Yle Uudizet karjalakse

Halličus on luadinuh muutostu ruavospäityöndämizii koskijah zakonanezitykseh

  • 4 min
  • toistaiseksi

Ruavospäityöndämizii kebjendetäh al kymmenen ruadajan yritykses. Yhteltiedy halličus lyhendäy ruavospäityöndämizen jälgehisty karensiedu 60:h (kuudehkymmeneh) päivässäh. Zakonanezitysty muutettih arvostelukierdämizien jälles. Suomen suurin palkansuajujärjestö SAK ei hyväksy ristikanzahpohjavujan ruavospäityöndämizen kebjendämisty, hos halličus uskaldaugi, gu se ottas ammattiyhtistysliikkehen keräle yt-zakonan uvvistandah. Halličuksen zakonanezitysty vastustettih kolmanpiän suurel zabastoukal.

Suuri policiirikoksen dielonkačondu on algavunnuh Helsingin suvvos.

Viärittäi viärittäy kaheksua suurdu nygösty da endisty policiijohtajua virgurikoksis. Suudittavinnu ollah endine policiiylijohtai Mikko Paatero, keskusrikospolicien piälikkö Robin Lardot da Helsingin narkoutiekkupolicien endine piälikkö Jari Aarnio. Heile vuajitah nellän kuun ehtollistu vangičusnakazaaniedu sit, gu viärittäjän mugah hyö ei valvottu omii tiedolähtehii. Kai viäritetyt kiistetäh nämmä viäritykset.

Liikundu-urokal kuolluon 13 (kolmetostu)-vuodehizen brihačun kuolendan vijannu on olluh harvinaine voimattomus.

Ilta-Sanomat -lehten mugah brihačču oli kuolluh syväinsuonien roinduperäzen vigamuvvostumizen täh. Brihačule rodih voimattomuskohtavus Tiistilän školas Espoos, konzu häi luadi Move-testah kuulujua jygiedy juoksendukoitehtu. Brihačču kuoli bol’ničas. Hänen omahizet saneltih lehtele, gu harvinastu voimattomuttu ei oldu aijemba huomattu tervehyönhuollos, hos brihaččuu oligi konzugi viedy bol’niččah kielenmielettäh.

Läs joga toine suomelaine käyttäy valgienkuvastindu liikkujes pihal pimien aigua, nenga sanou Liikendehturvu.

Puaksumbah kuvastin jiäy käyttämättäh vaigu unohtandua. Muga sanoi läs 60 (kuuttukymmendy) prosentua vastuajis. Läs joga viijes kerdoi, gu ei käytä kuvastindu, kerran ei liiku pimielöis kohtis, kus olis mašinua. Nenga kymmenesvuitti sanoi, gu kuvastin on tartutettu vaigu piälyssobih.

Suomes ei tävvy pädijöi hädäkeskuspäivystäjii.

Vuitti opastujis ei vie opastundua loppussah da vuitti vaihtau alua. Hädäkeskuspäivystäjän opastus ei tuo tarvittavua ruadajua verraten sih, kui äijy opastundan keskevyttäjiä da alan vaihtajua on. Ezimerkikse Uvvelmual Keravan hädäkeskukses ruadajien miärän vajavus jo vaikuttau vastuanduaigah.

Jo kymmenetty kerdua peräkkäi syvyskuu oli tavanmugastu lämmembi, nenga sanou Ilmutiijon laitos.

Lappii luguh ottamattah tämän vuvven syvyskuu oli kai poikkevuksellizeh lämmin. Kuun keskilämbötila oli yhtes kolmessah astehtu korgiembi, migu tavan mugah.

Jovensuus opastutah kaunehkirjalližuon kiändämizeh karjalakse.

Päivännouzu-Suomen yliopistos tuttavutah kaunehkirjalližuon kiändämizen perustehih, kiändäjän ruadoh sego karjalan kiändämizen eričyskyzymyksih. Mulloi Jovensuus on opastuttu eritiemahizien tekstoin kiändämizeh. Piätteniččän algavunnuos kiännösseminuaras pidäy paginua ezimerkikse Muumi-kniigoi karjalakse kiändänyh Natalia Sinitskaja. Tämä on jälgimäine projektan nelläs kiännösseminuaras. Jogahizeh kiännösseminuarah on kuulunuh kolme seminuarukerdua. Opastuksen järjestäy Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen fondu (Koneen säätiö).

Lähetykset

  • la 6.10.2018 15.50 • Yle Radio 1

Jaksot

  • 29.11.2019. Yle uudizii karjalakse. Terveh teile! Olen Hiloin Natoi

    Kai Poštan palvelut terväh suadih järilleh käyttöh, da zabastoukan aigua kerdynyzii työndämizii kerras ruvettih käzittelemäh. Arvivon mugah zabastoukan täh hätkestynnyöt kirjazet, kartit da posilkat tullah suajile hos kui, ga enne Rastavua. Poštukiistan ozapuolet kolmanpiän piästih sobuh Poštan ruadoehtosobimukses, da zabastoukat loppiettihes. 700:ua (seičendysadua) posilkoinlajittelijua koskijas kiistas piästih siirdämäl heijät Paltan piirih.

    Kinkunpastorazvua myös kerätäh taldeheh tänä Rastavangi.
    Razvankerävöčökkehet avatah enne Rastavua K-syömislaukoin yhtevyös, Neste-azemil da erähien kundien jätehyhtivölöin kerävökohtis. Pastorazvua kerätäh pakkaskuun 7. (seiččemendeh) päivässäh.
    Pastorazvu pidäy viijä kerävöčökkeheh kartonvakas, ezimerkikse maidovakas. Razvas luajitah uvvistujua diizelii Nestien jalostuslaitoksel Porvoos. Yhtes razvukilos suavul diizelimiäräl ajat läs kolmie kilometrii.

    Pajtim Statovci voitti iččeh tevoksel Bolla kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindon.
    Valličendan luadinuoh Yleisradivon toimitusjohtajah Merja Ylä-Anttilah syväh vaikutti kniigan čoma kieli. Bolla on Statovcin kolmas romuanu. Finlandia-voitto korrondau nuoren kirjuttajan lykyllizen starinan. Omassah enzimäzel romuanal Kissani Jugoslavia  häi voitti Helsingin Sanomien alguajale kirjuttajale annettavan palkindon. 29 (kaksikymmen yheksä)-vuodine Pajtim Statovci on nuorin kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindon voittai.

    Fil’moin da tv-sarjoin zakonatoi kačondu on roinnuh ylehizekse Suomes, sanou Luadijanoigevuon tiijoitus- da valvondukeskus.
    Yhtistyksen mugah läs 400 000 (nelliäsadua tuhattu) suomelastu kaččou fil’moi libo tv-sarjoi zakonattoman ladavuksen libo kohtinazen toiston kauti kuuluguh.
    Pohjazien mualoin lujembat piruatat lövvytäh viegi Ruočis, kus joga viijes luadiu nenga. Danies da Norvegies miäry on kui Suomesgi joga kymmenenden kohtas.

    Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistys on pidänyh omassah enzimäzen perustandukerähmön Turrus suovattan 16. (kuvvestostu) kylmykuudu. Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša on evunvalvondu- da kul’tuurujärjestö, kuduan tarkoituksennu on eistiä edehpäi, kehittiä da nostua nägövih karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua, tugie karjalazien nuorien kieli- da kul’tuuruidentitiettua, kielen elvytysruaduo da eistiä edehpäi kielellisty yhtenverdažuttu Suomes. Yhtistys organizuiččou monipuolistu kul’tuururuandua nuorižoh niškoi, ottau ozua yhteskunnallizeh paginah, luadiu tiijoittamistu da on yhtesruavos muijien yhtehsyndyjien järjestölöinke da organizacielonke.

    Lietsu-hotelli avuau omat veriät da ukset Jovensuun keskilinnas iččenäžyspäivänny.
    Hotellih niškoi on kohendettu tilat vahnah Poštutaloih Randukavul. Lietsus löydyy 31 (kolmekymmen yksi) pertii keitändypertilöinke. Hotellis on nägövis karjalažuttu. Äijil hotellipertilöil on karjalankielizet nimet, ezim. Lujat karjalazet, Linduine, Sildazet da Ruokittu perti. Joga nimen tagan on migi oma starin.

  • Posilkoin suamizesgi on olluh hätkestymisty. Ruadajii evustai Poštu- da logistiekkualan unionu PAU sego ruavonandajua evustai Palvelualoin ruavonandajat Palta kaiken sygyzyn ollah nevvoteltuhes Postin ruadajien palkois da ruadoehtolois.

    Suomi suau EU-komissies huomahtuksen julgizien menoloin kazvandas.
    Komissien mugah tulien vuon Suomen julgizet menot vikse kazvetah liigua. Komissii yhtelläh ei pie Suomen talovuon tilandehtu ylen pahannu. Lujevus- da kazvusobimuksen novvattamattah jätändäs komissii huomavuttau sežo Belgiedy, Ispuaniedu, Franciedu, Italiedu, Portugaliedu, Sloveniedu da Slovakijua.

    Kogo Suomes školat nygöi muutetah omii Rastavan pruazniekan pidoloi.
    Vijannu on abulasoigevusaziimiehen piätös, kuduan mugah kaikile opastujile tarkoitettuu Rastavan pruazniekkua ei sua pidiä kirikös. Ylen kyzelyn mugah piätöksen täh on roinnuh muokkavustu enne kaikkie pienil paikkukunnil, kus kirikkö voibi olla ainavo pättävy pidokohtu. Sen sijah suuril paikkukunnil kirikön käytändän pruazniekkukohtannu on heitetty jo aijemba.

    Ruaduo ruadajien gimnuazielazien miäry kazvau.
    Školatervehyskyzelyn mugah läs joga viijes gimnuazielaine algau ruadua jo enne täyzi-igähistymisty. Ruavonruandu gimnuazies opastundan rinnal on alalleh ližennyh jälgimäzen seiččemen vuvven aigua. Tutkimukses nuorien ruadoh käyndiä on sellitetty paiči muudu gimnuazien opastundan menoloin kattamizel.

    Antibiotiekoin käyttö Suomes on vähennyh iellehgi.
    Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen statistiekan mugah antibiotiekoin kulutus on vähennyh läs viijen prosentan vuozivauhtii jo kaheksan vuvven aijan. Muijal Euroupas antibiotiekoin käyttö on pyzynyh endizelleh. Sen sijah äijile eri antibiotiekoile vastustusmaltajat bakteriet ollah roittu ylellizikse sežo Suomes. Niilöin miäry on meil yhtelläh selgiehgi pienembi, migu muijal Europas.

    Erähät taidomuzein Ateneuman tevoksis ollah moizet muriet, ga ei net voija kestiä enämbiä ilmua da valgiedu.
    Ateneum jouduu pidämäh kanzallizii uardehii varastos, gu net ei hävittäs kogonah. Bumuagutevokset säilytäh puaksuh pahem, migu kangahale mualatut. Murieloi bumuagutevoksii voijah vardoija mingi verran andamal valgiedu väi vähäzen.

    Täl nedälil Suomes on pruaznuittu miehien jalgumiäččyjoukkovehen enzimästy arvoturniirusijua.
    Nedäli tagaperin Huuhkajat piästih Euroupan čempionuatan kižoih voittamal Helsingis Liechtensteinan. Tossargen kanzanpruazniekku vedi Helsingin kanzalastorile tuhanzii suomelazii faniloi.

    Karjan kielen päiviä pietäh tuliel nedälil kolmanpiän 27. (kahteskymmenes seiččemes) kylmykuudu.
    Suomes Karjalan kielen päiviä pruaznuijah jo nellätty kerdua. Karjalan Kielen Seuran aloittehes roinnuon pruazniekkupäivän taga-alal on Tazavallan prezidentan Tarja Halozen vuvvennu 2009 (kaksituhattu yheksä) annettu azetusmuutos, kudamas karjalan kieli enzimästy kerdua miäriteltih Suomen ei-alovehellizekse vähembistökielekse. Pruazniekkupäivän hyväkse Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksen Auran restoranas da Agoran koufeičuppuzes syömislistat on kiännetty karjalakse. Toven ruaduo karjalan kielen eistämizekse edehpäi on ruattu ymbäri vuvven. Ezimerkinny täs on mulloi käymäh pandu valdukunnalline karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogrammu, kudaman hantuzis ezimerkikse jovensuulazet lapset ollah voidu suaja päivykodilois karjalan kielen opastustu.

  • Zabastoukku voibi kestiä nelli nedälii, ei roinne tulostu nevvottelulois ruadoehtosobimuksih näh. Kiistu koskou ruadoehtosobimuksen muutostu. Ruadajienpuolen arvivon mugah planiiruitut muutokset alendettas palkoi kai kymmenel prosental. PAU:n mugah ruadoehtoloin heikendämine koskis sežo lomii, vällii da väliaigukäytändölöi. Zabastoukku on keskevytännyh kirjazien juandan ližäkse sežo poštan päivyjuandas olijoin lehtilöin suamistu.

    Naizien eläkkehet ollah keskimiärin viijesvuittii pienembät, migu miehien eläkkehet, nenga sanou Sociali- da tervehysministerstvan uuzi raportu.
    Raportan mugah sugupuolien keskeine eläkehero on pienennyh kahten jälgimäzen vuozikymmenen aigua, ga yhtelläh hil’l’ah.
    Ero sualoitazos äijäl vaikuttau sugupuolien keskeizeh eläkeheroh. Perehvällien ebätazaine jagavumine naizien da miehien keskes, da enne kaikkie pitkät kodihoijontugiaijat suurendetah sualoi- da eläkeheruo.

    Suomelaine puaksumbah piädyy maksohäirivömerkičendän täh vaigevuksih kaičusdengoin suajes.
    Maksohäirivömerkičendät voijah estiä libo vähimyölleh vaigevuttua ezimerkikse kodistrahoukan libo mašinan kaskostrahoukan suamistu. Yksittäine maksohäirivömerkičendy yhtelläh harvah on estämäs kaičusdengoin suamistu, ga suavun strhoukan syväindö voibi olla pienembi libo kaičusmaksot pidäy maksua ennepäi. Maksohäirivömerkičendy on piäl 380 000 (kolmelsual kaheksalkymmenel tuhandel) suomelazel.

    Peitoči kalastetul ylen varavonalazel Saimuan järvilohel nygöi on korgei hindu.
    Suvvon piätöksen mugah peitočikalastai enzimästy kerdua roih maksamah valdivole enäm seičendy da puoldu tuhattu euruo yhten rauhoitetun Saimuan järvilohen suamizes. Mies sai Lieksankoskes razvuevällizen järvilohen. Dielos tiijustettih, konzu kalaniekku iče saneli sih näh somes. Pandu štruaffu on ennakkotapahtus, kudai perustahes uudeh kalastuszakonah. Zakonas razvuevälline Saimuan järvilohi on korvavusarvon mugah kaikis kallehin kala.

    Turvalližus- da hiimiekalivirrasto Tukes on käskenyh ottua iäres myödävis tatujiiruičenduvärilöi, sendäh gu niilöis on löytty tervehyöle pahoi ainehii.
    Nengomii ainehii löyttih Tukes:an luajitettulois testois läs joga toizes tatujiiruičendu- da kestopigmentuväris.
    Tukes on olluh yhtevyös värilöi myödävien yrityksienke da käskenyh niilöile ottamah iäres myöndäs varaittavikse tovestetut tuottehet.

    Yksi piäl 1,8 (yhten pilku kaheksan) miljonan euron vuitti Siilinjärven elokuun rekordusuuruzes Eurojackpot-voitos on tässähgi vie ottamattah, nenga sanou Veikkaus.
    Dengoi voibi tulla ottamah Veikkauksen piäkontorah Helsingis vaigu voittai iče. Voittajua on opittu eččie äijän kerdua mennyt kuun aigua. Yhtelläh häi ei ole vastannuh yhtevyönottoloih.

    Legendarine Hassisen Kone -yhtyveh tulou järilleh tulien kezän.
    Yhtyveh ozutteleh alguperäzenny joukonnu omas kodilinnas Jovensuus sego Seinäjoven Provinssis da Tamberen Ratinas. Järillehtulendu roih 40 (nellikymmen)-vuozipruazniekan kunnivokse. Jovensuus perustettu Hassisen Kone otti omassah nimen paikallizes koinkonehyritykses. Se voitti keviäl 1980 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen) rockin SM-kižan da kerras rodih suomelazen uvven uallon yhtekse parahakse yhtyvehekse.

  • Kolmanpiän tulli saneli, gu on käyttänyh viäriä val’uutan
    vaihtokursua vuvven 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) oraskuus algajen tämän
    vuvven heinykuussah. Hairavo koskou läs 960 (yheksiäsadua
    kuuttukymmendy) tuhattu tullavustu. Tulli on pakinnuh prošken’n’ua täs
    hairavos. Tullavusjohtajan Jarmo Räikön mugah järillehmaksandat opitah
    algua mahton mugah teriämbäh. Tapahtuksien suuren miärän da EUzakonoin täh kai tapahtukset kačellah loppussah vaste tulien vuvven aigua.

    Parluementupuolovehis vaigu vihandat da hurualistoliitto kannatetah
    kanzallistu lendoveruo. Tämä selgeni Uutissuomalaizen kyzelys puolovehien
    paginanvedäjile. Kyzelyh vastattih kai kaheksa parluamentupuolovehtu. Sen
    sijah EU:n suuruttu lendoveruo ni yksi parluamentupuoloveh ei vastusta
    kogonah. Pahem muidu sih kohtavuu keskusta. Suomeh
    matkuniekkukohtastu lendoveruo vuadii kanzalasaloiteh on eistymäs edehpäi
    parluamentah.

    Tervehyskonsernu Mehiläinen ostau sociali- da tervehyönhuollon palveluloi
    tuottajan Pihlajalinnan.
    Tossargen Mehiläinen da Pihlajalinna allekirjutettih yhtistymissobimuksen.
    Pietyn kaupan mugah Pihlajalinna lähtöy iäres Helsingin biržaspäi.

    Kyzelyn mugah kaksi kolmes SAK:lazes luottamushengilöis on vastannuh
    omas ruadokohtas alkohol’an käyttöh yhtyjiä probliemua. Ruadoh viegi tullah
    pohmel’l’as libo humalas da toiči jiäjäh tulemattahgi. SAK:n azientundiiliägäri
    Kari Haring yhtelläh huomavuttau, gu vastavukset voijah kuvastua pitkembän
    aijan tilandehtu, ei vältämättäh juuri nygösty tilua. Läs 80
    (kaheksalkymmenel) prosental ruadokohtis nygöi käytös on mittuinetahto
    päihtehprogrammu. Kyzelyh vastai läs 850 (kaheksuasadua viittykymmendy)
    liiton aloil ruadajua luottamushengilyö da ruadosuojeludeleguattua.

    Dorogoin talvihoidoh tänä talven käytetäh aijembua enäm dengua, nenga
    sanou Väylävirasto. Talvihoidoh käytetäh läs 117 (sadua seičendytostu)
    miljonua euruo, mi on nenga kuuttu miljonua euruo enäm, migu mulloi talvel.
    Talvikunnospiendän hoidokluassoi nostettih mennyt vuvvenvaihtos äijil
    dorogoil. Läs 90 (yheksiäkymmendy) prosentua liikendehes menöy nygöi
    korgiembien talvihoidokluasoin dorogoil.

    Perindöllizet lihataloit vie lujembah pyrritähes sežo kazvospohjazien
    tuottehien markinoile. Uuzii kazvos- da veganizii tuottehii tulou assortimentah
    raviedu vauhtii. Objektannu ollah segasyöjät libo toizin sanoin fleksusyöjät,
    kuduat vaihtetah ruskiedu lihua endisty enäm kazvoksih, kanah libo kalah.
    Ezimerkiske Atria mulloi toi markinoile vuitilleh veganizen tuotehsarjan da
    Pouttu ei muga ammui veganizet tuottehet.

    Pahas kunnos olii vahnu ristikanzu kuolou luunkatkuandan jälgehizenny vuon
    tovennägözembäh, migu parembas kunnos olii vahnu. Hyvä lihasvoimu da
    astunduvauhti parandetah tilandehtu selgiehgi, tovendetah Jyväskylän
    yliopistos luajitus tutkimukses. Luunkatkuandat vahnoil ristikanzoil ollah
    ylehizet, da net viijäh paiči muudu tervehyön pahenemizeh sego
    enneaigahizeh kuolendah.

  • Eläkehturvukeskuksen mugah mulloi vahnuseläkkehele lähti läs 8 000 (kaheksuatuhattu) hengie vähem, migu iellizenny vuon. Uvvistukses vahnuseläkkehen igäraja nostettih kolmel kuul. Halličuksen talovuspoliitiekku luadiu pohjan ruavolližusstehen nostandah da ruavonruadajien miärän kazvandah.

    Läs 70 (seiččemenkymmenen) suuritulohizen suomelazen mennyt vuvven verotiedoloi ei anneta kohti mediele, sanou Talouselämä.
    Nenga roih sendäh, gu suuritulohizet ollah vastustettu omassah tiedoloin andamistu da Verohallindo on hyväksynnyh tämän. Enäm 100 000 (saduatuhattu) euruo suannuot suomelazet nygöi ollah enzimästy kerdua maltettu estiä iččeh tiedoloin andamistu. Pienembii verotiedoloi Verohallindo ei työnnä kohti mediele. Kai verotustiijot yhtelläh ollah viegi julgizet da niidy voit eččie verotoimistos.

    Muahmuuttovirrasto oppiu lyhendiä omii kačonduaigoi automaciel.
    Virrasto sežo tahtos, gu automacien ližiändy lubaprocessoih vähendäs tarvehtu kävvä virrastoh. Automacien suuren ližiändän täh pidäy sežo zakonuagi muuttua. Zakonanezitys muahmuuttohallindon hengilötiedoloin kačondas ongi parluamentas kačeltavannu.

    Norvegielazes sijoittajas Petter Stordalenas roih matkanorganizuiččijan Tjäreborgan uuzi omistai.
    Stordalen ostau Ving-konsernan, kuduah kuuluu sežo Tjäreborg. Tjäreborgan Britanielaine emäyhtivö Thomas Cook rodih bankrotakse syvyskuul. Tjäreborg tiijoitti, gu jatkau ruandua yhtes Thomas Cookan muijien pohjasmualazien tytäryhtivölöinke. Norvegielaine Petter Stordalen on hotellimagnuattu da miljarderu. Häi omistau paiči muudu Nordic Choice Hotels -verkon.

    Helsingin keskikirjastuo Oodua äijäl suavaijah iellehgi, da kirjastoloin käyndymiäry kazvau ruttoh.
    Mullozeh vuodeh verraten kazvandua käyndymiäräs on kai läs 50 (viittykymmendy) prosentua. Käyndymiärien kazvandu sellitetäh läs kogonah Oodal. Toizih kirjastoloih tänä vuon on olluh käydiä kaikkiedah läs prosentua enäm, migu mulloi. Helsingin kirjastoloih syvyskuun loppussah oli nenga 6,8 (kuuzi pilku kaheksa) miljonua käyndiä. Vuozi tagaperin miäry oli läs 4,7 (nelliä pilku seičendy) miljonua.

    Prezidentan iččenäžyspäivän vastahotandan tiemannu tänä vuon on tiedo da yhteskunnalline pagin.
    Prezidentu Niinistö da hänen mučoi Jenni Haukio tahtotah huomavoja vastahotandas ristikanzoi da institucieloi, kuduat omal ruandal eistetäh edehpäi uskottavan tiijon välittämisty da yhteskunnalistu paginua. Prezidentu da hänen mučoi kučutah Prezidentanlinnah läs 1 700 (tuhattu seičendysadua) arvospiettäviä suomelastu.

    Jo seiččemetty kerdua peräkkäi Yle Areena on Suomen kaikkii arvostetumbi verkobrendu.
    Talovustutkimuksen luajitun tutkimuksen mugah kai 92 (yheksäkymmen kaksi) prosentua suomelazis tiedäy Areenan brendan. Toizel sijal on Ilmutiijon laitos da kolmandel Kanzallizen tervehysarhiivan Kanta.fi. (Kanta čökeh fi). Tutkimukses arvivoittih 150 (sada viizikymmen) kodimualastu da ulgomualastu verkobrendua. Kymmenen parahan joukos oldih sežo Yle sego Elävy arhiivu.

    Euroupan nevvoston nevvuo andai komitiettu vuadiu Suomes effektiivizembiä ruandua karjalan kielen elvyttämizekse da kehittämizekse. Virguniekoile pidäs ezimerkikse eistiä edehpäi karjalan kielen opastustu školis. Ylen karjalankielizii uudizii nevvosto pidäy tärgielöinny da toivou, gu uudistaričendua ližättäs.

  • Tämä tiijustettih saldatoin kyzelys. Kyzely piettih Karjalan Briguadas Vekaranjärvel sego Santahaminas Kainuun Briguadas.
    Enne kaikkie n’uustotabakan käyttyö varuskunnis opitah suaja vähenemäh, sendäh gu se puaksuh nägyy ymbäristös huonoh luaduh.

    Soten kuadumine on hillendännyh perustervehyönhuollon digipalveluloin kehitysty.
    Sotedigikehitysyhtivö on ruadanuh soten kuadumizen da halličuksen vaihtumizen jälles siästötulel. Iellizen halličuskavven aigua perustetun kehitysyhtivön ruavonnu on tuottua uuttu sote-tehnolougiedu kaikkih suomelazih niškoi. Sen kehitetys Oma olo -verkopalvelus keräl on yhtelläh vai vuitti kunnis.

    Kyzyndy tehnolougiitevolližuos on vähenemäs.
    Läs kaksi kolmasvuittii alan tevolližusyrityksis sanelou, gu uuttu tilavustu on roinnuh vähem da taričuspakičuksien miäry pienennyh äijälgi.
    Tehnolougiitevolližuon toimitusjohtai Jaakko Hirvola kehoittau piättäjii teriämbäh kyskemähes kehitykseh. Hirvola mustoittau, gu ezimerkikse ruadoperäzen muuton ližiändytarbehes on paistu jo hätken.

    Äijät muamat ollah vastuollizet lapsien hoidamizes yöt-päivät.
    Enäm 1 500 (tuhattu viittysadua) vahnembua saneli Ylele, kui jagahes lapsien hoidovastus yölöil. Vahnembis suaduloin vastavuksien perustehel äijät muamat otetah vastuon lapsien yöhoijos. Erähii se yhtelläh abevuttau libo kai suututtaugi. Täs tiemas voit lugie ližiä saital yle.fi (yle čökeh fi).

    Ruavolližus on iellehgi kohenemas.
    Statistiekkukeskuksen mugah ruavolližusasteh jälgikuul nouzi 72,8 (seiččemehkymmeneh pilku kaheksah) prosentassah. Syvyskuul ruavonruadajua oli 40 000 (nelliäkymmendy tuhattu) enäm, migu vuottu aijemba. Mennyt kuul ruavottomus väheni da ruavottomusasteh pieneni al kuudeh prosentassah, mi on 0,4 (nol’a pilku nelliä) prosentuyksikkyö vähem, migu vuozi tagaperin.

    Vihandat ollah piätetty heittiä oman Vihreä Lanka -puolovehlehten rahoittamizen.
    Vihandoin puolovehhalličuksen luajitun piätöksen mugah puoloveh enämbiä ei jatka lehten finansiiruičendua sen jälles, konzu nygöine sobimuskauzi lopeh vuvvenvaihtos. Vihandat ollah Vihreä lanka -lehten suurin finansiiruiččii. Puolovehen mugah piätös vikse viey lehten ilmahpiästämizen lopendah.

  • Halličus varustau täh tarkoitukseh 70 (seiččiekymmen) miljonua euruo tulies vuvves algajen. Nämmien dengoin avul kunnat voijah ezimerkikse parandua hoiduo sego palkata uuzii liägärilöi. Omas halličusprogrammas Rindien halličus uskaldi 1 000 (tuhat) uuttu liägärii, gu rahvas piästäs hoidoh seiččemes päiväs. Nygöi al puoles tervehyskeskuksis piäzet hoidoh nedälis.

    Enimät suomelazis ollah sidä mieldy, gu valdivole pidäs oppie hillendiä linnalastumistu.
    Talovustutkimuksen kyzelyn mugah piäl puolet vastannuzis oldih sidä mieldy, gu valdivol pidäs hillendiä eländykohtien keskittymisty linnoih. Yksisama, kui i mengäh linnalastumiskehitys, oli Pohjas- da Päivännouzu-Suomes eläjile keski-ijän ylitännyzile naizile. Talovustutkimuksen kyzelyh vastai enäm tuhattu suomelastu.

    Valdivo andau tugie Kuopion školasurman jälgihoidoh.
    Tugeh näh Kuopion linnu varustau ezityksen sit, mih se tahtos dengat käyttiä. Tugipakiettu terväh roih valmis. Linnan pluanois on käyttiä dengat školien opastujienhoidoh da tervehyönhuoldoh niškoi. Pidäs suaja ližiä školakuruattorua da psihoulogua. Kuopion linnan arvivon mugah školasurman jälgihoido maksau sadoi tuhanzii euroloi.

    Armiiaigu voibi uvvessah nostua nägövih aijembat školakiuzuandukogemukset.
    Saldatoin kyzelyt ozutetah, gu školakiuzuandua tirpanuot keskevytetäh sluužban armies puaksum, migu heijän dovarišat. Saldatakse roih joga vuottu enäm 20 000 (kahtukymmendy tuhattu) hengie. Heis nenga 3 000 (kolmetuhattu) keskevyttäy sluužban. Läs puolet keskevytyksis roitah mielentervehyön libo ičenviendän probliemoin täh.

    Helsingin yliopiston opastujien restoranat kogonah kieldävytäh lehmänlihan käytös ilmastovijoin täh.
    Tulien vuvven tuhukuus algajen yliopastujienkunnan omistukses olijat UniCafe-syöndykohtat heitetäh lehmänlihan varustamizen murginakse, eigo ni koufeilas tarittavis syömizis da pastoksis sidä enämbiä rodei. Tämä vähendäy restoranan ruandan täh roittavua hiilijallanjälgie 11 (yhteltostu) prosental vuvves. Yliopastujienkunnan restoranat joga päiviä myvväh läs 10 000 (kymmendytuhattu) murginua.

    Ylen Muuminotko-animaciisarju on voittanuh merkittävän tv-alan palkindon Francies.
    Tove Janssonan huahmoloin ymbäri luajittu sarju sai parahan animoitun lapsienprogramman palkindon MIPCOM-jarmankal Cannesas. Pagin on Euroupan suurimas tv-alan kaupallizes pivos. Muuminotko jatkuu tulien vuvven allus.

    Syväinvezien kalasualehen miäry on pienennyh.
    Luonnonvarakeskuksen mugah ammattikalaniekat mulloi pyvvettih syväinvezis piäl miljonua kiluo kalua vähem, migu iellizenny vuon. Sualehen pienenemine rodih piäozin sendäh, gu nuotal pyvvetyn riäpöin miäry oli vähennyh. Pahat jiät talvel vaigevutettih nuotal pyvvändiä paiči muudu päivännouzupuolises Suomes da Sadakunnas. Riäpöi on pyzynyh iellehgi syväinvezien arvokkahembannu sualiskalannu, ga kuhasualehen arvo jo on lähäl sidä.

    Saimuann’orpan kandu on lujennuh.
    Meččyhalličuksen mugah Saimual nygöi eläy 410 (nellisadua kymmene) n’orpua. Lajin vardoičuksen puoles miäry on hyvä viesti: 400 (nellänsuan) n’orpan välitavoiteh piäzi yliči kuuttu vuottu aijemba, migu oli planiiruittu. Tänä vuon Saimual rodih 88 (kaheksakymmen kaheksa) n’orpanpoigastu. Kannan kazvandah kaččomattah saimuann’orpu iellehgi on ylen varavonalaine.

  • Hos ruadoyliväzymysty on tutkittugi äijän, ga sen tunnistamine aijoin aijal on Ruadotervehyslaitoksen mugah iellehgi jygei dielo.
    Verekses tutkimusprojektas Ruadotervehyslaitos testiiruiččou uuttu metodua ruadopaikoin da ruadotervehyshuollon käyttöh niškoi. Yhteltiedy opitah sellittiä aijembua uskottavembah, äijygo suomelastu suau ruavos yliväzymysty.

    Tossargen Pohjas-Savon paikallizes suvvos Kuopios algoi suuren taidoviärendödielon kačondu.
    Kuopiolastu puarua viäritetäh kaikkiedah läs kolmeskymmenes rikokses. Puaru möi ezimerkikse Valamoin manasteris pietys myöndyozuttelus moizii taidotevoksii, kuduat specialistoin mugah oldih ihan arvottomat koupiet.

    Ylen sellityksen perustehel lapsienvardoičuslaitoksis löytyt vijat ollah äijiä suurembat.
    Alovehhallindovirrastot da parluamentan oigevusaziimies ollah jälgivuozien aigua oijendettu vähimyölleh 50 (viittykymmendy) lapsienvardoičuslaitostu da ammatillistu perehkodii, kudamis on nähty vigua. Tässäh julgi on paistu vaigu sen-tämän lapsienkoin probliemoih näh. Vijat ollah koskiettu lapsienvardoičuszakonan, lapsen ristikanzan- da perusoigevuksien rikkomistu sego dokumentiiruičendua.

    Suomi on pyzynyh 11. (yhtendeltostu) sijal World Economic Foruman kilbumaltoverdailus.
    Suomen kozuriloinnu oldih talovuon lujevus da instituciet. Enne kaikkie Suomen sijoitustu painoi markinoin pieni kogo. Enzimäzele sijale verdailus nouzi Singapore. Yhtysvallat oldih toizel sijal. Pohjazis mualois Ruočin sijoitus oli kaheksas, Danien kymmenes da Norvegien seiččemestostu. Verdalus oli 141 (sada nellikymmen yksi) muadu.

    Suomelazet matkuniekat ruvettih tuomah muah vähästy enäm sigariettua, migu enne. Toizielpäi n’uustotabakan tuondu on vähennyh.
    Tämä tiijustettih virguniekoin da alan toimijoin luajitetus pagizuttelututkimukses, kuduas sanelou valdivovaroinministerstvu.
    Tutkimuksen mugah suomelazet matkuniekat vuvven aigua tuodih muah läs 370 (kolmiesadua seičendykymmendy) miljonua sigariettua, mi on kolmie prosentua enäm, migu vuottu aijemba. N’uustotabakkua tuodih nenga 16 (kuuzitostu) miljonua vakkastu, mi tarkoittau 13 (kolmentostu) prosentan vähenemisty.

    Kägöintäilöin miäry on liženemäs Turrun yliopiston tutkimuskohtehis.
    Tänä kezän kägöintäilöi on tutkittu muastokohtehien ližäkse Turrun da Helsingin linnanpuustolois. Kägöintäit ollah aktiivizet pakkazissah, sendäh maksau eččie niidy omal rungal da kodielättilöis vie nygöigi. Tuliel kezäl tutkimus levenöy Jyväskyläh, Tamberele, Jovensuuh da Ouluh. Tutkiidohtoru Jani Sormunen viegi löydi kägöintäidy Turrun Ruissalos.

    Arhitektuuran Finlandia-palkindon on voittanuh Helsingin Käbyläs sijaiččijan Madotaloin peruskohendus.
    Vuvvennu 1951 (tuhat yheksäsadua viizikymmen yksi) nostettu Madotaloi on linnan vuogrutaloi da yksi arhitektoran Yrjö Lindegrenan suurembis ruadolois. Peruskohenduksen planiiruičendas vastai Mona Schalin. Vuottamattoman voittajan valličči kuvataidoilii, kirjuttai Hannu Väisänen. Väisäzen mieles Madotaloi on suomelazen arhitektuuran helmii, da sen pellastandah pidi suurdu ammattimaltuo da lujuttu. Ehoitetunnu palkindonsuajannu oli sežo Helsingin keskuskirjasto Oodi.

  • Savon ammattiopiston opastui hyökkäi monih ristikanzoih tossargen puolenpäivän aigua opastundulaitoksen huonuksis, laukkukeskukses Hermanas. Nuori briha käytti sabl’ua. Hyökkävykses kuoli nuori neidine sego sattavui yheksä hengie. Policii azetti luadijan ambumal händy. Ebäilty on vuvvennu 1994 roinnuh Suomen kanzalaine, eigo hänel ole aijembua rikostaga-alua. Miesty ebäilläh tapandas da äijis tapandanopindois.

    Kuopion školahyökkävyksen täh kogo Suomes piettih nellänpiän flaguloin surunostandupäivy.
    Flaguloin salgohnostandah otettih ozua paiči muidu valdivon virrastot da laitokset. Kuopios on organizuittu kriizissuabuu veriteguo pöllästynnyzile ristikanzoile. Ezimerkikse Savon ammattiopisto on tarinnuh paginabuu kaikil kampuksil. Ruskien Ristan omatahtozet sežo ollah tarittu rahvahale hengisty tugie.

    Suomen rahvahanlugu kiändyy alahpäi kahtentostu vuvven peräs, nenga sanou Statistiekkukeskuksen rahvahalistoennusteh.
    Rahvahaliston vähenemine roih sendäh, gu suomelastu kuolou enäm, migu rodivuu. Rahvahalistokaduomistu nähtäh enäm niilöis kunnis, kuduat sijaijah loitton kazvukeskuksis. Nenga enäm eläjiä menettäy Keski-Suomes sijaiččii Kivijärvi da Pohjas-Karjalas sijaiččii Ilomanči. Kundien eläjienlugu vähenöy ennustehen mugah piäl kolmasvuitil vuodessah 2040 (kaksituhattu nellikymmen).

    Ruadajien vajavuon syvendymine vikse rubei taittumah.
    Ruadajua iellehgi ei tävvy sociali- da tervehyönhuollos. Enne kaikkie kunnis on vajavuttu liägärilöis, socialiruadajis da lapsienpäivykodiopastajis. Sen sijah srojimisalal Ruado- da eloikeinotoimistoloin ammattibarometran mugah ruadajua löydyy parem. Srojimisyrityksile on olluh kebjiembi löydiä ruavonjohtajua, srojimisruadajua da ravvanjuottajua.

    Halličus oppiu haldivoija suomelazien velgavundua.
    Valdivovaroinministerstvan ruadojoukko ezittäy, gu koditalovuksien laihinoin suurin miäry sivottas vuozituloloih. Kaikkien laihinoin miäry suas olla enindäh 4,5 (nelli pilku viizi) kerdua koditalovuon vuozibruttotuloloin verran. Ližäkse fatierulaihinan järillehmaksoaigu suas olla enindäh 25 (kaksikymmen viizi) vuottu. Ruadojoukko ehoittau rajoituksii sežo taloiyhtivölaihinoih.

    Ilmuvoimien tämänvuodine piäsodaharjaitus Ruska korgonou lähipäivinny.
    Harjaitus algoi tossargen da lendotoimindu on olluh ravei piätteničäs algajen. Harjaitukseh ottau ozua enäm 50 (viittykymmendy) lendokonehtu da läs 4 500 (nelliätuhattu viittysadua) hengie, kudualois nenga puolet ollah rezervalazet. Suomelazien lendokonehien ližäkse harjaitukseh ottau ozua aijembien vuozien luaduh sežo lendokonehtu Ruočin ilmuvoimispäi. Harjaitus lopeh tulien tossargen.

    Varavonalazien kaloin elostu nygöi voit kaččuo suoras lähetykses.
    Ymbäristöjärjestö WWF on avannuh omal saital uvven Luondoliven, kuduas kačotah järvilohtu. Järvilohet ollah vie saimuann’orpuagi varavonalazembat. Kameru sijaiččou Suvi-Karjalas Rautjärven Hiitolanjovel. Luadogah laskijas joves eletäh suomen ainavot luonnon järvilohet.

    Enzimästy lundu jo on nähty.
    Ilmutiijon laitoksen mugah Utsjovel Kevon kaččonduazemal mennyt nedälin pyhänpiän miärättih lumensyvytty kaksi santimetrii. Syvyskuun lopul enzilundu panou tavan mugah Pohjas-Lapis. Suvizes Suomes enzimästy lundu panou tavan mugah vaste kylmykuul.

  • Nenga tovendetah halličuksienvälizen ilmastodiskussiijoukon IPCC:n suures raportas.
    Suomes ilmastonmuutos lyhendäy lumitalviloi sego vaikuttau Baltiekkumeren
    ekosistiemah. Jälgimäzien vuozikymmenien aigua Baltiekkumeri on lämmennyh kui muutgi
    meret. Ližennyöt vihmat da lumenpanot ollah sežo vähendetty meren suolanmiäriä.
    Muutokset voijah olla pahat vuitile meren elättilöis da kazvilois.

    Laivanmotoroi da voimaloi varustai Wärtsilä algau suuret yt-nevvottelut.
    Suomes yt-nevvottelut koskietah kaikkii yhtivölöi da toimipaikkoi luguh ottamattah Vaasan
    tuotandon ruadajii. Mennyt nedälil Wärtsilä andoi tulosvaraituksen talovustilandehen
    pahenemizen täh. Yhtivön tavoittehennu on vähendiä Suomes kai 200 (kaksisadua)
    ruadopaikkua.

    Lihan kogonaine kulutus vähenöy Suomes tänä vuon, nenga ennustau Pellervon
    talovustutkimus.
    Počinlihan kulutus on olluh pienenemäs jo hätkembän, ga ennustehen mugah sežo
    lehmänlihan syöndy tänä vuon vähenöy da siibikarjanlihan kulutuksen kazvandu azettuu.
    Lihan kulutuksen vähenendäh vaikuttau paiči muudu kazvipohjazien lihakorvikkehien
    myödäväkse tulendu sego tervehys- da ymbäristötiijustamizen liženemine
    kulutuspiätöksis.

    Ruadoigähizien sangevus on iellehgi tulemas ylellizembäkse.
    Piäl 30-(kolmenkymmenen) vuvven täyttänyzis suomelazis vaigu joga nelläs ei ole sangei.
    Muailman tervehysjärjestön tavoittehennu on, gu sangevuon da diabietan liženemine
    azetuttas vuodessah 2025 (kaksituhattu kaksikymmen viizi). Nygöi nägyy, gu Suomele roih
    jygei suavuttua tädä tavoitehtu.

    Nuoret ei suaja täytty da effektiivisty seksualikazvatustu.
    Vereksen kyzelyn mugah läs joga viijes yläškolaniekku nimidä ei käytä sugupuolitaudiloin
    da kohtužuon estämizeh. Se unohtuu enne kaikkie brihoil. Paras dielo olis avvonaine da
    hyvä opastus. Nuoret iče tahtottas ilmastu libo huogehembua eständymetodua.

    Gor’a on suamas oman taudiluokituksen.
    Nygöi lähäzen kuolendan täh roinnuttu ruadomaltamattomuttu kačotah ruadoelokses
    konzu kuigi. Kengi suau palkallistu voimattomuslomua, kengi maksau päivät
    ruavottah iče. Tulieloin vuozien aigua Suomi ottau käyttöh uvven taudiluokituksen, kuduas hätken
    kestänyöle gor’ale roih oma diagnozu. Yhteltiedy moizes gor’as roih uvven luokituksen
    mugah taudi, kuduah voit suaja hoidoabuu da voimattomuslomua. Ruton gor’an
    voimattomuslomakäytändölöi uuzi taudiluokitus ei kaččele.

    Uinduopastus- da hengenpellastusliitto on huolevunnuh muahmuuttajien uindumaltos.
    Uindumaltuo opitah ližätä opastamal muahmuuttaitaga-alazii uinduopastajii. Yksi este
    uindumalton opastamizeh on sežo se, gu kai Suomen uinduzualat ei hyväksytä burkinua
    libo naizile tarkoitettuu peittäjiä uindusobua.

    Ylellizen sportan MM-kižat ollah allettu Qataran Dohas.
    Suomespäi kižoih ottau ozua 21 (kaksikymmen yksi) sportuiččijua. Hyö jovvutah kilbah
    ylen lämmis ololois. Räken täh äijät finualat pietäh vaste myöhä ehtäl. Ezimerkikse naizien
    marafonu da 50 (viijenkymmenen) kilometrin kävely alletah puolenyön aigah. Stadional
    sportuiččijoil da kaččojil roih hyvä olla, sendäh gu sie ruvetah ruadamah pättävät
    effektiivizet ilmastoičendulaittehet.

  • Halličus jagau ližiä dengua paiči muudu opastukseh, luonnonvardoičukseh sego moizih pienembih tugiloih, kui ezimerkikse eläkkehih da vahnembiendengoih. Sen ližäkse halličus ližiäy palkutuven käyttyö da ottau iäres ruavottomien aktiivumallin leikkurin. Dengua valdivon kassah suajah haittuverolois. Poltoainehien da tabakan hindu nouzou.

    Suomelazet lapset da nuoret ollah hyväs mieles omas elokses.
    Tämä tiijustettih uvves THL:n školatervehyskyzelys. Kai yheksä kymmenes nelläs- da viijeskluassalazis sanou, gu on hyväs mieles omas elokses. Vahnembis igäluokis miäry pienenöy. Yksikai nelläsvuitti yläškolaniekois, gimnuazielazis da ammattiškolan opastujis on hyväs mieles omas elokses. Sen ližäkse selgieh piäl puolet lapsis da nuoris sanottih, gu suvaijah kävvä školah. Kyzelys nouzi sežo probliemuagi: ezimerkikse tyttölöin socializes medies koiteltu seksualine häiričendy on ližennyh äijälgi. Nuoret pietäh sežo endisty enäm huoldu omas mielialas.

    Hädäkeskuslaitos muokkuahes oman uvven tiedosistieman vijoin täh.
    Uuzi Erica-sistiemu ei ruadanuh oraskuun käyttöhotandan jälles äijän kerdua. Päivityksien aigua hädäkeskuslaitos on joudunuh kiändymäh vahnah sistiemah, kudamua muite jo ei enämbiä käytettäs. Yhtelläh uvvet hädäkeskuspäivystäjät ei olla suadu opastustu vahnan sistieman käyttöh, eigo sidä ni ylläpietä enämbiä.

    Parikkalan rajanylityspaikku avavuu kanzoinvälizele liikendehele.
    Rajanylityspaikan avuandu on vuitti halličuksen tavoitehtu lujendua Päivännouzu-Suomen da Savonlinnan alovehen eloivoimua. Suvi-Savos uudine on otettu vastah ilol, ga Pohjas-Karjalas varatah, gu Niiralan raja-azemu voibi hilletä. Parikkalan rajanylityspaikku pidäs avavuo vuvvennu 2024 (kaksituhattu kaksikymmen nelli).

    Norvegies eläjien koirien tuondukieldo jatkuu.
    Suomen Kennelliitto pidäy voimas kiellon, kudai estäy norvegielazien koirien ozanotandan Kennelliiton koirutapahtumih Suomes. Kieldo on voimas syvyskuun loppussah. Kieldo oli pandu Norvegies roinnuon vagavan koirien veriribulitavvin täh. Norvegies taudih on kuolluh läs 30 (kolmiekymmendy) koirua da vähimyölleh kaksisadua on voimatunnuh.

    Selgymerel on löydynyh äijy kalaniekoin kaimattuu pyvvysty libo muga sanottuu huamuverkuo.
    Mereh jiännyöt kalastusvehkehet tahtottas nostua siepäi iäres, sendäh gu niilöis roih vahinguo kui meren elättilöile, mugai ičelleh kalaniekoile. Tänä sygyzyn verkoloi on ečitty Porin čupul Merikarvien da Pyhärannan välizel merialovehel. Tämän jyttysty ečindia Suomes ei ole enne pietty.

    Kuivus muokkuau enne kaikkie Keski- da Päivännouzu-Suomie.
    Pohjuvezi on alennuh erähis kohtis nenga, ga kai kaivoloisgi vezi on loppenuhes. Vijannu kuivuoh on vihmoin vajavus heiny-elokuul. Mostu vihmoin vajavuttu tovestetah kerran kolmeskymmenes vuvves. Kuivuon täh sežo äijien järvilöin pinnat ollah alettu äijälgi. Enäm muidu kuivus iški Keski-Suomeh, Pohjas-Savoh da Kainuun suvičurih.

    Da sanommo vie lopus, gu piätteniččän on pietty Kuolluzien uralilazien kielien mustopäiviä. Joga vuottu 20. (kahteskymmenes) syvyskuudu tahtotah mustua kavonnuzii kielii da nostua nägövih varavonalaziigi kielii. Karjalan kieli on yksi moizis uralilazeh kielikundah kuulujis varavonalazis kielis, kuduadu opitah elvyttiä da kehittiä eri luaduh, da nämmä Yle uudizet karjalakse ollah täs ruandas ylen tärgiet.

  • Suurin vuitti, 7 000 (seiččietuhattu) hengie, ruadau poštan juandas. Lajittelus on kaksiene tuhattu ruadajua.
    Poštu- da logistiekkualan unionu tovendau, gu Postin opindu ruadoehtosobimuksen vaihtandas on jatkunuh jo vuvves 2011 (kaksituhattu yksitostu).
    Ruadajienjärjestö on valmis ruadotorih, jatkanou ruavonandai vuadimuksii endisty suuremban joukon palkanalenduksis.

    Helsingin da Uvvenmuan voimattomienhoidopiiri Hus algau ližäsellitykset Uvven lapsien bol’ničan tilandehes MOT-programman uudizoičendan täh.
    Täl nedälil Yle saneli bol’ničan hoidajien ylimiärähizeh ruadoh, resursoin vajavuoh da voimattomien turvalližuon varaittajih tapahtuksih näh. Alovehhallindovirrasto arvivoi, gu sellitys roih valmis algusygyzyn aigua.

    Heikostunnuot talovuon nägymät kuvastutah sežo pienien da keskisuurien libo PK-yrityksien arvivolois tuliel aigua. Nägymät ollah vähäzel heikostuttu keviän nägymih verraten, tämä tiijustettih Suomen Yrittäjien PK-yritysbarometras. Heikostumistu on roinnuh enimite kaupan alal da srojimizes: kudualgi alal vuottamizet puolituttih keviäs.
    27 (kaksikymmen seiččie) PK-yrityksis arvivoi, gu dielot parattas nygöi tulien 12 (kahtentostu) kuun aigua, da 17 (seiččietostu) prosentua varuau niilöin heikostumistu.

    Elättilöinvardoičusrikoksis panduloin nakazaanieloin miäry da lujevus vaihtellahes Suomen eri čuril. Vuitti paikallizis suudolois ezimerkikse mulloi ei pannuh ni yhty nakazaaniedu elättilöinvardoičusrikokses. Ylellizembii nakazaanieloi pahas kohtavundas tuotandoelättilöih on štruaffu. Mulloi suudolois korostettihes pienet tilat, kudamis oli dengoin vajavuttu da yliväzymysty.

    Valgieloi haigariloi nygöi nägyy järvilöil da merenlahtil enäm, migu konzutahto enne. Niilöi on nähty suvičuris Oulu-Jovensuu -liiniessäh, nenga kirjuttau BirdLifeSuomi. Nygöi Suomes on sadoi valgieloi haigariloi. Äijis kohtis on nähty piäl kymmenen linnun parviloi. Vie eräs vuozi tagaperin nähtih enimite yksittäzii linduloi.
    Kogonah valgei da läs kurrin suurus lindu on kebjei tunnistua. Enzimäzen kerran se nähtih Suomes vuvvennu 1966 (tuhat yheksäsadua kuuzikymmen kuuzi).

    Kuulužu udmurtielaine sociologu Al’bert Razin tapoi oman ičen poltamal Iževskas hallindodvorčan ies, nenga saneltih paikallizet verkolehtet.
    Hänen plakuatas oli kirjutes: ”Kuoltaneh minun kieli da kul’tuuru huomei, sit minä voin kuolta jo tänäpäi.”
    Suomesgi tundiettu Razin oli yksi udmurtielazis intellektualois, kuduat oldih udmurtan kielen opastandan puoles. Kanzallizien kielien vältämätöi opastandu on loppiettu Ven’al eräs vuozi tagaperin.
    Udmurtien tazavaldu sijaiččou Ven’al, nenga tuhat kilometrii Moskovaspäi päivännouzučurah. Sen eläjis vajai kolmasvuitti on udmurtoi, kudamien kieli kuuluu suomelas-ugrilazih kielih.

    Tossargen Lappeenrannas rikottih räkkiraja, konzu lämbötila nouzi 26,2 (kahtehkymmeneh pilku kuudeh) astehessah. Kokemäil sežo räkkiraja oli ylitetty. Räket päivät täl aigua ollah poikkevuksellizet. Toinargi oli toizekse myöhäzin räkki päivy Suomen miärävyshistouries.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä