Juohke vahkku vuossárgga čiekŋalut ságastallan áigeguovdil áššiin, mas geahčastit áiggis mánjosguvlui ja maiddái boahtevuhtii. Ságaid doaimmaha ja čohkke Aslak Paltto.

Jaksot

  • Ohcejoga gielddas leat buot golbma váldoskuvlla sisáibmováttisvuođain. Ođasmahttin ja huksen mávssašii lagábui 10 miljon euro. Dilli imaštahttá, ahte movt sáhttet buot skuvllat gártat oktanaga nu heajos dillái ahte oahppit ja oahpaheaddjit buhcet ja bággehallet báhcit eret oahpahusas. Ohcejohtnjálmmis leat jo giđa rájes vázzán skuvlla máŋgga sierra báikkis miehtá gili ja Sirmmás Norgga bealde. Sisáibmováttisvuođát orrotge dál leamen veadjemeahttun bahát, mát ihtet dál dahje maŋŋelis 60-70 logus huksejuvvon dáluidde. Anáris orru ahte šaddet álgit fas divodit skuvlla mán jo vuđđolaččat divvo 10 jagi áigi. Jearahallamiin gullát Káregasnjárgga veahkkerektor Pirjo Länsman Kiimalainen, Ohcejoga gielddahoavdda Vuokko Tieva-Niittyvuopio, Ohcejoga gielddaráđđehusa jođiheaddji Ilmari Tapiola, valdostivrra jođiheaddji Mika Aikio, čuvgehusdoaimma hoavdda Laura Arola ja huksendárkisteaddji Markku Porsanger.
    Doaimmaheaddjin Kaisa Aikio, Jovnna Aikio, Laura Pieski. Ságaid čohkkii Hánno Heaika Ásllat, Aslak Paltto.

  • Jovsset Ante Sara case joatkašuvvá,muhto áigi lea Norgga stáhta mielde dán jagi lohppii. Son sahttá biehttalit vuos ja máksit sáhkuid dan botta go vuordá ON olmmošvuoigatvuođa ráđi cealkkámuša. Seamma áigge Suomas leat ráđđádallamat álgán boazologuid bajimus mearis. Loguid árvvoštallet sullii 10 jagi gaskkain, muhto imaš lei go sámi bálgosiin nu unnán leat searvan dahje cealkán bealistis áššái maidege.
    Naba movt manai COP 24,Katowice dálkádatčoahkkimis?
    Eanan-ja Meahccedoalloministeriija evttoha dán dálvai gávcci (8) Geatkegoddinlobi boazodoalloguovlui. Váikko geatkkit leat laskan olles Suomas, de liikká ii Spesiála dárkkisteaddji Jussi Laanikari lohppit eambbo lobiid. Dál lea goalmmát jahkki go juolludit spiehkkastanlobiid ja mearri lea leamaš seamma 8 lobi jahkkái. Suomas leat jo moadde jagi hállán sámediggi ja dálá ráđđehus álggahit Duohtavuohta- ja Soabadanproseassa. Ánne Risten Juuso lea bargan ovdačielggadeami geasset ja ordnen 29 sierra deaivvadeami sámi guovllu olbmuin gullándihte ahte leago komiššuvdnii dárbu. Sámediggi galgá bargat mearrádusa ahte ovddiduvvogo proseassa sámiid bealis, vai leago visot luohttámuš nohkkán stáhta ektui? Na makkár lea dát soabadanraporta? Professor Veli-Pekka Lehtola lea lohkán dan ja analysere bohtosiid.
    Studios Hánno Heaikka Ásllat Ánde, Aslak Paltto.

  • COP 24 lea ain jođus Polenis Katowices gosa leat stáhtaid ovddasteaddjiid lassin maiddái álgoálbmogat miehttá mailmmi čoahkkanan ovddidit iežaset jiena gullosii. Movt lea bargu ovdánan Pariisa čoahkkima rájes ja movt dás ovddosguvlui? Suoma sámedikki nuppi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso lohkká ahte áššit leat ovdánan, muhto dego álot de ON-vuogádagas áššit eai ovdan beare fártain.
    Jovsset Ante Sara lea iskan Norgga riektevuogádaga, go stáhta lea bággen su, dego máŋggaid earaidge unnidit boazologu. Jagi áigi addon alimus rievtti duopmu lea dál boahtimin fápmui, váikko Sara lea váidán ášši ON olmmošvuoigatvuođakomiteai. Gullát maiddái Per John Anti NBR:as, Árktalaš universitehta juridihka fákultehta vuosttas amanueansa Ánde Somby ja Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo. Anne Nuorgam ja Eirik Larsen leigga Geneves ON:s mannán vahkkus ja vuogádagas gávdnojit vel vejolašvuođat. Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Manne don galggašit beroštit dálkádatrievdamis? Na geavat diimmu áiggi ja árvvoštala dan maŋŋá beroštatgo vai it ja áiggotgo dahkat maidege eastindihte dálkádaga liegganeami?
    Dálkádatrievdan ja dan bisseheapmi lea dál miehttá máilmmi šaddan ain duođalut sáhka ja duođastusat máilmmi jođanis liegganeamis lea čielgasit olbmo dagahan sivaid geažil. Dál de lea olbmo daguid duohken, bastitgo ovttas bissehis máilmmi liegganeami 1,5 grádii, vai liegganago máilbmi ain eammbo boahtteáiggis. Dál COP 24 čoahkkimis Katowices čuovovaš guovtti vahkku áigge stáhtat ságastallet ja geahččalit gávdnat čovdosiid, movt unnidit fossiila boaldámušaid geavaheami.
    Ságaid čohkkii Aslak Paltto

  • Jos galggašii álgit professoran, de ferte vuos čállit nákkosgirjji ja dat gáibida máŋga jagi dutkanbarggu. Muhto Máilbmi lea dievva olbmuid geat leat dutkit ja barget iešguđege Universitehtain davviriikkain ja dutkanprošeavttat sáhttet leat váikko makkárat. Álgoálbmotdutkan ja servvodagaid fátmmasteapmi - fátta čohkkii Anárii 50 doavttirgrádastudeanttaid ja dutkiid Upmi, Helssega, Roavvenjárgga, Oulu ja Romssa Universitehtas. Go lea sáhka eamiálbmotdutkama ovddasvástádusas, de lea gažaldat ahte maid dat sisdisdoallá. Irja Seurujärvi-Kari lea álgoálbmot dutki Helssega Universitehtas ja lohká ahte olbmuid ii sáhte dutkat dušše olggobealde, muhto ovttas singuin. okta oassi semináras gieđahalai árbedieđu, movt buktit ovdan árbedieđu iežes álgoálbmogis, dego ovdamearkkadihte movt bohcco njuovvan árbevirolaš vuogi mielde sáhtá ávkkastallat industriála njuovvamis. Ravdna Biret Marja Eira-Sara lea doavttergráda stipendiáhta Sámi Allaskuvllas ja son dutká mii lea boazosápmelačča mahttu bohccobierggu birra. Heidi Eriksen lohká ahte Sápmelaččat leat dutkojuvvon hui guhkes áigge ja dat dutkanvuogit leamašan hui kolonialisttalaččat ja maiddái dakkárat, mas dat ávki boahtá čielgasit eanet dan dutkii go sámi servodahkii dahje dan ovttaskas sápmelažžii. Lappi Universitehta dutkanprofessor Rauna Kuokkanen suokkardallá mii lea eamiálbmotdutkan, go seammás veardádallá Kanada álgoálbmotdutkama. Kuokkanen hálešta maiddái dutkama hástalusain, go leat ollu ruhtaohcamušat maid gálgá deavdit jos áigu čáđahit dutkamušaid. Helssega universitehta lei Anára seminára váldolágideaddji ja Pirjo virtanen bargá Helssegis álgoálbmotoahpuin. Virtanen oaidná hástalussan ja mielas hálidivččii maiddái sin universitehtii eambbo álgoálbmogiid ovddasdeadjiid logaldallin. Doaimmaheaddjin Inger-Elle Suoninen, Linnea Rasmus ja Aslak Paltto.

  • Davvi-Sámegiela sátnegirjjit leat nohkkan ja Sámediggi ii vuos áiggo deaddilit lasi. Oahppomaterialáčálli Hannu Kangasniemi hállá digitála sátnegirjji geavaheamis ja sátnegirjji dahkki Pekka Sammallahti lea bargamin viiddis digitála sátnegirjjiin. Muhto maid sápmelaččat dál geavahit? John Anders Sikku dagai sátnegirji-áppa android- ja apple-telefuvnnaidde ja tableahtaidde. Dál dan fitne nuvttá luđet. Inga Marja Steinfjell mearridii čállit másterčállosa eaŋgalasgillii váikko máhttá giela ja gávdnojit sátnegirjjit. Su mielas sámegiella ii heive dutkančállimii, muhto lea ollu vuohkasut hállangiella. Juhán Niillas Wigelius lea giellabargi ja son geavaha buot reaidduid mát gávdnojit ja lohká ahte bargu lea juohke beaivve go giella eallá obba áigge. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

  • Sámit leat áiggiid čađa gártán čilget iežaset dili váldoálbmogiidda. Norgga bealde válddii stáhta dán ášši duođas jagis 2004 ja ásahii ofelaš-doaimma, mii doaibmá ain otná beaivve. Máŋggat duháhat Norgga joatkkaskuvla-oahppit leat ožžon ollu dieđuid sápmelažžain dálá áige dilis 14 jagi áigge. Dálá Ofelaš-prošeavtta jođihit Marie Elise Nystad ja Eva Måsø ja soai muitaleaba ahte Norgga skuvllain ollugat leat várren galledeami boahtte jahkkai go prográmma lea dievva. Dárbu lea ofelaš doibmii, dan duođásta Eli Karianne Vesterheim Hætta gii eiddo gearggai logaldallamis Troandimis ovtta skuvllas ovttas nuppi ofelaččain, Maria Gunilla Påve Wilksain. Suoma bealde galgá dál de biddjot johtui Dihtosis-prošeakta seamma ulbmilin nu movt dál Norgga bealde lea ja Minna Lehtola pláne doaimmaid boahtte giđa várás. Ofelaš-doaibma ja nuorain nuoraidde, muhto Tomi Guttorm lea smiehttan ášši viidáseabbot bajit dássái - oahpaheaddjis oahpaheaddjái. Máid galgá váldit vuhtii go oahpaha boahtevaš oahpaheaddjiid, vai máhttet maid sámiid birra muitalit? Doaimmaheaddjin, Aslak Paltto.

  • Deanu Soahpamuš ja guolástanlága ođasteapmi. Mán jođánit lea vejolaš ođasmahttit Deanu soahpamuša ja leago nu ahte sámiid vuoigatvuođat dulmojuvvojit? Ságain vuos Suoma eana- ja meahccedoalloministtar Jari Leppä politihkalaš veahkkebargi Teppo Säkkinen. Guolledoalloguovllo-ođastus váikkuha ollu maiddái Ohcejohkii, mas lei ollu sáhka go eananja meahccedoalloministeria olbmot gallededje Sámis mannan vahkkus. Ohcejoga gielddaráđđehusa ságadoalli Mika Aikio mielde Suoma stáhta lea fillen sápmelaččaid,muhto sámiin ii leat ruhta lágastit Stáhta. Maid Deanu soahpamušas ja guolástanlágas jurddašit Eanan-ja meahccedoallováljjagotti lahttut?
    Geassemánu 13. beaivve háleštin lahttuiguin geat ledje boahtan Anára mediadilálašvuhtii: váljjagotti ságadoalli Anne Kalmari( Guovddášbellodat), Markku Eestilä (Kokoomus), Reijo Hongisto (Alit boahtevuohta), Susanna Koski (Kokoomus), ja Hanna Halmeenpää (Ruoná bellodat).
    Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

  • Guovžabivdu ii leat vel nohkan, muhto váikko boazodoalloguovlui adde eambbo lobiid go diibmá, de nuortabeale guovlu (76) lohppeguovžžat báhččojedje jo golggotmánu 6 beaivve lohppii. Oarjjabeale bivdoguovllus(20) leat ain 9 bivdolobi geavatkeahttá. Giehtaruohtasa boazodoalli ja guovžžabivdi Tuomas S Palojärvi muitala ahte lea váttis bivdit guovžžaid go guovžabeatnagiid ii sáhte luoitit bivdoguovlui gos guovžžat leat, go doppe leat maid bohccot. LUKE dutkanprofessor Ilpo Kojola oaidná ahte dán dilis go lea nu hejot deihtu guovžžaid duođalaš mearis, de fertešii čađahit albma dna-iskkosiid jeavddalaččat, vai livččii dárkkilut diehtu guovžžin boazodoaloguovllus. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

  • Muddusjávrri bálgosa boazodoallit imaštallet ahte mo dálá áigge lea vejolašge ahte Sámis priváhta eatnamiin vuovdečuollamiid maŋŋá galget vel mášenin jorgut eatnamiid. Muddusjávrri boazoisit Osmo Seurujärvi mielde leat dákkár dagut stuorra hehtehussan go geahččá man ollu Meahceráđđehus lea jo čuohppan. Ohcejoga oktasaš Meahcci ságajođiheaddji Veikko Porsanger lohkká ahte čuhppojuvvonguovlu más dál lea sáhka, gáibida lága mielde ahte eatnama galgá jorgut(äestys), muhto sis leatge ođđa plánat muđuige oažžut buoret ávkki boares beziin. Davimus Lappi Meahccedikšunsearvvi doaimmajođiheaddji Vesa Väisänen lohká lága geatnegahttit priváhta eaiggádiid jorgut eatnama ja imáštallá boazodoalliid láhttema. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

  • Rievssat lea sámi loddi ja eallá dušše árktalaš guovlluin. Sámis lea rievssat leamašan okta dehálaš oassi luonddus ja sámiid eallimis ja árbevirolaš gárdun lea seilen lobálaččan ain dán beaivái. sullii logi jagi áigi ollu rievssagat fahkka jávke. váikko lea rehkkenaston ahte vuolimus ja bajimus mearri rievdadattá 7 jagi gaskkain, de máŋggain guovlluin eai rievssagat leatge laskan dego ovdal. Dán oasis mahccat vuos jahkkai 1996, go Kalle Mannela jearahallá rievssatbivdi Juhani Valkeapää, son jahkká ahte suopmelaš boahta gieldit gárduma ja imáštallá sin dárbbu báhčalit rievssagiid. Ruovttoluodda otná beaivái buktá Tor-Emil Schanche, gii lea deanuleagis dál rievssatbivddus, ja son sákka imáštalla FEFO( finnmárku opmodaga) stivrenvuogi rievssatnáli ektui ja buktá ollu evttohusaid movt berrešii rievdadit. De gullát maiddái SUoma Meahcceráđđehusa oainnu lohppebivdui, plánejeaddji Nilla Aikio čilge mo sii mearridit Luke ja fuođđoguovddáža dieđuid fuođul ahte ollugo šaddet lobit vuovdemassii olgobáikegoddelaččaidde. Dán jagi Norgga bealde Finnmárkus lea 4 rievssaga beaivái ja Suoma bealde 3 rievssaga beaivái. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto

  • Ovttastuvvon nášuvnnaid vulosaš Dálkádat rievdan-panela IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) cealká ahte buot máilmmi riikat fertejit geatnegahttit iežaset jođánis doaimmaidde, jos áigut eastit eananspáppa liikkás liegganeami. Stáhtaid pariisas(COP21) sohppon nuoskideami ráddjen galggašii bissehit liegganeami 1,5 ceahkkái, muhto dálá rádjejumit eai eastte dan. Ođđa dutkkus čájeha mán viiddis váhágat čuvvot máilbmai, jos liegganeami ribahit 2 ceahkkái. Sámis iešguđet sisabahkken- ja dálkádatákšuvnnain mielde leamašan Jenni Laiti rahppá jurdagiinnis das manne son berošta áššis ja gáibida doaimmaid. Sámiráđi luonddu ja birás-ossodaga hoavda Gunn-Britt Retter lea jođus Árktalaš ráđi vullosaš orgána CAFF konferensii, mii suokkardallá árktalaš guovllu luonddu dili ja doaimmaid dan sudjemii. Retter galgá panelas hállat namalassii dálki liegganeamis ja dan váikkuhusain arktisii.
    Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Leif Halonen lea Deanuleagis, Suohpanjárggas eret, muhto orru dál Stavangeris. Buori muddos ealáhatagis Halonen lea bargan guhkká sámi- ja álgoálbmotpolithkas ja jođihii Sámiráđi 1982, 1989 ja 1991,go maiddái barggai AEPS álgoálbmogiid čállingottis ja manjelis sámiráđi arktalaš ja birasossodat koordinahtorin. Halonen vihkkedallá politihkalaš váikkuheami ja álbmotákšuvnnaid erohusaid ja mo sámit leat rahččán vuoigatvuođaideaset ovdii dán beaivái. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä