Juohke vahkku vuossárgga čiekŋalut ságastallan áigeguovdil áššiin, mas geahčastit áiggis mánjosguvlui ja maiddái boahtevuhtii. Ságaid doaimmaha ja čohkke Aslak Paltto.

Jaksot

  • Suoma Riikkabeaivvit dohkkehii mannan vahkus nuppástusaid ruvkeláhkii. Nuppástusaid mielde ruvkefitnodagat sáhttet ohcat ruvkelobi birasváikkuhusaid árvvoštallama (BVÁ) haga. Árvvoštallama galgá goittotge laktit ruvkelohpeohcamuššii ovdal go dat biddjo cealkinláhkai.

    Geavadis láhkanuppástus dárkkuha dan, ahte fitnodat, mii álggaha lohpeproseassa, oažžu ovdavuoigatvuođa málbma-, ruvke- dahje golledoidinlohpái mannu guvlui, vaikko birasváikkuhusaid árvvoštallan ii leat dahkkon.

    Ovdal lohpeohcamuššii galggai laktit birasčielggademiid, Natura 2000 -árvvoštallama, birasváikkuhusaid árvvoštallanraportta ja oktavuođaeiseválddi árvvoštallama.
    Birasváljagotti ságadoalli Satu Hassi cuiggoda, ahte dohkkehuvvon láhkanuppástus doalvu jagi 2011 ođasmahtton ruvkelága maŋosguvlui.
    Láhkanuppástusa oktavuođas eiseválddit eai bivdán cealkámuša Sámedikkis iige áššis leat ráđđádallon Sámedikkiin. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio oaidná, ahte nuppástusa dárkkuhus lea álkidahttit ruvke- ja golleroggandoaimma.

    Birásministeriija láhkaásahushoavda Riitta Rönn oaidná ahte Bargo-ja ealáhusministeriija láhttii boastut go ii gulahallan eará áššehažžain ruvkelága ođasmahttin-proseassas.
    Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus ja Aslak Paltto.

  • Guolástanláhka rievddai Sámi guovlluin dápmoha ja luosa gođđujogain jagis 2017. Seammás rivde báikálaččaid nuvttá vuoigatvuođat stáhta čácádagain sierralobiid duohkai mas Meahcceráđđehus bearragođii mávssu. Dán eai dohkkehan Ohcejoga guovllu Sápmelaččat ja rihkko dihtomielaččat lága, vai besset lágastit stáhta go eai oaidnán lága vuoiggalaččan Sámi árbevirolaš rivttiid ektui. 6.3.2019 Lappi gearretriekti celkkii guokte iešguđet duomu main hilggui buot áššáskuhttimiid. Kati Eriksen, Heidi Eriksen, Anne Nuorgam, Erke Eriksen ja Esko Aikio illuđit vuoitus, muhto dál vurdet ášši oažžut alimus duopmostuollui vai šaddá ávkiin viidábut sámiidda. Kommenteremin gearretrievtti duomu maiddái ALVA-searvvi ságadoalli Piia Nuorgam, Sámiráđđi olmmošvuoigatvuođa ossadaga hoavda Magne Ove Varsi, Norgga olmmošvuoigatvuođa instituhta fágajođiheaddji Laila Susanne Vars, várreduopmár ja Láhkaalmmái Jussi Lauerma, Vuoigatvuođadiehtaga doavttir ja Lappi universitehta eurohparievtti lektor Markku Kiikeri, Eanan-ja meahccedoalloministeriija guolástusráđđealmmái Eija Kirjavainen, Meahcceráđđehusa fuođđodoallohoavda Jukka Bisi, riehkkusrievtti professor Minna Kimpimäki ja stáhtavuogádaga professor Tuomas Ojanen.

    Doaimmaheaddjit: Linnea Rasmus, John Einar Eira, Thoralf Balto, Gabriela Satokangas, Anni-Saara Paltto, Tapani Leisti. Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Dán vahkku Á-studios gulát čoahkkaigeassun Lappi lihttu ordnen Anára ja Ohcejoga dilálašvuođaid ságaid, maid lohket Anáris Iiris Mäenpää ja Tauno Lietoff? áigubago soai čállit kommentára boahtevaš lávas ja jos eai, nu manne? Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikios lea njunusoaivil leamaš ahte jiekŋameara ruovdemáđiija goit galgá sihkástuvvot plánas eret. Ohcejohkii fas leat plánen rohttet máilmme stuorra elfápmolinjá, mii ludde Gáldooaivve bálgosa. Politihkárat Anni Ahlakorpi ja Mika Aikio muitaleaba movt áššiidda leat geahččalan váikkuhit Ohcejogas. Lappi lihttu plánenhoavda Riitta Lönnström lohká obba unnán boahtan dássážii máhcahat ja ávžžuhage olbmuid dál kommenteret láva. Jos juoidá buorre galgá ohcát lávas, de lea dat geainnuid buorideapmi ja divodeapmi.

    Doaimmaheaddjit Kaija Länsman ja Aslak Paltto

  • Sullii 30 olbmo guorahalle vuosttas meahccelappalaškultuvrra bargobájis iežaset identitehta.
    Vuosttas meahccelappalašvuođa iešvuođaid guorahalli bargobádji lei rabas dušše olbmuide, geat identifiserejit iežaset meahccelappalažžan. Bargobádjái ii lean lohpi oassálastit earáin, go dušše ovddalgihtii almmuhan olbmuin, geat identifiserejit iežaset meahccelappalažžan. Maiddái medias ii lean lohpi oassálastit bargobádjái, muhto dáhpáhusa maŋŋá ordnejuvvui dieđihandilálašvuohta.
    Suoma stáhtaráđi kansliija juolludii mannan miessemánus 80 000 euro dutkanprošektii, mii guorahallá meahccelappalaškultuvrra iešvuođaid.

    Prošeakta ordne earret eará bargobájiid, main geahččalit guorahallat, mii meahccelappalašvuohta lea, mo dan sáhttá ovddidit ja mo daid olbmuid identitehta sáhttá nannet, geat identifiserejit dán kultuvrii. Oassálastiide sotnabeaivve dollojuvvon vuosttas bargobádji lei fámuidahtti vásáhus.

    sáddagis gullát ságastallamii searvan Henna Riipi, Olivia Ukkola ja Veikko Siitonen, go maiddái Prošeavtta jođiheaddji, konsulta Janne Antikainen. Professor Veli-Pekka Lehtola buktá ovdan histrojjalaš duogáža meahccelappalaš sátnai. Metsälappalaispäivät-dáhpáhusa stivrra jođiheaddji Eeva-Maria Maijala čilge dárkilubbo sin dáhpáhusa ulbmila, go gullát maiddái arkiivvas 2008 báddejuvvon Matti Merivirta jearahallama Kuosku guovllu báikenamaid duogážis ja guovllu sogaid historjjás. Doaimmaheaddjin áššiin Sara Wesslin, Jouni Aikio, Gabriela Satokangas ja ságaid čohkkii Aslak Paltto

  • Jiekŋameara ruovdegeaidnu ii leat ruđalaččat gánnihahtti, čielggai otne almmustuvvan loahpparaporttas. Suoma ja Norgga gaskasaš čielggadanbargojoavkku bargun lei čielggadit Jiekŋameara ruovdegeainnu huksema eavttuid.
    Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio mielas birra jorbasit čállojuvvon loahpparaporttas leat lihkká olu buorit áššit sápmelaččaid dáfus. Loahpparaporttas geavahuvvojit Jiekŋameara ruovdegeainnus čáledettiin jus/go-hámit. Seamma jus-hápmi joatkašuvvá maiddái ministeriija virgeolbmo jearahallamis.
    Johtolat- ja diehtojuohkinministeriija ossodathoavda Timo Kievari muitala, ahte dál leat čielggaduvvon Jiekŋameara ruovdegeainnu huksema eavttut, iige bargojoavku evttot makkárge joatkkadoaimmaid. Sanila -Aikio oaidná dál hirbmat buriid ákkaid, ahte manne Jiekŋameara ruovdegeainnu galggašii sihkkut eret eanangoddelávva Davvi-Lappi kárttás eret. Greenpeace Norden Suoma jođiheaddji Sini Harkki lea ovttaoaivilis Sanila-Aikioin ahte dál eanangoddelávas ferte ruovdemáđiija-plánaid sihkkut eret.
    Doaimmaheaddjin Kaisa Aikio, Kaija Länsman ja Aslak Paltto.

  • Jagis 2011 njealjje olbmo ja 2015 Sámedikki válggain 93 olbmo dohkkehuvvojedje Sámedikki jienastuslohkui Suoma alimus hálddahusrievtti mearádusain ja sii besse jienastit válggain. Sámedikki válgalávdegoddi dohkejumi haga, proseassa váidojuvvoi. Sámediggi ii sáhtán váidit, nu jođiheaddji Tiina Sanila-Aikio váiddii iežes namain, veahkkin Martin Scheinin. 2015 Ovddeš sámedikki jođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi váljjejuvvoi Sámi Árvvut searvvi jođiheaddjin ja ovttas 25 olbmo dahke lagabui 100 siidosaš váidaga. Guktot váidagat manne gieđahallamii Ovttastuvvon Našuvnnaid olmmošvuoigatvuohtakomiteai ja proseassa lea ádjánan 3 jagi. 1.2.2019 de viimmát váidagiidda bođii doarjja komiteas ja Suoma stáhta lea dál ožžon 6 mánu áiggi álgit doaimmaidda. Maid lohkaba váidagiid dahkkit, naba movt ášši dehálašvuođa čilge Olgoriikaministeriija vuoigatvuođaossodaga jođiheaddji Krista Oinonen? Doaimmaheaddjin Inger-Elle Suoninen, Ritva Torikka ja Aslak Paltto.

  • 28.1.1999 šaddai suoma buolášolahus 51,5 ja dat mihttiduvvoi Gihttela Bohkkás. Dán maŋŋá eai leat nu gárra buollašat leamašan. Dál 2019 leat easkka dál vuosttaš buollašat ollen ja vahkuloahpas leat ollen Ohcejoga bealde vuollái 40 gráđa. Dálá áigge hástalusat buollašis leat earálaganat go 20 jagi áigge go dál leat juohke sájes turisttat geat hálidit vásihit dálvvi ja oaidnit guovssahasaid. Guokte nissona Hong Kong:as eret leaba Anárii vuolgan vásihit buollašiid ja dálvvi. háleštit gielkásafari ofelaččain movt turisttaiguin lea bargat buollašis, go maiddái báikálaš hotealla vuovdinhoavddain, Petri Saastamoinen muitala movt lea vuovdit dálvvi ja seammás fuolahit dorvvolašvuođas. Deaivat maiddáiVeikko Nikula, gii muitaša daid gárra buollašiid ja buohtastahttá hástalusaid otná beaivái go bargá dál taksi vuoddjin. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

  • Mannán lávvordaga USA oaivegávpogis Washington DC:as dollojuvvui Indigenous peoples march-miellačájáhus vázzin. Miellačájáhusa loahpas de šaddai juoga mii manai neahtás virálan miehttá máilmmi. Álgoálbmotvuoigaid bealušteaddji Nathan Phillips ovddidii ráfi ja gárttai guovtti dola gaskii. Suomas sámenuoraid doaimmaid ovddidan jo masá 30 jagi searvi SSN váljjii jođiheaddjin Petra Laiti joatkit doaimmas. Movt lea dilli dál sámeservviin, manne lea dehálaš doaibmat? Ruoŧa bealde guhkká Sáminuorra-searvvis doaibman Lars- Miguel Utsi lea dál Sámediggepolitihkas mielde ja suokkardallá manne álggii nuoraidsearvedoaimmaidde ja mo dat doalvvui sámepolitihkii. Doaimmaheaddjin Hánno Heaika Ásllat - Aslak Paltto.

  • Ohcejoga gielddas leat buot golbma váldoskuvlla sisáibmováttisvuođain. Ođasmahttin ja huksen mávssašii lagábui 10 miljon euro. Dilli imaštahttá, ahte movt sáhttet buot skuvllat gártat oktanaga nu heajos dillái ahte oahppit ja oahpaheaddjit buhcet ja bággehallet báhcit eret oahpahusas. Ohcejohtnjálmmis leat jo giđa rájes vázzán skuvlla máŋgga sierra báikkis miehtá gili ja Sirmmás Norgga bealde. Sisáibmováttisvuođát orrotge dál leamen veadjemeahttun bahát, mát ihtet dál dahje maŋŋelis 60-70 logus huksejuvvon dáluidde. Anáris orru ahte šaddet álgit fas divodit skuvlla mán jo vuđđolaččat divvo 10 jagi áigi. Jearahallamiin gullát Káregasnjárgga veahkkerektor Pirjo Länsman Kiimalainen, Ohcejoga gielddahoavdda Vuokko Tieva-Niittyvuopio, Ohcejoga gielddaráđđehusa jođiheaddji Ilmari Tapiola, valdostivrra jođiheaddji Mika Aikio, čuvgehusdoaimma hoavdda Laura Arola ja huksendárkisteaddji Markku Porsanger.
    Doaimmaheaddjin Kaisa Aikio, Jovnna Aikio, Laura Pieski. Ságaid čohkkii Hánno Heaika Ásllat, Aslak Paltto.

  • Jovsset Ante Sara case joatkašuvvá,muhto áigi lea Norgga stáhta mielde dán jagi lohppii. Son sahttá biehttalit vuos ja máksit sáhkuid dan botta go vuordá ON olmmošvuoigatvuođa ráđi cealkkámuša. Seamma áigge Suomas leat ráđđádallamat álgán boazologuid bajimus mearis. Loguid árvvoštallet sullii 10 jagi gaskkain, muhto imaš lei go sámi bálgosiin nu unnán leat searvan dahje cealkán bealistis áššái maidege.
    Naba movt manai COP 24,Katowice dálkádatčoahkkimis?
    Eanan-ja Meahccedoalloministeriija evttoha dán dálvai gávcci (8) Geatkegoddinlobi boazodoalloguovlui. Váikko geatkkit leat laskan olles Suomas, de liikká ii Spesiála dárkkisteaddji Jussi Laanikari lohppit eambbo lobiid. Dál lea goalmmát jahkki go juolludit spiehkkastanlobiid ja mearri lea leamaš seamma 8 lobi jahkkái. Suomas leat jo moadde jagi hállán sámediggi ja dálá ráđđehus álggahit Duohtavuohta- ja Soabadanproseassa. Ánne Risten Juuso lea bargan ovdačielggadeami geasset ja ordnen 29 sierra deaivvadeami sámi guovllu olbmuin gullándihte ahte leago komiššuvdnii dárbu. Sámediggi galgá bargat mearrádusa ahte ovddiduvvogo proseassa sámiid bealis, vai leago visot luohttámuš nohkkán stáhta ektui? Na makkár lea dát soabadanraporta? Professor Veli-Pekka Lehtola lea lohkán dan ja analysere bohtosiid.
    Studios Hánno Heaikka Ásllat Ánde, Aslak Paltto.

  • COP 24 lea ain jođus Polenis Katowices gosa leat stáhtaid ovddasteaddjiid lassin maiddái álgoálbmogat miehttá mailmmi čoahkkanan ovddidit iežaset jiena gullosii. Movt lea bargu ovdánan Pariisa čoahkkima rájes ja movt dás ovddosguvlui? Suoma sámedikki nuppi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso lohkká ahte áššit leat ovdánan, muhto dego álot de ON-vuogádagas áššit eai ovdan beare fártain.
    Jovsset Ante Sara lea iskan Norgga riektevuogádaga, go stáhta lea bággen su, dego máŋggaid earaidge unnidit boazologu. Jagi áigi addon alimus rievtti duopmu lea dál boahtimin fápmui, váikko Sara lea váidán ášši ON olmmošvuoigatvuođakomiteai. Gullát maiddái Per John Anti NBR:as, Árktalaš universitehta juridihka fákultehta vuosttas amanueansa Ánde Somby ja Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo. Anne Nuorgam ja Eirik Larsen leigga Geneves ON:s mannán vahkkus ja vuogádagas gávdnojit vel vejolašvuođat. Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Manne don galggašit beroštit dálkádatrievdamis? Na geavat diimmu áiggi ja árvvoštala dan maŋŋá beroštatgo vai it ja áiggotgo dahkat maidege eastindihte dálkádaga liegganeami?
    Dálkádatrievdan ja dan bisseheapmi lea dál miehttá máilmmi šaddan ain duođalut sáhka ja duođastusat máilmmi jođanis liegganeamis lea čielgasit olbmo dagahan sivaid geažil. Dál de lea olbmo daguid duohken, bastitgo ovttas bissehis máilmmi liegganeami 1,5 grádii, vai liegganago máilbmi ain eammbo boahtteáiggis. Dál COP 24 čoahkkimis Katowices čuovovaš guovtti vahkku áigge stáhtat ságastallet ja geahččalit gávdnat čovdosiid, movt unnidit fossiila boaldámušaid geavaheami.
    Ságaid čohkkii Aslak Paltto

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Leif Halonen lea Deanuleagis, Suohpanjárggas eret, muhto orru dál Stavangeris. Buori muddos ealáhatagis Halonen lea bargan guhkká sámi- ja álgoálbmotpolithkas ja jođihii Sámiráđi 1982, 1989 ja 1991,go maiddái barggai AEPS álgoálbmogiid čállingottis ja manjelis sámiráđi arktalaš ja birasossodat koordinahtorin. Halonen vihkkedallá politihkalaš váikkuheami ja álbmotákšuvnnaid erohusaid ja mo sámit leat rahččán vuoigatvuođaideaset ovdii dán beaivái. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä