Luomiskertomus

Risto Isomäki kertoo kirjastaan Viiden meren kansa

  • 19 min
  • toistaiseksi

Illuusioita, tietoa ja tutkimusmatkoja. Risto Isomäen viimeisin romaani Viiden meren kansa kertoo Suomen syntytarinan. Episodiromaanin ensimmäinen kertomus ajoittuu 11 000 vuoden taakse ja viimeisessä ollaan 1200-luvulla ristiretkien ajassa. Kirjoittaminen ei ollut yksinkertaista. Isomäellä oli valtavasti tietoa aiheesta, mutta hän myös halusi synnyttää sanojen avulla illuusion entisistä ajoista. Luomiskertomuksessa kirjailija kertoo myös, että on kärsimätön viimeistelijä ja paljastaa kaksi vaihtoehtoista seuraavan kirjan aihetta. Toimittaja on Anna Tulusto.

Lähetykset

  • la 15.12.2018 15.30 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Natalia kutsui Laura Lindstedtin kirjoittamaan tarinaansa. Ystäväni Natalia on Lindstedtin kolmas romaani, joka kertoo seksuaalisuutensa kanssa pulmailevasta naisesta ja intensiivisestä terapiajaksosta. Eräänä kirjoituskesänä kirjailijan sydän alkoi hakata ja näkö sakata, kunnes hän huomasi vievänsä tarinaa väärään suuntaan. Laura Lindstedt kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa myös siitä, miten ranskalaisen taiteilijan Niki de Saint-Phallen käsialaa muistuttava teksti päätyi uuden romaanin sivulle.

  • Johanna Laitila halusi kirjoittaa kielen ja ruumiin kytköksistä. Isovanhempien tarinat sodasta, mieleen noussut kuva kahdesta vanhasta toisiaan rakastavasta naisesta ja Edith Södergranin ja Aaro Hellaakosken runot ovat aineksia, joista syntyi Laitilan Tornionjokilaaksoon sijoittuva esikoisromaani Lilium regale. Laitila kirjoitti kirjaansa Skotlannissa ollessaan siellä väitöskirjatutkijana. Lilium regalesta tuli myös matka esikoiskirjailijan äidinkieleen. Luomiskertomuksen on toimittanut Anna Tulusto.

  • Emma Puikkonen halusi kuvata, millaista on olla vanhempi maailmassa juuri nyt. Lehtijuttu maapallon tilasta toimi sytykkeenä ilmastoahdistukseen sairastuvasta äidistä kertovalle romaanille Lupaus. Puikkosen viidennen romaanin syntyprosessiin kuuluvat myös tietokirja ilmastoahdistuksesta, videot Grönlannin sulavista jäätiköistä, kuvat Tšernobylin ydinvoimala-alueen kasveista ja kirjailijan pohdinta siitä, mitä voimme luvata lapsillemme. Luomiskertomuksen on toimittanut Anna Tulusto. (kuva: Pertti Nisonen)

  • Heikki Kännö kirjoitti yli kymmenen vuotta, heitti välillä roskiin monien vuosien kirjoitustyöt, luki pinoittain kirjoja ja palkittiin Runeberg-palkinnolla. Kännön toinen romaani Sömnö on sukukronikka, taiteilijaromaani ja aikamatka. Kirjassa on 150 vuotta historiaa, kymmeniä henkilöitä, salaseuroja ja mystiikkaa, taideteoksia ja paikkoja Afrikan Kongosta Ruotsin saaristoon. Kännö kertoo Anna Tuluston haastattelussa, millainen Sömnön syntyprosessi oli ja paljastaa mitä tekemistä säveltäjä Richard Wagnerilla ja runoilija Pentti Saarikoskella on tämän tarinan kanssa. (kuva: Helena Kulmala)

  • Kansallinen herätys on dokumentaarista fantasiaa siitä, miten viha muuttuu väkivallaksi. Aleksanteri Kovalaisen toinen romaani kuvaa suomalaista äärioikeistoa. Kesällä 2015 kirjailija huomasi roikkuvansa netissä ja yhdisteltyään dokumentaarista aineistoa fiktioon ja syntyi romaani, jonka sävy on dystooppista satiiria. Rankan aineiston ja aiheen kanssa työskenteleminen pakotti Kovalaisen välillä tuijottamaan merta, mutta herätti myös toiveen, että taiteen avulla voisi puuttua radikalisoitumisen ongelmaan. Sibeliuksella ja saunallakin on roolinsa tässä Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa.

  • Delfiinimeditaatio ja muita novelleja on kirja, jonka syntyyn vaikuttivat myös Freud ja Jung. Harry Salmenniemi luki paljon tuli tutustuneeksi myös itseensä kirjoittaessaan toista novellikokoelmaansa. Kirjan teemat ovat vakavia: Salmenniemi kirjoittaa mielenterveydestä ja poliitikkojen jaksamisesta, mutta kokonaisuudessaan teos on karnevalistinen. Kirjailija kertoo Anna Tuluston haastattelussa "mökkihöperön hullun projektista", joka ei ainakaan vielä tullut täysin valmiiksi.

  • Sik-sak -virkkeitä, lempeää ironiaa ja rivien välissä olevia asioita. Esimerkiksi näitä elementtejä on kääntäjä Arja Pikkupeuran suomentamassa venäläisen Ljudmila Ulitskajan kertomuskokoelmassa Meidän tsaarimme väkeä. Venäjän menestyneimmän kirjailijan teoksista Pikkupeura on suomentanut jo seitsemän. Hän on oppinut, että kun suomentaa kaksi tuntia, kuluu sama aika palatakseen itseensä, sillä kääntäjä menee toisen ihmisen pään sisään. Luomiskertomuksen on toimittanut Anna Tulusto.

  • Heini Junkkaalan Kymmenen tikkua laudalla on tarina 10-vuotiaasta Annasta, mielikuvituksen voimasta ja vanhemmista, jotka eivät puhu toisilleen. Teatterikorkeakoulun kurssi 2000-luvun alussa, lastennäytelmä vuonna 2008, lapsipäähenkilön pään sisään meneminen ja äidiksi tuleminen ovat asioita, joista syntyi herkkä lastenromaani. Oleellisinta Junkkaalalle oli kuitenkin löytää lapsi itsessään. Dramaturgi ja näytelmäkirjailija kertoo Anna Tuluston haastattelussa myös, miten draama muuttuu proosaksi ja kuinka hän tavoitti lapsen ajattelun.

  • Minna C. on romanttinen tarina avioliitosta, naisten ystävyydestä ja siitä, miten Minna Johnsonista kasvaa Minna Canth. Palava halu kertoa Minna Canthin tarina, lumiveistos koulun pihalla ja alkukuva naisesta, jolla on tillinvarsia kädessään - näistäkin asioista on syntynyt Minna Rytisalon romaani Rouva C.. Rytisalo kertoo Anna Tuluston haastattelussa, millainen oli hänen toisen romaaninsa syntyprosessi.

  • Kun romaani Rautakausi oli valmis, Tommi Melender ei ollut väsynyt ja onnellinen, vaan vain väsynyt. Kirjan lähtökohta oli alkukuva, jossa Jouko Turkka nauraa peilin edessä. Edesmennyt ohjaaja ei kuitenkaan kirjassa esiinny. Tommi Melender kertoo Luomiskertomuksessa, miten hänen viides romaaninsa muutti muotoaan kirjoitusprosessin loppusuoralla ja miksi hän halusi kirjoittaa kirjan, jonka toinen päähenkilö on kirjailija nimeltä Melender. Toimittaja on Anna Tulusto.

  • “Olen kirjoittanut tämän kirjan henkilöille 360 astetta elämää”, sanoo kirjailija Pirjo Hassinen. Kirjailija viimeisin romaani Parit kertoo rakkaudesta ja sen ehdoista, suvusta monella eri vuosikymmenellä ja erilaisista pareista. Hassinen kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa kirjan synnystä ja esimerkiksi siitä, miten perehtyi 1930-luvun lopun tuberkuloosisairaalaan ja kuinka keksi virtuaalisen ovulaatiopelin.

  • Palapeliä, leikkiä, loputtomasti materiaalia ja esikuvallisia naisia. Näistä elementeistä syntyi Mia Kankimäen tietokirjaa ja kaunokirjallista kerrontaa yhdistelevä kirja Naiset joita ajattelen öisin. Yli 400-sivuinen teos esittelee Kankimäelle tärkeitä historian naishahmoja monelta vuosisadalta, mutta myös hieman neuroottisen ja itseironisen kertojan, Mia Kankimäen. Kirjailija kertoo Anna Tuluston haastattelussa, mitä kirjan syntymiselle tarkoitti absoluuttinen nollapiste ja miksi hän kirjoitti ympäri maailmaa sijoittuvaa kirjaansa navetan varastossa hellekesänä 2018.

    Kuva: Tommi Tuomi

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä