Radio Suomi Turku

Satojen uusien hyönteisten löytäjä haaveili jo lapsena tutkimusmatkoista

  • 23 min
  • toistaiseksi

Professori Ilari E. Sääksjärvellä on takanaan 30 tutkimusretkeä ja satoja uusia hyönteislöytöjä Amazonin viidakoista. Matkoilta löytyi myös vaimo. Elokuvissa viidakko on äänekäs ja vaarallinenkin paikka. Miten käärmeiden ja jaguaarien joukossa pystyy mitään tutkimaan? Millaisena Amazon on näyttäytynyt Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtajalle? Kimmo Gustafsson haastattelee.

Lähetykset

  • ma 1.10.2018 11.55 • Yle Areena

Klipit

  • Mikä on seurakuntien ja uskontojen paikka koululaitoksessa? Pitäisikö uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus yhdistää? Miten lasten perusoikeudet toteutuvat koulussa, jossa aamunavauksia pitää seurakunta?

    Lounais-Suomen aluehallintoviranomaiset tutkivat kolmea koulua uskonnottomien oppilaiden epähuomioimisesta. Kanteluiden tekijät ovat kokeneet koulujen painostavan tapahtumiin, joissa harjoitetaan uskontoa.

    Minkälaista uskonnollisuuden tulisi kouluissa olla? Siitä keskustelevat filosofian ja ET:n opettaja Jaakko Lindfors ja tuomikirkkoseurakunnan vt. kappalainen Miika Ahola. Toimittajana on Carolus Manninen.

  • Pitäisikö hallitusneuvottelupöydistä heittää lobbarit ulos? Kantapöydässä omia kantojaan tästä lobbaamassa (ilman puoluekirjoja) Satu Rasila, Marko Laihinen ja Roope Lipasti. Sekä tietysti aina puolueeton Kantapöydän neuvottelujen vetäjä Kalle Talonen.

    Rasila haluaa Petteri Orpon tavoin lobbaajat ulos hallituksen ilmiöpöydistä. Lipastin mukaan taas neuvotteluissa pitäisi kuulla monipuolisesti eri lobbareita. Laihinen paljastaa, kuinka In the ghetto –kappale lobattiin Elvikselle miesten vessassa. Talonen pohtii, haluaako kokoomusjohtaja Orpo, että kaikilla Suomen tulevaisuutta ilmiöpöydissä hahmottelevilla on SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton tai RKP:n puoluekirja?

  • ”Tää on nyt poptail, vähän niin kuin se meidän Aperol Spritz”, koko talven tuotekehittelyä tehnyt Henri Talvitie vertaa dipatessaan mansikkamojito-jäädykkeen kuohuviiniilasiin.

    Joka kesälle on omat hittituotteensa. Nauvolainen yrittäjäpariskunta Riitta ja Henri Talvitie tähtäävät kesähittimarkkinoille mehujäillä, joita ei oikeastaan pitäisi sanoa mehujäiksi. Osittain siksi, että meksikolaisvaikutteisissa paleta-jäädykkeissä ei ole mehua, vaan puserrettuja hedelmiä ja marjoja pyreenä. Toisekseen joissain mauissa on mukana mehua väkevämpää tavaraa, esimerkiksi rommia, giniä tai kahvilikööriä.

    Kalle Talonen kävi aluksi Påps & Skål –perheyrityksen tuotantotiloissa Nauvossa ja sen jälkeen perheen pyörittämän Köpmans-ravintolan pihalla maistelemassa paletoja. Neuvottelut tukkuliikkeiden ja ravintoloiden kanssa ovat menossa ja nauvolaisyrittäjät toivotat saavansa täksi kesäksi jäädykkeensä Suomen ja sen jälkeen Euroopan markkinoille.

    Ennen maistelua otetaan kuitenkin käyttöön tehosekoitin sekä puserrin ja mitataan ainesosia.

  • Runosmäen tiettävästi vanhin aktiivinen skeittari Tero Mäkelä aloitti amerikkalaiselokuvien innoittamana rullalautailun Runosmäen lähiössä Turussa vuonna 1986. Välillä on ollut pitempiäkin taukoja, mutta nyt 46-vuotias skeittari on taas intoa täynnä. Kesken haastattelun Runosmäen poolille saapuu yksi suurimmista innoittajista, oma 13-vuotias poika Vili, joka on intoutunut todella skeittaamaan vain muutamia viikkoja sitten.

    Toinen innoittaja on ollut lohjalainen, muutaman vuoden vanhempi skeittaaja ”Rad Mike”, jonka esimerkki ja kannustus sai Mäkelän aloittamaan uudestaan viikottaisen lautailun.

    Kalle Talonen jututtaa Tero Mäkelää poolin laidalla Runosmäessä, lopussa ääneen pääsee myös Vili Mäkelä, joka on aidosti ylpeä skeittaavasta faijastaan.

  • SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Siinä Antti Rinteen kasaama porukka, jolla lähdetään hallitusneuvotteluihin. Rinne itse lanseerasi porukalle termin "Tulevaisuuden tekijät - uusi punamulta".

    Millä muilla nimillä tällaista hallitusta voisi kutsua? Ja miten kaikkein vaiheiden ja keskustan historiallisen suuren vaalitappion jälkeen tähän oikein päädyttiin?

    Muun muassa näitä pohditaan Kallen Kantapöydässä. Kalle Talonen on saanut pöytäänsä eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän, viestintäasiantuntija Anna Soraisen sekä ensimmäisenä nimiehdotuksen peliin heittävän Mustread-verkkopalvelun johtavan politiikan tutkijan Erkka Railon.

  • Kallen Kantapöydän ja sitä edeltäneen Toriparkki-keskusteluohjelman kaikkien aikojen käsitellyin aihe on ollut Turun Toriparkki. Nyt aihetta on taas syytä ottaa agendalle kun kaivuutyöt on jouduttu keskeyttämään useampaan otteeseen.

    Savipatjaan tehty kaivanto on aiheuttanut lähikaduilla parinkymmenen sentin vajoamaa, jota on piiloteltu hiekalla ja suojapelleillä. Helsingin Sanomien jutussa hanketta kritisoinut asiantuntija ei uskaltanut puhua aiheesta omalla nimellään.

    Vajoaako Turku saviseen kuoppaan ja mitä se aiheuttaa kaupungin maineelle? Kantapöydässä ehdotetaan muun muassa asian kääntämistä matkailuvaltiksi: turistit voisivat tulla kauempaakin katsomaan Turun uutta nähtävyyttä, Barcelonan La Sagrada Familiaan verrattavissa olevaa Turun ”Kuoppatoria”.

    Tästä Kalle Talosen kanssa keskustelemassa rakkaasta Turustaan huolestuneet kansalaiset Sinikka Svärd, Mikko Kalajoki ja Tuula Vainikainen.

  • Ottaako aivoon kun kaveri on loputtomiin yltiöpositiivinen ja kehottaa myös sinua olemaan samanlainen? Vaikka ei juuri huvittaisi? Sitäkö se on se ”toksinen positiivisuus”?

    Onko kyseessä ohimenevä ja turha muotitermi vai asia, jota sietää pohtia ihan tosissaan?

    Kallen Kantapöytä päätyy pohdinnoissaan johonkin näiden vaihtoehtojen välimaastoon. Kuvan eturivissä virnettään esittelevä Marko Laihinen esittelee ohjelman aluksi toksisen positiivisuuden määritelmän ja lanseeraa lopuksi myös toisen jännittävän termin: ”botoksinen positiivisuus”.

    Laihisen lisäksi Kantapöydän positiiviset kansalaiset ovat Niina Repo ja Pete Poskiparta. Eturivissä toksisen positiivisuuden termistä mielensä pahoittaa Kantapöydän isäntä Kalle Talonen.

  • ”Eihän se hyvältä tunnu kun itse yrittää tehdä työnsä mahdollisimman hyvin”. Näin kommentoi 8 vuotta Turussa pysäköinnintarkastajana työskennellyt Henna kaduilla kohtaamaansa aggressiota. Henna esiintyy tässä haastattelussa vain etunimellään.

    Hänen mukaansa erityisesti miesten on välillä vaikea ottaa vastaan auton pysäköimiseen liittyviä ohjeita naistarkastajalta.

    Turun kaupungin valvontapäällikkö Roy Sjöblom puolestaan kertoo, että pysäköinnintarkastajien kamerakokeilusta saatiin hyviä kokemuksia ja että nyt kaikilla tarkastajilla on kamera rintapielessään. Kameroita on kokeiltu Turun lisäksi esimerkiksi Kuopiossa ja Savonlinnassa, mutta Turku ottaa kamerat ensimmäisenä Suomessa pysyvästi käyttöön.

    Tarkastaja painaa kameran napista kun kohtaa asiakkaan. Kameran puskurimuisti tallentaa kaiken kuvaamansa minuuttia ennen napin painamista.

    ”Ensinnäkin näin saadaan dokumentoitua tilanteet, joiden jälkipuinnissa on sana sanaa vastaan. Toiseksi kamera rauhoittaa tilanteita ja saa asiakkaat miettimään, miten käyttäydytään, Sjöblom selittää.

    Kalle Talonen haastattelee pysäköinnintarkastaja Hennaa sekä valvontapäällikkö Roy Sjöblomia Turun keskustassa.

  • Kahdeksan minuutin ajan Suomi oli maailmanmestari, kunnes videotuomarin päätös hylkäsi jatkoaikamaalin.

    Rangaistuslaukauskilpailussa Suomen Susanna Tapani joutui paikkaan, jossa hänen oli onnistuttava tai USA vie maailmanmestaruuden. Tapani oli säästänyt niin sanottua ringetteharhautustaan takataskussa monta vuotta MM- tai olympiafinaalia varten ja nyt tilanne tuli. Paljon harjoiteltua kikkaa ei oltu käytetty koskaan aiemmin peleissä, jotta vastustajien maalivahdeilla ei olisi siitä tietoa.

    Laukaus ei kuitenkaan lopulta onnistunut loppuottelussa ja pettymys oli valtava. Tapani uskoo kuitenkin henkisen valmentajan avulla pääsevänsä yli finaalin vaiheista, vaikkei nyt juuri rankkarin vetäminen tunnu hyvältä ajatukselta. Lopulta nälkä ja näyttämisen halu vain kasvoi historiallisen menestyksekkään MM-turnauksen myötä.

    Kalle Talonen kertaa dramaattisen MM-finaalin vaiheita Susanna Tapanin kanssa.

  • Kallen Kantapöydän suuressa (tai keskikokoisessa) vaalispesiaalissa ruoditaan aluksi vaalisalaisuuksia. Miksi toinen ei kerro puolisollekaan mitä puoluetta äänestää? Ja miksi toinen (kuten kuvan Tappara-paitainen Marko Laihinen) taas ottaa kuvan omasta äänestyslipukkeestaan ja jakaa sen auliisti kaikille?

    Satu Rasila ja Erkka Railo puolestaan eivät halua kertoa mitä puoluetta äänestävät, ettei kaikkea heidän sanomisiaan tulkita sen jälkeen tuon yksittäisen filtterin läpi.

    Vaalisalaisuuskeskustelun jälkeen kantikset saavat kertoa mistä olisi pitänyt puhua vaalien alla enemmän. Erkka Railolla tämä tarkoittaa taloutta, Marko Laihisella kellojen siirtämistä ja Satu Rasilalla kauneutta.

    Kantapöydän isäntänä gongia soittaa puoluepoliittisesti sitoutumaton Kalle Talonen.

  • - Siinä on ohjelmoitava itsensä sormia napsauttamalla semmoiseen puupäätilaan. Koivuhalkona, autopilotilla vedetään sen minkä se sitten kestää.

    Näin kuvaa Apulanta-laulaja Toni Wirtanen omaa suoritustaan Voice of Finland –ohjelman ensimmäisessä suorassa lähetyksessä kollega Olli Lindholmin kuoleman jälkeen. Sama tekniikka toimii kuulemma myös hautajaisissa, joissa laulamisesta hänellä on jo valitettavan paljon kokemusta.

    Tähtivalmentaja Wirtanen avasi laulukilpailuohjelman laulamalla itse Yön Särkynyt Enkeli –kappaleen. Voice of Finlandin ensimmäinen suora semifinaali oli sen viikon Suomen katsotuin TV-ohjelma 1,1 miljoonalla katsojalla.

    Toni Wirtanen avaa Kalle Talosen haastattelussa Olli Lindholmin merkitystä itselleen sekä Apulannalle. Hän kertoo myös miten ei olisi 90-luvun alussa Heinolassa hyväksynyt sellaista urakaarta itselleen tai bändilleen, minkä on sittemmin tullut luoneeksi.

    Lopussa yritetään puhua saloa. Alussa puhutaan siitä miksi Toni ei halua kertoa ketä äänestää vaaleissa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä