Metsäradio.

Digiriistametsä-hanke löytää kanalintujen elinympäristöt

  • 6 min
  • toistaiseksi

Digiriistametsä-hankkeen tavoitteena on arvioida metsäalueiden soveltuvuutta metsäkanalintujen elinympäristöiksi. Arvioinnissa hyödynnetään Metsäkeskuksen paikkatieto-aineistoja. Tavoitteena on tunnistaa metsäkanalintujen elinympäristöjä ja viedä niistä tieto Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun. Esiintymistieto auttaa huomioimaan metsäkanalintujen elinympäristöt paremmin metsänhoidossa ja hakkuissa. Kansalliset ja kansainväliset monimuotoisuusvelvoitteet yhdessä biotaloustavoitteiden kanssa luovat tarpeen monipuolistaa metsänhoitomenetelmiä ja metsänomistajalle tarjottavia palveluita. Riistametsänhoito on kustannustehokas tapa huomioida niin riistan elinympäristöjä kuin metsänluonnon monimuotoisuutta. Hanke toteutetaan Suomen Metsäkeskuksen ja Suomen Riistakeskuksen yhteistyönä. Riistakeskus on hankkeen päätoteuttaja, ja se kestää vuoden 2018 loppuun.
Asko Hauta-aho kävi aiheen tiimoilta Lahdessa Merrasjärven metsissä projektipäällikkö Mikko Kesälän kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lähetykset

  • ke 10.10.2018 20.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Jollekin Metsäradion vakiokuuntelijalle saattaa seuraava tarinamme olla aikamoinen yllätys. Saattaapa joku kysyä hiljaa mielessään, että miksi kummassa Metsäradio puhuu lähetyksessään sirkustaiteesta. Mutta kuten kohta kuullaan, tämän sesongin Sirkus Finlandian ohjelmistolla ja metsätöillä on selvä vahintäänkin ajatuksellinen yhteys. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on vuosikymmenet seurannut sirkuksen ohjelmistoa, eikä ole koskaan aikaisemmin nähnyt metsätöiden tekemistä maneesilla. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Suomi on pitkä maa. Kun pohjoisessa piiskaa räntää, etelässä saatetaan kivuta vielä yli plus kymmenen asteen lukemiin. Metsästä löytyy vielä yllättävän paljon herkkuja ruokalautaselle, muutakin kuin sieniä. Kannattaa kuitenkin tietää mitä ja mistä saa kerätä. Jokamiehenoikeudet sallivat marjojen ja sienien poimimisen, mutta esimerkiksi kuusenkerkkien keräilyyn tarvitaan maanomistajan lupa.
    Syksyisessä metsässä samoilivat tietokirjailija ja villiyrttikouluttaja Raija Kivimetsä ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Digiriistametsä-hankkeen tavoitteena on arvioida metsäalueiden soveltuvuutta metsäkanalintujen elinympäristöiksi. Arvioinnissa hyödynnetään Metsäkeskuksen paikkatieto-aineistoja. Tavoitteena on tunnistaa metsäkanalintujen elinympäristöjä ja viedä niistä tieto Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun. Esiintymistieto auttaa huomioimaan metsäkanalintujen elinympäristöt paremmin metsänhoidossa ja hakkuissa. Kansalliset ja kansainväliset monimuotoisuusvelvoitteet yhdessä biotaloustavoitteiden kanssa luovat tarpeen monipuolistaa metsänhoitomenetelmiä ja metsänomistajalle tarjottavia palveluita. Riistametsänhoito on kustannustehokas tapa huomioida niin riistan elinympäristöjä kuin metsänluonnon monimuotoisuutta. Hanke toteutetaan Suomen Metsäkeskuksen ja Suomen Riistakeskuksen yhteistyönä. Riistakeskus on hankkeen päätoteuttaja, ja se kestää vuoden 2018 loppuun.
    Asko Hauta-aho kävi aiheen tiimoilta Lahdessa Merrasjärven metsissä projektipäällikkö Mikko Kesälän kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomalaismetsissä jolkottelee susia, joiden liikkeistä ei ole ollenkaan riittävää kuvaa. Nyt on saatu irti 300 tuhatta euroa lisärahaa, joka on tarkoitus käyttää lähinnä Länsi-Suomessa liikkuvien susien pannoittamiseen. Asiasta päätettiin taannoin budjettiriihessä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän esityksestä. Leppä pitää pannoittamista tärkeänä siksikin, että näin voidaan ehkäistä metsästyskoiravahinkoja. Mutta pannoitus ei ole lainkaan selvä juttu metsästäjien keskuudessa.
    Suhtautuminen suteen, rauhoitettuun suurpetoon, on ristiriitainen. Nyt maa-ja metsätalousministeriö on käynnistänyt laajapohjaisen hankkeen, jonka tarkoituksena on pohtia ja kehittää suden hoitosuunnitelmia siten, että asukkaiden turvallisuuden tunnetta susien esiintymisalueilla voitaisiin lisätä.
    Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä kuvailee susikeskustelun vuodenkiertoa. Toimittaja: Olli Ihamäki - Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Mennään metsään- kampanjaviikolla Metsäradio lähetettiin Evon retkeilyalueelta Hämeenlinnasta. Ohjelmassa kuultiin Evon metsäopiston historiasta ja retkeilyalueen vetovoimasta. Toimittajana suorassa lähetyksessä oli Olli Ihamäki.

  • Kaksi viikkoa sitten eläkkellä oleva rajamies Seppo Vähätalo muisteli täällä Metsäradiossa karhujen häkkipyyntiä Kuusamossa menneillä vuosikymmenillä. Nyt Seppo Vähätalo kertoo suhtautumisesta susiin ja ahmojen pyynnistä. Lisäksi ohikiitävä ja piinaava tilanne metsän kuninkaan karhun kanssa, kun osat yllättäen vaihtuivat. Kuusamossa kävi Juha Laaksonen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Lakkapäitä ja aihkimäntyjä - vanhoja mäntyjä ei ole Lapissa liikaa, ja siellä kulkiessa tekee melkein mieli nostaa hattua sitkeille ikihongille, jotka sinnittelevät säässä kuin säässä vuodesta ja jopa vuosisadasta toiseen. Suomalaisen myyrätutkimuksen grand old man, tutkimusprofessori Heikki Henttonen on kulkenut Lapin metsiä koko pitkän uransa ajan. Pallastunturin kupeessa sijaitsevan Mangivaaran männyt kiinnittivät hänen huomionsa jo liki 50 vuotta sitten. Vaaran rinteillä kasvavat metsien jättiläiset ovat pysyneet tanakasti paikallaan satoja vuosia, vaikka ympäriltä on kasvanut ja kuollut vuoron perään muita puulajeja. Toimittaja: Anna-Kaisa Brenner / Yle - Kuva: Pekka Kauranen

  • Viime viikon Metsäradiossa tapasimme tottijärveläisen Joni Pelttarin, joka on nuoresta iästään huolimatta kunnostautunut metsäkoneenkuljettajana. 22-vuotias Joni on mies alallaan jo kolmannessa polvessa. Hänen pappansa Juhani aloitti metsurin hommat tosimielessä rippikouluikäisenä ja toimi alalla vuosikymmenet. Hänen poikansa Jarmo jatkoi ja nyt Jarmon kolme lasta tunnetaan Pirkanmaalla aidosta kiinnostuksesta metsätyötä kohtaan. Juhani on jo lopettanut arjen työt, onhan ikääkin jo yli 80-vuotta, mutta veri vetää metsään edelleen. Usein Pappa-Juhani käveleekin Jonin leimikkoon katsomaan, että mitenkähän se poika pärjää. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki sai tilaisuuden liittyä Juhani Pelttarin seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Ylen Mennään metsään-kampanja huipentuu lokakuun alussa. Siihen liittyvässä Metsän viisi vihreää veljestä-sarjassa on esitelty rakkaimmat puumme. Puiden luonteet on kiteyttänyt upeista luontokuvauksista tuttu kirjailija Anni Kytömäki. Kuuntele miten mänty voi elää kauemmin kuin ihmisten valtakunnat. Tekstit tulkitsee luontotoimittaja Minna Pyykkö. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä