Yle Uudizet karjalakse

Halličus on luadinuh muutostu ruavospäityöndämizii koskijah zakonanezitykseh

  • 4 min
  • toistaiseksi

Ruavospäityöndämizii kebjendetäh al kymmenen ruadajan yritykses. Yhteltiedy halličus lyhendäy ruavospäityöndämizen jälgehisty karensiedu 60:h (kuudehkymmeneh) päivässäh. Zakonanezitysty muutettih arvostelukierdämizien jälles. Suomen suurin palkansuajujärjestö SAK ei hyväksy ristikanzahpohjavujan ruavospäityöndämizen kebjendämisty, hos halličus uskaldaugi, gu se ottas ammattiyhtistysliikkehen keräle yt-zakonan uvvistandah. Halličuksen zakonanezitysty vastustettih kolmanpiän suurel zabastoukal.

Suuri policiirikoksen dielonkačondu on algavunnuh Helsingin suvvos.

Viärittäi viärittäy kaheksua suurdu nygösty da endisty policiijohtajua virgurikoksis. Suudittavinnu ollah endine policiiylijohtai Mikko Paatero, keskusrikospolicien piälikkö Robin Lardot da Helsingin narkoutiekkupolicien endine piälikkö Jari Aarnio. Heile vuajitah nellän kuun ehtollistu vangičusnakazaaniedu sit, gu viärittäjän mugah hyö ei valvottu omii tiedolähtehii. Kai viäritetyt kiistetäh nämmä viäritykset.

Liikundu-urokal kuolluon 13 (kolmetostu)-vuodehizen brihačun kuolendan vijannu on olluh harvinaine voimattomus.

Ilta-Sanomat -lehten mugah brihačču oli kuolluh syväinsuonien roinduperäzen vigamuvvostumizen täh. Brihačule rodih voimattomuskohtavus Tiistilän školas Espoos, konzu häi luadi Move-testah kuulujua jygiedy juoksendukoitehtu. Brihačču kuoli bol’ničas. Hänen omahizet saneltih lehtele, gu harvinastu voimattomuttu ei oldu aijemba huomattu tervehyönhuollos, hos brihaččuu oligi konzugi viedy bol’niččah kielenmielettäh.

Läs joga toine suomelaine käyttäy valgienkuvastindu liikkujes pihal pimien aigua, nenga sanou Liikendehturvu.

Puaksumbah kuvastin jiäy käyttämättäh vaigu unohtandua. Muga sanoi läs 60 (kuuttukymmendy) prosentua vastuajis. Läs joga viijes kerdoi, gu ei käytä kuvastindu, kerran ei liiku pimielöis kohtis, kus olis mašinua. Nenga kymmenesvuitti sanoi, gu kuvastin on tartutettu vaigu piälyssobih.

Suomes ei tävvy pädijöi hädäkeskuspäivystäjii.

Vuitti opastujis ei vie opastundua loppussah da vuitti vaihtau alua. Hädäkeskuspäivystäjän opastus ei tuo tarvittavua ruadajua verraten sih, kui äijy opastundan keskevyttäjiä da alan vaihtajua on. Ezimerkikse Uvvelmual Keravan hädäkeskukses ruadajien miärän vajavus jo vaikuttau vastuanduaigah.

Jo kymmenetty kerdua peräkkäi syvyskuu oli tavanmugastu lämmembi, nenga sanou Ilmutiijon laitos.

Lappii luguh ottamattah tämän vuvven syvyskuu oli kai poikkevuksellizeh lämmin. Kuun keskilämbötila oli yhtes kolmessah astehtu korgiembi, migu tavan mugah.

Jovensuus opastutah kaunehkirjalližuon kiändämizeh karjalakse.

Päivännouzu-Suomen yliopistos tuttavutah kaunehkirjalližuon kiändämizen perustehih, kiändäjän ruadoh sego karjalan kiändämizen eričyskyzymyksih. Mulloi Jovensuus on opastuttu eritiemahizien tekstoin kiändämizeh. Piätteniččän algavunnuos kiännösseminuaras pidäy paginua ezimerkikse Muumi-kniigoi karjalakse kiändänyh Natalia Sinitskaja. Tämä on jälgimäine projektan nelläs kiännösseminuaras. Jogahizeh kiännösseminuarah on kuulunuh kolme seminuarukerdua. Opastuksen järjestäy Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen fondu (Koneen säätiö).

Lähetykset

  • la 6.10.2018 15.50 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kokoomus sai nenga 21 (kaksikymmen yksi) prosentua iänis, mi andau sille kolme paikkua europarluamentas. Toizekse rodih vihandoin puoloveh, kudai suau kaksi paikkua, toizin sanoin yhten paikan ližiä. Vihandat on nämmien eurovalličuksien suurin nouzii. Kolmandekse tuli sdp, nelländekse perussuomelazet da viijendekse keskusta.

    Täl nedälil on pruaznuittu Suomen jiäkur’oin muailmančempionuatan kuldua. Läs 50 000 (viittykymmendy tuhattu) hengie kerävyi ezmässargen ehtäl Kaisaniemen puustoh Helsingih pruaznuimah jiäkur’oin muailmanmuasterižuttu. Lavale nouzi sežo tazavallan prezidentu Sauli Niinistö. Häi tovendi, gu Leijonat oldih luajittu suomelastu histouriedu. Leijonoin MM-kuldua pruaznuittih kolmanpiängi kanzallispruazniekas Tamperehel.

    Kolmanpiän Suomes on alganuh muailman školaniekoin ilmastokerähmö. Sih ottau ozua nenga 200 (kaksisadua) nuordu da heijän opastajua läs 70:s (seiččemeskymmenes) eri muaspäi. Tapahtuman tarkoituksennu on livuttua školat ymbäri muailmua ruadamah ilmastonmuutoksen piettelemizekse. Nedälin kestäi kerähmö zavodih Pohjas-Karjalas Jovensuus da Liberis da lopeh tuliel nedälil Helsingis. Kerähmön haldivoiččijannu on prezidentu Sauli Niinistö.

    Pohjuvezivarastolois ei tävvy vetty.
    Suurin kuivusrisku on muan lounas- da keskičuris, nenga sanou Suomen ymbäristökeskus. Algajan kezän vihmažus rubieu ylen vaikuttamah sih, kui äijäl alah pohjuvezien pinnat jälgimäi heitytäh. Ennustetut vihmat enämbiä ei voija tävvendiä pohjuvezivarastuo, sendäh gu muankostevuon vajavus on suuri, da vien haihtumine kazvilois ližiäy vien kulutandua.

    Suomi on muailman kolmandekse paras mua lapsih niškoi, tämä tiijustettih Pellastakkua lapset -kanzalasjärjestön raportas.
    Muailmansuuruzes verdailus paras mua lapsile on Singapur da toine on Ruočči. Suomi jagau kolmattu sijua Norvegien da Slovenien kel. Raportan mugah lapsien tila on kohennuh äijälgi suures vuitis muailmua. Nygöi vähimyölleh 280 (kahtelsual kaheksalkymmenel) miljonal lapsel on parembat mahtot kazvua tervehellizes da turvallizes ymbäristös, migu jälgimäzen 20 (kahtenkymmenen) vuvven aigua.

    Stora Enso työndäy ruavospäi Oulun bumuaguzavodaspäi 365 (kolmesadua kuuzikymmen viizi) ruadajua. Läs 70 (seičendykymmendy) ruadopaikkua maltetah vähendiä piästäjen ruadajat eläkkehele. Vähendämizet tullah Stora Enson piätökses muuttua Oulun zavodan tuotando hienobumuagas pakkavuskartonah. Tuotandoliinien muutandan da ruadajien vähendämizen jälles Oulun bumuaguzavodah jiäy 180 (sada kaheksakymmen) ruadajua.

    Karjalan Kielen Seuran uuzi aigazen lapsienkazvatandan projektu on ruvennuh pyörimäh raviezeh. Jo läs sadua lastu on ottanuh ozua seuran joga nedälii piettävih karjalan kielen kerholoih. Kerholoi ohjuau kierdäi opastai Elena Kurki, kudai pagizou livvinkarjalakse, da se on hänen muamankieli. Yhtesruavos on viizi jovensuulastu päivykodii: Gävlenlinnan, Marjalan, Niinivuaran, Tarpojan da Tuulikandelehen päivykoit. Enimät kerholazis ollah eziškolaniekat, ga yhtelläh vuitti kerholois on tarkoitettu sežo 4- da 5- (nelli da viizi) vuodehizile lapsile.

    Da sanommo vie lopukse, gu ezmässarres algajen Yle uudizet karjalakse ollah kezälomal, da tuliet uudizet kuulutah 10. elokuudu. Lämmiä da čomua keziä kaikile!

  • Ennepäi iänesti läs 900 000 (yheksiäsadua tuhattu) hengie libo 21 (kaksikymmen yksi) prosentua iänioigevutettulois. Viizi vuottu tagaperin ennepäi iänestämäh kävyi nenga 17 (seiččietostu) prosentua iänioigevutettulois. Suomespäi europarluamentah vallitah 13 (kolmetostu) evustajua. Varzinaine valličuspäivy on pyhänpiän.

    Mulloi iellehgi kazvoi Kelalpäi toimehtulendutugie kyzynyzien miäry. Taga-alal on ruavottomusturvah liittyi aktiivumallin käyttöhotandu. Tämä tiijustettih Kelan vuozikerdomukses. Aktiivumallin da oiguanduvuadimuksien suuren miärän täh Kelale pidi ližätä ruadajua. Mulloi Kela maksoi kaikkiedah edudengua 15 (viijentostu) miljardan ies.

    Srojimine vähenöy iellehgi. Statistiekkukeskuksen mugah pakkas-kevätkuun aigua srojimislubua annettih 7,7 (seiččemele pilku seiččemele) miljonale kubometrile, mi on läs 12 (kahtutostu) prosentua vähem, migu vuozi tagaperin. Fatieroinrakendamizes nygöi on vikse huogavunduaigu, sendäh gu enzimäzen nelländeksen aigua srojimislubua annettih kaikkiedah 7 600 (seiččemeletuhandele kuvvelesuale) fatierale. Miäry on kolmasvuittii pienembi, migu vuozi tagaperin.

    Mulloi Suomes tovendettih 16 (kuuzitostu) ruskiččutapahtustu. Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen mugah miäry kazvoi mullozes vuvves, konzu ruskiččuu tovendettih 11 (yhteltostu) hengel. Ulgomualpäi tuovut ruskiččutapahtukset levittih enimite perehis. Suurin risku ruskičun suurembale leviemizele oli Pohjanmual, kus madalan rokotuskattavuon alovehel voimatui rokottamatoi lapsi. Ravei da effektiivine eständyruado on avvutannuh vältiä epidemiedy, kudamua ozakse ei roinnuh.

    Digitalizacii on kogonah muuttanuh suomelazen kezämökkivuogruamizen. Suuri vuitti duačois löydyy kodimualazien verkosivuloin ližäkse vie moizil ulgomualazil saitoil, kui ezimerkikse Booking.com da Airbnb. Tutkimuspiälikkö Juho Pesonen Päivännouzu-Suomen yliopistospäi sanou, gu digitualine nägyvys on tärgei sežo suomelazile vuogrumökkilöile. Suomen puoles miljonas duačas läs 15 000 (viittytostutuhattu) mökkii on vuogruamiskäytös. Suurin vuitti niilöis on jo verkos.

    Täl nedälil Jovensuus piettih al kaksikymmen yksi -vuodehizien ammattih opastujien Suomen muasterižuskilvat. Muasterižuttu suavuttamas oldih kaikkiedah nelläskymmenes kolmes lajis. Tossargen kižoi tuli kaččomah tazavallan prezidentu Sauli Niinistö. Maltajienkižat piettih Jovensuus jo kolmattu kerdua.

    Karjalan Kielen Seuran karjalankielizes Karjal Žurnualu -verkolehtes on ruvettu julguamah kahtu uuttu uudiskirjutussarjua. Kirjutuksii piästetäh ilmah suvikarjalan da vienankarjalan murdehil, kudamat kuulutah livvinkarjalan ližäkse Suomes paistavih karjalan kielimuodoloih. Allukse uudiskirjutuksii jullatah kerran-kaksi nedälis. Vienankarjalakse kirjutuksii kiändäy Irma Aleksejeva da suvikarjalakse Katerina Paalamo. Uudiskirjutuksis sanellah enne kaikkie tämän da tulien aijan dielolois. Piätavoittehennu on kazvattua vienan- da suvikarjalan uuttu nygyaigastu sanastuo. Uudissanaston luajindal on suuri merkičys karjalan kielen kehittämizes da elvyttämizes.

  • Valličukset pietäh tuliel nedälil pyhänpiän. Suomelazet vallitah Europarluamentah 13 (kolmetostu) evustajua. Ehoitettuu voit eččie Ylen valličuskonehes adresil vaalikone.yle.fi.

    Ruado- da eloikeinoministerstvan ennustehen mugah ruavolližuon paranemine jatkuu tänä vuongi. Yhtelläh se hillenöy sen jälles.
    Arvivon mugah tulien vuon ruavolližusasteh nouzou 73,5 (seiččemehkymmeneh kolmeh pilku viideh) prosentassah. Ennustehes sanotah, gu vuvven aigua talovuskazvandan muuttumizen da ruadoväin miärän pienenemizen täh roih vaigevuttu ruavolližusastehen nostandas. Probliemua on paiči muudu maltajien ruadajien suamizes.

    Keviän yliopastujienkoittehien tulokset jullattih täl nedälil. Yliopastujien tutkindokomissii on työndänyh tiijot gimnuazieloile. Čökehrajat on jullattu komissien saital. Jogahine koittehen ozanottai tiijustau tulokset omas gimnuazies. Keviän yliopastujienkoittehih oli ilmoitannuhes läs 40 000 (nelliäkymmendy tuhattu) opastujua.

    Opastajan opastustu ei suvaija enäm muga äijäl, kui konzugi enne.
    Ezimerkikse Helsingin yliopistoh kluasanopastajan opastukseh tänä vuon on pyrginyhes nenga 1100 (tuhat sada) hengie, mi on läs viittyvuittii vähem, migu mulloi. Vuodeh 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) verraten vähenendiä on nenga 30 (kolmekymmen) prosentua. Vijannu toinah on muutokset yliopiston piäzendysistimas sego opastusruavon jälgivuozinnu suadu paha julgižus.

    Britanien piäministru Theresa May tahtou tuvva brexit-sobimuksen Britanien parluamentah iänestettäväkse enne kezälomua.
    Tarkoituksennu on tuvva sobimus iänestykseh kezäkuun allus. Pagin on nelländes kerras, konzu parluamentu iänestäy brexitua. Halličuksen da oppozicien välizet nevvottelendat ollah jatkuttu nedäliluguh, ga ilmai eistymisty edehpäi.

    Piätteniččän Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel piettih ruadopaja, kudai oli omistettu karjalan kielen opastunduainehen kymmenevuodehizele olemas olendale. Paja organizuittih Kielitiijon päivien hantuzis. Vuvvel 2009 (kaksituhattu yheksä) sillozeh Jovensuun yliopistoh perustettih karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran professuuru. Enzimäzenny professorannu oli Pekka Zaikov, da vuvves 2015 (kaksituhattu viizitostu) Vesa Koivisto. Karjalan kieli tuou nägyvytty da omaluadužuttu kogo Päivännouzu-Suomen yliopistole. Ruadopajas piettih kaheksa paginua, kuduat ozutettih, mittuine monipuoline karjalan kielen tutkimus on. Paginat koskiettih paiči muudu karjalakse kiändämisty, karjalan kielen opastandua, karjalazien lehmän- da hevonnimii sego ainehiston keriändiä tverinkarjalazis kylis.

    Da lopukse sanommo vie, gu Suomen euroviizuevustai Darude ei piässyh Euroviizuloin finualah. Finualu roih suovattan Tel Avivas Izrael’as.

  • Perussuomelazet siirretäh istundozualas oigiele agjale da ruoččilaine kanzanpuoloveh keskembäzele. Perussuomelazet vastustettih siirdämisty, sendäh gu heijän mieles se buitegu ozuttau puolovehen laiduoigelistoliiniedy. Sidä paiči perussuomelazien mieles mediinägyvys zualan oigies agjas on pahembi. Joukkojohtajien mugah mediinägyvytty parandetah suures zualas istundukohtas rippumattah.

    Europarluamentuvalličuksien kampuanien ruandu rutostuu.

    Täl nedälil valličuksien rekluamua ozutetah uuliččukuvas. EU-valličuksien ennepäi-iänestys algau kolmanpiän, da varzinaine valličuspäivy on kahten nedälin peräs pyhänpiän. Suomespäi europarluamentah vallitah 13 (kolmetostu) evustajua.

    Aktizen nevvoston kerähmö Rovaniemel loppih vuottamattomah pettymykseh.

    Ozanottajat muat ei maltettu sobie yhtehizes deklaracies. Yhtysvallat ei tahtottu tekstah mainičendua ilmastonmuutokseh näh. Kaheksan muan ulgoaziiministrat luajittih yhtehizen ilmoituksen, ga sit ei sanottu konkretnoloih kyzymyksih näh. Rovaniemen kerähmö loppi Suomen kaksi vuottu kestänyön paginanvedäjän kavven Arktizes nevvostos.

    Lapsiperehien köyhys on kazvamas.

    Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen statistiekan mugah köyhyös eläy 150 000 (sada viizikymmen tuhattu) suomelastu lastu. Viijes vuvves miäry on kazvanuh viijesvuitil. Perehen pienet tulot moneh luaduh nävytäh lapsien hyvinvoindas. Ezimerkikse himoruadomahtot köyhembis perehis ollah äijiä heikombat, migu bohatembis perehis.

    Suomelazet ostetah laukas endisty enäm eriluadustu kagrahistu.

    S- da K-joukkolois sanellah, gu mulloi niilöin laukois kagrutuottehien myöndy äijäl kazvoi. Ylen suvaijah ezimerkikse kagras luajuttuloi juomizii da jogurtoi. Toizielpäi lehmänmaiduo ostetah vähem. Luonnonvarakeskuksen mugah muatiloilgi on myödy kagrua aijembua enäm.

    Pyhäsellän rannal Jovensuun Marjalas on löydynyh kuolluh saimuann’orpu.

    Nedälin allus n’orpan löydi jovensuulaine kalaniekku. N’orpu ei ole puuttunuh pyvvyksih, ga mih se oli kuolluh, ei vie tietä. Meččyhalličuksen vardoičusbiologan Jouni Koskelan mugah n’orpan löydymine Jovensuun čupul on harvinaine dielo. Löydö sanou sit, gu n’orpukandu on lujenemas Pohjas-Karjalas.

    Karjalastu muuzikkua kuuluu täl nedälil Kondiilahtel.

    Piätteniččän alganuh muuzikkupruazniekku Pajot Folk – Karjalazet muuzikkupäivät kahten päivän aigua tariččou kaikenluadustu karjalankielisty muuzikkua rajan mollembin puolin. Lavale nostah paiči muidu 30 (kolmekymmen) vuottu karjalastu rokkii soittai Santtu Karhu & Talvisovat -joukkoveh sego Loimolan voima da Suistamon Sähkö -yhtyvehet. Muuzikan ližäkse programmas on karjalaine jarmanku. Pajot on Suomen ainavo karjalan kieleh keskittyyi festivuali.

    Karjalan kieleh da sen paginluaduloih terväh voit tuttavuo videoloin vuoh.

    Mennyt nedälil suovattan da pyhänpiän karjalan kielen opastajat yhtes karjalan pagizijoin da aktivistoin kel kuvattih karjalankielizii vuorovaikutusvideoloi Jovensuus. Karjalan Kielen Seuran da Päivännouzu-Suomen yliopiston
    organizuitus pivos videoloi oli luajittu kolmel Suomes paistaval karjalan murdehel: vienan-, suvi- da livvinkarjalakse. Myöhembäh videot jullatah seuran YouTube-kanualas da niilöin linkat pannah seuran avvonazeh verkokirjastoh.

  • Pohjas-Karjalas taudi tovendettih lomamatkas olijal ulgomualazel lapsel. Häi oli ajanuh pojiezdal Moskovaspäi Kouvolan kauti Jovensuuh. Uvvelmual ruskiččuh voimatui Päivännouzu-Euroupas matkailluh aiguhine. Tietäh, gu häi on matkannuh Tallinnaspäi Helsingih Tallink Megastar -laival. Kuduasgi voimatunnuos taudi on voinnuh tartuo matkan aigua äijihgi ristikanzoih. Ruskičču ruttoh tartuu ezimerkikse pertinilman välityksel.

    Ozattomustutkindukeskus vuadiu parandamistu ammattišouferiloin tervehyskačondah.
    Ezmässargen keskus andoi sellityksen nellän hengen kuolendah näh Kuopion bussupriičas. Sen mugah mullozen kezän bussupriičču oli äijän faktoran summu. Ezimerkikse šouferil oli jo hätken kestäi voimattomus, kuduadu ei otettu čottah ajokartitarkastukses. Otkes andoi kuuzi ozattomuoh yhtyjiä turvalližusnevvuo.

    Kemih da Raumale planiiruittavat puutevolližuon suuret investiiruičendat voijah äijälgi heikendiä Suomen hiilinielendiä.
    Suomen Ymbäristökeskuksen mugah riskannu on se, gu kuadamizen liženemizen täh Suomen mečät voijah piädyö tuliel aigua piästölähtehekse. Metsä Group arvivoi, gu sen planiiruitut Kemin uuzi biotuotehzavodu da Rauman uuzi piluanduzavodu ližättäs puunkäyttyö kuuzi miljonua kubometrii.

    Suomi suau moitindua muatalovuon vezienvardoičendas. EU käsköy Suomele vähendiä muatalovuon täh roinnuzii ravindeh- da veziheinyprobliemoi vezistölöis. Suomes vezienvardoičendu pohjavuu muanruadajien omatahtožuoh. EU-komissien mugah omatahtoine vardoičendu ei ole avvutannuh vähendämäh azottu- da fosforupiästölöi.

    Suomen rajavalvondasgi olis parandettavua
    EU:n arvivon mugah Suomen muarajoil ei tävvy rajavalvonduruadajua. Tehniellistygi rajavalvondua päivännouzurajal pidäs lujendua. Kaikkih vajavuksih kaččomattah raportas tovendettih, gu Suomen rajaturvalližussistiemu on ylen korgiel tazol.

    Täl nedälil pietyn Vapun aigua myösgi on myödy äijy ilmumiäččyy.
    Tänä vuon enäm muidu on suvaittu fol’gas luajittuu ukonvembelen värii olijua ilmumiäččyy, kudai muvvol juohatti čičči-emodžii. Moizet ilmumiäčyt myödih Suomes loppussah jo enne Vappuu. Perindöllizeh tabah äijy oli ostettu lapsien suvaittavien tv-sarjoin da mul’tfil’moin huahmuo. Tänä vuon myödih sežo äijy yksisarvistu. Joga vuottu Suomes ostetah sadoituhanzii ilmumiäččylöi.

    Tänä keviän saimuann’orpan pezäčotaičendoin aigua löydyi 63 (kuuzikymmen kolme) poigastu.
    Poigazet voijah hyvin. Vaigu yksi poigaine on löydynyh kuolluonnu. Heikon jiän täh poigazet čotaittih terväh, eigo ni kaikkii pezii ole löytty. Nenga sit vuitti lugulois ei ole ihan tarku. Poigazien miäry tarkendetah vie pezäpaikkoih čukeldamizen aigua. Muga ečitäh pezäpaikkoi randuvies.

    Tulieloin nedälilöin aigua siä sanou meile, roihgo kezäl äijy pin’oidu.
    Limehizen talven jälles sulavetty on äijy, sendäh kazvanduolot ollah ylen hyvät, roinnou vai lämmiä. Vilu ilmu hillendäy pin’oloin kehittymisty, ga yhtelläh ei estä sidä. Sen sijah kuivu ilmu voibi vaikuttua pin’oloin toukkien ozah.

  • Ezimerkikse Kymenluaksos Kouvolas tossargen ildupäiväl miärättih +20,4 (pl’us kaksikymmen pilku nelli). Piäl 20 (kahtenkymmenen) astehen on miärätty sežo paiči muudu Keski-Pohjanmual, Pohjas-Pohjanmual da Suvi-Suomes. Tämän nedälin lämbötilat ollah moizet, mittuzet oletellah tavan mugah oras-kezäkuun vaihtos.

    Lämmin Äijänpäivän nedälinloppu on nostatannuh kimalehii talviunis.

    Kimalehet da mehiläzet ollah kaikile kazviloile tärgiet pölyttäjät böbökät. Muailmas niidy on vähennyh, mi huolevuttau kaikkii. Suomes vaste varustetahes pölyttäjien miärien kačondah.

    Rohtoloin käyttämizen täh jätehvezih puuttuu bakterieloi, kuduat ližätäh ristikanzan immunitiettua antibiotiekoile.

    Toizin sanoin liečehkuri ei ainos avvuta. Seiččemen muan verdailus tovendettih, gu midä enäm alovehel käytetäh antibiotiekkoi, sidä enäm ristikanzois roih antibiotiekkurezistensiedu libo toizin sanoin immunitiettua antibiotiekoile. Ga toizin, kui on varattu, modernit jätehvienpuhtistamot vikse hävitetäh antibiotiekoile vastustusmaltajii bakterieloi viespäi läs effektiivizesti.

    Kuluttajanliiton mugah taloin huonon ilman täh vuogralazile puaksuh roih pahua tilandehtu.

    Ebäillöy vuogralaine pahua ilmua talois libo fatieras, ga ozutanduvellalližus on hänel. Kunnan tarkastajalluo puaksuh on pitkät, kai kuun kestäjät jonot. Toiči vuogralazel ei ole dengua maksua yksittäzis taloin libo fatieran pahan ilman tutkimuksis. Liiton mugah vuogralazel on oigevus purgua vuogrusobimus, ollou hänelleh libo perehelleh midä varaittajua tervehyöle pahan ilman täh.

    Taidoilii Oiva Toikka on kuolluh. Hänel oli 87 (kaheksakymmen seiččie) vuottu.

    Toikka on suomelazen st’oklutaijon muasteri, kuduan ruadotaival menöy piäl viijen vuozikymmenen piäh. Händy tundietah enne kaikkie st’oklahizis linduzis. Toikka on luadinuh omii tevoksii äijile merkittävile suomelazile st’okluvalmistajile.

    Ilmastos rodih luja tiemu sežo parluamentuvalličuksien aigua.

    Tutkijat löytäh ilmastohuolevundan taga-alal psiholougiedu da yhtevytty ylellizih arvoloih.
    Ezimerkikse poliittine oigelisto on herkembi kieldämäh ilmastonmuutoksen olemasolendan. Huolevundu libo ei-huolevundu ilmastos da nägemykset muahmuutos liitytäh sežo yhteh.

    Fitnessubauhu ei ole lauhtunuh, da aktiivizien sportuiččijoin miäry kazvau joga vuottu erähäl sual hengel.

    Suomen Fitnessusportuyhtistykses korostetah, gu kižakundoh yhtyi madal razvuprosentu ei suas olla pyzyi sportuiččijoil, eigo ni sportuiččijois mallii ottajil tavallizil ristikanzoil. Liijakse madalan razvuprosentan täh voibi roita ebätervehellisty hormonualistu muutostu da fiiziellizen kunnon heikkenemisty.

    Suomes vaigu se-tämä kundu tariččou lähästy opastustu libo aigastu kazvatustu saamen kielel.

    Kodirandualovehen ulgopuolel eläjis saamelazis lapsis vaigu 10 (kymmene) prosentua suau opastustu libo aigastu kazvatustu omal kielel. Kodirandualoveh on Lapin pohjazes čuras. Viga on enne kaikkie taričendan vajavuos, sendäh gu kyzyndy kaiken aigua kazvau. Zakonan mugah kunnale pidäs pidiä huoldu sit, gu lapsi vois pienennygi opastuo Suomes paistavil saamen kielil.

  • Perussuomelazet roittih toizekse da kokoomus kolmandekse. Voitetukse jiännyh keskusta oli nelläs. Erot suurien puolovehien keskes oldih pienet. Vihandat da hurualistoliitto suadih äijiä enäm iänii, migu iellizis valličuksis. Kogo muan iänestysprosentu oli 72 (seiččiekymmen kaksi). Halličuksen luajindua vikse alletah duumaija Äijänpäivän jälles SDP:n da Antti Rindien johtol. Selgiekse ozutahes, gu parluamentuvalličuksien suurembat puolovehet, SDP da perussuomelazet ei synnytä yhteh halličukseh.

    Perussuomelazien paginanvedäi Jussi Halla-aho sai enäm muidu iänii.

    Halla-aho sai läs 30 500 (kolmiekymmendytuhattu viittysadua) iändy, mi oli rekordumiäry Helsingin valličuspiiris. Toizekse enäm muidu iänii keräi hurualistoliiton Li Andersson. Hänen jälles ollah kokoomuksen Antti Häkkänen, vihandoin Pekka Haavisto da kokoomuksen Elina Lepomäki.

    Keskustan paginanvedäi Juha Sipilä on sanonuh, gu häi on jättämäs keskustan paginanvedäjän ruavon.

    Sipilä kirjuttau sih näh omas blogas. Hänen mugah heikko valličustulos ei anna hänelleh muudu variantua. Sipilä jatkau paginanvedäjänny sissäh, kuni keskustan puolovehhalličus ei valliče uuttu paginanvedäjiä ylimiärähizes puolovehkerähmös 7. (seiččemes) syvyskuudu. Keskustan kannatus romahtihes parluamentuvalličuksis 13,8 (kolmehtostu pilku kaheksah) prosentassah. Tulos on seičendy prosentuyksikkyö heikombi, migu iellizis valličuksis.

    Talovustutkijoin mugah Suomeh pidäs suaja suuri verouvvistus tuliel halličuskavvel.

    Joukko tutkijua arvivoiččou Sitran jullatus raportas, gu palkuveruo pidäs čotaija da piästöveroitustu lujendua. Nämmien duumavoloin mugah Suomeh vois tulla kymmeniituhanzii uuzii ruadopaikkoi da yhteltiedy ilmastopiästöt vähettäs äijälgi.

    Pohjas-Pohjanmual Kembelehen vahnu pappil on palanuh läs kogonah tossargen ehtäl syttynyös tulipalos.

    Palopäivystäjän mugah piäl sadavuodehizes pappailas ollah jiädy yhtet seinät. Kembelehen arvokas Vahnu pappil oli kaksikerroksine, läs 250 (kahtensuan viijenkymmenen) kvadrattumetrin suurus taloi. Palon aigua niken ei ole sattavunnuh. Sytyndän vigua vie ei tietä.

    Poštu algau yt-nevvottelut kerras Äijänpäivän jälles.

    Yhtivön tavoittehennu on vähendiä ei enäm 120 (sadua kahtukymmendy) pyzyjiä ruadajua.
    Poštu pyrgihes pienendämäh kululoi tulieloin vuozien aigua, sendäh gu kodiloih juattavan poštan miäry on pienennyh. Yhtelaigua Poštu tahtos paiči muudu kehittiä digitalizii palveluloi.

    Pyhänpiän Suomen naizien jiäkur’oimuajoukkoveh sai MM-hobjan Espoon kodi-MM-kižois.

    Hobju oli histourielline, sendäh gu Suomi kižai enzimästy kerdua jiäkur’oin naizien MM-finualas. Yhtelläh vastustai Yhtysvallat voittoiškevyskilbassah venynyön ottelun jälles oli parembi čotanke 2-1 (kaksi-yksi). Hobjas on olluh pahua mieldy, sendäh gu Petra Nieminen iški kur’oin jatkoeräs da Naisleijonat ehtii jo pruaznuija muailmanmuasterižuttu. Sidä kur’oidu yhtelläh ei otettu čottah pitkän videotarkistuksen jälles.

  • Parluamentuvalličuksis iänesti ennepäi 36 (kolmekymmen kuuzi) prosentua iänioigevutettulois. Kaikkiedah oman iänen andanuttu oli enäm puoldutostu miljonua. Nelli vuottu tagaperin miäry oli 1,3 (yksi pilku kolme) miljonua. Varzinaine valličuspäivy on pyhäpäivy.

    Keskusrikospolicii tutkiu parluamentuvalličuksien tulospalvelusistiemah luajittuu palvelunestohyökkävysty.

    Oigevusministerstvan piettäväh vaalit.fi (vaalit čökeh fi) –saitah hyökättih aijoi huondeksel pyhänpiän. KRP:n mugah hyökkävyksen kohtannu olluh sistiemu ei liity iänestämizeh eigo ni iänilöin čotaičendah, vai sanelendah tuloksih näh. Nenga sit hyökkävyksen vuoh ei voidu vaikuttua valličuksien tuloksih. Oigevusministerstvan mugah hyökkävys oli lyhyt da heikko. Valličusjohtai Arto Jääskeläinen sanou, gu oigevusministerstvu ei rubie sendäh lujendamah saitan valvondua.

    Suomen koditalovuksien kulutuksen hiilijällen miäry kazvau.

    Suomen ymbäristökeskuksen Syke:n mugah suurembi vuitti koditalovuksien kulutuksen hiilijälles roih liikkumizes, eländäs da sih käytettäväs energies. Koditalovuksien kulutuksen kazvipertiguazupiästöt ollah äijiä suurembat, migu ezimerkikse julgizen kulutuksen piästöt.

    Täl nedälil siirrytäh kezävauhtirajoituksih.

    Erähis kohtis se vähäzel hätkestyy, sendäh gu ezimerkikse Pirkanmual, Päivännouzu-Suomes da Keski-Suomes on pannuh äijän lundu. Magistraliloil vauhtirajoitus nouzou järilleh 120:h (sadah kahtehkymmeneh) kilometrissah čuasus, piädorogoil 100:h (sadah) kilometrissah čuasus. Ollou teil vaihtujua vauhtirajoitusmerkii, sit kezävauhtii voinnus käyttiä mennyt kuus algajen.

    Nieglondan da metallumuuzikan yhtistäi heavy-nieglondu virittäy muailmas suurdu mediikiinnostustu.

    Jovensuus heinykuul piettäväs heavy-nieglondan enzimäzes čempionuatas on olluh uudistu piäl kolmeskymmenes muas. Socializes medies tiemu on kiinnitännyh äijien mieldy da postii sih näh oli juattu tuhanzii. Tiedo heavy-nieglondas leviey kovua vauhtii enne kaikkie twitteras. Ylen toimittajan idejan pohjal roinnuos lajis niegloi heiluttelou niegloi metallumuuzikan ritmas yhteh luaduh kui ilmugitaroičendas.

    Helsingin toizen instansien suudo on jättänyh muuttamattah 77:n (seiččemenkymmenen seiččemen) Uber-šouferin nakazaaniet.

    Suudo ei andanuh lubua dielon jatkokačondah, da nenga paikallizen suvvon nakazaaniet luvattomas taksiliikendehes jiädih muutoksettah. Šouferit vuajittih nakazaanieloin vähendämisty, sendäh gu uuzi taksizakon on tulluh voimah suudoprocesan aigua. Paikalline suudo miäräi Uber-šouferiloile nakazaaniekse maksamah štruafut sego andamah rikoksel suavut dengat valdivole.

    Syönnet äijän lihua da kuulunou enimite lihahine sinun syömislistah, ga se sit on varaittai dielo sinun tervehyöle da eloksenpiduhuole, nenga sanotah Päivännouzu-Suomen yliopiston tutkimukses.

    Tutkijoin mugah enäm kahtusadua grammua lihua päiväs syöjien ristikanzoin kuolendan risku on läs nelläsvuittii suurembi, migu niilöin, kenen lihamiäry on al suan gramman päiväs. Nygözien nevvoloin mugah ruskiedu da processoittuu lihua ei pidäs syvvä enäm puoldu kiluo nedälis.

  • Suuri vuitti ehoitettulois tahtos, gu vihapaginois suadas nakazaaniedu. Ylen
    valličuskoneheh annettuloin vastavuksien pohjal äijien puolovehien ehoitettulois
    enimistö kannattau vihapaginoin miärittelemisty da panemistu rikoszakonah. Vaigu
    perussuomelazien ehoitettulois selgei enimistö vastusti tädä duumavuo.

    Parluamentuvalličuksien ennepäi-iänestys on alganuh.
    Iänestiä ennepäi voit hos mittumas iänestyspaikas. Keräle ota iččes hengilökarti,
    pasportu libo ajokarti. Ennepäi-iänestys on alganuh kolmanpiän da se lopeh
    Suomes tulien tossargen. Ulgomual ennepäi-iänestys lopeh jo tänäpäi suovattan.
    Varzinaine valličuspäivy on tulien nedälin pyhäpäivy.

    Endisty nuorembat opastujat ostetah ičelleh ližäopastustu duumaijen paikkua
    yliopistos.
    Kilbu algau jo perusškolas, konzu ližäopastuksen vuoh nuoret opitah piästä hyväh
    gimnuazieh. Taga-alal on yliopastujan tovestuksen merkičyksen liženemine
    opastujien valličendois.

    Savonlinnas opitah robottoi eziškolaniekoin opastundas.
    Eziškolaniekat harjaitellah robotanke ezimerkikse čotaičendua da čuassuaigua.
    Tavoittehennu on tazavuttua lapsien maltoloi enne školan algamistu. Enne tädä
    robotiekkua eziopastukses on opittu vaigu Tamberel. Robottu on tarku kuundelii, ga
    Savon paginluadu tuou sille probliemua.

    Uvven sellityksen mugah Kainuus enäm muidu Suomen kohtii ei tävvy liägärilöi.
    Ni 7 000 (seiččementuhanden) euron palku ei muanittele liägärilöi
    tervehyskeskuksih, kunne heidy pidäs viijesvuitti ližiä. Liägäriliiton mugah enimistyö
    linnas kogo ijän elänyzis liägärilöis on jygei suaja muuttamah kyläalovehele. Kogo
    muas liägärii pidäs vie enäm 400 (nelliäsadua).

    Aivoloin ruandan da syöndän keskeizes yhtevyös on suadu uuttu tutkimustieduo.
    Ylen sangiet rahvas, kel sangevus on jo tavvinnu, ei suaja yhtenjyttysty hyviä
    mieldy syöndäs, kui net, kel paino on kunnos. Tämä kebjiehgi viey liigah syöndäh.
    Syömärilöin aivot ruvetah ruadamah putilleh vaste sit, konzu lihavusleikkavuksen
    jälles on mennyh kuuzi kuudu.

    Karjalan Kielen Seuru on piästänyh ilmah uvven muumikirjan Muumit da suuri
    viennouzu.
    Seural on oigevuot jullata karjalakse kai muumikirjat, da tämä kniigu on jo
    kaheksas. Kirjan on kiändänyh karjalakse Natalia Sinitskaja. Tove Janssonan
    alguperäine tevos Småtrollen och den stora översvämningen piästettih ilmah vuvvel
    1945 (tuhat yheksäsadua nellikymmen viizi). Se oli hänen muumikirjois enzimäine. 
    Tevos rodih talvisovan aigah, konzu Jansson väzyi soda-aijan pahah ilmupiirih. Häi
    tahtoi luadie suarnumuailman, kus kaikin oldas ozakkahat da elettäs rauhas.

    Ilmutiijon laitoksen mugah kevätkuu oli enimis Suomen čuris tavanmugastu
    lämmembi.
    Kevätkuun keskimäine lämbötila vaihtelih lounassuariston yhtes pl’usastehes
    Pohjas-Lapin yheksäh miinusastehessah. Kevätkuun ylimäine lämbötila miärättih
    Ahvenanmuan Jomalas, kus kuun lopul kerran oli 13,4 (kolmetostu pilku nelli)
    astehtu lämmiä. Alimaine lämbötila oli Utsjoven Kevojärvel kuun allus miärätty 37,9
    (kolmekymmen seiččie pilku yheksä) astehtu pakkastu.

  • EU-komissii luadi ehoituksen kieldävyndäs kezä- da talviaijas mulloi elokuul. Nygöi projektu siirdyy parluamentaspäi ministroinnevvostoh. Yhtelläh čuassuloin siirdämine loppiettas vaste vuvvel 2021 (kaksituhattu kaksikymmen yksi). EU:h kuulujile mualoile pidäs nygöi ilmoittua, tahtottasgo net ielleh käyttiä nygösty kezä- vai talviaigua.

    Dengukižoin paha vaikutus ei ole vähennyh Suomes, hos sen vähenemisty oldihgi jo vuotettu

    Denguautomuattuyhtistys, Finntoto da Veikkaus yhtistettih kaksi vuottu tagaperin. Tarkoituksennu oli vähendiä dengukižoin pahua vaikutustu. Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen tutkimuksen mugah halliččemattomasti kižuajil probiemat ollah endisty vagavembat. Kižaprobliemahizien miehien miäry on vähennyh, ga toizielpäi naizil kižaprobliemat ollah ližetty.

    Muailman Luonnon Fondu WWF on piästänyh ilmah ilmastoystävällizen da luonnon puoles hyvän syömisnevvon

    Nevvon mugah ristikanzale pidäs syvvä vaigu nenga kuuzi jäiččiä kuus da ruskiedu lihua kerran nedälis. Maiduo vois juvva stokanaine päiväs. On nevvottu syömäh enimite kazvostu, kodimualastu kalua da broilerua. Suomelazien lihankulutus on ližennyh läs kahteskymmenes vuvves 20 (kahtelkymmenel) prosental.

    Kai 70 (seiččiekymmen) prosentua suomelazien koditalovuksien segajättehis voidas kierrättiä uvvessah

    Ezimerkikse plastiekan jättäy lajittelemattah nenga kolmasvuitti suomelazis da suurin oza heis lykkiäy biojättehetgi segajättehih. Ylel on alganuh love muovi –kampuanii, kudaman vuoh tahtottas kehoittua rahvastu pakkavusplastiekan kierrättämizeh.

    Pieni- da suuritulohizien iänestysaktiivižuos on suurdu eruo

    Helsingin yliopiston tutkimuksen mugah jälgimäzis parluamentuvalličuksis vähem iänestettih fiiziellisty ruaduo ruadajat da piendy palkua suajat. Enäm iänestettih hyvätulohizet da korgien opastuksen suannuot. Ezimekikse restoranoin tariččijois vaigu vähästy piäl puolet käydih iänestämäh, konzu liägärilöin iänestysaktiivižus oli enäm 90 (yheksiäkymmendy) prosentua. Tutkijoin mugah käyttämättäh jiännyöt iänet äijälgi voidanus vaikuttua valličuksien tulokseh.

    Tänäpäi suovattan lopeh jälgimäine Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kiännösseminuaru, kuduan pidäjänny on Kiännä!-projektu

    Projektu on organizuinnuh kiändämizen opastustu nellän vuvven aigua. Kahtes seminuaras on olluh sežo vepsälästygi. Kaikkiedah kiännösseminuaroih on ottanuh ozua enäm 50 (viittykymmendy) hengie Suomespäi da Ven’an Karjalaspäi. Seminuaroin aigua on pietty ezimerkikse Wikipedii-ruadopajua, kuduas on kiännetty kirjutustu karjalankielizeh Wikipedieh. Ližäkse Kiännä!-projektu on tugenuh äijien kaunehkirjallizien tevoksien kiändämisty.

    Da sanommo lopukse vie, gu egläi on jullattu Karjala kieliopeissa -tiedokirju.

    Kirjas verdaillah karjalan eri kielimuodoloi yhtistäjii da eroittajii iänneh- da muodosistieman piirdehii. Kniigan taga-alal on Verdailii karjalan kielioppi -projektu. Projektas on luajittu sežo tiedokonehprogrammoi da karjalan murdehien iänikartu internettah, kus net ollah välläs käytös kaikkih niškoi.

  • YK:n luajitetus ozakkahusraportas Suomi jo tostu vuottu peräkkäi on muailman ozakkahin mua. Ero on kazvanuh Suomen jälles olijoih mualoih, Danieh, Norvegieh, Islandieh da Hollandieh. Ozakkahuontutkijan mugah tulos ei sano suomelazis, vai Suomen muas.

    Meččy-yhtivö Stora Enso vikse vähendäy kai 400 (nellisadua) ruadajua omas Oulun bumuaguzavodas.
    Yhtivö perustelou omua pluanua sil, gu korgeiluaduzen sel’l’ulouzas luajitun bumuagan kyzyndy on vähennyh vuotettuu teriämbäh. Ruadajat ei oldu valmehet moizeh suureh iärestyönnändypluanah. Tossargen Stora Enson Oulun zavodan ruadajat piettih mielenozutuksen.

    Täl nedälil parluamentu pidäy valličusväliaijan.
    Istundokavven loppevundu merkičči jälgimästy täyzi-istunduo äijile kanzanevustajile, ket ei oteta ozua tulieloih parluamentuvalličuksih. Niilöin joukos ollah paiči muidu keskustan hätken kanzanevustajannu olluh Mauri Pekkarinen da kokoomuksen Pertti Salolainen. Tulii parluamentu algau ruandan valličuksien jälles 23. (kahteskymmenes kolmas) sulakuudu.

    Suomelazien mieles ilmastonmuutoksen piettelemine on tulien halličuksen tärgevin ruado.
    Ilmastonmuutostu effektiivizeh luaduh piettelijiä poliitiekkua vuottas tulies halličukses jo 70 (seiččiekymmen) prosentua suomelazis. Iellizien valličuksien iel vuitti oli läs puolet. Tänäpäi jullatun ilmastokyzelyn mugah poliitikoin hillenemine on kanzalazien mieles yksi suurembis estielöis ilmastonmuutoksen piettelemizele.

    Täl nedälil Suomes on olluh kampuanii rasizmua vastah.
    Tiemunedälin aigua korostettih yhtenverdažuttu da vastuttu ruadua oigieh, nähnet kus rasizmutilandehii. Policiiammattikorgeiškolan mugah mulloi Suomes luajittulois viharikoksis 70 (seiččiekymmen) prosentua koski rasizmua libo etnillisty taga-alua. Nellänpiän piettih YK:n rasizmanvastastu päiviä.

    Uuzis, rohtottomis tavois on suadu hyviä kogemustu ičentapandan estämizeh.
    Parembazes tilas rohtoloi voidih vaihtua kai čilin’amuloih libo jiäpalazih. Hyväkse on ozutannuhes šveicieläine terapienmalli, kudamua opittih Helsingis. Yhtelläh ičentapandoin miäry Suomes on kazvanuh jälgivuozien aigua.

    Suomen kondieloin miärän kazvandu on azetunnuh.
    Luonnonvarakeskuksen uvven kanduarvivon mugah Suomes on nenga 2 130 (kaksituhattu sada kolmekymmen) kondiedu. Luken mugah miäry on läs viitty prosentua pienembi mullostu. Kondieloin miäry on äijälgi vähennyh Kainuus, Pohjas-Savos da Pohjas-Karjalas. Liideh-Suomen da Suvi-Savon riistukeskuksien alovehel on nähty miärän piendy kazvandua. Kondien kanduarvivo pohjavuu sih, äijängo poigastu ollah nähty pedoyhtyshengilöt.

    Dorogoin da raudutielöin kelirikos vuotetah tavanmugastu.
    Väylyvirraston mugah kelirikon merkit jo nävytäh äijis kohtis dorogal da raudutiel. Se ennustau tavanmugastu kelirikkotilandehtu muijalegi paiči Lappii da Liideh-Suomie. Röčännöy libo vihmunou keviäl äijän, dorogat čällätähes vie teriäm da pahem. Raudutieliikendehen vauhtirajoitukset koskietah enne kaikkie Liideh-, Päivännouzu- da Pohjas-Suomen raudutiedy.

  • Valličuskonehes lövvytäh nenga 2200 (kahtentuhanden kahtensuan) sulakuun parluamentuvalličuksien ozanottajan kanzanevustajakse ehoitetun vastavukset. Valličuskonehen pohjal kuvven suuren suomelazen parluamentupuolovehen ehoitetut ollah läs yhty mieldy sit, gu Suomele pidäs olla ielkävijänny ilmastopoliitiekas, hos sit maksettasgi kanzalazet. Eruo yhtelläh rubieu löydymäh sit, konzu kyzytäh, midä tabua da nevvuo ehoitetut oldas valmehet käyttämäh.

    Helsingin Naizienkliiniekas lapsen suannuol naizel on löytty tuberkul’ouzutartundu.

    Naine sai lapsen mennyt kuun vaihtos. HUSan mugah tartunduriskua muih lapsensuajih da yskyniekkoih pietäh pienenny, sendäh gu muga sanottu herkyaigu on olluh lyhyt. Yhtelläh kliiniekas silloi olluzii perehii on kehoitettu andamah yskyniekoile tuberkul’ouzurohtuo da se kogo rohtokursu kestäs kolme kuudu.

    Parluamentu on hyväksynnyh sen zakonaloittehen syväindön, kudaman mugah kieldävyttäs kanzanevustajien harjavundueläkkehes.

    Zakonaloittehen lopullizes hyväksyndäs piätetäh myöhembäh. Kai endizet da nygözet kanzanevustajat tahtotah siirdiä harjavundudengusistieman piirih, kudai on jo käytös vuvvel 2011 (kaksituhattu yksitostu) da sen jälles vallittuloil kanzanevustajil. Harjavundueläkkehii on kritikuittu enimite sendäh, gu niilöis on otettu čottah kanzanevustajan ruadotulot, ga ei piäomatuloloi.

    Mulloi motočunaozattomuoh kuoli 11 (yksitostu) hengie.

    Puolet ozattomuksis oli Lapis. Kolmes ajai vikse on olluh humalas. Satatuksii ozattomuksis motočunal ajajes joga vuottu olettelou sadoi.

    Yliopastujikse pyrgijöin koittehet allettih ezmässargen, da äijis školis elektrosistiemat ei ruattu putilleh.

    Erähäs gimnuazies koittehen algu hätkestyi nenga kahtel čuasul. Ezimerkikse Hämienlinnas koiteh keskevyi palvelimien tukkevundan täh. Tänä keviän yliopastujikse pyrgijöin koittehet enzimästy kerdua luajitah kogonah sähközesti.

    Puaksum endisty palkansuajat uskotah, gu löytäh uvven ruavon, työttäneh heijät nygözes ruavospäi iäreh.

    Ruado- da eloikeinoministerstvan ruado-olobarometran mugah enäm 40 (nelliäkymmendy) prosentua ruadajis pidäy uvven ruavon löydämisty varmannu dielonnu. Enne kaikkie piäl 55 (viijenkymmenen viijen) vuvven täyttänyzien vuottamizet ollah selgiehgi muututtu aijembii vuozii pozitiivizembikse.

    Helsingin alovehen liikendeh HSL ottau käyttöh uvven vyöhykehmallin tulien kuun lopul.

    Piälinnan aloveh on juattu nelläh vyöhykkeheh, kuduat ollah nenga 10 (kymmenen) kilometrin levevytty olijat kuaret Helsingin ymbäri. Alovehbilietät huovistutah äijälgi, sendäh ielleh roih AB- libo BC-bilietöis. Toizielpäi ezimerkikse vaigu kandulinnan vyöhykkehel matkustajil bilietty vähäzel kallistuu.

    Täl nedälil policii valvou liikendehty tavanmugastu tarkembah.

    Policii valvou enne kaikkie suojutielöi. Policii kiinnittäy enämbän huomavuo sih, kui da midä šouferit ruatah, konzu suojutiele on tulemas lastu libo vahnua ristikanzua. Sen ližäkse policii effektiivizembäh kaččou telefonan käyttyö liikendehes. Policii valvou sežo sidä, käytetähgo mašinas turvuvyölöi.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä