Metsäradio.

ke 31.10.2018

  • 57 min
  • ei kuunneltavissa

Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

Lähetykset

  • ke 31.10.2018 20.03 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juontajana Juha Blomberg.

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juontajana Markus Turunen.

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juontajana Juha Blomberg.

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Klipit

  • Kuhmolainen Markku Nieminen kertoi Metsäradiossa millaiset retkimaastot ovat huhtikuussa Itärajan takana Paanajärvenkylässä. Tarinoiden mukaan metsästys on Karjalassa erittäin tärkeää, mutta mitään ei kuitenkaan ammuta huvin vuoksi. Säännöt ovat kuitenkin hieman tulkinnanvaraiset: Kalastaa voi, kun tietää missä ja milloin kalastaa, mutta jos erehtyy ampumaan koppelon, vanhan naarasmetson, saattaa käydä huonosti. Markku Niemisen seurassa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Muistatteko vielä Koijärven tapahtumat 40 vuotta sitten? Forssan lähellä sijaitsevan lintujärven ojittamiskiistassa olivat vastakkain maanomistajat ja ojituksia vastustava luontoväki. Moni muistaa ehkä mustavalkoiset lehtikuvat kaivinkoneisiin kahliutuneista luonnosuojelijoista. Pääsiäislauantaina vuonna 1979 alkanut tapahtumaketju avitti myöhemmin muun muassa ympäristöministeriön perustamista.
    Kärhämöinti vaikutti pienellä Koijärvellä vuosia, kertoo Jouko Alhainen, jonka juuret ovat Koijärvellä. Alhainen tuntee Koijärven linnuston ehkä paremmin kuin kukaan muu Suomessa. Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner

  • Kimmo Jääskeläinen on toiminut pitkään jäkäläkartoittajana. Minna Pyykkö lähti hänen kanssaan Vantaalle Vestran vanhan metsän alueelle jäkäläretkelle. He juttelivat siitä, miten jäkäliä tunnistaa metsässä, millainen sää on hyvä jäkäläretkellä, mitä välineitä kannattaa ottaa jäkäläretkelle mukaan. Retkellä selviää myös, että kukaan ihminen maailmassa ei tunne kaikkia metsän jäkäliä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tietokirjailija Erkki Norellilla on puinen matka-arkku, jonka tarkkaa historiaa ei tiedetä. Se on tehty järeästä puusta ja siitä huokuu menneet vuosisadat. Kannen sisäpuolelle on tehty maalauksia, jotka ovat osin jo himmentyneet. Puisen arkun välittömässä vaikutuspiirissä olivat Asko Hauta-aho ja Erkki Norell. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Huhtikuussa Napapiirin pohjoispuolella voi talojen päädyissä siellä täällä nähdä roikkuvan lihakimpaleita. Lopputalven aurinkoiset päivät ovat oiva aika kuivata lihaa. Luontoretkellä Juha Laaksonen huomaa, että myös enontekiöläinen puistomestari Olli Autto harrastaa Ketomellan lumisissa kotimaisemissaan näitä puuhia. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Parhaillaan elokuvateattereissa pyörii luontoleffa Vedenneito, joka kertoo nuoren serkusten, Antin ja Emikan, yhteisistä retkistä Saimaan vesillä ja lähimetsissä eri vuodenaikoina ja haaveesta nähdä saimaannorppa. Millaista oli tehdä elokuvaa? Retkeilevätkö Antin tuntemat parikymppiset nuoret nykyään luonnossa? Minkälaisia muistoja Antilla on lapsuuden metsäretkistä isänsä luontokuvaaja Petteri Saarion kanssa? Onko isällä pojalla samanlainen retkieväsmaku? Minna Pyykkö kävi Porvoossa tapaamassa Petteri ja Antti Saariota. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin luontokuvaaja Paavo Hamunen. Hän on Savosta kotoisin oleva ammattiluontokuvaaja, jonka työalue keskittyy Nuuksiosta Kuusamoon ja Vienan Karjalaan. Erityisesti sydäntä ja kameran linssiä lähellä ovat Paanajärven erämaat Venäjän puolella. Paavo Hamunen ammentaa luonnon kiehtovasta kiertokulusta aiheita ja elementtejä työhönsä. Toimittajana oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradion studiossa oli jälleen ohjaaja Minna Dufton, joka tekee parhaillaan dokumenttia Discovery Networks Finlandin kevään 2020 ohjelmistoon ja se kertoo portugalilaisesta jättiaaltojen surffaajanaisesta, Joana Andradesta. Toimittaja Asko Hauta-aho puhui Minna Duftonin kanssa kylmän veden parantavasta voimasta.

  • Hömötiainen arvioitiin uudessa Suomen uhanalaisten lajien Punaisessa listassa erittäin uhanalaiseksi. Kun Heikki Kolunen kulki 1960-luvulla koulupoikana Päijät-Hämäläisissä metsissä, hömötiainen oli yksi Suomen yleisimmistä linnuista. Sen näki lähes joka retkellä. Nyt metsät ovat muuttuneet, eikä siellä riitä talvella ruokaa pienelle tiaiselle. Heikki Kolusen tapasi Pirjo Koskinen.

  • Susikeskustelu jatkuu Suomessa edelleen vilkkaana. Susi totisesti jakaa ihmisten mielipiteet puolesta ja vastaan. Osa ihmisistä on sitämieltä, ettei susia tarvitsisi olla Etelä-Suomen asutuskeskusten lähettyvillä lainkaan, toisaalta niitä ei myöskään haluta liiemmälti metsäpeurojen elinalueille eikä poronhoitoalueillekaan. Missä sudet saisivat elää rauhassa ja kuinka paljon niitä voisi olla? Tähän kysymykseen ei kaikkia tyydyttävää vastausta taida olla, mutta tänään yritetään selvittää mitä eläintarhojen ja eläinpuistojen susille tapahtuu, jos niitä syntyy liikaa. Ähtärin Eläinpuiston susiaitauksessa kiperiä kysymyksiä pohtivat puiston intendentti Mauno Seppäkoski ja Juha Laaksonen. Lähestyvätkö herrat susia vai meneekö homma toisinpäin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Maaliskuun alkupuolella Liikuntakeskus Pajulahdessa järjestettiin Yhdenvertaisuutta luontomatkailuun- seminaari, missä esteettömyyteen perehtyneet asiantuntijat pohtivat erityisryhmille suunnattuja luontomatkailupalveluita ja sitä miten saavutettavia retkikohteet heille voisivat olla. Luontotoimittaja Minna Pyykkö kävi Lahdessa keskustelemassa tästä aiheesta Suomen vammaisurheilu ja -liikunta ry:n projektipäällikkö Petri Rissasen ja apuvälineneuvoja Jukka Parviaisen kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Suomen vanhin porotila sijaitsee Muonion Torassiepissä. Paikassa oli ennen kestikievari, jossa turisteja kyydinneet pororekisaattueet pysähtyvät matkalla Pallastunturille. Nykyään Pallakselle mennään autolla, mutta Torassiepin mökkikylässä pääsee yhä poroajelulle. Toimittajamme pääsi Jussi-poron kyytiin. Meno oli paikoin vauhdikasta, mutta välillä Jussi pysähteli kurkistamaan, vieläkö reessä on väkeä. Jussi ei ole ihan vielä täysinoppinut ajoporo, kertoo Torassiepissä työskentelevä poromies Tuomas Sieppi. Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä