Juohke vahkku vuossárgga čiekŋalut ságastallan áigeguovdil áššiin, mas geahčastit áiggis mánjosguvlui ja maiddái boahtevuhtii. Ságaid doaimmaha ja čohkke Aslak Paltto.

Jaksot

  • Sámit leat áiggiid čađa gártán čilget iežaset dili váldoálbmogiidda. Norgga bealde válddii stáhta dán ášši duođas jagis 2004 ja ásahii ofelaš-doaimma, mii doaibmá ain otná beaivve. Máŋggat duháhat Norgga joatkkaskuvla-oahppit leat ožžon ollu dieđuid sápmelažžain dálá áige dilis 14 jagi áigge. Dálá Ofelaš-prošeavtta jođihit Marie Elise Nystad ja Eva Måsø ja soai muitaleaba ahte Norgga skuvllain ollugat leat várren galledeami boahtte jahkkai go prográmma lea dievva. Dárbu lea ofelaš doibmii, dan duođásta Eli Karianne Vesterheim Hætta gii eiddo gearggai logaldallamis Troandimis ovtta skuvllas ovttas nuppi ofelaččain, Maria Gunilla Påve Wilksain. Suoma bealde galgá dál de biddjot johtui Dihtosis-prošeakta seamma ulbmilin nu movt dál Norgga bealde lea ja Minna Lehtola pláne doaimmaid boahtte giđa várás. Ofelaš-doaibma ja nuorain nuoraidde, muhto Tomi Guttorm lea smiehttan ášši viidáseabbot bajit dássái - oahpaheaddjis oahpaheaddjái. Máid galgá váldit vuhtii go oahpaha boahtevaš oahpaheaddjiid, vai máhttet maid sámiid birra muitalit? Doaimmaheaddjin, Aslak Paltto.

  • Deanu Soahpamuš ja guolástanlága ođasteapmi. Mán jođánit lea vejolaš ođasmahttit Deanu soahpamuša ja leago nu ahte sámiid vuoigatvuođat dulmojuvvojit? Ságain vuos Suoma eana- ja meahccedoalloministtar Jari Leppä politihkalaš veahkkebargi Teppo Säkkinen. Guolledoalloguovllo-ođastus váikkuha ollu maiddái Ohcejohkii, mas lei ollu sáhka go eananja meahccedoalloministeria olbmot gallededje Sámis mannan vahkkus. Ohcejoga gielddaráđđehusa ságadoalli Mika Aikio mielde Suoma stáhta lea fillen sápmelaččaid,muhto sámiin ii leat ruhta lágastit Stáhta. Maid Deanu soahpamušas ja guolástanlágas jurddašit Eanan-ja meahccedoallováljjagotti lahttut?
    Geassemánu 13. beaivve háleštin lahttuiguin geat ledje boahtan Anára mediadilálašvuhtii: váljjagotti ságadoalli Anne Kalmari( Guovddášbellodat), Markku Eestilä (Kokoomus), Reijo Hongisto (Alit boahtevuohta), Susanna Koski (Kokoomus), ja Hanna Halmeenpää (Ruoná bellodat).
    Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

  • Guovžabivdu ii leat vel nohkan, muhto váikko boazodoalloguovlui adde eambbo lobiid go diibmá, de nuortabeale guovlu (76) lohppeguovžžat báhččojedje jo golggotmánu 6 beaivve lohppii. Oarjjabeale bivdoguovllus(20) leat ain 9 bivdolobi geavatkeahttá. Giehtaruohtasa boazodoalli ja guovžžabivdi Tuomas S Palojärvi muitala ahte lea váttis bivdit guovžžaid go guovžabeatnagiid ii sáhte luoitit bivdoguovlui gos guovžžat leat, go doppe leat maid bohccot. LUKE dutkanprofessor Ilpo Kojola oaidná ahte dán dilis go lea nu hejot deihtu guovžžaid duođalaš mearis, de fertešii čađahit albma dna-iskkosiid jeavddalaččat, vai livččii dárkkilut diehtu guovžžin boazodoaloguovllus. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

  • Muddusjávrri bálgosa boazodoallit imaštallet ahte mo dálá áigge lea vejolašge ahte Sámis priváhta eatnamiin vuovdečuollamiid maŋŋá galget vel mášenin jorgut eatnamiid. Muddusjávrri boazoisit Osmo Seurujärvi mielde leat dákkár dagut stuorra hehtehussan go geahččá man ollu Meahceráđđehus lea jo čuohppan. Ohcejoga oktasaš Meahcci ságajođiheaddji Veikko Porsanger lohkká ahte čuhppojuvvonguovlu más dál lea sáhka, gáibida lága mielde ahte eatnama galgá jorgut(äestys), muhto sis leatge ođđa plánat muđuige oažžut buoret ávkki boares beziin. Davimus Lappi Meahccedikšunsearvvi doaimmajođiheaddji Vesa Väisänen lohká lága geatnegahttit priváhta eaiggádiid jorgut eatnama ja imáštallá boazodoalliid láhttema. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

  • Rievssat lea sámi loddi ja eallá dušše árktalaš guovlluin. Sámis lea rievssat leamašan okta dehálaš oassi luonddus ja sámiid eallimis ja árbevirolaš gárdun lea seilen lobálaččan ain dán beaivái. sullii logi jagi áigi ollu rievssagat fahkka jávke. váikko lea rehkkenaston ahte vuolimus ja bajimus mearri rievdadattá 7 jagi gaskkain, de máŋggain guovlluin eai rievssagat leatge laskan dego ovdal. Dán oasis mahccat vuos jahkkai 1996, go Kalle Mannela jearahallá rievssatbivdi Juhani Valkeapää, son jahkká ahte suopmelaš boahta gieldit gárduma ja imáštallá sin dárbbu báhčalit rievssagiid. Ruovttoluodda otná beaivái buktá Tor-Emil Schanche, gii lea deanuleagis dál rievssatbivddus, ja son sákka imáštalla FEFO( finnmárku opmodaga) stivrenvuogi rievssatnáli ektui ja buktá ollu evttohusaid movt berrešii rievdadit. De gullát maiddái SUoma Meahcceráđđehusa oainnu lohppebivdui, plánejeaddji Nilla Aikio čilge mo sii mearridit Luke ja fuođđoguovddáža dieđuid fuođul ahte ollugo šaddet lobit vuovdemassii olgobáikegoddelaččaidde. Dán jagi Norgga bealde Finnmárkus lea 4 rievssaga beaivái ja Suoma bealde 3 rievssaga beaivái. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto

  • Ovttastuvvon nášuvnnaid vulosaš Dálkádat rievdan-panela IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) cealká ahte buot máilmmi riikat fertejit geatnegahttit iežaset jođánis doaimmaidde, jos áigut eastit eananspáppa liikkás liegganeami. Stáhtaid pariisas(COP21) sohppon nuoskideami ráddjen galggašii bissehit liegganeami 1,5 ceahkkái, muhto dálá rádjejumit eai eastte dan. Ođđa dutkkus čájeha mán viiddis váhágat čuvvot máilbmai, jos liegganeami ribahit 2 ceahkkái. Sámis iešguđet sisabahkken- ja dálkádatákšuvnnain mielde leamašan Jenni Laiti rahppá jurdagiinnis das manne son berošta áššis ja gáibida doaimmaid. Sámiráđi luonddu ja birás-ossodaga hoavda Gunn-Britt Retter lea jođus Árktalaš ráđi vullosaš orgána CAFF konferensii, mii suokkardallá árktalaš guovllu luonddu dili ja doaimmaid dan sudjemii. Retter galgá panelas hállat namalassii dálki liegganeamis ja dan váikkuhusain arktisii.
    Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

  • Duodji lea sápmelaččaidde dehálaš kulturguoddi. Duodji čájeha sámiidda guđe guovllus olbmot leat eret, ja basttet čájehit sin gullevašvuođa, go maiddái gutnejahttit árbevieruid, go maiddái čájehit ahte sámit eai leat museagálvut. Duodji Dreamers lea prošeakta mii čohkkii oktii logi nuorra sápmelaš duojáriid ja ulbmilin lea čájehit duoji bistevašvuođa ja ceavcilvuođa. Riddu Riđđu, Davvi álbmogiid guovddáža ja Sámi Dáiddamágasiinna ovttasbarggu bokte šaddai Duoddji dreamers. Sáddagis gullát prošeavtta buvttadeaddji Ellen Berit Dalbakk ja duojáriid Anniina Turunen, Sara Inga Utsi Bongo, Lisa Lyngman Gælok ja Merethe Kuhmunen. Eará niegadeaddji duojárat ledje Laila Mari Brandsfjell, Milana Sapelnikova, Niká Pittja, Ove Stødle, Patric Jonsson ja Sandra Márjá West. Mielde maiddái sáddagis duodjeoahpaheaddji ja duojár Sámmol Jon Jovnna, Jouni S. Laiti hálešteamen mákkár mearkašupmi lea ahte guđemuš gielain oahppá dahje oahpaha duddjot. Laiti lei Sámi oahpahusguovddážis 2016-2018 vuosttaš sámegielát gárraduodjeoahpu oahpaheaddji. Doaimmaheaddjin Ásllat Paltto. Jietnabihtážat: Mari Boine konsearta ja Solju konsearta Riddu 2018.

  • Sáddagis geahččesit veháš Sámedikki historjjá ja váttis bálga dán beaivái go Sámediggi galgá mearridit dohkkehago ođđa sámediggeláhka-evttohusa vai hilgugo dan, Studios Sunna Guttorm. Geahčestit mánjosguvlui áiggis, go gullát Suoma vuosttaš sámedikki Presideanta Pekka Aikio hállamin sámedikki álgoáiggiin, go maiddái mahcat ovddit sámediggelága gieđahallamii, mán gopmáneami maŋŋá ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi celkkii iežes eret.
    Spirevahát-ordnet evttohuvvo rievdaduvvot: Suoma Eanan-ja meahccedoalloministeria evttoha heaittihit Lex Halla-ordnega, muhto maiddái bágge boazodoalliid álgit govvet álo go gávdnet ráppiid, muđui sáhttet hilgut buhttádusa. Sáddagis mielde Ministeriija spesiála dárkkisteaddji Juusi Laanikari ja Bálgosiid Ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollila. Ságaid lea čohkken Ásllat Paltto.

  • Vuigen: Šallošit ahte Prográmmas namuhuvvo áiggis 33:20 boastut Leif Halonen rohkkin. Leif Halonen eallá ja orru Stavangeris, Norggas. Klippaid vuolde gávnnat varás jearahallama movt Leif Halonen oaidná Sámiid politihkalaš ráhčama dán beaivve rádjai. 13. Árktalaš parlamentarihkkáriid konfereansa lágiduvvo Anáris 16.-19.9.2018. Konferánssa fáddá lea birgenláhki, ealáhusdoaimma servodatovddasvástádus, dálkkádatrievdamat ja digitála čovdosat Arktisii. Konferánsa, mii lágiduvvo juohke nuppi jagi, mearrida loahppacealkámuša mii sáddejuvvo ráđđehusaide ja parlameanttaide arktalaš ovttasbarggus. Sámit leat leamašan mielde dán barggus álggu rájes. Sámiráđđi ja vihtta eará álgoálbmotráđi leat bistevaš lahttut Arktalas ráđis, muhto stáhtain lea mearridanváldi. Movt lea Sámiid váikkuhanváldi ja mán dehálaš lea Árktalaš ráđi doaibma álgoálbmogiidda? Sáddagis ságastallamin Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddji Per-Olof Nutti, Sámiráđi várreságadoalli Áslat Holmberg ja Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo.
    Vuosttaš parlamentarihkáriid konfereansa dollojuvvoi Reykjavihkas, Islánddas jagis 1993. Suomas čoahkkin lágiduvvo dál nuppi háve ja vuosttaš geardde Anáris. Studios Aslak Paltto.

  • Jiekŋameara ruovdegeaidnu ja redline proteasttat. Greenpeace ja eará birásorganisašuvnnat dego 350.org ovddidit luonddusuodjaleami ja Sámit, go maiddái eará álgoálbmogat dárbbošit dákkáraš organisašuvnnaid veahki go sámedikki fámut eai oro reahkkámin Stáhta organisašuvnnaid vuostá. vuosttaš 30 minuhttas gulát mo dát ášši lea ovdánan badjelaš jagis. ođđasiid maŋŋá gulát Cree aktivista Clayton Thomas Muller go son movttidahttá sámiid ja de vel juoiggasta guovžža. Suoma Lappi lihttu eanangotti jođiheaddji Mika Riipi rahpá veháš suoma stáhta ja lappi lihttu plánaid das movt dat vejolaš ruovdegeaidnu-ášši boahta ovdánit. Sáddagis mielde maiddá Suoma sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila - Aikio kommenteremin ruovdegeaidnu-prošeavtta ja eanagotteláva ja sámedikki váikkuhanvejolašvuođaid. Laila Susanne Vars lea lahttu Ovttastuvvon Našuvnnaid álgoálbmogiid vuoigatvuođaid gohcci joavkkus , EMRIP:as. Vars suokkardallá vuoigatvuođaid ja juohke olbmo sierra rivttiid, go maiddái čilge duogáža ahte gosa jávkkai Gáldu ja mo váikkuhii go fárrejedje Norgga našuvnnalaš olmmošvuoigatvuođa ásahussii. Ságaid čohkkii Aslak Paltto. doaimmaheaddjit arkiiva-ságain: Linda Tammela, Jouni Aikio, Inger Elle Suoninen, Kaisa Aikio.

  • Juohke vuossárgga 3.9.2018 ovddosguvlui gullát Ásllaga Á-Studio! Dát prográmma geahččá manjimus vahkku dáhpáhusaid dahje boahtevaš vahkku dehálaš ságaid ja geahččala čohkket viidásut ja čiekŋalut ollislašvuođa. 1. Vuosttaš sáddagis Gullát varás bohtosiid Nuortalaččaid ovdaolbmoválggain, gos Veikko Feodorff vuitii jienasteami ja váljjejuvvoi ođđa Nuortalaččaid njunnošin. 2. Siida Sámemusea viiddideapmi, vuođđočájáhusa ođasteapmi ja maid dat mearkkaša. Jienas Aile Aikio, Veli-Pekka Lehtola, Aslak Pieski, Ánde Somby ja loahpas guokte siidda guossi. 3. Sámenuoraid NVDA-skuvlejupmi ja uhki ahte sámiin ii leat váldi váikkuhit cealkámušain. Metodain ja koansttain muitaleamen SSN várresátnejođiheaddji Ida-Maria Helander ja boahtevaš rukses linjjá-miellačájáhusain muitaleamen Jenni Laiti, Suohpanterror-joavkus. Doaimmahan Erkki Gauriloff, Sara Wesslin, Kaisa Aikio, Laura Pieski, Jouni Aikio, Linnea Rasmus. Studios eanáš áigge: Aslak Paltto.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Leif Halonen lea Deanuleagis, Suohpanjárggas eret, muhto orru dál Stavangeris. Buori muddos ealáhatagis Halonen lea bargan guhkká sámi- ja álgoálbmotpolithkas ja jođihii Sámiráđi 1982, 1989 ja 1991,go maiddái barggai AEPS álgoálbmogiid čállingottis ja manjelis sámiráđi arktalaš ja birasossodat koordinahtorin. Halonen vihkkedallá politihkalaš váikkuheami ja álbmotákšuvnnaid erohusaid ja mo sámit leat rahččán vuoigatvuođaideaset ovdii dán beaivái. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä