Demokratiaongelma

Eriarvoistuminen ja kapeneva demokratia

  • 56 min
  • toistaiseksi

Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä demokratiavertailuissa, mutta demokratiamme merkittävin ongelma on osallistumisen eriytyminen. Eriarvoistuminen on vuosikausia jatkunut kehitys, eikä sen ehkäisemisessä Suomi eikä sen demokraattiset instituutiot, kuten eduskunta ja hallitus, ole onnistunut saavuttamaan riittäviä tuloksia.

Demokratiaongelmassa keskustellaan, eriarvoisuuden, nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen demokratiavaikutuksista. Vieraina ovat vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija Maria Ohisalo sekä kokoomuksen kansanedustaja, kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Toimittajana Kyösti Hagert, vakiokommentaattorina demokratia- ja osallisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

Lähetykset

  • ke 7.11.2018 15.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Monet suomalaisen demokratian rakenteista ja toimintatavoista luotiin sata vuotta sitten. Suomi näytti tuolloin hyvin erilaiselta maalta kuin tänään. Isoja muutoksia demokratiamalliin ei tehdä kevyellä valmistelulla eikä nopeasti. Silti olisi tärkeää pystyä miettimään myös demokratiaa ennakkoluulottomasti.

    Voisimmeko vakavissamme miettiä esimerkiksi että edustajamme valittaisiin arvalla tai että maan hallituksessa istuisi ministerien kanssa tietynlaiseen ongelmanratkaisuun keskittyvä tekoäly? Tai että päätöksentekoa joukkoistettaisiin Islannin mallin mukaan ja perustuslakia rustattaisiin kuten Wikipediaa?

    Demokratiaongelman viimeisessä osassa keskustellaan demokratian villeistä korteista ja ratkaisuista. Vieraina ovat viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan valiokuntaneuvos Olli Hietanen.

    Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja.

  • Suomalainen poliittinen malli rakentuu luottamukselle. Perustuslain mukaan Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Siksi on tärkeää, että poliitikkoilla ja heidän tekemillään päätöksillä on kansalaisilta saatu oikeutus.

    Suomessa on perinteisesti luotettu vahvasti instituutioihin ja toisiin ihmisiin. Luottamus on kuitenkin vähentynyt voimakkaasti viime vuosina.Ihmiset kokevat, että poliittinen päätöksenteko on karannut heidän käsistään. Eri väestöryhmien väliset erot poliittiseen järjestelmään kiinnittymisessä ja poliittisessa osallistumisessa ovat kasvaneet.

    Demokratiaongelman yhdeksännessä osassa keskustellaan luottamuksesta ja sen merkityksestä demokratian kannalta. Vieraina ovat presidentti Tarja Halonen ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim.

    Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja.

  • Suomalainen poliittinen osallistuminen on rakentunut vahvasti puolueiden kautta, mutta käynnissä on suuri murros. Ihmisten mielestä puolueet ovat liian kaukana tavallisten ihmisten arjen ongelmista ja siksi poliittisista instituutioista puolueisiin luotetaan kaikkein vähiten.

    Suurten puolueiden jäsenmäärät ovatkin laskeneet 80-luvulta asti. Tällä hetkellä puolueisiin kuuluu enää vain kuutisen prosenttia suomalaisista.Ihmisten osallistumisen tavat ovat muuttuneet ja ihmiset organisoituvat enemmän pop up -vaikuttamisen ympärille erilaisiin yhteiskunnallisiin projekteihin ja kampanjoihin kuin puolueisiin.

    Demokratiaongelmassa keskustellaan puolueista. Vieraina ovat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Matti Apunen.

    Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

  • Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on eletty hyperglobalisaation aikaa. Se tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuinen kauppa on vapautunut, pääomat ja varallisuus ovat päässeet virtaamaan maasta toiseen ja kaupan esteitä on aktiivisesti purettu. Silti kansalaisilla ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa demokraattisesti ylikansallisiin toimijoihin, kuten Maailman kauppajärjestö WTO:hon, Maailmanpankkiin tai Kansainväliseen valuuttarahasto IMF:ään.

    Monilla arkiseksi kokemillamme asioilla on vahva globaali ulottuvuus. Esimerkkinä vaikkapa globaalien yritysten rakentamat kännykät, jotka on ideoitu, laitettu kasaan ja kuljetettu eri puolilla maailmaa. Työpaikkamme ovat tavalla tai toisella sidoksissa globaaliin kauppaan.

    On myös paljon asioita joita ei voida ratkaista yksinomaan Suomessa sekä ilmiöitä, jotka eivät pysy valtioiden rajojen sisäpuolella. Hyvä esimerkki tällaisesta asiasta on ilmastonmuutos, jonka pysäyttämiseksi mukaan olisi saatava koko maailmanlaajuinen yhteisö.

    Demokratiaongelmassa keskustellaan globaalista demokratiasta. Vieraina ovat ovat SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
    Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

  • Suomi on pitkään ollut yksi teknologian ja demokratian kärkimaita. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana uusi teknologia on iskenyt myös perinteisen median ytimeen, kun aiemmin melko passiivisena yleisönä toimineesta joukosta onkin tullut omien tuntojensa äänitorvi - etenkin sosiaalisen median avulla. Sitä kautta teknologinen muutos on vaikuttanut suomalaiseen demokratiaan.

    Onko tulevaisuuden teknologia demokratiaa vahvistava vai murtava voima?
    Aiheesta ovat keskustelemassa tutkijatohtori Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta ja Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullinen.

    Toimittajana Kyösti Hagert, vakiokommentaattorina demokratia- ja osallisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

  • Yhteiskunnallinen keskustelu ei voi onnistua, jos ihmiset eivät arvosta toisiaan eivätkä ajattele että kaikilla on oikeus saada äänensä kuuluville. Siksi dialogi tarjoaa ihmisille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja synnyttää ihmisten välille vastavuoroista luottamusta, joka on elintärkeää demokratian toiminnalle.

    Demokratiaongelmassa keskustellaan dialogin merkityksestä demokratian kannalta. Vieraina ovat Liike Nytin yksi perustajista, mediapersoona Tuomas Enbuske sekä rauhanvälitysjärjestö CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie.

    Toimittajana Kyösti Hagert, vakiokommentaattorina demokratia- ja osallisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

  • Suomessa kunnat vastaavat monista tärkeistä asioista koulutuksesta terveydenhuoltoon ja kirjastoihin. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia päätöksiä ihmisten arjessa tehdään. Silti kuntavaalien äänestysprosentit ovat huomattavasti muita vaaleja alhaisempia.

    Demokratiaongelmassa keskustellaan lähidemokratiasta. Vieraina ovat kaupunkiaktivisti Jaakko Blomberg ja Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen.

    Toimittajana Kyösti Hagert, vakiokommentaattorina demokratia- ja osallisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

  • Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä demokratiavertailuissa, mutta demokratiamme merkittävin ongelma on osallistumisen eriytyminen. Eriarvoistuminen on vuosikausia jatkunut kehitys, eikä sen ehkäisemisessä Suomi eikä sen demokraattiset instituutiot, kuten eduskunta ja hallitus, ole onnistunut saavuttamaan riittäviä tuloksia.

    Demokratiaongelmassa keskustellaan, eriarvoisuuden, nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen demokratiavaikutuksista. Vieraina ovat vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija Maria Ohisalo sekä kokoomuksen kansanedustaja, kansanedustaja Juhana Vartiainen.

    Toimittajana Kyösti Hagert, vakiokommentaattorina demokratia- ja osallisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

  • Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Näin määritellen demokratia typistetään helposti tarkoittamaan vain vaalien vapautta ja yleistä äänioikeutta.

    Mediassa valtaa ei käsitellä, politiikka näyttäytyy yhteiskunnallisina prosesseina ja vallanpitäjät häivyttävät omia valtapositioitaan. Samaan aikaan kansalaiset kaipaavat vahvaa johtajaa, myös nykydemokratioissa.

    Demokratiaongelmassa keskustellaan, millaista valta on tänä päivänä ja kenellä sitä on. Vieraina ovat Iltalehden uutispäätoimittaja Perttu Kauppinen ja teatteriohjaaja Susanna Kuparinen.

    Toimittajana Kyösti Hagert ja vakiokommentaattorina demokratia- ja osallisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

  • Suomi väittää olevansa demokratian mallimaa, mutta todellisuudessa se ei pidä paikkaansa.
    Puolueet ovat perinteisesti kanavoineet ihmisten yhteiskunnallista aktiivisuutta, mutta puolueisiin kuuluu yhä vähemmän ihmisiä eikä demokratian kehittämiseksi ole aikoihin tehty rohkeita avauksia. Eikä ongelma koske vain Suomea. Muualla maailmassa demokraattista järjestelmää haastavat autoritaariset johtajat ovat kasvattaneet suosiotaan ja erilaiset populistiset liikkeet ovat yhä houkuttelevampia.

    Ensimmäisessä Demokratiaongelma-ohjelman jaksossa keskustellaan, miksi demokratia ylipäätään on tärkeää ja miksi demokratiasta kannattaa olla kiinnostunut. Vieraina ovat Liisa Hyssälä ja Rosa Meriläinen.

    Toimittajana Kyösti Hagert, vakiokommentaattorina demokratia- ja osallisuusasiantuntija Elina Kiiski
    Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

    Ohjelman on tuottanut Heikki Soini.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä