Tiedeykkönen

Läskikerros on aktiivinen hormonien, ruokahalun ja aineenvaihdunnan säätäjä

  • 48 min
  • toistaiseksi

Miten ihmeessä selluliittia voi olla hoikankin ihmisen kankussa tai reisissä? Entä miten toimii ruskea rasva, jota vauvojen ja metsurien lisäksi on löydetty myös avantouimareilta ja meiltä taviksilta?

Läski ei ole pelkkää uinuvaa varastorasvaa. Rasvakudos on puuhakas elin, se tuottaa hormoneita ja vaikuttaa ihmisen aineenvaihduntaan sekä ruokahaluun. Ruokahalua säätelevien hormonien lisäksi läski tuottaa sukupuolihormoneita ja se voi toisaalta laskea testosteronitasoja ja aiheuttaa potenssiongelmia lihaville miehille. Nivelvaivojen ja muiden riesojen lisäksi lihavuus nostaa monen eri syövän sairastumisriskiä.

Läski on ikuista, toteaa moni pettynyt laihduttaja, mutta ei juttu aina ole niin. Ihmisen ruumis on todellakin evoluutionsa aikana kehittynyt niin, että osaa pitää kiinni saavutetuista linjoista. Muilla konsteilla ei olisi selvinnyt hengissä aikuiseksi ja lisääntymään ja tuottamaan kaltaisiaan jälkeläisiä. Yltäkylläisyyteen tottumaton kivikautinen elimistö pistää tosissaan kampoihin, jos ihminen yrittää laihduttaa ja paino alkaa pudota. Se on ollut elämisen ehto. Meitä edeltävät sukupolvet ovat kamppailleet pikemminkin nälän kuin ylipainon kanssa.

Nykyisin elävien ihmisten esi-isät ovat niitä, jotka pystyivät ottamaan kaiken irti vähäisestä ravinnosta. Hengissä selvisivät ne, joiden elimistö hyödynsi ruuan tehokkaasti. Varastorasvaa todella tarvittiin, jotta selvittiin seuraavasta kuivasta tai kylmästä kaudesta. Ja meillä on näiden useista nälkäkausista selvinneiden geenit.

Rasvakudoksen aineenvaihduntaa ja tekemisiä tutkii kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Leena Mattila tapasi hänet Meilahden sairaala-alueella.

(Kuva: All Over Press)

Lähetykset

  • pe 23.11.2018 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Amerikkalainen Frances Arnold pokkasi maanantaina 10. joulukuuta kemian Nobelin entsyymien suunnatun evoluution kehittäjänä. Arnold työskentelee professorina California Institute of Technologyssä eli Caltechissa.
    Peruskoulutukseltaan hän on insinööri, joka lähti aivan uudella tavalla etsimään keinoja löytää tehokkaita entsyymejä teollisuuden käyttöön. Arnoldin menetelmällä kehitettyjä entsyymejä käytetään runsaasti jo teollisuuden prosesseissa.

    Arnoldin menetelmässä tehdään satunnaisia mutaatioita eli pieniä muutoksia entsyymiä vastaavan geenin DNA:han. Tämän jälkeen geenit siirretään bakteereihin jotka alkavat tuottaa kyseisiä entsyymiproteiineja. Näistä seulotaan parhaat ja mikäli riittävän hyviä ei vielä löydy, tehdään satunnaisia mutaatioita uudestaan parhaimpia entsyymejä vastaaviin geeneihin ja edetään uudestaan kierros eteenpäin. Lopulta tuloksena on tehokas entsyymi haluttuun sovellukseen.
    Frances Arnold palkittiin vuonna 2016 Suomessa Millennium-teknologiapalkinnolla. Hän on viides kemian naisnobelisti.
    Tiedeykkösessä Arnoldin työstä kertoo VTT:n tutkimusprofessori Merja Penttilä, joka työskentelee myös osa-aikaisena professorina Aalto-yliopistossa. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva Sisko Loikkanen

  • Tiedeykkösessä pureudutaan kylmään talveen ja keinoihin selviytyä siitä. On erikoista, että ihminen on ylipäänsä asuttanut aivan arktisenkin alueen, koska lajina me emme ole vielä sopeutuneet sietämään kylmään. Meillä ei ole edes karvapeitettä! Ihminen on kuitenkin oppivainen - kylmässä selviytymiseen ja lumessa liikkumiseen otamme mallia paremmin sopeutuneilta eläimiltä. Liikkeelle lähdetään kuitenkin yöpymällä metsän keskellä. Haastateltavana on filosofian tohtori, eläintieteilijä Paavo Hellstedt. Toimittaja on Minttu Heimovirta.

  • Ruotsalainen valtiokeskeisyys, naisten rooli, luonnon hyväksikäyttö, Itämeren kaupunkien tiiviit yhteydet — mitkä tekijät suomalaisen yhteiskunnan historiassa antoivat edellytykset hyvinvointivaltion synnylle? Entä mikä Suomi on, jos sitä katsoo kahden monivuosisataisen naapurin, Ruotsin ja Venäjän, kehityskertomusten kautta?

    Suomen historian professori Pertti Haapala on tuoreen Suomen rakennehistoriaa erittelevän kirjan toimittaja. Rakennehistoria kuvaa isoja rakenteita ja niiden muutoksia.

    Samoin kuin modernin yhteiskunnan omakuva, rakennehistoria koostuu eriaikaisista ja osin päällekkäisistä ilmiöistä, viipaleista tai tapahtuman tasoista, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Ohjelman toimittaja on Janne Junttila.

  • Ovatko suomalaiset mongoleja vai eurooppalaisia vai jotain siltä väliltä? Tutkijat ovat selvittäneet Levänluhdan rautakautisten vainajien ja muinoin Kuolan niemimaalla eläneiden ihmisten perimät. Tuloksia on verrattu nykysuomalaisiin ja -saamelaisiin, kun on selvitetty minkä sortin suomalaisia täällä on muinoin elänyt.

    Suomalais-ugrilainen muinaisgenomitutkimus kertoo keitä nykysuomalaisten esi-isät ja -äidit olivat ja mistä suunnasta heitä on tänne tullut. Miniöitä ja vävypoikia on tullut myös melkoisten matkojen takaa sekä maita että meriä myöten. Leena Mattila tapasi tutkimuksen johtajan professori Päivi Onkamon Turun yliopistosta ja tutkija Kerttu Majanderin Max Planck Instituutista ja Helsingin yliopistosta.

    Suomi on kansojen sekoituskattila siinä kuin Amerikatkin. Tänne on tultu tuhansien vuosien aikana milloin mistäkin suunnasta. Kauppasuhteita on ollut niin itään kuin länteenkin ja ilmeisesti ennenkin kauppasuhteita on vahvistettu avioitumalla ristiin rastiin. Uudet tulokkaat ovat sekoittuneet muinaisiin metsästäjäkeräilijöihin monessa vaiheessa. Nykytiedon valossa olemme kaikki sekoituksia eli geneettisesti puhtaita umpisuomalaisia ei ole olemassakaan.

    Kuva: Levänluhdan lähdekalmistosta löytyneita kalloja ja luita
    (Yle)

  • Miten ihmeessä selluliittia voi olla hoikankin ihmisen kankussa tai reisissä? Entä miten toimii ruskea rasva, jota vauvojen ja metsurien lisäksi on löydetty myös avantouimareilta ja meiltä taviksilta?

    Läski ei ole pelkkää uinuvaa varastorasvaa. Rasvakudos on puuhakas elin, se tuottaa hormoneita ja vaikuttaa ihmisen aineenvaihduntaan sekä ruokahaluun. Ruokahalua säätelevien hormonien lisäksi läski tuottaa sukupuolihormoneita ja se voi toisaalta laskea testosteronitasoja ja aiheuttaa potenssiongelmia lihaville miehille. Nivelvaivojen ja muiden riesojen lisäksi lihavuus nostaa monen eri syövän sairastumisriskiä.

    Läski on ikuista, toteaa moni pettynyt laihduttaja, mutta ei juttu aina ole niin. Ihmisen ruumis on todellakin evoluutionsa aikana kehittynyt niin, että osaa pitää kiinni saavutetuista linjoista. Muilla konsteilla ei olisi selvinnyt hengissä aikuiseksi ja lisääntymään ja tuottamaan kaltaisiaan jälkeläisiä. Yltäkylläisyyteen tottumaton kivikautinen elimistö pistää tosissaan kampoihin, jos ihminen yrittää laihduttaa ja paino alkaa pudota. Se on ollut elämisen ehto. Meitä edeltävät sukupolvet ovat kamppailleet pikemminkin nälän kuin ylipainon kanssa.

    Nykyisin elävien ihmisten esi-isät ovat niitä, jotka pystyivät ottamaan kaiken irti vähäisestä ravinnosta. Hengissä selvisivät ne, joiden elimistö hyödynsi ruuan tehokkaasti. Varastorasvaa todella tarvittiin, jotta selvittiin seuraavasta kuivasta tai kylmästä kaudesta. Ja meillä on näiden useista nälkäkausista selvinneiden geenit.

    Rasvakudoksen aineenvaihduntaa ja tekemisiä tutkii kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Leena Mattila tapasi hänet Meilahden sairaala-alueella.

    (Kuva: All Over Press)

  • Suomessa on tällä hetkellä 10 biopankkia. Biopankki on lääketieteellinen kokoelma, joka sisältää biologisia näytteitä (verinäyte, kudospala, DNA-näyte tai vastaava) ja terveys- ja elintapatietoja kustakin näytteenantajasta. Biopankkeja ylläpitävät julkiset sairaalat, THL ja Punaisen Ristin Veripalvelu. Lisäksi yhdellä yksityisellä terveyspalveluyrityksellä on biopankki.

    Näytteitä ja niihin liitettyjä tietoja käytetään tautien syntytavan tutkimiseen ja yksilöllisen lääketieteen kehittämiseen. Syövän hoito on hyötynyt biopankkitutkimuksesta. Tulos syöpähoidoissa voi olla hyvinkin erilainen riippuen, minkälainen kunkin ihmisen syöpä on. Biopankkinäytettä analysoimalla voidaan löytää juuri hänelle sopiva lääke. Tuloksia on saatu aggressiivisessa leukemiassa, ja tutkimusta tehdään muiden syöpien lisäksi munasarjasyövässä. Tauti löytyy yleensä vasta sitten, kun se on jo levinnyt. Munasarjasyövästä ja biopankeista kertoo patologian professori Olli Carpen Helsingin yliopistosta.

    Ihminen antaa näytteensä biopankkiin tietoisella suostumuksella. Hän saa informaation, mistä on kysymys ja ymmärrettyään asian ihminen voi suostua tai kieltäytyä asiasta. Biopankkilain uudistusta valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on ollut keskustelua, että laista haluttaisiin poistaa tietoinen suostumus silloin, kun on kysymys hoidon yhteydessä syntyneestä näytteestä. Potilaan ylimääräinen näyte menisikin automaattisesti biopankkiin. Näytteen antajalle annettaisiin tieto, mistä biopankkitoiminnassa on kysymys, ja sen jälkeen siitä voisi myös kieltäytyä.

    Helsingin biopankin johtaja Kimmo Pitkänen kertoo biopankkitoiminnasta. Mitä biopankeista pohtii bioeetikko Heikki Saxen Tampereen ja Lapin yliopistosta?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    (Kuva All over press)

  • Aurinkokunnassamme vieraillut outo avaruuskappale Oumuamua on noussut jälleen otsikoihin.
    Harvardin yliopiston tutkijat, professori Abraham, Avi Loeb ja tutkijatohtori Shmuel Bialy kohahduttivat julkistamalla vastikään tutkimuksen, jossa he ehdottavat että kyse saattoi olla vieraan sivilisaation avaruusaluksesta. He ovat tehneet päättelynsä laskelmista, jotka on julkaistu arXivissa ja Astrophysical Journal Lettersissä. Päätelmä on kohahduttanut tutkijayhteisöä kautta maapallon. Useimmat heistä ovat tätä päätelmää vastaan, koska kyseisen kappaleen outo liikehdintä voidaan selittää myös luonnollisen kappaleen liikkeenä.
    Tiedeykkösessä pohditaan Oumuamuan mahdollista rakennetta ja liikkeitä aurinkokunnassa. Haastateltavana on Mikael Granvik, joka on Luulajan teknillisen yliopiston professori ja akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. Mikael Granvikin mukaan tällaisia ulkoavaruuden kappaleita havaitaan tulevina vuosina yhä enemmän koska käytettävissä on entistäkin parempia havaintolaitteita. Mikael Granvikia haastattelee Sisko Loikkanen.
    PanStarrs -teleskooppi Havaijilla havaitsi Oumuamuan lokakuussa 2017. Sille annettiin havaijinkielinen nimi Oumuamua, joka tarkoittaa kaukaa avaruudesta tullutta vierasta. Oumuamua on ensimmäinen havainto ulkoavaruudesta aurinkuntaamme tulleesta kappaleesta.
    Kuva Oumuamua, taiteilijan näkemys/ESO M Kornmesser

  • Suomessa tapahtuu tuhansia palvelunestohyökkäyksiä vuosittain. Syyskuussa 2018 hyökkäyksen vuoksi kaatuivat Kelan, Tullin ja Veroviraston sähköinen asiointi. Verkkohuijaukset, kiristykset ja tietojen kalastelu ovat jatkuvasti yleistyneet.

    Ehkä olet saanut saanut kuulla, että sinua odottaa valtava perintö tai iso arpajaisvoitto? Sinulle on myös saattanut tulla kiristysviesti. Siinä vaaditaan rahaa, jotta käyntisi pornosivustoilla ja tietokoneesi kameralla kuvattu videopätkä eivät paljastu.

    Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori Martti Lehto kertoo, mikä meitä verkossa oikein uhkaa - ja miten uhkiin pitäisi varautua. Käymme läpi kybersäätä ja keskustelemme kybersodasta, -pommeista ja -vakoilusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa IT-instituutin johtaja Mika Karjalainen ja kyberturvallisuusasiantuntija Marko Vatanen kertovat, miten kyberhyökkäyksiä vastaan voidaan harjoitella keino-internetissä. Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuva: Reaaliaikainen verkkohyökkäyskartta
    All over press

  • Neutronitähdet ovat kooltaan hyvin pieniä mutta valtavan painavia. Aine on niissä tiivistynyt varsin pieneen tilavuuteen. Neutronitähtien ytimessä arvellaan olevan kvarkkiainetta, joka sisältää kvarkkeja ja liimahiukkasia eli gluoneja. Tunnettu astrofyysikko Edward Witten on esittänyt, että avaruudessa saattaa piileskellä myös kvarkkitähtiä, joita ei ole vielä kuitenkaan havaittu. Tähtien kvarkkiaineesta kertoo apulaisprofessori Aleksi Vuorinen Helsingin yliopistosta.
    Kvarkkien ja gluonien muodostamaa plasmaa tuotetaan Euroopan hiukkafysiikan tutkimuskeskuksen CERNin hiukkaskiihdytinkokeissa, joissa törmäytetään lyijy-ytimiä toisiinsa. Plasman olemusta tutkitaan teoreettisesti kvanttikromodynamiikan pohjalta. Kvanttikromodynamiikka on osa ns. hiukkasfysiikan standardimallia. Teoreetikolle kvarkkigluoniplasma on haastava tutkimuskohde, josta kertoo professori Tuomas Lappi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuvassa eristetty neutronitähti Pienessä Magellanin pilvessä. Kaukainen neutronitähti on sininen piste kuvan punaisen renkaan keskellä/ Kuva ESO/NASA, ESA and the Hubble Heritage Team.

  • Suomessa kuolee vuosittain noin 54000 ihmistä. Käytännössä jokainen kuolema päätyy tarkasti kirjoihin ja kansiin, sillä likipitäen jokaisesta vainajasta on olemassa kuolintodistus. Mutta mitä suomalaiset ajattelevat kuolemasta tilastojen takana? Miten kuolema kohdataan? Minkälaista kuolemaa ihmiset itselleen toivoisivat? Onko kuolema piilossa laitoksissa?

    Kuolema on kulttuurissamme eri asia kuin elintoimintojen päättyminen. Kuolema voi olla pitkä prosessi, johon kuuluu erilaisia vaiheita ja joista yksi yhä tavallisempi on ihmisen sosiaalinen kuolema.

    Kaikkea tätä tutkivat kuolemantutkijat, joista ohjelmassa on mukana sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari ja saattohoidosta väitöskirjaa tekevä Maija Butters.

    Kokemukset kuoleman hetkellä ovat kiinnostaneet ihmisiä kautta historian. Tieteellisesti niitä voidaan lähestyä kuolemanrajatutkimuksen kautta, jossa kliinisesti kuolleena olleet ihmiset kertovat kokemuksistaan. Kuolemanrajakokemuksista tehtyyn tutkimukseen on perehtynyt uskonnonfilosofian dosentti Leo Näreaho.

    Tiedeykkösen toimittaa Ville Talola.

    Kuva: Joensuun hautausmaa
    All Over Press

  • Tutkimusmatkaaja A.E.Nordenskiöld lähti 140 vuotta sitten Vega laivallaan etsimään Siperian rannikon kautta lyhyempää väylää Euroopasta Aasiaan. Hän onnistui ja purjehti ensimmäisenä Koillisväylän.
    Siperian rannikko on pitkä ja Vega juuttui syyskuussa 1878 jäihin kymmeneksi kuukaudeksi. Joulukin vietettiin jumissa paikallisten paimentolaisten avulla, ja Vega irtosi jäistä seuraavana kesänä. Matka oli rankka, mutta sen tieteelliset saavutukset kuittasivat kuitenkin vastoinkäymiset, totesi Adolf Erik myöhemmin.
    Vaikka oikotie Aasiaan löytyi jo 140 vuotta sitten, niin ilmaston lämpenemisestä huolimatta Koillisväylä on vaativa reitti. Arvaamattomat sää- ja jääolot tekevät siitä ja vielä hankalammasta Luoteisväylästä riskireittejä.
    Yllättäen Luoteisväylälle on seilannut risteilyaluksia Karibian mereltä. Maksukykyiset turistit hakevat elämyksiä jäävuorten seasta. Turisteja piisaa, vaikka Karibian luksusristeilijöillä ei ole minkään valtakunnan jääluokituista. Leena Mattila tapasi karttahistorioitsija Leena Miekkavaaran ja tutkimusprofessori Jari Haapalan arktisissa merkeissa.

    Kuva Annie Spratt/Unsplash

  • Kun muutama mikrosekunti oli kulunut alkuräjähdyksestä, maailmankaikkeuden täytti valtavan kuuma ja tiheä kvarkkigluoniaine. Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä tällaista ainetta tuotetaan ja tutkitaan ALICE-kokeessa, jossa sitä syntyy törmäyttämällä lyijy-ytimiä toisiinsa.

    Kvarkkigluoniaine on plasmaa, joka elää CERNin kokeessa vain mitättömän lyhyen hetken, mutta silti tutkijat pystyvät nykymenetelmin tutkimaan sitä. Kvarkkigluoniplasma on kuumempaa kuin mikään muu aine maapallolla. Se on myös hyvin juoksevaa ainetta.

    Tiedeykkösessä emeritusprofessori Jorma Tuominiemi Helsingin yliopistosta esittelee ALICE-koetta CERNissä. Yliopistotutkija Sami Räsänen ja professori Kari J. Eskola Jyväskylän yliopistosta puolestaan kertovat kvarkkigluoniplasman fysiikasta ja ominaisuuksista. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuvassa CERNin ALICE-mittausasema huoltotauolla/Sisko Loikkanen

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä