Tiedeykkönen Extra

Ilmastonmuutos: Kuivuus ja uusi riistomaabisnes ajavat paikalliset slummiin tai pakolaisiksi

  • 1 h 2 min
  • toistaiseksi

Osa 3/6. Siirtomaa-aika on täällä taas. Land grabbing, maan kaappaus, on iskenyt uudelleen entisiin "merentakaisiin siirtomaihin". Rikkaat maat, firmat ja sijoittajat ovat kaapanneet viljelymaata omiin tarpeisiinsa Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Moderni riistomaavalta ei ryövää muiden mantereiden viljelymaita voimakeinoin. Nykyaikainen maan valtaus hoituu rahalla vallanpitäjien kanssa. Paikalliset viljelijät päätyvät orjatyövoimaksi tulokkaiden plantaaseille ja loput ajetaan nälkäpakolaisiksi.

Kiinassa ja Intiassa omat viljelymaat eivät riitä ruuantuotantoon kasvavalle väestölle. Osittain maat on pilattu viljelykelvottomiksi, joten valtavia peltoaloja on hankittu muilta mantereilta. Ruotsi ja monet muut rikkaat maat ovat mukana tässä maankaappaajien Land Grabbing -clubissa. Köyhien maiden pellot otetaan riistomaaherrojen käyttöön, tuotetaan rikkaille ruokaa halvalla, ja paikalliset kärsivät aliravitsemuksesta.

Ilmastonmuutos muuttaa maapallon sade- ja kuivuusalueita. Kuivuus lisääntyy tärkeillä viljanviljelyalueilla ja ruuantuotannon epävarmuus lisääntyy. Katovuodet nostavat viljan maailmanmarkkinahintaa ja konemainen ketjureaktio nostaa myös muiden elintarvikkeiden hintoja. Koska vesi on rajallinen resurssi, se sanelee missä viljelyä voidaan jatkaa tulevaisuudessa. Pitkään jatkuva keinokastelun tie johtaa umpikujaan, koska se aiheuttaa maan suolaantumisen viljelykelvottomaan kuntoon.

Afrikassa kuivuus, liikalaidunnus ja maankaappaus, land grabbing, kutistavat paikallisten asukkaiden viljelymaita. Lisääntyvä kuivuus ja ihmisen pahentama eroosio haittaavat maanviljelyä ja aiheuttavat aliravitsemusta. Tämä voi johtaa levottomuuksiin ulkomaisten maankaappaajien kanssa ja ajaa jo nyt ihmisiä nälkäpakolaisiksi.

Ihmisen aiheuttamia ongelmia ovat myös metsien ja sademetsien hävityksestä johtuvat pahentuneet tulvat ja vesieroosio. Kun metsät eivät enää pidätä sadevesiä ja sido maaperää, käy kuten Välimeren ympäristössä pari tuhatta vuotta sitten. Sateet ryöppyävät tulvina ja vievät mennessään irtonaisen maan.

Välillä kannattaisi miettiä mistä ruoka tulee. Onko se tuotettu epäekologisesti, epäeettisesti tai sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti ympäristön tai viljelijöiden kustannuksella. Agroekologien professori Juha Helenius on myös Helsingin yliopiston Kestävyystieteiden instituutin kuvioissa. Ruuantuotantoa pohditaan Helsingin Viikissä.

Toimittajana on Leena Mattila. Äänisuunnittelusta vastaa Tuomas Vauhkonen.

Lähetykset

  • pe 5.10.2018 13.35 • Yle Areena

Jaksot

  • Osa 5/5.

    Mitä kalat tästä maailmasta ymmärtävät? Kalojen kognition tutkimus etenee vauhdilla. Nyt tiedämme, että kalat oppivat taitoja toisiaan tarkkailemalla. Miten vaeltavat lohet sopeutuvat ahtaisiin kalankasvattamoihin?

    Haastateltavina kalatieteen emeritusprofessori Hannu Lehtonen, kalatalouden opettaja Antti Forsman ja tietokirjailija Helena Telkänranta.

    Toimittaja Jussi Nygren, äänisuunnittelija Tuomas Vauhkonen

  • Osa 4/5.

    Mitä kanan mielessä liikkuu? Kanan luontainen ympäristö on viidakossa, jossa se vaeltelee ja nokkii suuhunsa kaikkea, minkä kiinni saa. Miten tuotantokanalassa toteutuvat viidakon kanan tarpeet?

    Jaksossa vieraillaan tavallisessa lattiakanalassa, jossa on yhdessä laumassa 30 000 kanaa. Lisäksi seurataan kanan koulutusta kanankouluttaja Tommy Wirenin kanakurssilla.

    Haastateltavina eläinlääketieteen professori Anna Valros, kanalan pitäjä Sulho Lehto, eläinkouluttaja Tommy Wiren ja tietokirjailija Helena Telkänranta.

    Toimittaja Jussi Nygren, äänisuunnittelija Tuomas Vauhkonen

  • Osa 3/5.

    Lehmät oppivat asioita navetassa jatkuvasti, vaikka niitä ei erikseen koulutettaisi. Ne myös lohduttavat toisiaan surun hetkellä. Millaista on elää lypsylehmän elämä?

    Eläinlääkäri Iris Kaimion mukaan lehmien pito olisi helpompaa ja mukavampaa kaikille, jos eläimiä koulutettaisiin käyttäytymään toivotulla tavalla.

    Teemme mielellämme tulkintoja eläinten ajatuksista, mutta mitä tiede sanoo? Miten voisimme päästä eläimen pään sisälle? Voisimmeko saada objektiivista tietoa eläimen tunteista ja ajatuksista?

    Haastateltavana myös eläinlääketieteen dosentti Laura Hänninen.

    Toimittaja Jussi Nygren, äänisuunnittelija Tuomas Vauhkonen

  • Osa 2/5.

    Sika muistuttaa meitä ihmisiä monilla tavoilla. Sian luontaiseen elämään kuuluu jatkuva uuden etsiminen. Se on aina utelias ja hyvin perhekeskeinen eläin.

    Sikaemoilla on kyky ja tarve rakentaa pesä poikasilleen. Ne kokoavat risuista suojan, jossa porsaita on hyvä imettää turvassa. Tätä tarvetta on vaikea tyydyttää sikaloissa.

    Eläintieteessä on käynnissä vallankumous. Aiemmin eläinten tunteista ei tutkijapiireissä edes puhuttu, mutta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasaantunut tutkimustieto paljastaa, että lähes kaikilla eläimillä on samankaltaisia tunteita kuin meillä ihmisillä.

    Haastateltavina eläinlääketieteen professori Anna Valros, sikatilan pitäjät Veera ja Jari Ollikkala sekä tietokirjailija Helena Telkänranta.

    Toimittaja Jussi Nygren, äänisuunnittelija Tuomas Vauhkonen

  • Osa 1/5.

    30 000 vuotta sitten sudesta alkoi kehittyä koira. Koirat näyttävät erilaisilta kuin sudet, mutta miten ne eroavat mieleltään?

    Elämä ihmisen kanssa on korostanut koirassa leikkisyyttä ja sosiaalisuutta. Koira ei koskaan kasva aikuiseksi, kuten susi. Nykykoira jää henkisesti neljän kuukauden ikäisen suden tasolle.

    Mitä meidän kesyttämämme tuotantoeläimet ja lemmikit ajattelevat? Olemme jalostaneet kotieläinten ulkomuotoa, mutta mitä jalostus on tehnyt eläimen mielelle? Elääkö jalostetussa kehossa villi mieli?

    Haastateltavina eläinlääketieteen professori Outi Vainio, eläinten käytösterapeutti Tuulia Appleby ja tietokirjailija Helena Telkänranta.

    Toimittaja Jussi Nygren, äänisuunnittelija Tuomas Vauhkonen

  • 4/4 Magneettikenttien uskotaan olevan merkityksellisiä mustan aukon aktiivisuudelle. Ne vaikuttavat siihen, kuinka musta aukko ahmii kuumaa kaasua ympäristöstään. Magneettikentillä on roolinsa myös silloin, kun mustan aukon navoilta syöksyy avaruuteen lähes valonnopeudella eteneviä suihkuja. NASA:n Sofia-hankkeessa mitataan lentokoneesta käsin kaukana avaruudessa olevien mustien aukkojen magneettikenttiä. Avaruudessa on magneettikenttiä sielläkin missä näyttäisi olevan tyhjää.

    Haastateltavana on tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

  • 3/4 Auringon magneettikenttä syntyy plasman hiukkasten liikkeestä. Monimutkaisen mekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta. Auringon pinnassa havaitaan useita ilmiöitä kuten auringonpilkkuja, protuberansseja ja roihuja, joiden syntyyn magneettikenttä vaikuttaa.

    Auringosta tulevat voimakkaat purkaukset saattavat häiritä ja vahingoittaa sähkölaitteita ja elektroniikkaa maapallolla ja satelliiteissa. Pyrkimyksenä onkin kehittää menetelmiä, joiden avulla Auringon aktiivisuutta ja avaruussäätä voidaan ennustaa.

    Haastateltavana on apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

  • 2/4 Suurta fuusioenergian koelaitosta ITERiä rakennetaan Ranskan Caradacheen kansainvälisin voimin. Laitokseen kootaan maailman suurimmat magneetit, joiden avulla on tarkoitus tuottaa suuria magneettikenttiä reaktorissa olevan plasman koossapitoon. Hanke on varsin haasteellinen, koska aiemmin ei ole rakennettu mitään vastaavaa.

    Haastateltavana on johtava tutkija Tuomas Tala VTTstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

  • 1/4 Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin kompassia, joka lienee vanhin magnetismin sovellus. Viime vuosisatojen aikana fysiikka edistyi Euroopassa ja vähitellen alettiin ymmärtää, mistä magnetismissa on kysymys ja miten sähkövirta ja magnetismi liittyvät toisiinsa.
    Magnetismin ilmiötä ovat ratkoneet muun muassa Oersted, Ampère, Faraday, Hertz ja Maxwell.

    Magnetismin ja magneettisuuden historiasta kertoo professori Ari Sihvola Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

  • 4/4 Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka välttää kateutta parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työpaikalla? Voiko kateuden tunne olla vaarallinen? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

  • 3/4 Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetään toisella tunteella. Häpeän tunne on tuskallinen ja voi synnyttää ongelmia, tai ainakin muita negatiivisia tunteita. Mikä häpeän tunteessa siis voi olla hyvää? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita.Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

  • 2/4 Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuolia: huolestuminen, pelko, ikävä ja mustasukkaisuus. Mitä on rakkauden syntymisen taustalla? Entä miksi rakkaus loppuu? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä