Luomiskertomus

Pirjo Hassinen kertoo kirjastaan Parit

  • 19 min
  • toistaiseksi

“Olen kirjoittanut tämän kirjan henkilöille 360 astetta elämää”, sanoo kirjailija Pirjo Hassinen. Kirjailija viimeisin romaani Parit kertoo rakkaudesta ja sen ehdoista, suvusta monella eri vuosikymmenellä ja erilaisista pareista. Hassinen kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa kirjan synnystä ja esimerkiksi siitä, miten perehtyi 1930-luvun lopun tuberkuloosisairaalaan ja kuinka keksi virtuaalisen ovulaatiopelin.

Lähetykset

  • la 12.1.2019 10.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • “Olen kirjoittanut tämän kirjan henkilöille 360 astetta elämää”, sanoo kirjailija Pirjo Hassinen. Kirjailija viimeisin romaani Parit kertoo rakkaudesta ja sen ehdoista, suvusta monella eri vuosikymmenellä ja erilaisista pareista. Hassinen kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa kirjan synnystä ja esimerkiksi siitä, miten perehtyi 1930-luvun lopun tuberkuloosisairaalaan ja kuinka keksi virtuaalisen ovulaatiopelin.

  • Palapeliä, leikkiä, loputtomasti materiaalia ja esikuvallisia naisia. Näistä elementeistä syntyi Mia Kankimäen tietokirjaa ja kaunokirjallista kerrontaa yhdistelevä kirja Naiset joita ajattelen öisin. Yli 400-sivuinen teos esittelee Kankimäelle tärkeitä historian naishahmoja monelta vuosisadalta, mutta myös hieman neuroottisen ja itseironisen kertojan, Mia Kankimäen. Kirjailija kertoo Anna Tuluston haastattelussa, mitä kirjan syntymiselle tarkoitti absoluuttinen nollapiste ja miksi hän kirjoitti ympäri maailmaa sijoittuvaa kirjaansa navetan varastossa hellekesänä 2018.

    Kuva: Tommi Tuomi

  • Maria Turtschaninoffin fantasiatrilogia Punaisen luostarin kronikoita kertoo naisten asuttamasta luostarisaaresta ja sen sisarista. Sarjan uusin romaani Maresin voima kertoo luostarisaarelta kotiin palaavan Maresin tarinan. Ruotsiksi kirjoittavan Turtschaninoffin trilogia on julkaistu yli 20:ssä maassa ja sen on suomentanut Marja Kyrö. Luomiskertomus-ohjelmassa Turtschaninoff kertoo, miten mielikuva yksinäisestä pienestä tytöstä pöydän alla synnytti kokonaisen fantasiamaailman. Maresin voima -romaani on myös Topelius-palkinto ehdokkaana. Toimittajana on Kaisa Pulakka. Kuva: Karin Lindroos

  • Antti Tuuri kertoo uudessa romaanissaan, millaista ruotsinsuomalaisilla on nyt. Siirtolaiskuvauksista tunnettu, melkein 50-vuotisen kirjailijauran tehnyt Tuuri sijoitti Aavan meren tuolla puolen -romaaninsa tapahtumat nyky-Ruotsiin. Hän kirjoittaa kolmen polven ruotsinsuomalaisista, uusista maahanmuuttajista ja ruotsalaisista lähiöistä. Koko tarinan lähtökohtana kirjailijalle olivat kielikysymykset ja kouluun heitetty palopommi. Luomiskertomuksessa Tuuri puhuu myös mekaanisen kirjoituskoneen hyödyistä ja jatkuvasta kirjoitusvireestään. Toimittaja on Anna Tulusto.

  • Illuusioita, tietoa ja tutkimusmatkoja. Risto Isomäen viimeisin romaani Viiden meren kansa kertoo Suomen syntytarinan. Episodiromaanin ensimmäinen kertomus ajoittuu 11 000 vuoden taakse ja viimeisessä ollaan 1200-luvulla ristiretkien ajassa. Kirjoittaminen ei ollut yksinkertaista. Isomäellä oli valtavasti tietoa aiheesta, mutta hän myös halusi synnyttää sanojen avulla illuusion entisistä ajoista. Luomiskertomuksessa kirjailija kertoo myös, että on kärsimätön viimeistelijä ja paljastaa kaksi vaihtoehtoista seuraavan kirjan aihetta.

  • Riikka Pulkkisen romaani Lasten planeetta sai muotonsa, kun kirjailijan oma elämä otti uuden suunnan. Pulkkinen suunnitteli ensin kirjaa, joka olisi liittynyt matkustamiseen, mutta viimeisin romaani kertookin eroamisesta, perheen särkymisestä. Kirjan yksi iso teema liittyy mielen särkymiseen. Riikka Pulkkinen puhuu Luomiskertomuksessa myös kirjoittamisen teknisestä puolesta, kerronta- ja aikaratkaisujen miettimisestä. Hän myös paljastaa, millainen rooli valkoisella sohvalla on kirjoittamisessa. Toimittaja on Anna Tulusto.
    Kuva: Jonne Räsänen/Otava

  • Olli Jalosen Finlandia-palkitun Taivaanpallon alkupiste löytyy aavalta mereltä. Jalonen matkusti lokakuussa 1989 lokakuussa kuninkaallisella postilaivalla Saint Helenan –saarelle ja kuukauden kestävällä laivamatkalla alkoi kehittyä Taivaanpallon idea. Jalonen kuitenkin ehti julkaista yhdeksän romaania ennen kuin Taivaanpallo oli valmis. Jalonen kertoo Luomiskertomuksessa viimeisimmän romaaninsa syntytarinan ja avaa samalla 40-vuotista kirjailijantyötään ja uniaan. Toimittaja on Anna Tulusto.

  • Veera Salmen nuortenkirjan Saari henkilöiden tarinat ovat ”maailman surullisimpia”. Salmen ystävä haaveili teininä lähtemisestä. Ja entisen jättämisestä kertoo myös romaani Saari. Puluboi ja Poni –lastenkirjoista parhaiten tunnettu Veera Salmi ei kuitenkaan aloittanut nuortenromaaninsa kirjoittamista vielä teini-iässä. Nuorten tarinoita kertyi vähitellen ja lopulta syntyi kirja kovia kokeneista lapsista ja epätoivosta, mutta myös seikkailusta, ystävyydestä ja unelmista. Kirjailijan 14-vuotiaalla pojallakin oli vaikutusta kertomuksen muovautumisessa. Kua: Yle / Raili Tuikka

  • Katja Ketun Rose on poissa on maaginen tarina toiseudesta. Sen yksi päähenkilö on Minnesotalaiseen reservaattiin 45 vuoden jälkeen palaava Lempi, fintiaani, suomalaisen isän ja ojibwaintiaani-äidin tytär. Kettu on itse käynyt reservaateissa ja matkoilla tavatut ihmiset sysäsivät olivat voima tarinan kirjoittamisessa. Rose on poissa käsittelee myös vähemmistöjen asemaa ja naisiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä - mutta myös rakkautta. Luomiskertomuksessa Kettu kertoo, missä vaiheessa hän jätti romaanistaan pois 30 sivua, mikä rooli junilla on kirjoittamisprosessissa ja miksi halusi kirjoittaa naisen muuttumisesta sudeksi. Kuva: Yle / Raili Tuikka

  • Millaista on sukeltaa Suomen ikonisimman henkilön, Mannerheimin, pään sisään? Raija Oranen kertoo romaaninsa Marsalkan ruusu synnystä Kaisa Pulakan haastattelussa. Oranen paljastaa, ettei Mannerheimista kirjoittaminen hirvittänyt häntä lainkaan. Oraselle herrojen pelko on aina ollut tuntematon käsite.

  • Mari Mörön romaani Hajavalo on kirja aatteista ja ihanteista. Hajavalossa sosialistisen utopiayhteisö Sointulan historia kietoutuu tämän päivän ympäristöaatteeseen. Luomiskertomus-ohjelmassa Mari Mörö kertoo, miten muutto Kanadaan vaikutti romaanin syntyyn ja miksi niin ihmiset kuin luontokin tarvitsevat hajavaloa. Luomiskertomuksen on toimittanut Kaisa Pulakka. Kuva: Yle / Raili Tuikka

  • Noora Vallinkoski kirjoitti muistikirjaan sanat köyhyys, yhteiskuntaluokka ja ruoka. Noista teemoista syntyi esikoisromaani Perno Mega City. Kirja sijoittuu turkulaiseen Pernon lähiöön. Tarinaa kertoo tyttö, joka kasvaa kirjassa vauvasta teiniksi. On köyhyys ja vuokratalo, äidin mielenterveysongelmat, isän syöpä ja näköalattomuus. Mutta taustalla soivat Tapani Kansa ja brittiläiset poikabändit. Niitä kuuntelemalla kirjailija pääsi kirjoittamisvireeseen. Vallinkoski on itse työläisperheen tytär ja kirjoittaa romaanissaan myös aavistuksesta, jolloin ihminen löytää tarinalleen sanat ja kielen. Toimittaja on Anna Tulusto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä