Radio Variaatio

Äitini on alien

  • 38 min
  • toistaiseksi

Miten suhtautua äitiyteen ilmastonmuutoksen aikakaudella? Ihmislajin jatkaminen tuntuu ristiriitaiselta, kun elämä maapallolla on vaakalaudalla ihmisen toiminnan johdosta. Radioessee pohtii äitiyden teemaa suhteessa Alien-elokuviin ja kuljettaa kohti tuntematonta maastoa, jossa ainoastaan monilajinen yhteistyö voi mahdollistaa elämän jatkumisen vaurioituneella planeetalla.

Käsikirjoitus ja puhuja: Elina Minn. Ohjaus: Elli Salo Äänisuunnittelu: Johannes Vartola. Kuraattori: Saara Kanerva Tamminen. Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen.
Ohjelma on osa Saara Kanerva Tammisen kuratoimaa Kummia kaikuja -kokonaisuutta

Lähetykset

  • su 14.10.2018 18.01 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kuinka voimme herkistyä kuuntelemaan kokemuksia, joista ei voi puhua? Miten kuulla ja ilmaista omalla äänellä sitä, mitä olemme?

    Essee Sairaalasinfonia 3.0. tutkii kokemuksellista rajaa sairauden ja terveyden, minun ja toisen välillä. Esseessä soivat kahdeksan HYKS Psykiatriassa hoitoa saaneen ihmisen, sairaanhoitaja Heimo Spelmanin sekä taiteilija-tutkija Fastin yhteinen ääni.

    Äänessä olemme olemassa värähtelyinä: tunnen kehossani, kuinka vaikutun ja vaikutan. Virittymällä ihmisäänen sanattomaan ulottuvuuteen voimme tuntea myös pilkahduksen siitä, miten liitymme toisiimme. Toisiinsa lomittuvat äänet eivät kuulu enää vain minulle tai sinulle: ne luovat laajemman kentän ympärillemme ja muistuttavat, ettemme ole yksin.

    ”Et vois olla tosiaan vaan silleen äänen kautta yhteydessä, että sanathan voi viedä harhaan ja ajatukset muualle, mut se on niin kun aika paljasta."

    Radioessee on kolmas ja viimeinen osa sarjasta, jonka ensimmäinen teos ”Laulunpesä” on toteutettu sairaalatilaan ja toinen ”Hospital Symphonies” konserttisaliin. Sarja on syntynyt Fastin ja psykiatrista apua tarvinneiden ihmisten sanattomista, äänellisistä kohtaamisista, ja on osa Fastin taiteellista väitöstutkimusta, jota on rahoittanut Koneen Säätiön Vuorovaikutus ja rajankäynti-hanke ja Aalto-yliopisto. Potilailta on saatu suostumus siihen, että heidän ääntään kuullaan teoksessa.

    Ohjaus, käsikirjoitus: Heidi Fast
    Äänisuunnittelu: Heidi Fast ja Markus Kärki
    Esiintyjät: Sofia Koski, Pietari Kylmälä, Markus Kärki, Milo Mäkelä ja Tuukka Pasanen
    Muissa äänissä: Heidi Fast, Sami Pirkola, Heimo Spelman, Katja Tenhovirta ja kahdeksan HYKS Psykiatriassa hoitoa saanutta ihmistä
    Kuva: Milka Alanen.
    Tuottajat: Suvi Sinervo, Juha-Pekka Hotinen/ Radiogalleria

  • Martti Silvennoisen radioessee sai ensilähetyksensä 1954. Tuolloin arkistokortille kirjattiin seuraava, nykysilmin hellyttäväkin sisältökuvaus:

    "Puhelinsoitto aloittaa kiireen analysoinnin. Erilaisia välähdyksiä. F.E. Sillanpää: mitä kiire hyödyttää. Kiire hänen elämässään. Fransun ja Miinan suhde kiireeseen. Erään rouvan lausunto.
    Työtehoseuran toimitusjohtaja tri Martti Sipilä: kiire nykyajan elämässä. Työnjohto-opiston maisteri Mielonen: kiire nykyajan elämässä, sen tuomat haitat. Kiireenehkäisykeinot. Perheenemännän kiire teatterista kotiin. Maatalousministeriön ylijohtaja Veikko Vennamo: sanoisin elämääni työntäyteiseksi. Vireänä pysyminen eriasioihin perehtymällä. Ajan ja työn järjestelyn tärkeys.
    Professori Tauno Pyökäri: kiireen aikaansaamat positiiviset muutokset tuotantoelämässä. Ylilääkäri professori Donner: kiire elämässämme. Levähdä hetkinen kiirehtiessäsikin. Kiireen vaikutus terveyteen. Pääseekö nykyajan ihminen kiireestään.
    Kysymys kiireestä jää ratkaisematta. Sasu Haapanen lukee Ollin pakinan kiireestä.

  • Martti Silvennoisen varhainen radioessee MItä kiire hyödyttää? peräti vuodelta 1954 - mutta uutena, nykypäivän äänisuunnittelun ryydittämänä editiona. Teos tarkastelee kiirettä ja "nykyajan rientävää ihmistä", koneellistumisen vaikutusta elämäntapaan ja kiireen kokemusta mielenterveysongelmien taustalla.

    Silvennoisen mainiossa radioesseessä näkemyksensä esittävät mm. Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää, maatalousministeriön ylijohtaja Veikko Vennamo sekä ylilääkäri Sven Donner. Muutenkin huumoria tihkuva teos päättyy Sasu Haapasen lukemaan Ollin pakinaan.
    Käsikirjoitus ja ohjaus, esiintyjä: Martti Silvennoinen. Uuden edition äänisuunnittelu: Tuomas Skopa / Artlab. Kuva: Ruht Träskman/Tero Vuorinen. Tuotanto: Radiogalleria ja Artlab
    Uusinta vuodelta 1954.

  • Listening to failure – radioessee epäonnistumisesta

    ”Let’s fail.” Teos on kuuden tekijän ja kuuden päivän yhteissumma. Se syntyi Vilnan kaupungissa ja on saanut alkunsa ennen kaikkea siellä sijaitsevasta hylätystä urheiluareenasta. Hylätty, tyhjä ja tarkoituksessaan epäonnistunut areena synnytti halua ymmärtää mitä epäonnistuminen on, miten se tapahtuu ja mitä se tarkoittaa.
    Listening to failure on niiden tutkimusten alku ja lopputulos, sekä ennen kaikkea kunnianosoitus epäonnistumiselle.

    Teos on syntynyt syksyllä 2018 osana Sustainable Theatre Artist –nimistä kurssia ja samannimistä hanketta. Hanke on osa pohjoismaisten ja Baltian teatterikorkeakoulujen välistä Norteas-verkoston yhteistyötä. Listening to failure -teoksen tekijät ovat teatterikorkeakouluopiskelijoita Suomesta, Islannista, Liettuasta ja Tanskasta.
    Tekijät: Stefán Ingvar Vigfússon,Goda Simonaitytė, Saana Rautavaara, Jussi-Petteri Peräinen, Simon Kongsted, Heli Hyttinen.

  • - ”Rakastan ukkosta toukokuun”
    Kun salama iskee jossain päin maailmaa, blitzortung.org -sivusto näyttää sen leimahduksena kartalla, reaaliaikaisesti. Blitzortungin kartta toimii matkaoppaana venäläiselle radiodokumentaristille Vladimir Krjutsheville. Hän lähtee katsomaan, mitä löytyy lähiseudun paikoista, jonne salama on iskenyt.
    Ukkosen johdattama matka vie kohtaamisiin myrskynjälkeisissä maisemissa liikkuvien ihmisten kanssa. Yksi on lammaspaimeneksi ryhtynyt entinen merimies, toinen Donetskista paennut mummo, kolmas myrskybongari ja niin edelleen. Ihmiset puhuvat ukkoskokemuksistaan, mutta myös haaveistaan ja peloistaan, elämänsä suurista käännekohdista. Ukkoset ja salamat ovat se liima, joka yhdistää muuten eri maailmoista kumpuavia tarinoita ja niiden kertojia.
    Radiodokumentin kenttä-äänitykset on tehty binauraali-tekniikalla, joka pääsee parhaiten oikeuksiinsa kuulokekuuntelussa.
    Alkuperäisen dokumentin käsikirjoitus, ohjaus, tekninen toteutus ja tuotanto: Vladimir Krjutšev. Suomennos: Jaana Seppänen. Suomenkielisen version ohjaus: Matti Ripatti. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten. Kertojat: Minna Haapkylä ja Timo Välisaari.
    Tuotanto: Juha-Pekka Hotinen, Radiogalleria.

  • Kurkistus maputolaisräppäreiden mielenmaisemaan

    Mosambikin räp on elinvoimaista, ilmaisuvoimaista ja omaperäistä. Se rikastaa kieltä, tuo esiin vaiennettuja ääniä ja muovaa kollektiivista muistia. Samoran lapset pyrkii tekemään ymmärrettäväksi maailmaa, jossa maputolaisräppärit luovat maailmaa muokkaavaa taidettaan.

    Käsikirjoitus ja tutkimustyö: Janne Rantala. Ohjaus: Eero Nieminen ja Manoel Pinto.

    Rooleissa:
    Manoel Pinto, Horacio Guiamba, Absalao Narduela ja Universidade Eduardo Mondlanen Escola de Comunicação e Artesin näyttelijäntyön kolmas vuosikurssi.

    Äänisuunnittelu: Eero Nieminen.
    Kenttänauhoitukset: Ozias Macoo, Janne Rantala ja Eero Nieminen
    Tuotanto: Radiogalleria / Juha-Pekka Hotinen

  • Mitä näkymätöntä jää valmiiksi kirjoitetun rakkausspektaakkelin taakse? Mitä yhteistä on algoritmeilla, hyönteisillä ja rakkaudella? Mitä tarkoittaa "olla jonkun kanssa"?

    "Sukupolveni elää rakkauden dystopiaa. Olemme siinä saumassa, jossa rakkaustarinasta pitää luopua. Rakkaus on vain mielikuva, kuin unta, josta herätään. Ja tämä havahtuminen on ihanaa ja kamalaa, vapaata, turvatonta ja pelottavaa. Samalla tiedän, että omat lapsenlapseni tulevat ihmettelemään minun aikani käsitystä rakkaudesta, koska se on niin poissulkeva."

    Nimim. Terminatorgirl87

    Ohjaus: Suvi Tuuli Kataja, Aino Kivi
    Käsikirjoitus ja äänisuunnittelu: Suvi Tuuli Kataja
    Esiintyjät: Elli Salo, Arttu Kurttila
    Asiantuntijat: Silja Heikkilä, Matti Nelimarkka, Markku Soikkeli
    Muissa äänissä: Suvi Tuuli Kataja, Tuukka Pasanen, Kasper Salonen, Marja Vehkanen
    Lähdemateriaali: Markku Soikkeli: Tuttua lemmentouhua, Mikko Suominen: Parviälykkyys ja muurahaispohjaiset algoritmit (pro gradu), Jack Halberstam: Gaga Feminism
    Kuva: Terhikki Kataja
    Kuraattori: Suvi Sinervo
    Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen / Radiogalleria

    Ohjelma on osa Suvi Sinervon kuratoimaa Kanssa / With -kokonaisuutta.

  • Kanssani täällä on toisenlainen todellisuus. Sinne päästäkseni tarvitsen älypuhelimen, lähettimen, anturin tai sirun. Teknologia kietoutuu meihin: ihmiskunnalle kehitetään jopa uusia aisteja kuten ultraviolettisäteiden näkeminen ja magneettisen pohjoisen tunteminen kehossa. Omat salaisuutemme alkavat paljastua meille itsellemme, kun tekoälyn avulla voimme muuttaa ajatuksia kuviksi.

    Olen suhtautunut digitaaliseen murrokseen ja tekoälyn kehitykseen yhtä luonnollisesti kuin vaihtuvaan vuodenaikaan, mutta enää en näe, mitä täällä tapahtuu. En ehkä osaa edes katsoa oikeaan suuntaan.
    Siksi matkustin tapaamaan tekoälyn kehittäjiä, huippututkijoita, ihmisten mikrosiruttajaa ja kyborgi Neil Harbissonia, joka puhuu itsestään translajisena, osana teknologiaa. Tapaan Erican, joka on robotti. Mitä Erica ajattelee kuolemasta? Mikä on hänen tehtävänsä täällä, ihmiskunnan kanssa?

    Radioessee Vierasta värähtelyä kertoo ihmisen ja teknologian sulautumisesta ja kysyy, mitä on elää ihmisenä täällä. Teos on syntynyt osittain niistä tilanteista, joita Iiris Härmä on kohdannut kuvatessaan dokumenttielokuvaa Outouden laakso (Guerilla Films, 2019).

    Käsikirjoitus, ohjaus: Iiris Härmä
    Äänisuunnittelu, musiikki: Jukka Herva
    Esiintyjä: Jussu Pöyhönen
    Muissa äänissä: Androidi Erica, Neil Harbisson, Iiris Härmä, Hiroshi Ishiguro, Yukiyasu Kamitani, Suvi Sinervo, Peter Stone, Jowan Österlund
    Kuva: Visa Koiso-Kanttila
    Kuraattori: Suvi Sinervo
    Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen / Radiogalleria

    Ohjelma on osa Suvi Sinervon kuratoimaa Kanssa / With -kokonaisuutta.

  • Voiko ilmaston lämpenemisen kokea kehossaan? Hengitän jäätä kuin rakastettua, joka on huomenna lähdössä. Kun Arktis sulaa, paljastuu jäähän sitoutunutta mikromuovia, esihistoriallisia viruksia, kauppareittejä, öljy- ja kaasuvarantoja. Ja paljastuu muutakin: riippuvaisuutemme toisista ihmisistä ja toisista lajeista.

    Kukaan ei ole saari – edes saari ei ole saari. Olemme yhteydessä toisiimme, hengittäviä soluja, vettä, joka haihtuu ilmakehään ja valuu valtameriin. Vaikka miljoonat erilaiset kehot kokevat lämpenemisen samaan aikaan kanssani, ajattelen tulevaisuutta yksin. En uskalla puhua planetaarisista muutoksista vastaantulijoiden kanssa, koska jaettuna niistä tulisi enemmän totta. Ajatteletko sinäkin jäätä, joka sulaa?

    ”Sulamisvesissä” on henkilökohtaisiin äänikirjeisiin perustuva radioessee lämpenemisen ja sulamisen kokemisesta. Se on kirjoitettu ja äänitetty Kuvan Residenssiyhdistys ry:n Utön residenssissä vuorovaikutuksessa saaren sääolosuhteiden kanssa. Lisäksi teoksessa kuullaan sulavia jäätiköitä Islannista ja Norjasta. Radioesseen rinnalla toteutetaan ääni-installaatio Sulamisvesissä II, joka on esillä Archipelago Mountain -ryhmänäyttelyssä Kuvataideakatemian Exhibition Laboratory -galleriassa 28.11.-12.12.2018. Essee ja installaatio ovat osa Henna Lainisen tohtorin opinnäytetyötä, jota ovat tukeneet Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Taideyliopisto.

    Käsikirjoitus, ohjaus: Henna Laininen
    Äänisuunnittelu: Eero Nieminen, Henna Laininen
    Jäätikköäänitykset ja sävellys: Eero Nieminen, Tom Lönnqvist
    Esiintyjät: Jonnakaisa Risto, Seela Sella
    Muissa äänissä: Mikael Hildén, Solveig Kovanen, Henna Laininen, Eero Nieminen, Jan Saikkonen, Eeva Kemppainen, Ole Øwre
    Kuva: Kaisa Kortekallio
    Kuraattori: Suvi Sinervo
    Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen Radiogalleria

    Ohjelma on osa Suvi Sinervon kuratoimaa Kanssa / With -kokonaisuutta.

  • Mies, kaksi lasta, omakotitalo, auto ja ehkä koirakin. Nämä olivat Minnan haaveita lapsuudesta asti. Vuodet vierivät ja matkalla oli pitkiä, hyviä parisuhteita. Biologinen kello alkoi tikittää. Miehellä oli jo lapsia edellisestä suhteesta, eikä toive yhteisestä lapsesta kohdannut. Ajatus lähteä hankkimaan lasta yksin kypsyi Minnan mielessä pitkään, mutta lopulta hän oli täysin varma asiasta. Vaikka päätös tarkoitti parisuhteen loppumista, unelma omasta lapsesta oli liian suuri sivuutettavaksi.

    Mutta – vaikka suuri päätös on tehty, asiassa on vielä monta mutkaa. Tällä matkalla kaikki ei ole itsestä kiinni. Onko luonto Minnan puolella vai onko ehkä jo liian myöhäistä?

    Dokumentti Solo Mama kertoo oman lapsen kaipuusta, unelmista, sinnikkyydestä, uhrauksista, kasvamisesta, perhesuhteista, ystävyydestä.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Mervi Leino. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

  • Taiteilijaryhmä Honkasalo-Niemi-Virtanen käsittelee esseessään myyttistä Leväluhdan lähdettä ja nykyistä kuolemankulttuuriamme. Miksi kuolema on niin näkymätön arkipäivässämme? Teos sukeltaa rauta-aikaisen suokalmiston ääreltä polveilevaan rihmastoon kirjoja, myyttejä, mielikuvitusta ja arkistoja, etsien vastauksia krematoriosta ja entisestä ruumiinavaussalista.

    Ohjelma on toteutettu binauraalisella äänitekniikalla. Tilallinen kokemus saavutetaan parhaiten kuulokkeilla kuunneltaessa.

    Konsepti, käsikirjoitus ja ohjaus: taiteilijakollektiivi Honkasalo-Niemi-Virtanen.
    Äänisuunnittelu: Tatu Nenonen.
    Esiintyjät: Sinna Virtanen, Akuliina Niemi, Felicia Honkasalo, Anna Wessman, Patrik Lassus, Kyllikki ja Martti Arkkola
    Kuraattori: Saara Kanerva Tamminen Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen

    Ohjelma on osa Saara Kanerva Tammisen kuratoimaa Kummia kaikuja -kokonaisuutta

  • Vuonna 1959 oopperalaulaja Friedrich Jürgenson tallentaa nauhalle selittämättömiä ääniä, jotka muistuttavat ihmisen puhetta. Vuosien mittaan Jürgenson nauhoittaa tuhansia viestejä, ja kehittyy ilmiö nimeltä EVP (electronic voice phenomena). Radioessee pohtii, voiko teknologia toimia meidän ja jonkin meille vielä tuntemattoman välikappaleena. Ovatko haamuäänet todellisuuteemme vaikuttava luonnonilmiö vai omien ajatustemme ja kaipuumme ilmentymää?

    Konsepti ja toteutus: Kirsi Korhonen ja Katja Lautamatti
    Esiintyjät: Oona Airola, Dick Idman, Jari Männynsalo, Antti Ahonen, Otto Urpelainen
    Dramaturginen konsultaatio: Riikka Pelo. Kuraattori: Saara Kanerva Tamminen Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen
    Ohjelma on osa Saara Kanerva Tammisen kuratoimaa Kummia kaikuja -kokonaisuutta.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä