Ealli arkiiva

Čálkko-Ovllá Inggá muittut Basejávrris ja Lismmás, 1995

  • 29 min
  • toistaiseksi

Lähetykset

  • to 8.11.2018 10.00 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Heaikka-Juhán, Juhani Magga Eanodaga Njunnásis muittaša mánnávuođa, nuorravuođa ja eallima duoddaris boazobargguin. Heaikka-Juhán lea riegádan jagis 1902. Ságastallan lea báddejuvvon 1970-logu loahpas. Nuppi oasis son muitala earret earáid meahcceealliin. Doaimmaheaddjit: Juhani Nousuniemi ja Oula Näkkäläjärvi.

  • Ealli arkiivvas fáddán lea Sámi nissonolbmuid sajádat, eandalii boazodoalus. Gullat earret earáid Liv Østmo, Mari Teigmo Eira, Margareta Stenberg, Ann-Mari Spiik ja Vilgona-Ingá,Rávdul-Elle ja Anne Nutti jurdagiid mat leat báddejuvvon jagis 1978. Doaimmaheaddjit: Inga Juuso ja Majlis Skaltje

  • Go Áltá - Guovdageaineanu dulvadeami vuostálastit garradedje doaimmaid Norgga stáhta vuostá 40 jagi dassá de lea dat okta dehalaš dáhpáhus sápmelaččaid riektedáistaleamis. Dán prográmmii leat čohkken jearahallamiid ja doaimmaheaddjiid raporttaid mat álget vuostálastinleairrain eatnogáttis Stillás čakčamánus 1979 ja joatkašuvvet nealgudemiin ja miellačájehemiin Oslos golggotmánus 1979. Álttá ákšuvnna oaivámušain mielde leat dás Haakon Henriksen, Mikkel N. Eira, Jorunn Eikjok ja Johan Högman sihke Fire-Máhtte, Mathis Mathisen Gaup, badjeolmmoš. Doaimmaheaddjit: Juhani Nousuniemi, John Isak Sara, Nils Johan Klemetsen, Jon Henrik Eira ja Sulo Lemet Aikio.

  • Miehtá Sámi radioprográmma 19.10.1979 gieđahalai dáhpáhusaid Oslos Norgga stuorradigeviesu olggobealde ja das gullojedje jienat mielačájeheamis. Álttá - Guovdageaineanu dulvadeami vuostálasti miellačájeheaddjit ledje juo dan ovdal Stillas bisseheamen geaidnobargguid. Gullat Mikkel Eira, Issát Sara ja Johan J. Eira jearahallamiiid. Doaimmaheaddjin leat John Isak Sara, Harry Johansen, Sulo Aikio ja Nils Johan Klemetsen.

  • Giela ealáskahttin álggii mearrediđolaš doaimmain Soađegili Vuohčus jagis 1988, dakka maŋŋil Marjut Aikio nákkosgirji "Kielenvaihdon kierteessä" almmustuvvama. Sámesearvvi Ulla Aikio-Puoskari ja Inker-Márjá Väyrynen ordniiga giellabottuid. Ovtta giellaeahkedis ságastallojuvvui namalassii sámegiela boazosániin. Radioságastallamiin leat mielde oappážat Inkeri Pokka ja Elsa Magga sihke Antti Peltovuoma ja Armas Sieppi. Mánát Saara Alakorva, Inga-Briitta Magga, Petra Biret Magga ja Rita Magga juiget. Prográmmaid jagis 1988 leaba doaimmahan Kalle Mannela ja Jouni Aikio.

  • Vuorkáságain gullat dál nuppi oasi Reaisavuona dološ gávpejohtolagas. Giđđadálve 1992 doaimmaheaddjiguovttos Jovnna-Máret Juhán, Juhani Nousuniemi ja Gádja-Jusse Veikko, Veikko Aikio jođiiga Reaisavuona boares gávpegeainnu mohtorgielkkáiguin. Ofelažžan sudnos lei Lávlo-Sammol, Sammeli Aikio Anár Jolnivuonas geas ledje vásáhusat ja mátkefearánat. Mátkki alde Pekka Holmberg Várbunjárggas lahka Čeavetjávrri Anár gielddas muittaša mátkálaččaid ja idjademiid. Lusmmi-Issát, Iisakki Paadar fas muitá áhčis Lusmmi-Beahká mátkefearániid.

  • Vuorkáságain gullat dál vuosttas oasi Reaisavuona dološ gávpejohtolagas. Olbmot gitta Anár Lismmá rájes johte heargeráidduiguin gávppašeamen Várjjavuona gáttis Reaisavuonas, man dárogielat namma lea Bugøyfjord. Giđđadálvve 1992 doaimmaheaddjiguovttos Jovnna-Máret Juhán, Juhani Nousuniemi ja Gádja-Jusse Veikko, Veikko Aikio jođiiga Reaisavuona boares gávpegeainnu mohtorgielggáiguin. Ofelažžan sudnos leagga Lávlo-Sammol, Sammeli Aikio Anár Jolnivuonas geas ledje vásáhusat ja mátkefearánat ja Johan Nilsen Mátta-Várjjat Reaisavuonas, guhte muittaša áiggiid 1930-logu rájes.

  • Ealli arkiiva vuorkáságain Gullat Hánno-Jovnna, Jouni Kitti jearahallama jagis 1977. Son muitala Anár Lismmá gili historjjás ja muittuid iežas eallináiggis. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi

  • Vuopmečielggi rátkkagárddi historjá ja muđuige gárddástallanmuittut Vuohču guovllus ja oppa Soađegili Sámi bálgosis leat fáddán Ealli arkiivas dán vuoro. Dán prográmmas Joonas Sieppi, Esko Palonoja, Antti Peltovuoma ja Annikki Peltovuoma muittašit boazobargguid. Diehtu dán radioprográmma báddenáiggis ii lean olamuttus muhto ságat ležžet báddejuvvon 1990-logus. Govva: Vesa Toppari. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Vuorkábáttis gullat dál boazodoalloságaid jagis 1997. Sámi radio reporter čuovui boazobargguid ovtta bearrašis ja dás leat mielde boazodoallit golmma buolvvas. Ándde-Per Niillas, dahje Čálkko-Per Niillas ja Lásse-Máret Vieno ovttas mánáiguin ja mánáidmánáin gárddástallet Skállováris ja Jávrri-Johán Niillas, Nillo Aikio čuovui ovtta skábmabeaivve sin bargguid doppe.

  • Ealli arkiivvas beassat gullat olbmo guhte lea riegádan 1800-logu bealde. Jávo-Risten govvida áivan deatnolaš suopmaniin eallima sullii čuohte jagi dassá go son náitalii vuosttas geardde. Jávo-Risten, Kristine Tapio lea riegádan jagis 1895 ja eallan Deanu suohkanis. Báres áiggiid ja boaresvuođa beivviid son dálostalai Skihpaguras Vuolle-Deanus. Dáid ságaid lea Jávrri-Johán Niillas, Niilo aikoi bádden Skihpaguras dalle go Jávo-Risten lei juo 97-jahkásaš. Sáhka lea biigomis, náitaleamis, heajain, šibitdoalus, dállodoalus muđui ja boarrásiid oahppaladdamis. Loahpas Risten muittaša unnánaš maid nuppi máilmmisoađi áiggiid.

  • Vuorkáságain gullat rádjabearrráigeahčči barggus. Vulle-Ilmar, Ilmari Mattus beasai rádjabearráigeahčči barggus ealáhahkii álgojagis 1995, dan jagi son devddii 50 jagi. Barggustis áidalas meahcis sutnje deive vaikko makkár fearánat ja gal son doppe olbmuiguin ja ealliiguin maid deaivvvadii. Vulle-Ilmar lea riegádan jagis 1945 Ylivieskas. Álggus son muitala mo gárttai soalddatbargguide. Doaimmaheaddjin lea Gádja-Jusse Veikko.

Klipit

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä