Romano mirits

Tino Ahlgren haluaa omistautua tangon tulkitsijaksi

  • 14 min
  • toistaiseksi

Edellisessä Romano miritsissä kuultiin Ahlgrenin tangoperheestä Sebastian Ahlgrenia, joka juhlii 25-vuotista taivaltaan tangokuninkaana. Tänään ääneen pääsee perheen seuraava polvi, kun Tino Ahlgren muistelee viime kesän tangofinaalin tunnelmia. Tino Ahlgrenin haaveena on, että hän voisi ansaita elantonsa kokonaan tango- ja iskelmämusiikkia esittämällä. Tangomarkkinoiden yleisön suosikki 2018 uskoo vakaasti, että musiikin avulla itsensä ja perheensä elättäminen onnistuu tulevinakin vuosina, vaikkei tanssikulttuuri olekaan enää yhtä vahvaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Toimittajana Jaakko Laakso

Lähetykset

  • ti 9.10.2018 18.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Läheisen kuolema aiheuttaa ehkä suruista suurimman. Menetys voi tuntua vievän pohjan koko elämältä. Surun kokeminen on kuitenkin ihmisen terve reaktio menetyksen aiheuttamaan tuskaan. Suruprosessit ovat yksilöllisiä ja tämänkertaisessa Romano miritsissa aihetta käsitellään Mallan tarinan kautta. Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa erikoissuunnittelijana työskentelevä Malla Laiti menetti perheenjäseniään traagisten kuomantapausten kautta. Kaksiosaisessa ohjelmassa Malla kertoo meille elämästään, surusta sekä lopulta selviytymisestä. Toimittajana Miriam Schwartz. Osa 1.

  • Angelica Vironen on tukenut ja auttanut useita nuoria tarttumaan elämästä kiinni. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö jakoi tunnustuksen romanien elämään ja asemaan vaikuttaneelle Angelica Viroselle. Vironen tekee jalkautuvaa ja etsivää nuorisotyötä Romano Mission Terne Apre -hankkeessa. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Kainuun opistolla Mieslahdella vietettiin maaliskuun lopulla isoa rasisminvastaista tapahtumaa, jossa pääesiintyjänä oli Karri Miettinen eli Paleface Hän räppäsi ja puhui täydelle salille ja tilaisuudessa ääneen pääsivät Elämää varten -romanihanke ja kuin alueen kansanedustajaehdokkaat, joita oli pyydetty laatimaan rasismin vastaiset lupaukset. Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso vieraili juhlassa ja haastatteli paikalla olleita romaninuoria sekä Elämää varten -hankkeen hanketyöntekijää Rickhard Långströmiä. Jakson lopussa kuullaan myös tilaisuuden pääesiintyjän terveiset Suomen romaneille.

  • Tämänkertaisessa Romano miritsissa Pirkanmaalta kotoisin oleva 13-vuotias Richard Grönfors kertoo menestyksekkäästi alkaneesta nyrkkeilyharrastuksestaan. Richard nauttii lajista ja kilpailee aktiivisesti, mutta arvostaa myös koulunkäyntiä. Hänen äitinsä Jannette Grönfors kannustaa kaikkia romanivanhempia osallistumaan aktiivisesti lasten harrastuksiin. Perheen merkitys harrastustoiminnan tukemisessa on ollut Richardille tärkeä voimavara. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään, lausutaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan vanhemmat ja kasvattajat eivät voi luoda lapsen ja nuoren sisäistä motivaatiota harrastamista kohtaan. Vanhempien tehtävänä on kuitenkin tarjota lapselle erilaisia virikkeitä vapaa-ajan viettämiseen. Toimittajana Miriam Schwartz

  • “Olen joutunut menettämään paljon rehellisyyden sekä oikeiden ja parempien valintojen vuoksi,” sanoo 34-vuotias Sari Lindberg. Yksi tällaisista asioista on ystävyys. Sarin elämänpiiriin ei voi kuulua enää tiiviisti niitä ihmisiä, joiden kanssa hänellä on ollut yhteisiä kokemuksia. He ovat ihmisiä jotka ovat kulkeneet rinnalla, olleet ymmärtäjiä Sarin entisessä elämässä. Hän tietää, että juuri ne rakkaat ystävät voivat olla ovi maailmaan, johon hän ei enää tahdo palata. Hän etsii paikkaansa elämässään joka päivä. Sari Lindberg on nyt saanut elämänsä raiteilleen ja opiskelee mielenterveys- ja päidealan ammattitutkintoa auttaakseen muita. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • "Ihminen kestää paljon vaikeissakin olosuhteissa. Sodastakin selvittiin, vaikka menetyksiä oli.”
    Romano miritsin tämänkertainen vieras Otto Koivisto on jalasjärveläinen romanimies, joka on syntynyt vuonna 1932. Hänet tunnetaan taitavana hevosmiehenä. Nuorena aikuisena hevonen oli hänen kumppaninaan metsätöissä. 1950- ja 1960-lukujen taitteessa alkoi raviurheilu – ensin ajettiin karvalakki päässä ja niillä varusteilla, joita saatavilla oli. Jalasjärven "Kivistön oikoosella" ajetuista kyläkisoista siirryttiin vähitellen raviradoille ja ammattimaisempaan harrastamiseen. Mukaan raviurheiluun tulivat ensin poika Olavi Koivisto ja myöhemmin pojanpoika Ville Koivisto.

    Otto Koivisto muistaa sotavuodet vaikeana aikana, jolloin kansakunta oli kuitenkin yhtenäinen. Hänen kolme veljeään oli rintamalla, yksi myös jäi sille tielle. Haastattelun lopuksi kuullaan vielä Otto Koiviston suhteesta musiikkiin. Otto Koiviston tapasi Jalasjärvellä toimittaja Jaakko Laakso.

  • Yhteiskuntamme aikuisia piinaava kiire näkyy nuorten elämässä turvattomuuden tunteena. Yksinäisyys ja osattomuus saavat aikaan nuoren vetäytymistä. Ne luovat toivottomuutta ja johtavat elämään ilman unelmia tai tulevaisuuden suunnittelua. R3 Maahanmuuttajien tuki ry tekee työtä näiden nuorten parissa. R3 on lyhenne yhdistyksen arvoista: respect, rights, responsibility. Vastuu, oikeudet ja velvollisuudet ovat pelisääntöjä, jotka koskevat sekä nuoria että aikuisia. Romaninuori -hankkeen työntekijät tarjoavat tuen tarpeessa oleville nuorille mahdollisuuksia toteuttaa näitä arvoja arjessaan. Käytännössä tämä merkitsee tukea, aikuisen läsnäoloa sekä mielekästä yhdessä tekemistä. Tämän kertaisessa Romano miritsissa R3 Romaninuori -hankkeen työntekijät Aino Tiitta ja Tamara Åkerlund kertovat työstään romaninuorten parissa. Toimittajana on Miriam Schwartz.

  • Romaniasuun pukeutuneita naisia tekisi mieli katsoa pitkään, mutta se on epäkohteliasta. Muotokuviin sen sijaan liittyy kulttuurissamme kunnioittava katsomisen tapa. Ehkäpä siksi, että niissä on yleensä esitetty ylhäisöä, varakkaita kauppiaita, aatelisia ja korkeassa virassa olevia henkilöitä. Valokuvataiteilija Irmeli Huhtala halusi kuvata eri ikäisiä romaninaisia maalattujen muotokuvien tyyliin. Muotokuvaa voi katsoa rauhassa, se ei reagoi, ei kiusaannu, eikä katso takaisin. Saa katsoa - romaninaisia muotokuvissa -näyttely on esillä Strasbourgissa Euroopan neuvoston tiloissa 2-12. huhtikuuta osana Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa. Irmeli Huhtala toivoo, että näyttely löytäisi paikkansa myös Suomesta. Häntä haastatteli Maria Friman.

  • Etelä-Pohjanmaan alueella toimii lukuisia romanitaustaisia vartijoita. Toimittaja Jaakko Laakso ryhtyi selvittämään, mikä on saanut näin monet romanimiehet innostumaan turvallisuusalalle. Romano miritsin jaksossa kuullaan turvallisuusalan koulutuksesta, työstä ja esimerkiksi siitä, millaisia ominaisuuksia on hyvällä vartijalla. Aiheesta kertovat alan ammattilaiset Petri Kuusisto, Rainer Salojensaari ja Markus Kuusisto. Toimittajana on Jaakko Laakso.

  • Bulgarialaisessa Sredetsin kaupungin romanikylässä asuu noin 5000 romania ja suurimmassa osassa hökkeleitä ei ole sähköä, vettä, lämpöä tai edes ikkunoita. Kun tässä slummissa 5-henkinen perhe kuolee tulipalossa, palokunta tulee paikalle kaksi tuntia myöhemmin ilman vettä. Tällaiset, julkisuudessa näkymättömät elämänkohtalot herättivät hauholaisen Seppo Lindgrenin lähtemään avustustyöhön Bulgarian romaniväestön puolesta. Seppo perusti Toivon lähde -yhdistyksen, joka tekee yhteistyötä eri järjestöjen sekä yritysten kanssa. Sen lisäksi, että alueelle viedään aineellista tukea, lapsia laitetaan kouluun ja paikallisille annetaan välineitä osallistua itse oman tilanteensa parantamiseen. Seppo näkee, kuinka avun saaminen saa aikaan vilpitöntä kiitollisuutta. Tämä auttaa jaksamaan raskaiden tilanteiden edessä.

    Tämänkertaisessa Romano miritsissa Seppo Lindgren kertoo elämästä slummimäellä, ihmeistä sekä toivosta. Toimittajana Miriam Schwartz.

  • Sattumuksia ja haaveita, toteutuneita ja toteutumattomia unelmia. Kaikkea sitä, mitä ei koskaan suunnitellut. Sellaista voi löytää lapsuuden kirjoituksista ja pienenä tyttönä kirjoitetusta kirjeestä aikuiselle itselleen. Sellaiseen törmäsi Rosita Lindgren, joka pohtii nyt nuoren naisen elämää ja sitä, millaisen kirjeen kirjoittaisi nyt tulevalle itselleen. Romano Miritsissä puhutaan tänään elämästä. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Aili Lindeman on Porissa asuva 68-vuotias romaninainen. Hän toivoo, että romaninuoret saisivat tulevaisuudessa tasaveroista kohtelua ja aidosti samat mahdollisuudet pääväestön nuorten kanssa niin koulutuksessa kuin työmarkkinoilla. Lindeman muistelee Romano miritsin haastattelussa, millaista romanilapsen elämä oli 1950-luvun Suomessa ja kertoo, miten olot ovat vuosikymmenten varrella muuttuneet. Lindemanin tapasi kotonaan Porissa toimittaja Jaakko Laakso.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä