Juohke vahkku vuossárgga čiekŋalut ságastallan áigeguovdil áššiin, mas geahčastit áiggis mánjosguvlui ja maiddái boahtevuhtii. Ságaid doaimmaha ja čohkke Aslak Paltto.

Jaksot

  • Korona dagaha iešguđetge váttisvuođaid doaimmaide. Dál dat dovdo meahcásteaddjiid rutiinnain ja eandalitge ođđa meahcásteaddjit eai vel dieđe bessetgo iskosiid čađahit ja báhčiniskosa váldit go dan gáibiđa vai beassa mielde ealgalohppái. mađi eanet bivdit, dađi eanet ealgalobit. Eanan-ja meahccedoalloministeria erenomáš áššedovdi Janne Pitkänen muitala ahte ministeria lea árvalan láhkarievdadusa koronavirusa geažil ahte go báhčiniskosiid eai sáhte čađahit cuoŋománu áigge ahte sii geain báhčinlobit boarásnuvvet, de sin lohppi jotkojuvvo gitta jagi 2021 suoidnemánu rádjái.

    Anára fuođđodikšunbiire doaimmajođiheaddji Pertti Vikeväkorva lohká ahte dál de dieđus muđui lea čielggas movt doaibmat, muhto ođđa meahcásteaddjiidda čákča ja ođđa bivdobadji lea eahpesihkká

    Ohcejoga bealde nuorra bivdiin lei lihkku go dolle meahcástaniskosiid árrát:
    Ohcejoga fuođđodikšunbiire doaimmajođiheaddji Jarmo Helander muitala ahte sii gerge čađahit meahcástaniskosiid justa ovdal go korona-rádjejumit bohte fápmui. Dál go nuorain lea beroštupmi meahcásteapmai, livččii dehálaš oažžut nuoraid mielde álggu rájes, iige easkka boahtte jagi.

    Bohccuidda álge fievrredit lasseniestti Norggas: Helikopterat aimmus ja rukses ruossa veahkkin leat jo geasehan badjel 250 tonna fuođđáriid kárášjoga ja Guovdageainu boazodoalliidda.

    Máŋga orohaga fertejit biepmat ealu máŋgii juohke beaivve, go ii leat ealádat dálveeatnamiin. Bošmmit ja Heavvoávžži siidda boazobargái Áslat Máhtte Turi:ii ii leat álki muitalit galle bohcco ealus leat nelgon jámas.

    Maid musihkár bargá dál go Korona rádje konsearttaid ordnemiid? Bárttetlaš Elle Kokkonen lea láven moddii mánus doallat konseartaid. Dálá dilis fuobmái son álggahit njuolggosáddagiid facebookas, vai olbmot besset návddašit musihkas.

    Doaimmaheaddjin Johan Ante Utsi, Anja Kaarret ja ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Muddusjávrri bálgosa várreboazoisit Leo Aikio lohká boazodoalus leahkit dál heahtedilli, muohta lea mearehis ollu ahte bohccot eai fitne niestti. Dál dárbbášit veahki, olbmuin ii leat nu ollu luovos ruhta ahte gádjut ja biebmat ja bohccuid, go olbmuin ja bearrašiin leat maid eará golut. Niila Inga Leavas čearus Ruoŧa bealde Girona gielddas fas lohkká sis jo áigá čakčat šaddan heajos guohtun ja sii leat áigá álgán biebmat, muhto leat maid hárjánan dasa go orru dálkádatrievdan dihttomin eanemus Ruoŧa bealde. LUKE dutki Jouko Kumpula lea dutkamin dál Suoma beale guohtundili ja lohká muohta leahkit nu ollu ahte bohccuin lea veadjemeahtun guohtut. Anára gieldda šibitdoavttir Marja Nuorgam lohkká ahte dál ii vel dihtto nu čielgasit ahte lea goavvejahki, earret ahte olbmot leat geahččalan gádjut reihtton áldduid. Dávddat čuvvot mielddis, jos boazu šaddá heajos ordnegii. Dál lea jo gullon njálbmedávda, mii lea virus-dávda ja sahttá njoammut eambbosiidda bohccuide, go gártet leat čoahkkis biepmama geažil. Norgga bealde lea stáhta beales lohppiduvvon badjeolbmuide militearaveahkki biebmat bohccuid, Finnmárkko ja Tromssa fylkkamanni boazodoallo-direktevra Sunna Marie Pentha muitala ahte makkár veahki lea oažžumis.

    Doaimmaheaddjin Anders Boine Verstad, Piera Balto, Kjell Are Guttorm ja Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Koronavirus váikkuha dál eanet ja eanet min beaivválaš eallimii. Movt dat váikkuha boazodoallui, gos ja movt fitne veahki jos buohccá? Avvila bálgosa boazodoalli párra Kirsti ja Ari Kustula suokkárdallaba virusa hástalusaid ja váikkuhusaid. Jus boazodoalli buohccá, ferte deavdit sadjásašveahkkeohcamuša ja riŋget dearvvašvuođaguovddážii. Dál dohkke telefovnnasge mieđihuvvon duođaštus, ná rávve Eanadoalliid ealáhatlágádusa áššeolmmoš Nina West.

    Eanan-ja meahccedoalloministeriija mearridii áraidahttit spirebuhttádusmávssuid dán jage goavvejagi dihte.

    Eamiálbmogat miehtá máilmmi leat rašes dilis koronavirusa dihte ja geahččalit eastit ja caggadit virusa leavvama iežaset guovlluide. Koronavirusa dihtii ovdamearkka dihte nuortalaččaid servošis loktanii fuolla turisttaid johttimis Sápmái. Tiina Sanila-Aikio civgii Twitteris dán birra ahte riskajoavkuide gullevaš vuorrasot olbmot leat sámi kultuvra ja gielaid guoddit. Nuortalaš kulturfoandda áššeolmmos Mari Korpimäki muitala ahte jo dálá árgabeaivves leat hástalusat dearvvášvuohtabálvalusain.

    Ságaid čohkkii Aslak Paltto, doaimmaheaddjin Kirsti länsman, Linnea Rasmus ja Sara Wesslin.

  • Corona virus leavvá ain vearrábut miehttá máilmmi seammás go Kiinnas njoammumat unnugohtet. Sámis maid dodvdojit dávdda váikkuhusat, go Guovdageainnus gárte šluhttet máilmmi vuosttaš biepmokonfereanssa. Riikkaidgaskasaš Boazodoalloguovddáža direktevra Anders Oskal lea behtton, muhto ii gáđá mearrádusa. Muđui máilmmis Italia, Iran ja mátta-Korea leat vearrámus dávdáguovddážat.

    Boazodoallu lea garra roasu vuolde dál go ollu muohta hehte ollu guovlluid. Bálgosiid ovddastusa čielggadangáibádus Eanan-ja meahccedoalloministeriai lea dál gieđahallon ministeriijas ja sii áigot ášši dál bidját viidáset čielggadeapmai LUKE:i, muhto manjidit nu guhkás go vejolaš, borgemánu 2. beaivái. sáddagis gullát MMM Ráđđádalli virgealmmái Tapani Sirviö ja Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollila.

    Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Suoma Sámediggi oažžui mannán vahkus ođđa jođiheaddjiid ja stivrra, guhkes mohkás geainnu bokte ja dál diehtit ja makkár fámostállan obmuid gáskkal leat ja mákkár joavkkut šadde jienasteamiin. Stuorra ballu lei ovdal válggaid, ahte maid dagaha bohtosii Alimus hálddahusrievtti mearrádusat gomihit váidagiid ja ná ođđa jienasteaddjit leat beassan jienastit válggain, geain ii leat sámedikki válgalávdegotti dohkkehupmi. Dál servvodatdutkit dahje professorat eai leat gergosat kommenteret, muhto Stáhtadiehtagiid kandidáhta Janne Hirvasvuopio lea čuvvon čoahkkima dárkilit ja analyseren čoahkkima guovtti blogga čállosis. Dán guhkkit jearahallamis mannát vuđđolaččat čáđa ortniiduvvan čoahkkima mohkkiid ja bohtosiid.
    Doaimmaheaddjin Aslak Paltto. Sátta bođii olggos radios 2.3.2020.

  • Miehtá Sámi lea boazodoalus heahtedilli, go lea muohtán mearehis ollu ja leat leamašan máŋggát njácut gaskkas. Suoma lágás gávdno heahtebiepmamii maid ruhta, jos lága čávga paragráfat ollášuvvet. Viimmát bálgosiid ovttastus sáddii čielggadangáibádusa Eanan- ja Meahccedoalloministeriijai, go láhká gáidida dán ahte ášši obba čielggaduvvoge. Ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollila mielde heahtedilli lea dál bistán badjel 4 mánotbáji, de dál sáhttit lága mielde gáibidit.
    Eanan- ja Meahccedoalloministeriija ráđđádálli virgealmmái Tapani Sirviö lohkká vuolgit dál vahkku reaisui davás čielggadit dili iešguđege doaimmahaga olbmuin. Guokte vahkku lea EMM:s áigi addit mearrádusa, mán maŋŋá de LUKE ferte gávnnahit guovlluin ahte gos lea duođai heahtedilli ja gos ii.
    Muddusjávrri boazoisit Osmo Seurujärvi muitala ahte sii álge dán dálvve biepmat bohccuid árabut go goassege ovdal. Muohta lea nu ollu ja máŋgga gearddis, ahte bohccot jápmet dán dálvve, jos daid ii biepma. Seurujärvi lohká aht jos ii leat dál álgán jo biepmat, de sáhttá leat váttis gádjut bohccuideaset.
    Anders Oskal lea jođiheaddjin riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddážis ja oaivečállin máilmmi boazodoalliid organisašuvnnas. Oskal lohká gullán ahte skandinavia guovllus lea dál váttis, muh dego diibmá, nuorta Sibiriijas lei hui garra dálvi ja ollu muohta. Moadde jagi ovdal Oarje Sibiirijas Yamal guovllus jikŋo guohtumat mii dagahii stuorra boazojámuid. Oskal lohká sin loktet positiiva áššiid ovdan, dál lágiditge vuosttaš árktalaš biepmokonferánssa Guovdageainnus njukčamánu 9-13. beaivviid.

    Almmuhuvvoi radios 24.2.2020. Doaimmaheaddjin Xia Torikka. Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Gullát Kolumna sámi álbmotbeaivve mearkkašumis, Leena Niittyvuopio-Jämsä suokkardallá.
    Suomas ii vel leat heahtedoarjja ordnet doaibman ovdal, movt lea Ruoŧa heahtedoarjja vuogádat, Ruoŧa sámediggi fuolaha ja juogada ruđaid, áššis diehtá eanet Kristina Hotti.
    Sámi Soster searvvi jođiheaddji Risten Rauna Magga, deaivvadii minister Krista Kiuruin háleštit sámiidda guskevaš dearvvášvuođa áššiin ja stuorimus hástalusain.

    Corona virus dovdo miehtá máilmmi, váikkuha johtolahkii ja rádjejumit lassánit dašistaga.

    Miehttá Kanada lea beakkán sánit Wetʹsuwetʹen ja Unistʹotʹen, seammásgo leat oarlijl gitta nuortás álgoálbmogat bissehan ruovdemáđiija-johtolaga máŋgga sajis. Unistʹotʹen klána lea alimus rivttis nannen vuoigatvuođaid iežes eatnamiidda ja dál lea TC Energy huksemin gássabohci eatnamiid čáđa. Eará álgoálbmogat leat álgán doarjut sin ja seammás gáibidit iežaset mánahuvvon vuoigatvuođaid eatnamiidda ruovttoluodda.

    Doaimmaheadjjin Aslak Paltto

  • Ovttastuvvan našuvnnaid eamiálbmogiid bissovaš foruma UNPFII ráhkkanančoahkkin lea álgán 10.2 Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis. Bissovaš foruma čuovvovaš golmma jagi lahtut čoahkkimastet dál vuosttas geardde. Ulbmilin sis lea ráhkkanišgoahtit giđa bissovaš forumii, muhto maiddái oahpásmuvvat ON:a doaimmaide ja eará lahtuide.

    Čoahkkin lágiduvvo Anáris, daningo bissovaš foruma dálá ságajođiheaddji Anne Nuorgam boahtá Suomas. Chandra Roy Henriksen lea ON eamiálbmotáššiid bissovaš foruma čállingotti jođiheaddji ja dadjá ahte okta UNPFII olahusain lea dat, ahte sii ordnejit bissovaš foruma stuorra čoahkkima, mii čohkke jahkásaččat eanet ah' eanet olbmuid.

    Aleksey Tsykarev lea Ruošša beale ovddasdeaddji, eret gárjilis ja leamašan ovdal EMRIP bargojoavkkus, Son oaidná UNPFII rolla dehálaččan hukset ságastallama eamiálbmogiid ja váldoálbmoga gaskii.
    Tuomas Aslak Juuso lea dálá Sámediggi nubbin várreságadoalli ja su rolla lea leamašan johttit ollu ON vuollásaš čoahkkimiin miehtá máilmmi manjimuš jagiid. Juuso oaidná dehálaččan ON barggu, muhto váikkuheapmi Suoma siskobealde ieš sámedikki bokte ferte dahkojuvvot, váikko áššit eai álot ovdán nu jođánit go hálidivččii.

    Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus ja ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Lappi universitehta Roavenjárggas ii heaittit sámegielagiid dihtoearrebáikkiid, váikko vuos leige áigumuš. Universitehta rektor Antti Syväjärvi muitala, ahte sámegielagiid diehtoearrebáikkit bissot ain dás duohkoge.
    Sámiidda lasi vuoigatvuođat váldoálbmoga ektui diehtá rasisma ja vaššiságaid. Sofia Jannok lea álggahan doarjunjoavkku Backa Sápmi, vai sii geat barget vuoigavuođaid ovdii, de eai dárbbasivčče okto guoddit givssideami, bilkideami ja ciellama váivves noađi.

    Tom Moring lea bargan guhká Sámi Allaskuvllas journalistihka professoran ja doaibmá dál Helssega universitehta emeritus professoran:” Dát case, dál diehtit ahte njuolgut olbmot ja obmodat lea uhkkiduvvon, dalle lea čielggas ahte olbmot ballájit ja geassájit, eaige bealuš sámi beali.”

    Loahpas joatkit Suoma boazolága lágain, mainna sahttá ohcat heahtedoarjjaga, jos lea heajos guohtun. Ášši lea váttis čilget, go lea hui moalkái dahkkon njuolggadusat.

    Doaimmaheadjin Anni-Saara Paltto, Anne-Marit Päiviö. Ságaid čohkken Aslak Paltto.

  • 23.1.2020 duorastaga lei historjjalaš beaivi go girjas čearru vuitii dikkis Ruoŧa stáhta vuostá. Girjásis lea dál oktosaš riekti hálddašit smávvaeliid bivddu ja guolásteami gilvinráji bajábealde čearu eatnamiin. Gullát duopmostuolu jođiheaddji Anders Ek,gii lohká dán duomu oktan dain stuorimus duomuin Ruoŧas goassege. Girjjas lea bastán duođastit ahte sis lea agibeaivevuoigatvuohta eatnamiidda. Matti Blind Berg, girjas čearu ságajođiheaddji illuđa go leat viimmát oččon rievtti. Hans Geibrink Ruoŧa bivdiidlihttus doaivvui duomu mannat nuppe belii.
    Gullát maiddái: Åsa Larsson Blind, Ruoŧa Sámiid Riikasearvvi jođiheaddji,
    Mari Heidenborg, Ruoŧa stáhta ovddasdeaddji ja vuoigatvuođa Kansler,
    Ingemar Blind, ovddeš girjas čearu jođiheaddji, Bror Saitton, okta dain áššedovdiin girjas rievttis ja vel Ruoŧa sámedikki stivrra ságadoalli Per- Olof Nutti.

    Mielde sáddagis Luobbal-Jovsset Esko, Esko Aikio suokkardallá Girjas duomu váikkuhusaid Suoma ja Norgga ektui. Aikio lea ieš váidán Suoma duopmostuollui guolástanášši, vai ohcandihte lága rájiid sámi árbevirolaš guolástanvuoigatvuođaide.

    Naba movt dál go Corona Virus lea maiddái Ollen Kiinnálaččaid mielde Sápmái? movt galgá suddjet dahje rahkkanit dan vuostá? Doavttir Heidi Eriksen čilge eambbo. Nab dat ollu Kiinnálaččat geat eai dál boađege šat, go joavkkuid leat bissehan boahtimis Sápmai, de movt dat čuohcá Sámi guovllu turismii, áššis eanet Inari-Saariselkä Matkailu márkanastinhoavda Marja Kumpuniemi.

    Doaimmaheaddjit : Jörken Heikki, Frida Fernqvist, Anne Ravna Allas ja Kjell Marainen, John Einar Eira Jr. Sáddaga čohkkii Aslak Paltto.

  • Jikŋon 2 dahje Frozen 2 čájehuvvoi viimmát 14.12. ovdačajáhusain miehttá Sámi. Dán oasis čiekŋudit filmma sisdoallui ahte movt oidnui sámiid Verdde-joavku ovttasbargu Disney fitnodagain. Gullát ságaid ovdal filmma Riitta Lehtola ja su gánddat Sammeli ja Uula Kosonen, Oslos Dan Robert Larsen hálešta Keeino joavku artisttain Fred rene Buljoin, Jikŋon jietnaneavttáriin Kristoff rollas Vegard Bjørsmo, Mikkel Gaup, Elsa rollas Marianne Pentha guhte ii leat ovdal filmma hállan almmolažžat hállan sámegiela. Filmma maŋŋá háleštettiin gullát makkár lei máinnás: gullát Henna Lehtola, Emma Niittyvuopio ja Elle-Máret Näkkäläjärvi.

    Studios guossin Ailu Valle, guhte lea jorgalan Jikŋon 2 musihkaid, go lei maiddái jorgalan filmma suomagielát teavstta. Valle muitala movt lei bargat dákkáraš stuorra prošeavttain.
    Loahpas háleštit NRK Sámi doaimmaheaddjiin, Anders Boine Verstad lei mannán vahku Madridas čuovvumin COP 25 čoahkkima, man bohtosiidda álgoálbmogat ledje hui behtton.
    Sáddaga čohkkii Aslak Paltto.

  • Dál leat jagi guorahallan dan, man olu Suomas ožžot leat bohccot ja makkár boahttevuohta boazodoalus lea. Jahki dassái ásahuvvon bargojoavku lea vuossárgga addán evttohusas olggos.
    Dan mielde Suomas ožžot leat čuovvovaš logi jagi áigge, jagiin 2020–2030, seamma veardde bohccot go dálge, eaige loguid njeaidde gostige. Dás duohkoge Suomas ožžot leat 203 700 bohcco.
    Go jo geardde loguid eai njeaidde, bargojoavku baicce evttoha, ahte juohke bálggus ferte gárvet buorre guohtumiid dihte alcceseaset dikšun- ja geavahanplána. Bálgosiid iežaset guohtuneatnamiid dikšun- ja geavahanplánat galggašedje leat gárvát ollášuhttima várás 1.6.2022. Jearahallamiin gullat bargojoavkku lahttu Bálgosiid ovttastumi doaimmajođiheaddji Anne Ollila, Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, Eanan-ja meahccedoalloministera veahkki, Teppo Säkkinen.
    Bargojoavkku áššedovdilahttu, Juha Tornensis lea Giehtaruohttasa bálgosa boazoisit ja son lohká ahte bargu álgá dál go ásahuvvo ođđa boahtteáiggebargojoavku.
    Jearahallamis maiddái Asko Länsman, Sámedikki lahttu boazolohkku-bargojoavkkus,
    Njavdáma bálgosa boazoisit Tapio Kiviniemi, Sállevári boazoisit Nils-Heikki Näkkäläjärvi,
    Gáldoaivvi boazoisit Vesa Länsman ja Tuomas Semenoff, Váhčira bálgosa boazoisit.

    Doaimmaheaddjin Kaija Länsman, Inger-Elle Suoninen, Sara Wesslin, Linnea Rasmus ja Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Girjas čearru vuittii alimus rievttis Ruoŧa stáhta vuostá ja nannii alcces bivdin ja gulástanrivttiid gilvinráji bajábealde. Deanu bivdit rihko Suoma lágaid 2017 vai besset iskkat SUoma riektevuogádaga. Dál Luobbal-Jovsset Esko, Esko Aikio vuorddaša ahte goas alimus riekti cealká duomu. Muhto maid mearkkaša Girjas duopmu Ruoŧa bealde eará guovlluidde Sápmai?

  • Leif Halonen lea Deanuleagis, Suohpanjárggas eret, muhto orru dál Stavangeris. Buori muddos ealáhatagis Halonen lea bargan guhkká sámi- ja álgoálbmotpolithkas ja jođihii Sámiráđi 1982, 1989 ja 1991,go maiddái barggai AEPS álgoálbmogiid čállingottis ja manjelis sámiráđi arktalaš ja birasossodat koordinahtorin. Halonen vihkkedallá politihkalaš váikkuheami ja álbmotákšuvnnaid erohusaid ja mo sámit leat rahččán vuoigatvuođaideaset ovdii dán beaivái. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä