Aristoteleen kantapää

Millainen uutiskanava on presidentti Trumpin suosima Fox News?

  • 24 min
  • toistaiseksi

Yleisen käsityksen mukaan uutiset ovat tutkittua tietoa, joka esitetään totuudenmukaisesti. Uutisten tarkoitus ei ole muokata yleisön mielipidettä. Näin ei kuitenkaan ole asian laita esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä Fox news, joka ajaa avoimesti republikaanisen puolueen asiaa, on suurin uutiskanava. Poliittinen vastakkainasettelu vahvistuu, jos eri tavoin ajattelevat ihmiset seuraavat erilaisia, ideologisesti väritettyjä uutisia.
Turun Yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen laitoksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen kertoo, millainen kanava Fox News on. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Lähetykset

  • ke 7.11.2018 17.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kauppias ja kirjailija Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta. Canth oli tunnettu tasa-arvon puolustaja. Näytelmiensä avulla hän kritisoi voimakkaasti yhteiskunnassa ilmeneviä epäkohtia.

    Canthin realistiset näytelmät nostattivat aikanaan kiihkeitä keskusteluja – jopa muuttivat lakeja. Teatteritieteen professori Hanna Korsberg kertoo, miksi ne ovat säilyttäneet kiinnostavuutensa tähän päivään asti.

  • Alea jacta est! Kuinka oikean kuvan antiikin Roomasta Asterix-sarjakuvasarja tarjoaa? Pasi Heikuran kanssa Asterixeja lukee professori Teivas Oksala.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Ohjelma on uusinta maaliskuulta 2010.

    Kuvassa: Asterix-sarjakuvan piirtäjä ja käsikirjoittaja Albert Uderzo, 2012
    Kuva: Oliver Dietze / EPA / All Over Press

  • Ranskaa puhutaan tietenkin ennen kaikkea Ranskassa, mutta myös Belgiassa, Sveitsissä, Kanadassa ja monessa Afrikan maassa. Ranska on myös muunmuassa diplomatian, muodin ja keittotaidon kieli.
    Emeritusprofessori Juhani Härmä kertoo, miten ja milloin gallien ja frankkien puhumat kielet sekoittuivat latinaan ja syntyi ranskan kieli.

    Kuva: EPA-EFE/Ian Langsdon

  • Aristoteleen kantapää jatkaa orkesterin johtamisesta tälläkin viikolla. Mestarikapellimestari Jorma Panula kertoo, miten orkesterinjohtajan kannattaa viestittää soittajille onnistumisista ja epäonnistumisista. Panula muistuttaa, että kapellimestari on konsertissa orkesteria, ei yleisöä varten.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Monet orkesterinjohtajat ovat suuria tähtiä, vaikka he ovatkin konserteissa selin yleisöön.
    Me näemme vain kapellimestarin kädet, jotka viuhtovat musiikin tahdissa. Mitä orkesterinjohtaja viuhtoo? Mitä hän viestittää muusikoille käsillään? Onko viuhtominen sukua viittomakielelle? Aristoteleen kantapään haasteltavana oleva Jorma Panula on paitsi menestynyt orkesterinjohtaja myös huikean menestyneiden orkesterinjohtajien kouluttaja. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Aristoteleen kantapää kysyi tietoturva-asiantuntija Petteri Järviseltä, onko salasanoissa enää mitään järkeä, kun hakkereiden koneiden laskentateho koko ajan kasvaa. Salasanoja valitettavasti tarvitaan edelleen ja tarvittavien sanojen määrä vain kasvaa. Järvinen kertoo ohjelmassa päivitetyt salasananiksit ja Pasi Heikura paljastaa, miten liian helposta salasanasta saa näppärästi väännettyä turvallisen.
    Kuva: Yle/Tuuli Laukkanen

  • Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Tuona päivänä vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla puhutaan kymmentä eri saamen kieltä. Aristoteleen kantapää kysyi dosentti Eino Koposelta Oulun yliopiston Giellagas-instituutista, mikä on saamen kielten asema tänään? Entä ymmärtävätkö eri saamen kielten puhujat toisiaan?
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Wikimedia commons/Karin Beate Nøsterud

  • Aristoteleen kantapää kysyi tietokirjailija Arto Kivimäeltä, miksi hän tekee lastenkirjoja muinaisen Kreikan taruista. Sopivatko väkivaltaiset sotatarinat ollenkaan lasten korville? Kivimäki paljastaa, että Odysseian ja Ilian tarut tarjoavat jokaiselle jotakin. Ne ovat tarinoita, joiden perustalle kaikki myöhemmät kertomukset on rakennettu. Siksi kaikkien pitäisi lukea sekä itselleen että lapsilleen näitä klassisia tarinoita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Wikimedia/Fingalo

  • Kun meillä on Helsingin ja Turun Sanomat, miksei meillä ole Tampereen Sanomia? Kun meillä on Aamu- ja Iltalehti, miksei meillä ole Päivälehteä? Lehtien nimet kertovat paitsi lehtien myös Suomen historiasta. Emeritusprofessori Raimo Salokangas kertoo mitä nimet kertovat sanomalehtien aatteellisesta taustasta.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: DIGI - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot

  • Sata suomalaista kielellistä elämänkertaa -hankkeessa haastateltaviksi valituilta kerättiin monipuoliset taustatiedot, jotka liittyivät heidän henkilöhistoriaansa, kokemuksiinsa, asenteisiinsa ja sosiaalisiin verkostoihinsa. Lisäksi haastatteluissa kiinnitettiin huomiota heidän kielenkäyttöönsä ja kielitaitoonsa, ja samalla tallennetiin puhuttua kieltä. Aineiston pohjalta voidaan tulevaisuudessa tehdä monenlaisia sosiolingvistisiä tutkimuksia. Hankkeen toinen johtaja dosentti Hanna Lappalainen ja valokuvaaja Sakari Röyskö kertovat miten suurhanke toteutettiin.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Sakari Röyskö

  • Maanantai 7.1. oli jännittävä päivä niille 12 500 alokkaalle, jotka aloittivat asepalveluksensa. Varusteiden jaon ja tupiin asettautumisen jälkeen he alkoivat opetella armeijan tapoja.

    On tärkeätä oppia nopeasti armeijan sotilasarvot. Kuka on kenenkin johtaja, ja millaisin merkein se ilmaistaan? Everstiluutnantti Ilpo Kärkkäinen pääesikunnan henkilöstöosastolta laittaa arvomerkit järjestykseen, ja kertoo mitkä ovat eri laattojen hatijoiden tehtävät armeijassa.

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

    Kuva: Yle/Stefan Härus

  • Pasi Heikura keskustelee tapaninpäivän erikoisohjelmassa suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikiven kanssa kansainvälisestä ja kotimaisesta joulupukista ja suomen kielen tilasta. Vaikka suomen kieli ei ole varsinaisesti vaarassa kadota, tilannetta voi verrata suomalaiseen perinteiseen joulupukkiin, joka on joutunut vaihtamaan harmaan nuttunsa punavalkoiseen amerikkalaistyyliseen takkiin.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Yle/Mauri Kankaanpää

Klipit

  • Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho kertoo Pasi Heikuralle miten poliittisesti hankala tilanne on katalaanin kielisillä alueilla.

  • Kirjallisuudentutkija, Topelius-seuran puheenjohtaja ja kirjallisuuden professori emerita Leena Kirstinä kertoo mitkä ovat hänen viisi suosikkiaan Zacharias Topeliuksen sadoista saduista.

  • Kielentutkija elokuvissa. Aristoteleen kantapään taustatoimittaja Jani Tanskanen ja kielentutkija Lea Nieminen keskustelevat Tatu ja Patu -elokuvan sekä -kirjojen kielestä.

    Kuva kirjasta Tatun ja Patun avaruusseikkailu: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava.

  • Aristoteleen kantapään kuulokuvasarja käy läpi 70-vuotisjuhliaan viettävän Kielitoimiston puhelinneuvonnan vuosikymmeniä. Sarjassa koetaan pikakelauksella joukko vuosikymmenten aikana esiinnousseita oleellisia kielellisiä ihmetyksen aiheita.

    Yle on tehnyt sarjan yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa, ja sitä lähetään Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kerran kuukaudessa heinäkuuhun asti.

    Viimeinen jakso 'Vuosituhannen arvoitus!' sijoittuu 2000-luvulle.

  • Usein eri alojen erikoistermistö liukuu yleiskieleen. Monesti tästä seuraa sellaisia kysymyksiä kuin seuraava kuulijamme Jyrkisakarin meille lähettämä ihmettely:

    ”Me muusikot puhumme temposta ja urheiluselostajat temmosta. Olemmeko me väärässä, vai urheiluselostajat, vai taipuuko sana tempo käyttötarkoituksesta riippuen kahdella eri tavalla?”

    Tempo on tosiaan alun perin muusikoiden kieltä. Italiasta saatu lainasana tarkoittaa yleisesti aikaa ja musiikissa se viittaa sävellyksen nopeuteen, siihen montako nuottia tietyssä ajassa soitetaan. Ei ihme, että käsite sopii hyvin aikojen ja matkojen kanssa painivan urheilunkin filosofiaan.

    Jokainen ihminen kokee ajan eri tavalla, mutta aikaa koskevissa sanoissa ei kuitenkaan voi sallia erilaisia käytäntöjä. Musiikin ja urheilun tempot taipuvat siis samalla tavalla. Niinpä Aristoteleen kantapään nopeusfraasien aikaihminen määrää jokaisen temmon käyttäjän hankkimaan metronomin ja harjoittelemaan sen kanssa sanan tempo taivuttamista tempomerkinällä apassionato, intohimoisesti: tempo, tempon, tempoa, tempoon, tempot, tempojen, tempoja, tempoihin!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

  • Toiset muinaiset työkalut kestävät yhä käytössä, vaikka aina vaan kehittyneempiä aikoja uusine keksintöineen tulee ja menee. Puukko mainitaan jo Kalevalassa, mutta se on yhä jokapäiväisessä käytössä – niin kouriintuntuvassa kuin vertauskuvallisessa mielessä.

    Kuulijamme Pekka jäi maaliskuussa ihmettelemään seuraavaa MTV3:n formula-autoilusivujen otsikkoa:

    "Hamilton käänsi puukkoa Ferrarin selässä."

    Pekka pohtii: ”Onko Ferrari siis joutunut selkään puukotuksen uhriksi? Kuka oli se Brutus, joka petti kunniakkaan italialaistallin? Vai hakeeko otsikon kirjoittaja kenties sanontaa Hamilton käänsi puukkoa Ferrarin haavassa? Kyseinen kisahan ei mennyt Ferrari-tallilta lainkaan hyvin kun Räikkösen autokin syttyi tuleen.”

    Pekka on aivan oikeassa, vaikka Brutus onkin tulenarka esimerkki selkään puukottamisesta. Tässä Julius Caesarin tapauksessa kuvaannollista pettämisen ilmausta ei saa sekoittaa hänen salamurhansa toteuttamistapaan, jossa Brutus oli yksi kymmenistä, jotka haavoittivat hallitsijaa tikarilla edestäpäin. Ja vaikka puukko on supisuomalainen keksintö, ymmärrettävämpää on kääntää veistä haavassa silloin kun halutaan lyödä lyötyä tai hieroa suolaa haavoihin.

    Aristoteleen kantapään puukkofraasien ylijunkkari julistaakin MTV3:n formulakirjoittajan syylliseksi puukon väärinkäyttöön yleisellä paikalla ja tuomitsee hänet kesän ajaksi keskittymään selkään suukottamiseen!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

  • Ihmiset seuraavat kielen ilmiöitä suurella mielenkiinnolla. Niin tekee myös kuulijamme Seppo, joka lähestyi meitä hiljattain seuraavalla viestillä: ”Kiitti, okei ja moi. Ei ole Suomen kieltä. Varsinkin moi, jota kuulee jopa yleisissä radio-ohjelmissa. Jos Aristoteleen kantapää olisi ystävällinen ja tutkisi mistä moinen tervehdys on pesiytynyt Suomen kieleen.”

    Kielitoimiston sanakirjasta tämä arkinen tervehdyssana löytyy, mutta vuonna 1961 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa sitä ei vielä ollut. Se on siis melko tuore tuttavuus. Se – ja muut vastaavat sanat kuten moikka – on ilmeisesti muovautuneet hiukan pidemmästä tervehdyssanasta morjens, ehkä jopa hiukan vanhaa yleismaailmallista hei-tervehdystä mukaillen. Morjens, moron ja muut vastaavat taas tulevat mitä ilmeisimmin ruotsin aamua merkitsevästä morgon-sanasta ja hyvää huomenta eli god morgon –tervehdyksestä.

    Vuonna 2002 Taru Kolehmainen kertoi tosin Kielikello-lehdessä, että hyvää ja kaunista merkitsevä sana moi on käytössä myös saksassa, hollannissa ja ruotsissa, joskus jopa tervehdyssanana.

    Onko naapurikielestä lainattu sana sitten suomea? Niin kuin vaikka reipas terve? Kaisa Häkkisen etymologisen sanakirjan mukaan sana terve on vanha iranilainen laina. Taitaa olla niin, että kielet lainaavat sanoja toisista kielistä ja mukauttavat niitä omaan suuhun sopiviksi. Ei terve ole irania, se on suomea, niin kuin sana moi.

    Joten Seppo: kyllä moi on suomea. Samoin tuhannet muut lainasanat. Joten moi ensi kertaan!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

  • Joskus eri lähtökohdista saattaa päätyä samanlaiseen lopputulokseen. Jos nyt ajatellaan vaikka pilkottamista eli sitä, että jostain näkyy vähäisen. Ja sitten pilkkomista, paloittelua, lohkomista. Kummastakin saa johdoksen pilke, joka voi tarkoittaa sitä jotain, joka pilkottaa tai vilahtaa, ja toisaalta pilkkomisen tulosta.

    Niinpä kuulijanimimerkin Puilla lämmittävä Kurikasta meille lähettämä otsikko maaliskuisesta Maaseudun Tulevaisuudesta saa aikaan huikaisevia näköaloja. Otsikko kuului näin:

    "Lemillä tehdään polttopuuta pilkettä silmäkulmassa."

    Ilmiantajamme Puilla lämmittävä Kurikasta tuumaa: ”Jos pilke on fyysistä, käynti silmälääkärillä auttaa. Henkistä pilkettä silmäkulmaan tarvinnevat kaikki!”

    Näinhän se on. Siinäpä polttoainetta ajatuksille!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä