyvässä kunnossa, että jaksaa liikkua soilla lintujen perässä. Kotkalainen Urpo Koponen on isokokoinen mies. Harva uskoisi, että Urpo kapuaa puuhun kuin orava, ketterästi ja nopeasti. Juha Laaksonen arvuuttelee nyt Koposen maastokelpoisuutta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Mikko Saarelan muistometsäkeräys toteutetaan Luonnonperintösäätiön avulla. Säätiö on toiminut Suomessa jo yli 20 vuoden ajan. Se ostaa lahjoitusvaroin merkittäviä luonnonalueita ja rauhoittaa ne pysyvästi. Minna Pyykkö oli kevättalvisella retkellä Hämeenlinnassa Aulangon luonnonsuojelualueella säätiön toiminnanjohtajan Anneli Jussilan kanssa. He juttelivat hienoista suojelukohteista ja suomalaisten metsärakkaudesta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Tammikuussa kuollut Mikko Saarela oli monipuolisesti lahjakas muusikko. Hän oli myös Eppu Normaali- yhtyeen perustajajäsen, mies joka keksi bändin nimen ja sanoitti monia Eppujen kappaleita, kuten Puhtoiset vesistömme ja Suomi- ilmiö. Vähemmän tunnettua on ehkä, että hän oli myös biologi ja luonnonsuojelija, joka oli mukana mm. puolustamassa Talaskankaan metsäaluetta 1980- luvun lopulla ja biologian ja maantiedon opettajana hän jakoi luontotietoa ja innostusta eteenpäin.
    Minna Pyykkö kävi Ylöjärvellä Akun tehtaalla tapaamassa Juha Torvista ja juttelemassa siitä, minkälainen luontomies Mikko Saarela oli ja miten idea Mikko Saarelan muistometsästä syntyi. Kuva: Tapio Heikkilä

  • Lintuja ruokitaan talvella myös metsissä. Metsäruokintapaikat ovatkin tärkeitä metsätiaisille, tikoille ja punatulkuille. Heikki Kolunen rengastaa lintuja näiltä paikoilta ensin syyspuolella ja toisen kerran lopputalvesta. Näin saa tietoa paikan lajistosta, lintujen selviämisestä ja siitä, miten tiaiset liikkuvat. Pirjo Koskinen pääsi seuraamaan rengastusta Asikkalassa. Kiinni siivekkäät saatiin verkoilla, Heikki Kolusta avusti Tapio Alanko. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Luontoiltaa on tehty radiossa 44 vuotta ja mukaan mahtuu myös vuosia, jolloin ohjelmaa esitettiin myös televisiossa. Metsäradiossa tapasivat vanhan ja uudemman Luontoillan lintuasiantuntijat Seppo Vuolanto ja Juha Laaksonen. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

  • Närhet liihottelevat syksyllä ja talvella pellonlaidoissa ja pihapiireissä, mutta kesäksi ne piiloutuvat tiheisiin kuusikoihin. Huimankirkkaiden pakkasaamujen auringonsäteet herättävät närhet kevätkarkeloihin, joissa puolisen tusinaa lintua loikkii peräkanaa oksalta ja puusta toiseen, naukuu ja visertelee kuin iloiten keväästä. Närhet ja muutkin varislinnut laulavat kuin pikkulinnut, matkivat toisia lajeja ja livertävät joka kerta eri tavoin, mutta närhen laulua kuulee vain läheltä ja hyvällä onnella. Laulullaan närhi kuuluttaa pariutumishaluaan ja erinomaisuuttaan siinä kuin satakieli ja punarinta. Vielä on muutama viikko aikaa seurailla närhen touhuja, kohta metsä ottaa omansa syksyyn saakka. Toimittaja: Pertti Koskimies - Kuva: Bold Stock

  • Hauskin tapa viilettää talvisissa tuntureissa on hypätä sähköläskipyörän selkään. Näin teki toimittaja Hannamari Vallila, jonka eräopas Minttu Heimovirta vei Ylläksen lumisille reiteille. Mutta mikä ihme on tuo sähköläskipyörä, kohta se selviää. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

  • Metsäradiossa vierailtiin Mäntyharjun Kasesmäellä. Juha Laaksonen tapasi eläkkeellä olevan metsurin Paavo Penttisen. Millaisia metsiä ja pakkasia ennen vanhaan Etelä-Savossa oli? Onko metsätöissä ehtinyt aikoinaan tehdä luontohavaintoja. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontosinfonia on ylistys Suomen luonnolle. Elokuvassa luontokuvaus sulautuu musiikin harmoniaan. Panu Aaltion musiikki kuljettaa katsojan Suomen luonnon monimuotoisuuteen kaikkina vuodenaikoina. Musiikin elokuvassa esittää Vantaan viihdeorkesteri ja mukana on 40-hengen kuoro solistinaan Johanna Kurkela. Metsän tarina ja Järven tarina- elokuvien tekijätiimin ja palkitun säveltäjän suurteos esittelee luontokuvauksen helmet elokuvateatteattereissa reilun kahden viikon kuluttua. Elokuvan lehdistönäytös on jo pidetty ja siellä Luontosinfonia elokuvan kuvaajan Teemu Liakan tapasi toimittaja Minna Pyykkö. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Talvikalastus on monelle mieluisa harrastus, tapahtuu se sitten pilkillä tai verkoilla. Aurinkoiset säät houkuttelevat jäälakeuksille vieläkin enemmän väkeä ja kalaretkellä saattaa silloin mennä kokonainen päivä. Tänä vuonna järvien jääkannet ovat olleet hyvin arvaamattomat ja niiden kanssa on saanut olla tarkkana. Ilkka Viljanen on kalastanut eteläisellä Päijänteellä jo vuosikymmenien ajan ja tämän talvikauden suurin arvoitus on se, mihin ja miksi ahvenet ovat kadonneet Etelä-Päijänteeltä? Tuulisen Päijänteen rannalla Salonsaaressa kävi näitä asioita selvittelemässä Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa tutustuttiin Riku Lumiaron ja Juha Laaksosen kanssa metsähiirien elämään. Pitkähäntäisiä hörökorvia on kuulemma viime päivinä ollut espoolaisella lintujen ruokintapaikalla samanaikaisesti useampiakin. Mitenköhän nyt mahtaa olla? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradion studiossa käväisi ohjaaja Minna Dufton, joka tekee parhaillaan dokumenttia Discovery Networks Finlandin kevään 2020 ohjelmistoon ja se kertoo portugalilaisesta jättiaaltojen surffaajanaisesta, Joana Andradesta. Meren aallot Portugalin Nazaren rannoilla ovat megaluokkaa, jopa 30 metrin korkuisia ja äkkiä luulisi että kukaan ei halua mennä tuollaiseen paikkaan. Ohjaaja Minna Dufton on sama henkilö, joka aiemmin teki dokumentin Radiomies. Näistä aiheista hänen kanssaan keskusteli Asko Hauta-aho. Kuva: Manuel Ricardo

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä