Radio 1 vastaa

Kaj Färm: Usko on kiinnostavaa

  • 4 min
  • toistaiseksi

"Tiedeykkönen on ehdottomasti parasta radio-ohjelmaa, mitä nykyään voi kuulla". Tätä
mieltä on Jarmo ja viittaa perjantaiseen Tiedeykköseen, minkä aihe ja otsikko oli: "Jeesus
ei perustanut kristinuskoa vaan apostoli Paavali loi voittajafilosofian, joka hyödytti myös
keisaria."

Kuten viime viikolla huomasin, on aihe erittäin herkkä. En kommentoi sitä sen enempää,
mutta muistutan, että kyse ei ole mistään väheksymisestä saati rienaamisesta vaan
vilpittömästä filosofisesta ja historiallisesta pohdinnasta. Haastateltavina tuossa
erinomaisessa Ville Talolan toimittamassa ohjelmassa olivat Uuden testamentin
eksegetiikan dosentti Niko Huttunen sekä antiikin tutkija Maijastina Kahlos Helsingin
yliopistosta. Areenasta ohjelma tietenkin löytyy kiinnostuneille.

Hieman samanlaisen aihepiirin pohtimista on harrastanut Sanna:

"Pyhiä juutalaisia kirjoituksia on aivan erinomainen hanke. Joka jaksossa oppii ja ennen
kaikkea oppii ymmärtämään omastakin historiastaan niin paljon. Ajankohtainenkin se
kaikessa ikiaikaisuudessaan on: juuri luin eurooppalaisesta tutkimuksesta, jossa
huomattiin antisemitismin lisääntyvän joka puolella Eurooppaa. Tuo antisemitismi ei selity
ainakaan pelkästään islamilaisen väestön kasvamisesta vaan myös niin sanottu
"kantaväestökin" on jälleen kerran ruvennut laatimaan erilaisia salaliittoteorioita juutalaisen
kansanosan konnuuksista. Meillä Suomessakin tällaista on. Itsekin suhtaudun hyvin
kriittisesti Israelin nykyhallinnon toimiin palestiinalaisvähemmistöä kohtaan, mutta sen
rinnastaminen natsi-Saksan politiikkaan on mielestäni suurta historian vääristelyä ja
silkkaa antisemitismiä. Hitlerin Saksan toimien tarkoitus ei ollut estää terrorismia tai edes
puolustaa omaa politiikkaansa vaan tuhota kokonaan viimeistä lasta myöten kokonainen
kansa. Eikä pelkästään Saksasta vaan koko maailmasta. Kuitenkin useat poliitikot - muun
muassa ainakin joidenkin arvostama entinen sosialidemokraattinen ulkoministerimme - on
tällaisia näkemyksiä levittänyt. Suuri kiitos Yleisradiolle siitä, että se uskaltaa näinä aikoina
tehdä tällaisen suuren kulttuurityön. Se on hieno jatkumo yhtä arvokkaalle Koraanin luvulle
joitakin vuosia sitten."

Näin kirjoitti Sanna. Olen aivan samaa mieltä oikeastaan kaikesta. "Pyhiä juutalaisia
kirjoituksia" kuullaan täällä Radio Ylen ykkösellä sunnuntaisin kello 16.30. Tämän
tyyppiselle hieman paneutumista vaativalle ohjelmasarjalle on Areena-saatavuus erityisen
tärkeä. Olenkin sanonut, että näin alustavasti Pyhille juutalaisille kirjoituksille on sovittu
Areenaoikeudet ainakin seuraaviksi kahdeksituhanneksi vuodeksi.

Sitten ajankohtaisiin asioihin Paulan myötä:

"Suuret kiitokset koko Yle Radio 1:n väelle kuluneesta vuodesta ja
erityisesti lämminhenkisestä sunnuntaista 16.12. eli Euroradion
joulukonserteista! Oli mukavaa, että tuona päivänä oli pihistetty myös jazzradiolle yksi
tunti ja että Avaruusromu sai olla "omalla paikallaan".
Kiitos jo etukäteen yhteisestä joulunvietosta kaikille teille, jotka
tuolloin olette työvuorossa.
Parhain terveisin Paula"

Kiitoksia Paula ja kiitokset myös monelle muulle jouluntoivottajalle. Totta on, että läpi
joulun esimerkiksi kuuluttajamme ovat täällä töissä ja toivottavasti seurananne. Tiedän
hyvin, että varsinkin yksin jouluaan viettäville heidän seuransa on erityisen arvokasta.

Minä jään tästä nyt pienehkölle joululomalle, mutta lähettäkää silti mietteitänne ja
toiveitanne. Luen niitä sitten loppiaisen jälkeen.

Palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen
yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen
kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

Rauhallista joulunaikaa aivan kaikille.
Kaj Färm

Lähetykset

  • la 22.12.2018 12.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Maailmanpolitiikan arkipäivää on hieno esimerkki ohjelmasta, joka on pysynyt luotettavana ja samaan aikaan se on kuitenkin pystynyt uudistautumaan terveesti.”

    Näin kirjoitti Mauno ja jatkaa: ”Esimerkiksi viimeviikkoinen jakso, mikä käsitteli Pakistanin ja Intian välistä jatkuvaa konfliktia oli silmiä avaava. Tästäkin asiasta kuulee Suomessa aivan liian harvoin kunnon asiaa, vaan on ollut käännyttävä esimerkiksi BBC Worldin puoleen. Mutta onneksi on Yle Radio 1!”

    Älä muuta sano, Mauno. Tuokin Maailmanpolitiikan arkipäivää jakso, jonka alaotsikko on "Voiko Intian ja Pakistanin välinen kiista Kashmirista kärjistyä sodaksi”, löytyy tietenkin Areenasta. Tiivis parikymmentä minuuttia kestävä tiedon tasaus aiheesta olisi siis tarjolla.

    ”Hieno rajaus Kalle Haatasella perjantaina: 'Ei käsitellä koko Egyptin historiaa, vaan rajataan se Kleopatrasta arabikevääseen'. Jäljelle jäikin sitten vain reilut kaksituhatta vuotta, mutta olipahan taas mielenkiintoinen ohjelma!”

    Tuon ohjelman nimi oli ”Egyptin historia faraoiden jälkeen” ja niin hassulta kuin se tuntuukin, oli tuo aiheen rajaus merkittävä. Jäihän siinä ainakin reippaat 3000 vuotta pois!

    Mainitsen tässä yhteydessä, että paljon on tullut palautetta, mikä liittyy tuleviin eduskuntavaaleihin ja niitä käsitelleihin ohjelmiin ja ennen kaikkea Ykkösaamuun. Ne ovat osin aivan hyvin argumentoituja mielipiteitä jonkun ehdokkaan tai puolueen puolesta tai vastaan, mutta en kuitenkaan halua käyttää tätä viisiminuuttista niiden esittelemiseen. Sille keskustelulle antaa ikuinen internet tai vaikkapa vaaliteltat runsaasti tilaisuuksia.

    Puhutaan sen sijaan musiikista:

    ”Euroopan konserttilavoilla on tosi kiva ohjelma. Lähinnä kiinnostavaa musiikkia hienoina ja ainutlaatuisina taltioina, mutta sopivasti myös paikallisväriä eri puolilta Eurooppaa. Kiitos tästä ohjelmasta!”

    Euroopan konserttilavoilla on todellakin ainutlaatuinen ohjelma, sillä siinä kuultava musiikki on niin sanottua vaihtotavaraa eri Euroopan yleisradioyhtiöiden radioimista konserteista. Näitä esityksiä ette siis voi levyltä kuulla, mutta Areenasta kuitenkin kolmekymmentä vuorokautta lähetyksen jälkeen. Ohjelman toimittaa ja kokoaa Ahti Paunu.

    ”Iso kiitos tänään lauantaina 9.3. kuullusta Kare Eskolan 'Välilevyjä'-ohjelmasta! Tällä jaksaa taas pitkään eteenpäin! Tietoa, taitoa ja koskettavaa, mieltä ylentävää musiikkia. Kiitos, Kare Eskola!”

    Kare Eskolan Välilevyjä kuullaan ensin maanantaisin kello 11 ja toiseen kertaan lauantaisin kello neljätoista.

    Musiikkia voi kuunnella monenlaiseen tarpeeseen ja muutenkin sillä on useita funktioita:

    ”Hei! Meillä on vuorokauden ympäri Ykkönen aina auki! Keittiöön tai kesällä tupaan tullessa yön pimeinä hetkinä on mahtavaa kun klassinen musiikki tahdittaa yöpalan.”

    Näin kertoivat Marjo ja Pekka. Musiikkia yöpalan painikkeeksi. Siinäpä oiva ohjelman nimi.

    Kiitoksia jälleen kaikesta palautteesta. Erityisesti kiitän niistä todella lukuisista kannustusviesteistä, joita sain koskien viime lauantaista kannanottoa antisemitistisistä viesteistä. Kiitoksia myös Ilta-Sanomien toimittaja Jouko Juonalalle samaa aihetta käsittelevästä kolumnistaan perjantain lehdessä. On hyvä, että asiasta puhutaan ääneen.

    Palautetta voi lähettää monella tapaa esimerkiksi nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy ja kulkee. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

  • En tiedä, mistä trollauksesta on kysymys, mutta olen ruvennut saamaan paljon postia, joiden yhteinen nimittäjä on antisemitismi. Usein palaute liittyy ohjelmasarjaamme "Pyhiä juutalaisia kirjoituksia", osa taas joihinkin uutislähetyksiin ja osa on silkkaa höpötystä muuten vaan.

    Tämä kirjoittelu on luokiteltavissa kolmeen osaan ja nyt aion olla nimeämisessäni suora poliittisen korrektiuden vaarantamisen uhallakin.

    Ensin tulevat vanhanajan natsit, joita on tämäkin aika saanut aikaan. He puhuvat kulttuurisesta ja geneettisestä puhtaudesta, johon ei vääräuskoiset tai väärän ihonvärin omaavat kuulu. Näitähän on ehdolla eduskuntaankin.

    Toiseksi tulevat vanhanajan stalinistit, joita on vielä runsaasti keskuudessamme. Heille juutalaisuus on Israel ja Israel taas kaiken pahan alku ja juuri. Lähi-idän kriisi olisi heidän mielestään helposti ratkaistu, kunhan Israel vain työnnettäisiin mereen. He ovat samaa mieltä kuin esimerkiksi terroristijärjestö Hamas, siis. He ovat aiheellisestikin huolissaan sorretusta Palestiinan kansasta, mutta haluavat unohtaa, että palestiinalaisia ovat historian myötä sortaneet lähinnä heidän omat arabinaapurinsa siirtomaaisäntiä unohtamatta. Asiaa ei mitenkään auta, että he ovat kovin kärkkäitä sortamaan myös toinen toisiaan. Niin Syyria, Iran kuin muutkin alueen vaikuttajat käyttävät heitä sumeilematta hyväkseen, mutta syyllinen on aina Israel. Ja juutalaiset. Erikoista muuten, että toisen maailmansodan alla sekä sen kuluessa, Saksassa ja sen liittolaismaissa kuten Suomessa, syytettiin yleisesti juutalaisia kansainvälisestä kommunismista ja Neuvostoliitossa taas heitä pidettiin kapitalistien kätyreinä. Yritäpä siinä sitten olla.

    Kolmas joukko minua lähestyneistä on hieman epämääräisempi, mutta kantaa mukanaan kaikkia perinteisiä antisemitistisiä väittämiä alkaen maailmanlaajuisesta juutalaisten salaliitosta jatkuen muihin kliseisiin. Milloin he hallitsevat mieliämme elokuvateollisuuden kautta ja milloin ovat muuten vaan ovelia ja kieroja. Ei siis mitään uutta, mutta aina yhtä vastenmielistä.

    Teille kaikille sanon nyt, ja vain nyt, että en tule milloinkaan viestejänne lukemaan tässä lähetyksessä. Olkoon se sitten sensuuria tai mitä muuta tahansa, mutta teidän viestinne ovat kutakuinkin rikollisia, enkä aio teitä rikoksessanne avustaa.

    "Pyhiä juutalaisia kirjoituksia" on muuten pysyvästi Areenassa ja se on myös sitä kautta löytänyt kuulijansa. Avausosaa on kuunneltu jo yli kuusitoistatuhatta kertaa sitäkin kautta!

    Tämä asia tuli varmaan selväksi. Sitten täyspäisempään palautteeseen:

    "Hei. Jari Mäkisen ohjelmaa kuunnellessani hoksaan miksi vuosia sitten jo innostuin kuuntelemaan Radio 1:n tiedeohjelmia. Nanoteoriat ja mitä vaan. Taidan viisastua salaa tai olen ymmälläni, mutta vastaanottavainen. Kiitos ohjelmista ja eteenpäin.
    Ilosta naistenpäivää tiedetoimitukseen. Terveisin Tea."

    Tea viittaa tässä perjantaiseen Tiedeykköseen, Minkä otsikkona oli "Apollo-ohjelma vei ihmisen lopulta kuuhun". Ohjelma kävi läpi Apollo-ohjelmaa, mikä huipentui kesällä 50-vuotta sitten tapahtuneeseen kuuhun laskeutumiseen. Kiehtova ohjelma todellakin, ja se löytyy Areenasta.

    Kiitoksia taas monesta hyvästä ja asiallisesta palautteesta, mitä mielellämme otamme vastaan vastakin.

    Joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Hallituksia tulee ja hallituksia menee, mutta Yle Radio 1 pysyy. Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

  • ”Kiitos kuunnelmasta 'Komisario Koskinen ja hiirileikki'. Jännittävä. Hyvät näyttelijä-äänet. Ääni on kielen lisäksi se, mihin radiota kuunnellessa kiintyy, tai sitten ei. Yleensä menee niin, että kun ihmisellä on paljon sanottavaa, se osaa myös sen sanoa!”

    Näin kehui lauantaista, tiistai-iltaisin uusittavaa kuunnelmasarjaa, nimimerkki ”Tirrosen tyttö” torstaina lähetetyssä viestissään. Sitten tulee kritiikkiä samalta henkilöltä:

    ”Kysyn edelleen: Miksi joitain ohjelmia mainostetaan niin usein ja joitain taas ei? Näin Suomalaisen Kulttuurin Päivänä julkean sanoa, että Yle Radio 1:n kuulijat ovat sen verran valveutuneita, että tietävät mitä ohjelmia kuuntelevat ja mitä eivät, ilman että otetaan ärsyttävät mainokset ohjelmista. No, minulle se on varmin tapa ainakin jättää ohjelma kuuntelematta, koska vihaan mainoksia. Ei niitä tule postilaatikkoonkaan! Eikä talossamme ole kuin Areenan hyvät TV kanavat.
    Jättäkää mainokset, hyvänen aika, historiaan!”

    Näin vetosi ”Tirrosen tyttö”.

    Vai että mainoksia. En tahtoisi saivarrella semiotiikasta, mutta minä kyllä miellän käsitteen ”mainos” kaupalliseen markkinointiin liittyväksi. Eli, että ”osta tämä, anna rahat”. Se taas, että kerromme ohjelmien välissä tulevista ohjelmista, on mielestäni asiakaspalvelua ja tiedottamista. Päinvastoin kuin kaupalliset radiokanavat, me emme koskaan keskeytä ohjelmaa näitä tiedotteita varten.Nykyään melko harvat lehdet julkaisevat kunnon ohjelmatietoja, enkä oikein tiedä, kuinka moni niitä lehdestä enää lukisikaan, eikä kaikille netistä löytyvä ohjelmaopaskaan ole tuttu. Siksi minun mielestäni on hyvä kertoa kuuntelijoille, mitä kaikkea herkullista on luvassa. Mutta ymmärrän kyllä senkin, että jotkut pitävät näitä vinkkejä mainoksina. Emme kuitenkaan ole tästä palvelusta luopumassa.

    Sitten kiitoksiin:

    ”Kiitos! On ihanaa kuulla The King's Singersien laulua. Heillä on paljon kevyempääkin ohjelmistoa, jota voisi radiokanavilla soittaa eikä aina eimata heidän kaikkia laulujaan klassiseksi, esimerkiksi ”The Great American songbook-albumi. Joulunakin olisi mukava kuulla heitä.”

    Tällaisia terveisiä lähetti. Liisa Tampereelta. Huomautan tuohon, että kyllä viime joulunakin kuultiin Kings Singersiltä muutakin kuin niin sanottua klassista jouluohjelmistoa. Kuten siis viime torstaina kuullussa konsertissa, minkä otsikkonakin oli: ”Musiikkia renessanssin ajoilta Paul Simoniin.”

    Sitten flamencoon:

    ”Mahtava ohjelma Paco de Lucian elämästä... kiitos, kerran olen kuullut häntä livenä Palma de Mallorcalla ja se oli mieleen painuvaa... tämä toi muistoja ...” huokailee Marjut.

    Muistutan, että kaikki musiikkiohjelmatkin ovat ainakin 30 vuorokautta kuultavissa Areenasta. Niin Kings Singers kuin tuo Pekka Laineen ja Juhani Similän flamenco-ohjelmakin.

    Ja Pekka Laineesta puheen ollen, terveisiä Kosovosta:

    ”Olipa mukavaa ja rentouttavaa kuunnella Muistojen Bulevardia Pekka Laineen kokoamana aamuna täällä Prishtinassa pitkästä aikaa. Kiitos hyvän mielen tuottamisesta!”

    Näin kirjoitti Kyösti Kosovosta.

    Kansainvälistä meininkiä siis. Jake Nymanin sanoin: ”Muistojen bulevardi: Aina ajastaan jäljessä”.

    Kiitoksia taas kaikesta palautteesta. Lähettäkää sitä toki lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on sitten jo laskiaissunnuntai. Niin tämäkin kevät taas etenee.

    Kaj Färm

  • ”Mikä on kritiikin, pilkan ja suoranaisen herjaamisen ero?” Tätä kysyy nimimerkki ”Tiukkapiponen nutturatäti Joensuusta”.

    ”Opettajana koetan kasvattaa lapsia siihen, ettei toisia saa nimitellä, heidän virheistään ei saa vitsailla saati ilkkua ja muutenkin lähimmäistä tulee kunnioittaa sekä tukea. Ja mitä tekevät ”arvovaltaiset” kansanedustajat televisiouutisissa, radiossa ja somessa? Ivaavat, pilkkaavat, härnäävät ja vääristelevät toisten poliitikkojen sanomisia ja tekemisiä. Viimeksi tällaisen kerta kaikkiaan häpeällisen panettelun kohteeksi on joutunut liikenneministeri Berner. Aluksi ajattelin, että raivo johtui hänen sukupuolestaan – ja saattaahan se niinkin olla – mutta samaa ivailua on kuultu myös naispoliitikoilta äärivasemmistosta äärioikeistoon. Kerta kaikkiaan turhauttavaa ja aivan varmasti politiikan arvostusta laskevaa silkkaa huonoa käytöstä. Jos vielä saisi, niin antaisin luunapin ja panisin nurkkaan seisomaan koko porukan.”

    Luunappeja lukuun ottamatta ymmärrän Joensuulaisen opettajan tuskastumisen. Kunpa oppisimme kritisoimaan asioita eikä henkilöä. Lienee liikaa pyydetty.

    Mutta sitten häpeämättömästi kiitososastolle:

    ”Uskomattoman hieno sarja on tämä Etelä-Amerikkaa etsimässä! Olen aina haaveillut pääseväni matkailemaan tuolle rikkaalle mantereelle, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Kirjojen kautta olen siellä matkaillut vuosikymmeniä: Jorge Amado, Gabriel Garcia Marguez, Jorge Luis Borges, Isabel Allende ja tietenkin Pablo Neruda ja monet muut. Voi olla, että kuvani Etelä-Amerikasta on romantisoitunut, mutta omapahan on kuvani. Tämä radiosarja on kuitenkin herättänyt taas intohimon aluetta kohtaan. Esimerkiksi Simon Bolivaria käsitellyt jakso oli tunteita nostattava. Kuten Amazonia käsitellyt ja aivan kaikki. Kiitos tästäkin upeasta kulttuurikokemuksesta maailman paras radiokanavani!”

    Näin kiitteli ”Tepa” Espoosta. Kyseinen ohjelmasarja on siis Jukka Kuosmasen toimittama maan mainio ”Etelä-Amerikkaa etsimässä” ja se kuullaan täällä Radio yhdessä torstaisin kello 17.10. Jo lähetetyt jaksot ovat tietenkin kuultavissa Areenan kautta. Ensi torstain osa on muuten nimeltään ”Tintti Picarojen maassa”, joten se on ainakin tällaiselle Tintti-fanille ”ihan must”, kuten me ikinuoret tapaamme sanoa.

    Kirkkonummelainen Markku on yksi monista kuuntelijoista, jotka kiittelevät tuoreinta Kalle Haatasen ohjelmaa:

    ”Kiitän kovasti antoisasta perjantaiaamuisesta ohjelmasta 'USA:n sydänmaiden kapina'. Kuunnellessani tuli mieleeni kirja Yhdysvaltain uskonnollinen oikeisto siinä kymmenen vuoden takaa. Sitä lukiessani huomasin muistelevani kaiholla niitä onnellisia päiviä, jolloin NKP:n keskuskomitean aatokset olivat päällimmäinen huolenaiheemme.”

    Kaikkea sitä voi tietenkin haikailla. Kalle Haatasen vieraana eilen oli Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila, joka on varmaan niitä harvoja suomalaisia alan asiantuntijoita, jotka hyvinkin ymmärtävä Donald Trumpin menestyksen ja pitää sitä itse asiassa niin sanotun perinteisen amerikkalaisen konservatismin luonnollisena jatkumona. Erittäin mielenkiintoinen keskustelu, mikä kannattaa kaivaa kuultavaksi Areenan aarreaitasta.

    Tällaista tällä viikolla. Lähettäkää lisää aatoksianne joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaj Färm

  • Hanna Jensenin toimittama "Ruokapuhetta"-ohjelma käsitteli viime keskiviikkona veganismia. Se kirvoitti monia mielipiteitä ja kritiikkiäkin. Sirkalla oli asiasta paljonkin sanottavaa. Näin Sirkka:

    "Keskustelussa veganismista monta asiaa jäi käsittelemättä, jotka ovat oleellisia erityisesti jos punnitaan eettisiä ratkaisuja. Seuraavat huomiot:
    1. Haastattelija ja haastateltavat eivät, miettiessään 'mitä tapahtuu eläimille', tienneet tai ajatelleet sitä, että kotieläintuotanto on elinkeino, joka tuotteiden kysynnän loppuessa myös loppuu. Ihmisen ja kotieläimen suhde on n. 10000 vuotta vanha ja kotieläinrotuja on tuhansia. Ei ole yksiselitteisen eettistä lopettaa tämä suhde. Onko eläinten etu, että niitä ei enää ole?
    2. Olisi pitänyt puhua myös muista kotieläimistä; hevosista, koirista, kissoista, marsuista ja niin edelleen. Nekin yleensä päättävät päivänsä ihmisen toimesta. Lisäksi esimerkiksi koirien pakottaminen vegaaneiksi on hyvin ihmiskeskeistä.
    3. Jäi huomioimatta, että tarhattujen mehiläisten pölytyksen arvo on moninkertainen verrattuna hunajan arvoon. Kasvituotanto siis kärsii, jos mehiläisten tarhaus lopetetaan.
    4. Olettaessaan, että maailma pärjäisi vegaanina haastateltava ei sanonut mitään kasviproteiinin hinnasta kehitysmaissa. Eläinproteiinin saatavuus ja hinta tekevät niistä usein parhaan vaihtoehdon pitää lapset hengissä.
    5. Ei mainittu lannan käyttöä maaperän ravinteena. Kehitysmaiden köyhien pelloilla satotasot ovat surkeat ja lanta on usein ainoa vaihtoehto; samoin orgaanisessa tuotannossa.
    6. Mainittiin vegaanisten tuotteiden sisältävät soijaa ja palmuöljyä. Kummankin tuotanto on usein luonnon kannalta kestämätöntä. Nämä ovat eettisiä asioita, joita ainakin haastattelijan olisi pitänyt tuoda esille. Olisi ollut hyvä kysyä miksi kasvissyönnin lisääminen sekasyönissä yhdistettynä eläinten pidon huomattaviin parannuksiin on eettisesti kyseenalaisempaa kuin veganismi."

    Näitä erinomaisia näkökulmia esitti Sirkka, joka on selvästi pohtinut asiaa. Syykin käy hänen loppukaneetissaan ilmi:

    "Omassa perheessämme on vegaani - ruuanlaitto on helppoa, mutta filosofisista ja eettisistä asioita puhutaan."

    Epäilemättä puhutaan ja se on hyvä asia. Tuon mainitun ohjelman lähtökohta oli, että "veganismi ei ole ruokavalio, vaan filosofinen ja poliittinen teko". Jos kerran näin on, niin olen samaa mieltä siitä, että sellaisena sitä soisi siis myös käsiteltävän eli journalistisen kriittisesti. Kyseinen ohjelma löytyy yhä Areenasta.

    Sitten palautteeseen ja ohjelmaideaan, mikä tuli jo viikkoja sitten, mutta meinasi kiinnostavuudestaan huolimatta unohtua:

    "Hei ja kiitos hienosta radiokanavasta. Yksi suosikeistani on Roman Schatz. Häntä voisi kehua monestakin ansiosta, mutta erityinen suosikkini on hänen tapansa katsoa maailmaa 'lingvistin aivoilla'.
    Kieli on tapa ajatella.
    Suomenkieliselle ihmiselle sana 'metsä' on erilainen käsite kuin arabiankieliselle. Saksan kielellä rakastetaan koko ihmistä, suomeksi vain osaa. Kielten erilaisuudesta syntyy käännösvirheitä, myös ajatusvirheitä. Vai ovatko ne virheitä vaiko pelkästään erilaisia tapoja ajatella?
    Yhtä kaikki, lingvistien avulla olisi kiehtovaa pohtia vaikkapa kansainvälisiä uutisia tarkemmin!
    Olisi mahtava kuulla joskus ohjelma, jota kutsun työnimellä 'Päivystävät lingvistit'! Hyviä vetäjiä ja vakioraatilaisia varmasti löytyisi."

    Tämän hienon ajatuksen esitti Teppo. Hieman tuosta näkökulmastahan maailmaa tarkastelee Pasi Heikuran toimittama Aristoteleen kantapää, mutta ehkä päivystäville lingvisteillekin olisi sijansa. Kiitos ajatuksesta.

    Palautetta ja ohjelmaideoita voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

  • Kaikenlaista intohimoja nostattavaa on sattunut viikon mittaan: Eduskuntakeskustelua, vanhustenhoitoa, kuolemantapauksia, ilmastonmuutosta päivästä toiseen ja mielipidemittauksia. On jopa taas esitetty, ettei Yle saisi julkaista sellaisia mielipidemittauksia, mitkä selvästikin ovat väärässä. Ainakin kysytään ihan vääriltä ihmisiltä. Kaikenlaista epäluuloa on ilmassa näin vaalien alla ja sen huomaa ennen kaikkea Ykkösaamun herättämästä vilkkaasta keskustelusta.

    On tässä jotain hyvääkin tapahtunut. Keskiviikkona vietettiin saamelaisten kansallispäivää ja me huomioimme sen täällä Yle Radio yhdessä monin tavoin. Esimerkiksi äänilevykonserteissa kuten Klassista kahteen ja Faunin iltapäivä sekä mainiossa jaksossa Aristoteleen kantapäässä. Sen otsikkona oli "Saamen monet kielet". Erinomaisen kiinnostava ohjelma, kieliä on kuulemma kymmenkunta. Kannattaa kuunnella Areenasta.

    Näitä kaikkia ohjelmia on kiitelty, ja on pidetty tärkeänä, että kansallispäivä täällä Yle Radio 1:ssä huomioitiin. Muun muassa Anni Rovaniemeltä kirjoitti näin.

    "Olen isäni suvun puolelta Inarin saamelainen, mutta lapsuuteni ja kouluaikani elin täysin suomalaisessa kulttuurissa. Ainoastaan kesäisin kävimme täältä Rovaniemeltä joskus pohjoisessa isäni sukulaisia tapaamassa. Vasta aikuisena löysin itsestäni saamelaistytön ja olen kovasti koettanut ottaa selvää perinnöstäni ja juuristani. En voi väittää olevani niin sanottu 'oikea saamelainen', mutta minulle saamelaisuus on kuitenkin tärkeä osa identiteettiäni, samoin kuin lappilaisuus kokonaisuudessaan.
    Kiitos Radio 1:lle, että te niin kauniisti otitte huomioon kansallispäivämme."

    Näin siis Anni.

    Mutta koska nämä asiat ovat niin kovin herkkiä, niin löytyihän joku mielensäpahoittajakin. Nyt sellainen löytyi Suomen Turusta.

    Outi L. paheksuu sekä Klassista kahteen että Faunin iltapäivän musiikkivalintoja. Hän ihmettelee käykö kaikki Lappi-aiheinen musiikki meille saamelaisesta ja muistuttaa ajan hengen mukaisesti, että:

    "Eikö nykyään pitäisi olla jo vähän tiedostavampi sen suhteen, mikä kuuluu saamelaiseen kulttuuriin ja on saamelaisten tekemää, mikä muuten vain tavalla tai toisella (joskus kolonialistisella tavalla) Lappiin liittyvää?"

    Ymmärrän Outin huolen kolonialismista ja kulttuurisesta omimisesta, mutta olen jyrkästi eri mieltä siitä, että olisimme moisiin kuolemansynteihin syyllistyneet. Sekä Markus Virtasen laatima Klassista kahteen että Maaria Holman laatima Faunin iltapäivä olivat upeasti laadittuja kauniita konsertteja. Ne eivät väittäneetkään olevansa millään lailla puhdasverisiä saamelaisohjelmia, vaan ohjelmia, jotka ottivat huomioon saamelaisten kansallispäivän. Kuinka usein olette muuten kuulleet saamelaisten kansallissävelmän? Se kuultiin heti Faunin iltapäivän alkajaisiksi ja löytyy siis Areenasta.

    Taisin hieman tuohtua, mistä olen pahoillani, mutta minä olin niin ylpeä siitä kuinka toimittajamme vastasivat kansallispäivän luomaan haasteeseen ja olen sitä yhä.

    Mutta saa tietenkin olla toistakin mieltä aivan kaikesta ja saa myös lähettää siitä palautetta.

    Sehän käy vaikka nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Helkkäilevää helmikuuta kaikille.

    Kaj Färm

  • Toki osasimme tätä odottaa, mutta minua kuitenkin yllätti se keskustelun laaja-alaisuus, millä Sari Valton tiistaista ohjelmaa on kommentoitu. Ohjelman otsikkonahan oli yksinkertaisuudessaan ”Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?” ja haastateltavina olivat Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

    Jo etukäteen ohjelmaa kommentoitiin ja kritisoitiin. Tämä etukäteiskritiikki on muuten kiehtova kritiikin muoto.

    Nyt epäiltiin, että onko koko keskustelun järjestämisessä mitään mieltä, kun he kuitenkin ovat eri mieltä kaikesta. Yksi epäili, että toistensa päälle huutamiseksi se kuitenkin menee. Ei muuten mennyt.

    Eräs kuuntelija huomautti myös, että alun perin ohjelmatiedoissa oli kerrottu, että Halla-ahon keskustelukumppanina olisi ollut Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Näin olikin sovittu ja lupailtu, mutta minulle tuntemattomasta syystä puheenjohtaja Andersson estyi viime tingassa. Onneksi kansanedustaja Modig pääsi paikalle.

    Kaiken kaikkiaan kyse on länsimaiseen valistuneeseen demokratiaan kuuluvasta piirteestä eli siitä, että myös eri mieltä olevat ihmiset voivat keskustella asioista sivistyneesti sekä toisiaan arvostaen. Kyse ei siis ole siitä, että yritettäisiin käännyttää tai huutaa kumoon toinen, vaan siitä, että annetaan kuuntelijalle mahdollisimman monipuolinen kuva kyseessä olevasta aiheesta. Ainahan se ei tietenkään onnistu, mutta aivan varmasti sitä kannattaa yrittää.

    Sitten tuli tietenkin palautetta toimittajan toimista. Osa piti vääränä jo sitä, että Perussuomalaisten puheenjohtaja sai ylipäätään esittää joskus hieman kontroversiaaleja kantojaan Suomen Yleisradiossa. Sitten oli niitä, joiden mielestä toimittaja opponoi turhaan Halla-ahon puheita. Toimittajan pitäisi kuulemma olla neutraali ja mielipiteetön.

    Eihän se kuulkaas niin ole. Haastattelijan tehtävänä on sanan mukaisesti juuri haastaa haastateltavaa. Vaatia perusteluja ja panna hänet tiukoille. Siinä on journalismin ja pelkän tiedottamisen välinen ero. Varsinkaan, kun kyse ei ollut mistään vaaliohjelmasta, vaan ajankohtaisen aiheen käsittelystä – tässä tapauksessa maahanmuuton ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista. Mikään ei ole mielestäni yhtä tylsää kuin sellainen ohjelma, jossa sekä haastattelija ja haastateltava ovat saman yhteisen hyvän asialla. Särmää tarvitaan, jotta keskustelu kiinnostaisi.

    Kaiken kaikkiaan tuo Sari Valton ohjelma on saanut myös paljon kiitosta juuri siitä, että keskustelu pysyi asiassa, oli rakentava ja sivistynyt. Kannattaa kuunnella Areenasta, jos meni tiistaina ohi.

    Muutenkin vaalikuume tuntuu jo vaivaavan ainakin osaa kuuntelijoista. Varsinkin Ykkösaamun toimittajien poliittista näkemystä arvaillaan ja ollaan tietävinäänkin. Ainakaan se ei tunnu olevan sama kuin kuuntelijalla ja se jos mikä on niin väärin. Sama koskee ”vääriä” haastateltavia. Kuka on sotahullu, kuka naiivi ja kuka ”ryssän kätyri”. Missään tapauksessa heitä ei pitäisi kuulemma päästä ääneen.

    Toivoisin nyt jäitä hattuun itse kullekin. Näillä säillä se ei liene kovin vaikeata.

    No. Löytyyhän täältä yksi aivan epäpoliittinen palautekin:

    ”Kiitoksia torstaisesta ”Klassista kahteen” ohjelmasta. Tavallisestikin tämä musiikkituokio on virkistävä, mutta torstainen oli sitä erityisesti. Jo avaus: minulle uusi tuttavuus Kodàlyn ”Wieniläinen kellopeli” oli riemastuttava kokemus.”

    Näin kirjoitti Päivi. Tuon torstaisen ”Klassista kahteen” ohjelman toimitti muuten netissä kuultavan sisarkanavamme Yle Klassisen tuottaja Jari Rantschukoff.

    Palautettahan voi lähettää meille monella tapaa. Vaikka nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteinen postikin käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna sunnuntaina vietetään Vainojen uhrien muistopäivää. Holokaustin uhreja ja muita vainottuja on hyvä muistaa nykypäivänäkin.

    Kaj Färm

  • Harvinaisen paljon on tällä viikolla tullut palautetta, joista ehdin tässä käsitellä vain eniten huomiota saaneet. EU-asiat ovat mielessä, mikä on oikein näin europarlamentinkin vaalivuotena. Meillähän EU-asioita käsittelee väsymättä Maija Elonheimo.

    "Paljon kiitoksia Maija Elonheimon toimittamasta Brysselin koneesta tänään 16.1.2019! Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta esitti selkeän analyysin EU-politiikan nykytilasta monista tärkeistä näkökohdista käsin niin kansallisella kuin EU-tasollakin. Toivoisin, että jokainen Suomen kansalainen kuuntelee tämän ohjelman uudestaan esim. Areenasta ja pohtii syvällisesti asioita ennen eduskunta- ja EU-vaaleja."

    Tämän perustellun toivomuksen esitti Marja-Leena.

    Hieman kriittisemmin samasta aiheesta jatkaa Jussi:

    "Yleensäkin Yleisradion pitäisi vähän skarpata, että saisi jotain tolkullista uutisointia EU:n tapahtumista. Asiantuntijaksi riittää normaalisti henkilö, joka osaa papukaijamaisesti toistella EU jargonin sanastoa. Suomalaiset pysyvät tyhminä Euroopan suhteen, eivätkä kaipaa sen kummempaa tietoa. Brysselin kone on ainoa valopilkku. Kukaan ei kysy, miksi ihan kohtuullisesti menestynyt, EU:n suurin sotilaallinen voima Britannia, yleensä haluaa erota EU:sta. Täsmennyksenä vielä: itse äänestin EU:hun liittymisen puolesta, ja olen kannattanut sitä koko ajan."

    Hieman olen eri mieltä Jussin kanssa mitä tulee tuohon brexitiin. Minusta sitä on käsitelty erinomaisen monipuolisesti niin radiossa, TV:ssä kuin lehdistössäkin. Mutta ei kaiketi ole sitten sattunut Jussin silmiin tai korviin.

    Toinen ohjelma, mikä kirvoitti paljon kommentteja, oli tiistainen Kulttuuriykkönen, jolloin vieraana oli opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen:

    "Kiitos hyvästä keskustelusta! Olisin kaivannut ministerille opponenttia, koska ministerillä ei ole käytännön kokemusta opetusalasta. Hyvin toteutettu ohjelma!"

    Samaa mieltä on myös toinenkin kuuntelija:

    "Kiitos toimittajalle hyvin valmistelleesta keskustelusta! Kiitos ministerille vastauksista! Vastauksista osa niin mustavalkoisia, mikä osoittaa ministerin koulun arjen tuntemisen puutetta."

    Monissa kommenteissa tunnuttiin olevan sitä mieltä, että opetusministerin tulisi olla opettaja. Enpä oikein tiedä tuosta. Eiväthän puolustusministeritkään ole sotilaita – kaikki eivät ole olleet edes armeijan käyneitä ja hyvin ovat pärjänneet. Ministerin tehtävänähän on johtaa ministeriötään, joka on sitten täynnä alan asiantuntijoita.

    Sitten kritiikkiä liian kepeistä ja runsaista jumalanpalveluksista:

    "Kuuntelisin mielelläni Radio 1:tä sunnuntai aamupäivisin, mutta tekopirteät jumalanpalvelukset tekevät kuuntelusta mahdottoman. Eikö yksi tunnin mittainen palvelus riittäisi? Jos on pakko lähettää kaksi palvelusta, eikö se toinen voisi tulla vasta illalla tai vaikka radio Suomesta? Mahtaako kukaan lukea näitä palautteita?"

    Viimeinen kysymys oli helppo ja vastaus tulikin jo ilmi. Vaikeampi kysymys on se, että miksi sunnuntaisin kuullaan kaksi jumalanpalvelusta. Syy on se, että on säädetty ja sovittu, että joka sunnuntaina radioidaan valtauskontomme evankelisluterilainen jumalanpalvelus, mutta tasapuolisuuden nimissä myös muut kristityt kirkkokunnat pääsevät ääneen siinä toisessa jumalanpalveluksessa. Niistä suurin osa on ortodoksisia palveluksia, mutta myös pienemmät kirkkokunnat kuten katoliset, baptistit ja kuten huomenna myös ekumeeniset jumalanpalvelukset saavat vuoronsa.

    Kiitoksia runsaasta palautteesta ja lähettäkää lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua

    Kaj Färm

  • Nyt on jo kahdestoista päivä tammikuuta, mutta saanen silti vielä toivottaa oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille kuuntelijoillemme. Tämä vuosi on lähtenyt varsin vauhdikkaasti käyntiin.

    Ehkä merkittävin uusi avaus on maanantaisin kello 14 kuultava ”Jazzlegendat Suomessa”-ohjelmasarja. Se on todella nimensä veroinen, sillä päinvastoin kuin monien mielikuvat ajasta kertovat, oli Helsinki 1960-luvulla erinomaisen aktiivinen jazz-kaupunki. Täällä vierailivat tiiviisti sellaiset suuruudet kuten Duke Ellington, Ella Fitzgerald, Count Basie, Oscar Peterson, Thelonius Monk, John Coltraine ja Miles Davis vain joitakin nimiä mainitakseni.

    Parasta kaikessa on, että Yleisradio jo silloin ymmärsi tehtävänsä ja jakoi tämän helsinkiläisten herkun koko kansalle radioiden nämä konsertit kuultavaksi kautta maan. Ja ne nauhat ovat tallella. Tuottaja Markus Partanen on koonnut näistä konserteista upean kaksikymmentäviisiosaisen eli koko kevätkauden kestävän ohjelmasarjan, jossa kuullaan paitsi konsertteja niin myös paikalla olleitten jazz-diggareiden muisteloja keikoilta. Ja kaiken kruunaa se, että nämä konsertit pysyvät Areenassa kutakuinkin ikuisesti. Tekijänoikeussyistä niissä on kuitenkin maarajaus eli valitettavasti Suomen ulkopuolelta niitä ei voi Areenasta kuunnella. Tämän totean valittaen Espanjassa asustavalle Jannelle.

    Myös Pia on, miten sen nyt sanoisi, löytänyt jazzin.

    ”Aivan uskomattoman hieno oli tämä Duke Ellington Kulttuuritalolla-konsertti. En ikinä ole ymmärtänyt jazzia ja olenkin ajatellut, että se on jotain aivan liian hankalaa ja fiksua minulle, mutta mitä vielä! Nyt yli viisikymppisenä löysinkin jazz-tytön itsestäni. Oli varmasti hienoa olla siellä paikalla, kun Duke Ellington juttelee yleisölle arvokkaasti, mutta samalla lämpimästi ja suorastaan henkilökohtaisesti. Aivan mahtavaa, että tällaisia arkistojen aarteita on Yleisradion varastoista löytynyt.”

    Olemme kaikki tästä kulttuurityöstä samaa mieltä kuin Pia.

    Sitten Hilkan terveisiin:

    ”Kiitos tästäkin iki-ihanasta Muistojen -bulevardista ; sitä kunnellessani en vastaa puhelimeen ellei soittaja ole joku lapsista tai lapsenlapsista. Ja nyt vuoroon ihana Roman! Hyvää maanantaita toivottaa Hilkka ja Kissapoika.”

    Sitten perjantain kommentointiin:

    ”Kyllä on ollut mielenkiintoinen ykkösaamu tänään perjantaina! Kiitos toimittajille. Esimerkiksi meppien keskustelu oli tosi vilkasta ja asiantuntevaa plus ulkomaantoimittajan kolumni. Hienoa!”

    Nämä terveiset tulivat Juhalta Valkeakoskelta.

    Ja vielä yksi kiitos alkuvuottamme piristämään:

    ”Kiitoksia Outi Paanaselle aivan ihanasta Narrin aamulaulusta perjantaina. Kyseessä oli koskettava tarina Lina Prokofjevin elämästä. Kertakaikkiaan hieno ohjelma!”

    No niin oli minunkin mielestäni. Muistutan, että tuo ohjelma kuullaan vielä huomenna sunnuntaina aamulla kello viittä yli kahdeksan. Ja tietenkin se on myös Areenassa.

    Kiitoksia taas lukuisista yhteydenotoistanne ja kaikenlaisesta palautteesta. Sitähän voi ja tuleekin antaa meille joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Pikkuhiljaa päivät pitenevät. Nautitaan siitä.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 12.1.2019

  • "Tiedeykkönen on ehdottomasti parasta radio-ohjelmaa, mitä nykyään voi kuulla". Tätä
    mieltä on Jarmo ja viittaa perjantaiseen Tiedeykköseen, minkä aihe ja otsikko oli: "Jeesus
    ei perustanut kristinuskoa vaan apostoli Paavali loi voittajafilosofian, joka hyödytti myös
    keisaria."

    Kuten viime viikolla huomasin, on aihe erittäin herkkä. En kommentoi sitä sen enempää,
    mutta muistutan, että kyse ei ole mistään väheksymisestä saati rienaamisesta vaan
    vilpittömästä filosofisesta ja historiallisesta pohdinnasta. Haastateltavina tuossa
    erinomaisessa Ville Talolan toimittamassa ohjelmassa olivat Uuden testamentin
    eksegetiikan dosentti Niko Huttunen sekä antiikin tutkija Maijastina Kahlos Helsingin
    yliopistosta. Areenasta ohjelma tietenkin löytyy kiinnostuneille.

    Hieman samanlaisen aihepiirin pohtimista on harrastanut Sanna:

    "Pyhiä juutalaisia kirjoituksia on aivan erinomainen hanke. Joka jaksossa oppii ja ennen
    kaikkea oppii ymmärtämään omastakin historiastaan niin paljon. Ajankohtainenkin se
    kaikessa ikiaikaisuudessaan on: juuri luin eurooppalaisesta tutkimuksesta, jossa
    huomattiin antisemitismin lisääntyvän joka puolella Eurooppaa. Tuo antisemitismi ei selity
    ainakaan pelkästään islamilaisen väestön kasvamisesta vaan myös niin sanottu
    "kantaväestökin" on jälleen kerran ruvennut laatimaan erilaisia salaliittoteorioita juutalaisen
    kansanosan konnuuksista. Meillä Suomessakin tällaista on. Itsekin suhtaudun hyvin
    kriittisesti Israelin nykyhallinnon toimiin palestiinalaisvähemmistöä kohtaan, mutta sen
    rinnastaminen natsi-Saksan politiikkaan on mielestäni suurta historian vääristelyä ja
    silkkaa antisemitismiä. Hitlerin Saksan toimien tarkoitus ei ollut estää terrorismia tai edes
    puolustaa omaa politiikkaansa vaan tuhota kokonaan viimeistä lasta myöten kokonainen
    kansa. Eikä pelkästään Saksasta vaan koko maailmasta. Kuitenkin useat poliitikot - muun
    muassa ainakin joidenkin arvostama entinen sosialidemokraattinen ulkoministerimme - on
    tällaisia näkemyksiä levittänyt. Suuri kiitos Yleisradiolle siitä, että se uskaltaa näinä aikoina
    tehdä tällaisen suuren kulttuurityön. Se on hieno jatkumo yhtä arvokkaalle Koraanin luvulle
    joitakin vuosia sitten."

    Näin kirjoitti Sanna. Olen aivan samaa mieltä oikeastaan kaikesta. "Pyhiä juutalaisia
    kirjoituksia" kuullaan täällä Radio Ylen ykkösellä sunnuntaisin kello 16.30. Tämän
    tyyppiselle hieman paneutumista vaativalle ohjelmasarjalle on Areena-saatavuus erityisen
    tärkeä. Olenkin sanonut, että näin alustavasti Pyhille juutalaisille kirjoituksille on sovittu
    Areenaoikeudet ainakin seuraaviksi kahdeksituhanneksi vuodeksi.

    Sitten ajankohtaisiin asioihin Paulan myötä:

    "Suuret kiitokset koko Yle Radio 1:n väelle kuluneesta vuodesta ja
    erityisesti lämminhenkisestä sunnuntaista 16.12. eli Euroradion
    joulukonserteista! Oli mukavaa, että tuona päivänä oli pihistetty myös jazzradiolle yksi
    tunti ja että Avaruusromu sai olla "omalla paikallaan".
    Kiitos jo etukäteen yhteisestä joulunvietosta kaikille teille, jotka
    tuolloin olette työvuorossa.
    Parhain terveisin Paula"

    Kiitoksia Paula ja kiitokset myös monelle muulle jouluntoivottajalle. Totta on, että läpi
    joulun esimerkiksi kuuluttajamme ovat täällä töissä ja toivottavasti seurananne. Tiedän
    hyvin, että varsinkin yksin jouluaan viettäville heidän seuransa on erityisen arvokasta.

    Minä jään tästä nyt pienehkölle joululomalle, mutta lähettäkää silti mietteitänne ja
    toiveitanne. Luen niitä sitten loppiaisen jälkeen.

    Palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen
    yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen
    kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista joulunaikaa aivan kaikille.
    Kaj Färm

  • "Miehet studiossa voivottelevat että suomessa autot romutetaan liian vanhoina. Kumpihan mahtaa saastuttaa enemmän, se että autolla ajetaan 5 vuotta pidempään vai se että uusia autoja valmistetaan nopeampaan tahtiin? On kyllä järki karannut jo aika kauas tästä päästökeskustelusta."

    Tämä viesti koskee torstaista "Mitä maksaa"-ohjelmaa, minkä aihe oli "Autoalan tulevaisuus". Kuten palaute-esimerkki osoittaa, aihe on hyvin herkkä ja suuria tunteita herättävä. Palautetta on tullut paljon, mikä taas osoittaa, että keskustelua on hyvä käydä. Tämäkin Juho-Pekka Rantalan ohjelma on yhä kuunneltavissa Areenasta.

    Sitten kiittävää palautetta Lyyliltä:

    "Haluan kiittää Radio Yle 1:tä erinomaisesta ohjelmavalikoimasta! Erityisesti olen onnellinen siitä, että asun maassa, jossa on päivittäisiä hartausohjelmia radiossa ja että viimeinen hartaus lähetetään klo 23 jonka jälkeen kuuluttaja toivottaa hyvää yötä! Asun yksin ja tämä toivotus tuntuu hyvältä. Kiitos myös kaikille kanavan kuuluttajille, asiallisia ja miellyttäviä kuunnella!
    Kiitos teille ja hyvää siunausrikasta joulun aikaa!
    terveisin Lyyli Helsingistä."

    Kiitoksia kovasti. Lyylillä oli myös televisioon liittyviä ajatuksia, jotka olen välittänyt asioista vastaavalle henkilölle tiedoksi.

    Sitten hieman kärjekkäämpää palautetta, mikä koskee Yle Radio 1:tä ja koko yhtiötä, vaikkei mitään yksittäistä ohjelmaa olekaan mainittu:

    "Miksi te jatkuvasti peittelette ja selittelette maahanmuuton tuomia ongelmia? Ettekö ymmärrä, että käynnissä on valtava invaasio Eurooppaan, oikea kansainvaellus? Se uhkaa kaikkea meille arvokasta: eurooppalaista kulttuuriperintöä, kristinuskoa ja sivistystä. Senkö te haluatte tuhota?"

    Tätä kysyy Antti. Ei, mitään sellaista emme halua. Toinen asia on sitten, mikä on tuo eurooppalainen kulttuuriperintö. Minulle se on avarakatseisuutta, ihmisarvon tunnustamista, tasa-arvoa ja länsimaista demokratiaa. Mitä tulee kristinuskoon, niin siinäpä onkin mietittävää: uskontohan syntyi Pohjois-Afrikassa ja mullisti koko vallitsevan eurooppalaisen arvoyhteisön noin tuhat vuotta sitten. Sanon tarkoituksella tuhat, sillä esimerkiksi tänne pohjoismaihin se vakiintui vasta noin 800 vuotta sitten ja Baltiaan paljon sitäkin myöhemmin. Nykyisen Euroopan arvoihin kristinusko on tietenkin vaikuttanut paljon. Itselleni tärkeimpiä kristillisiä arvoja ovat armo ja lähimmäisenrakkaus. On hyvä miettiä, mitä ollaan puolustamassa tai vastustamassa. Vaikka Euroopankin historiaan kuuluu paljon väkivaltaa, kansanmurhia ja totalitarismia aivan lähihistoriassakin, en kuitenkaan lukisi niitä asioita niin sanotuiksi eurooppalaisiksi arvoiksi.

    No niin.

    Luetaan tähän loppuun vielä ihan perinteinen jouluinen postikortti. Kortti on kaunis Luontoliiton toimintaa tukeva luminen maisema, mikä voisi olla vaikka oman lomamökkini rannalta otettu:

    "Ilonpilkahduksia jouluun ja valoistuvaa vuotta 2019! Kiitos kaikille tekijöille monista mainioista ohjelmista. Jatkoterveisin Marjatta ja Matti Helsingistä."

    Kiitoksia tästä ja kaikesta muustakin palautteesta. Lähettäkää sitä vastakin esimerkiksi nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta, vaikka postikortein, osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 15.12.2018

  • "Sunnuntaiaamujen Tarinatarha on lumoava ohjelma. Siinä lukijat kuten Maaria Holma ja
    Jari Aula esittävät ajatuksia herättäviä tekstejä suurella taidolla ja ymmärryksellä. Musiikki,
    sekin on juuri oikeaa. Tarinatarha kuuluu mielestäni Yle Radio ykkösen laadukkaan
    ohjelmatarjonnan ehdottomiin helmiin. Kiitokset kaikille."

    Näin pääsi Aulikki avaamaan tämänviikkoisen palautelaarin. Ja Helena jatkaa:

    "Radio Ylen 1:llä on kaksi musiikkitoimittajaa vailla vertaa, Kare Eskola ja
    Eva Tigerstedt. Tai hetkinen, luen joukkoon myös Outi Paanasen. Nimikko-ohjelmansa
    ovat kekseliäitä, sisällöltään oivaltavia ja kuuntelijalle uutta tietoa
    ja ajateltavaa antavaa - kiinnostavaan, monipuoliseen musiikkiin
    käärittynä. - Tähän palautteeseen innoituksen antoi Utelias
    äänimatkailija 4.12."

    Eva Tigerstedtin Utelias äänimatkailija todellakin palasi seuraamme kuluneella viikolla.
    Se kuullaan tiistaisin kello 11 ja toisena lähetyksenä näin lauantaisin myös kello 11.
    Hyvin paljon on pidetty myös maanantaina lähetetystä Jouluisesta yhteislauluillasta, joka
    radioitiin Helsingin Musiikkitalosta. Tässä Ninan viesti:

    "Aivan ihana jouluinen tunnelma tuli tästä yhteislauluillasta. Täällä Turun-puolessakin laulu
    raikasi radion äärellä! Erityiset kiitokset annan laulua johtaneelle Oulaisten nuorisokuorolle
    ja hurmaavalle juontajalle Inari Tillille. Tuli niin hyvä mieli, että melkein itkettää."

    No jopas. Mutta kuten sanoin, Nina ei ollut tuntemuksineen yksin. Eräs kuuntelija toivoi
    myös, että kyseinen konsertti näytettäisiin televisiossa. Valitettavasti minä en voi
    televisiointeihin vaikuttaa, joten eiköhän tyydytä ääneen ja sen luomiin ainutlaatuisiin
    kuviin mielissämme.

    Keskiviikkoinen Brysselin kone herätti myös monenlaista keskustelua. Ohjelmassa
    kysyttiin, minkälaista on EU:n ja sen jäsenmaiden nationalismi. Maija Elonheimon
    haastateltavana oli professori Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistosta.
    Ohjelma sai Maken Oulusta muistelemaan omaa eurooppalaista nuoruuttaan näin:

    "Muistan kun vuonna 1972 Interrail-matkalla lautalla Kreikasta Italiaan
    ideoimme muiden eurooppalaisten reilaajien kanssa yhteisestä Euroopasta.
    Minä siinä heitin kysymyksen siitä, että kuka sitä yhteistä Eurooppaa
    johtaisi? Siihen hollantilainen tyttö vastasi: "Saksa tietenkin."
    Muistan, että meillä kaikilla eurooppalaisilla silloin nuorilla reilaajilla
    oli jo silloin yhteisöllisyyden tunne. Vajaa kymmenen vuotta sitten oma
    jälkeläiseni oli Belgian Namurin yliopistossa Erasmus-ohjeman kautta
    opiskelemassa. Nyt hän on lähdössä töihin johonkin EU-maahan."

    Itselläni on hyvin samankaltaisia muistoja 1970-luvun lopulta ja 80-luvulta kuin Makella.
    Toki kaikki eivät silloin olleet aivan yhtä innostuneita tällaisesta paneurooppalaisuudesta,
    kuten eivät ole nykyäänkään. Mutta nuorissa oli silloin ja on yhä se toiveikas tulevaisuus.
    Kiitoksia jälleen keskustelusta ja jatkakaamme sitä.

    Palautetta voi antaa joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti kulkee ja osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Antoisaa suomalaisen musiikin päivää.
    Kaj Färm

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä