Luomiskertomus

Sunnuntaisin klo 09.05, Yle Radio 1

Luomiskertomus on ohjelma kirjan synnystä. Kirjailijat kertovat tarinoita uusimman kirjansa taustalta. Millaiset sattumukset, tapahtumat ja havainnot vaikuttivat siihen, että kirjasta tuli sellainen kuin tuli. Ohjelmaa toimittavat Anna Tulusto ja Kaisa Pulakka.

Jaksot

  • Verkot on tarina kuudesluokkalaisesta koulukiusaajasta. Rakkaus verkkokalastukseen, varhaisteinien maailma ja muisto rakkaasta appiukosta ovat Verkot-romaanin aineksia. Yli sata kirjaa lapsille ja nuorille kirjoittanut Tuula Kallioniemi kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa, miten kirjoitti vimman vallassa ja kirjan isot kysymykset tulivat myös uniin. Verkot kertoo kiusaamisesta, mutta myös lapsen ja vanhuksen suhteesta.

  • Pohjakosketus on Nina Honkasen vaikein ja tärkein kirja. Sen kirjoittaminen vei 14 vuotta. Honkanen kertoo, että romaani oli kirjoitettava, jotta hän voisi kirjoittaa lisää. Lapsuudenkodin kirjahyllyllä, Juha Seppälän novelleilla ja Pirkko Saision elämänopeilla on ollut vaikutuksensa kirjoittamisessa. Nina Honkanen tarvitsee tavallista arkea voidakseen kirjoittaa: hänen työpaikkansa on keittiön pöytä ja taustalla soi radio. Kirjailija kertoo myös flow-hetkestä, jona romaaniin tupsahti ruumis. Ohjelman on toimittanut Anna Tulusto. (Kuva: Klaus Welp)

  • Jos se näyttää siltä saattaa olla Mikko Rimmisen henkilökohtaisin romaani. Kuolemaa käsittelevän kirjan kirjoittaminen oli Rimmiselle vaikea, mutta opettavainen prosessi. Kirjailija kertoo Anna Tuluston toimittamassa ohjelmassa, miten lastenkirjahahmo herra Huu ja romaanin päähenkilö herra Lyy liittyvät toisiinsa ja mikä merkitys Vladimir Nabokovilla oli kirjan sinä-kertojan kehittelyssä. Rimminen puhuu kieleen heittäytymisen ilosta ja paljastaa Jos se näyttää siltä -romaanin ja Hitchcockin Psykon tahattoman yhteyden.

  • "Kirjoittaminen on avantoon hyppäämistä", kuvailee Soili Pohjalainen Anna Tulustolle kirjoitusprosessiaan. Pohjalaisen hauska ja haikea romaani Valuvika kertoo kolmekymppisen kaupunkilaisnaisen ja Pohjois-Karjalassa asuvan isoisän kohtaamisesta. Huumori on Pohjalaisen tapa katsoa vaikeitakin asioita. Muistot isosedästä ja isoisistä sekä automatka Ilomantsiin ovat Valuvian rakennusaineksia. Pohjalainen kertoo Luomiskertomuksessa myös toisen romaanin kirjoittamisen paineista ja viimeisestä yöstä ennen kirjan painoon menemistä.

  • Kuka tappoi bambin? -romaanin ytimessä on julma seksuaalirikos. Monika Fagerholm kirjoitti aiheesta, koska hän halusi tutkia, miksi yhteisöt vaikenevat rikosten kohdalla. Kirjailija kertoo Anna Tuluston kanssa käydyssä keskustelussa myös siitä, miten alunperin yli 400-sivuisen, mutta siitä puoleen tiivistyneen kirjan romaanihenkilöt saivat nimensä sekä pohtii intuition ja kaaoksen ylläpitämisen merkitystä kirjoittamisessa.

  • Muutama vuosi sitten Riikka Ala-Harja kysyi itseltään, miksi kirjoitan, mikset hanki kunnon työtä. Puhekielellä kirjoitetut kaksi lastenkirjaa, valokuvaaja Esko Männikön bongaama raunioitunut huoltoasema ja isältä peritty Saab kuitenkin synnyttivät romaanin, joka palautti Ala-Harjan innon kirjoittamiseen. Riikka Ala-Harja kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa myös, miksi En Saab -nimisen romaanin nimeksi piti ensin tulla Rinnat.
    Kuva: Thomas Hagström / Yle

  • Kaikki elävä on kirja osattomista ja oikeudettomista. Oikeus kieleen on yksi kirjan lävistävistä teemoista. Riikka Pelo kertoo, miten teoreettiset kysymykset muuttuvat kirjallisuudeksi ja aluksi mykät henkilöt löytävät äänensä. Kirjailija kuvailee myös sitä, millainen rooli korealaisella popilla oli kirjan synnyssä ja miten unettomat yöt Roomassa ja torppa suomalaisessa metsässä liittyivät kirjoittamiseen. Kaikki elävä on myös kirja kuolemasta. Sen kohtaamisesta tuli osa kirjan syntyprosessia. Ohjelman on toimittanut Anna Tulusto.

  • Shakespeare ja Nizzaan kadonnut muistikirja johdattelivat Jussi Nikkilää esikoisromaanin kirjoittamisessa. Nikkilän Näyttelijä on surumielinen, mutta myös ironinen, hauska ja paikoitellen brutaalin puolella käyvä kuvaus kirjaa kirjoittavasta näyttelijästä ja nykyajasta. Esikoiskirjailija kertoo Anna Tuluston haastattelussa romaanin syntyprosessista - loikasta 1800-luvulle, kirjallisista innoittajistaan ja siitä, millä välttää tekopyhyyden vaikutelma.

  • Ukrainan löyhä lapsettomuushoitolaki, “Dnipron sakki”, tavallisten ihmisten elämään vaikuttava korruptio ja kukkivat akaasiapuut saivat Sofi Oksasen kirjoittamaan Koirapuiston. Oksanen sanoo, että vaikka lapsettomuushoitobisneksestä kertova trilleri ei ole millään tavalla hilpeä, sen kirjoittaminen oli hauskaa. Hän myös kertoo olevansa malttamaton kirjoittaja, joka käsittelee valtavaa tausta-aineistoaan samalla kun kirjoittaa. Toimittaja on Anna Tulusto.

  • Matka Irakiin, keskustelut ihmisoikeuksista ja politiikasta, rakkaudesta ja leireillä syntyneistä lapsista sekä kansanedustaja Hussein al-Taaen perheen tarina ovat aineksia, joista syntyi romaani Punainen myrsky. Elina Hirvosen neljäs romaani on kertomus siitä, mitä salaisuuden kantaminen tekee lapselle. Hirvonen sanoo, että pakolaisperheesta kertova romaani on raskaista teemoistaan huolimatta hänen valoisin kirjansa, mutta minkään aikaisemman romaanin ilmestyminen ei ole jännittänyt häntä samalla, melkein piinaavalla tavalla. Luomiskertomuksen on toimittanut Anna Tulusto.

  • Margaret Atwoodin Testamentit on kansainvälisen kirjasyksyn tapaus. Modernin klassikon aseman saavuttaneen Orjattaresi-romaanin jatko-osa on trilleri, jossa on kolme erilaista kertojaa. Kääntäjä Hilkka Pekkanen sai 500-sivuisen kirjan suomennettavakseen vain pari kuukautta ennen sen kansainvälistä julkaisupäivää. 170 teosta urallaan kääntänyt Pekkanen kertoo lukeneensa Orwelia käsikirjoitusta odottaessaan. Hän kuvailee myös tekstin synnyttämää imua ja Atwoodin kirjallista tyyliä. Toimittaja on Anna Tulusto.

  • Merenpeitto jatkaa Finlandia-palkinnon saaneen Taivaanpallon tarinaa. Taivaanpallossa tutkittiin taivasta ja avaruutta, Merenpeiton suunta on syvyyksissä. Olli Jalonen kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa hetkestä, jolloin tiesi 30 vuoden ajan enemmän tai vähemmän intensiivisesti kirjoittamansa kertomuksen tulleen valmiiksi. Jalonen puhuu myös romaanihenkilöistä, jotka eivät toimikaan kirjailijan suunnitelman mukaan. 1600-luvun loppuun ajoittuvan, yli 900-sivuisen romaaniparin päähenkilöt ovat lapsesta aikuiseksi varttuva, Saint Helenan saarella syntynyt Angus ja tieteilijä Edmond Halley. Jalonen oppi ihmeellisiä asioita kirjoittaessaan. Opeista tärkein tuli itse Edmond Halleylta.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä