Havaintoja ihmisestä

Myönteinen aggressio on muutosvoima

  • 39 min
  • toistaiseksi

Miksi suutumme? Milloin aggressio on myönteinen voima? Miten aikuisena voi opetella terveen aggression ilmaisuja?

"Vihan kautta voi ilmaista omia rajoja, varsinkin kun niitä rikotaan. Toisaalta vihan ilmaisu voi olla vallankäyttöä, joka tekee vihasta erityisen haastavan tunteen", kertoo nimimerkki Jaana kokemuksistaan.

Se millä tavalla lapsuudenperheessämme suhtauduttiin vihan, ärtymyksen, pettymyksen ja kateuden tunteisiin voi vaikuttaa siihen millä tavalla toimimme aikuisena.

"Suomalaisen yhteiskunnan tunneilmapiiriin vaikuttavat sotatraumat ja kuinka eri sukupolvet ovat kasvattaneet omia lapsiaan. Nyt muutos on tapahtumassa. Monet päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat sanovat, että lapset puhuvat tunteista paljon laajemmin, ilmaisevat ja näyttävät", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

Aggressio on välttämätön voima ihmisen hyvinvoinnille. Sen avulla ihminen voi toteuttaa itselleen merkityksellisiä haaveita tai tehdä muutoksia elämäänsä.

"Aggressio on ihmisen yksi perustunteista. Hahmoterapiassa ajattelemme, että suru, ilo, seksuaalisuus ja aggressio ja siellä ihan ytimessä on pelko, joka ympäröi perustunteita", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

Käsittelemätön ja piilotettu aggressio on tuhoisaa ihmisen terveydelle ja ihmissuhteille. Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella tunnetaitoja ja tervettä aggression ilmaisua.

"Me ollaan totuttu puhumaan siitä miten me sanotaan ihmisille ei. Hyvät rajat on myös sitä, että miten uskallan sanoa kyllä elämässä. Miten sanon kyllä uudelle ihmissuhteelle tai työtehtävälle", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:
Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
Tuottaja: Salla Matusiak
Lukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tuula Hyttinen, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä
Kuvat: Tuuli Laukkanen

Lähetykset

  • to 24.1.2019 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • “Pidän työstäni, mikä osin tekee vaikeaksi siitä irrottautumisen. Minulla on ollut aiemmin työuupumus, joten haluan olla tarkkana, etten lähde liikasuorittamiseen”, kertoo nimimerkki Maija kokemuksistaan.

    Palautumiseen on panostettava joka päivä, kertoo Työterveyslaitoksella johtajana työskentelevä Jaana Laitinen.

    “Palautumisessa mieli, aivot ja kroppa rauhoittuvat ja rentoutuvat. Se on elpymistä”, sanoo Laitinen.

    Pitkään jatkunut kuormitus ja stressi altistavat erilaisille sairauksille ja vähentävät ihmisen kykyä ajatella luovasti.

    “Jos kuormitun liikaa, luovuuteni loppuu kuin seinään” kirjoittaa Maija viestissään.

    Palautumista olisi hyvä tapahtua jo työpäivän aikana. Tästä syystä ruoka- ja kahvitauot ovat tärkeitä. Se miten tauottaa päivänsä vaikuttaa myös yöllä tapahtuvaan rentoutumiseen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki (loppukevät 2019)
    Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Laurila, Liisa Kämäräinen, Jari Rantschukoff ja Mira Stenström.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • “Pelkään monia asioita enemmän ja vähemmän. Jokainen asia ja tilanne, jossa turvallisuuteni voi olla uhattuna jollain tapaa aiheuttaa jonkinasteista pelkoa”, kirjoittaa Miia pelon kokemuksistaan.

    Käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta työskentelee Helsingin yliopistossa ja tutkii pelkoa. Pelko varmistaa, että kykenemme toimimaan vaarallisessa tilanteessa ja selvitymään siitä.

    “Pelko ehdollistumista voi tapahtua ihan arkipäiväisissä tilanteissa”, kertoo Hovatta.

    Nimimerkki Riitta kertoo, että hän ei periaatteessa pelkää mitään.

    “Pelkään kuitenkin kyitä, joita on kesäpaikallamme. Pelkoon on tavallaan syytä, sillä utelias pentukoiramme melkein kuoli kyynpuremaan”, kirjoittaa nimimerkki Riitta viestissään.

    Pelko on siis myös hyvä ja tarpeellinen tunne oikeassa tilanteessa kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta.

    Aivot ovat muovautuva elin. Elämää rajoittavista peloista kuten lento- tai hämähäkkipelosta voi oppia pois altistushoidon avulla.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki (loppukevät 2019)
    Lukijat: Tanja Kröger, Liisa Kämäräinen, Mira Stenström, Teemu Sipilä ja Annina Aho.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • “Asiantuntijatyössä eivät sen paremmin ongelmat kuin ilonaiheet jää työpaikalle, kun lähtee kotiin. Ne saattavat pyöriä mielessä jopa koko illan”, kertoo nimimerkki Meilissä ja somessa kokemuksistaan.

    Tutkija Mira Karjalainen työskentelee Helsingin yliopistossa. Hän on mukana WeAll-tutkimustiimissä, joka muodostuu monitieteisestä tutkijaryhmästä.

    “Työn rajat hämärtyvät monella tavalla.Yksi on se, että me joudumme tekemään tunnetyöskentelyä eri tavalla, meidän täytyy olla tietynlaisia työnantajalle ja työssä”, kertoo Karjalainen.

    WeAll-tutkimushanke pyrkii tuomaan tutkimuksen avulla tietoa ja keinoja ihmisten moninaisuuden tunnistamiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen työelämässä.

    “Puhutaan paljon siitä, että haetaan työntekijää, joka antaa 110 prosenttia työnantajalle eli kaikki osat itsestään”, kertoo Karjalainen.

    Nimimerkki Liinu 25V kirjoittaa, että hän tekee lähes viikoittain töitä toimistoajan ulkopuolella ja toisinaan muutaman tunnin lomalla ollessa.

    “Töistä irtautumiseen auttavat säännölliset harrastukset ja ystävien kanssa tehdyt viikonloppureissut. Kiireisinä aikoina on vaikea päästää töistä irti ja korkea stressitaso vaikuttaa muun muassa urheilusuorituksista palautumiseen”, kertoo Liinu 25 V.

    WeAll-tutkimushanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto STN. Se rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. Tutkija Mira Karjalainen kertoo miten ihmiset määrittelevät sitä mikä ylipäänsä on töiden tekemistä vapaa-ajalla.

    “Jos työsähköpostiin vastaa kännykällä se ei ole töitä, mutta se liike, kun avaa läppärin kannen ja vastaa meileihin, se on töitä”, sanoo Karjalainen.

    Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä. Nimimerkki Heidi kirjoittaa viestissään, että hän saattoi tehdä töitä usein viikonloppuisin ja iltaisin.

    “Toivun tällä hetkellä uupumuksesta. En tee enää töitä kotona, enkä vilkaise sähköpostia. Eikä maailma kaadu. Tämä vähentää yllättävän paljon kuormituksen tunnetta”, kertoo Heidi.

    Tutkija Mira Karjalainen mukaan työn valuminen vapaa-ajalle on melkein aina ongelma.

    “Jos kyse on tietoisesta päätöksestä, se on eri asia. Silloin toimijuus on työntekijällä”, kertoo Karjalainen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak / Anna Simojoki (loppukevät 2019)
    Lukijat: Pietari Kylmälä, Inkeri Kuisma, Annina Aho, Mira Stenström, Tanja Kröger
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • “Huumori yhdistää ja erottaa ihmisiä. Olen ollut tilanteissa, joissa olen joutunut selittämään, että täysin vakavalla äänellä sanomani kommentti oli vitsi”, kirjoittaa nimimerkki Maria kokemuksistaan.

    Tutkijatohtori Jarno Hietalahti työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Hietalahti on kirjoittanut kirjan nimeltään Huumorin ja naurun filosofia.

    “Huumorintaju kytkeytyy maailmankatsomukseen. Se on kyky tai ominaisuus hahmottaa poikkeuksia tai ristiriitoja, jotain kummallisia sattumuksia”, sanoo tutkijatohtori Hietalahti.

    Nimimerkki Susanne kirjoittaa viestissään, että häntä naurattaa ihmisten kommellukset ja sähläilyt. Niin kauan on hauskaa, kun ei oikeasti tapahdu mitään vakavaa onnettomuutta.

    Huumorille annetaan monenlaisia merkityksiä. Hietalahti lähestyy sitä ilmauksena ihmisyydestä. Huumorissa on kyse poikkeamasta ja ristiriidasta, jolloin tapahtuu jotain yllättävää. Me ihmiset emme tiedä kaikkea.

    “Jos me tietäisimme ennalta kaiken mahdollisen ja käsittäisimme maailman täydellisesti, silloin ei voisi olla huumoria. Huumori on ilmaus siitä, että olemme vajavaisia olentoja ja kykenemme ehkä nauttimaan vajaavaisuudestamme”, pohtii Hietalahti.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak / Anna Simojoki (loppukevät 2019)
    Lukijat: Tanja Kymäläinen, Tanja Kröger, Iida Rauhalammi, Ida-Maria Bergman, Miika Lauriala.

    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • “Minulle pyhiä asioita ovat hiljaisuus,yksityisyyden suoja, luonnonrauha, koskematon luonto, metsä, puhdas juomavesi, lähiruoka ja ystävyys”, kertoo nimimerkki Aino.

    E2:n tutkimuksessa selvitettiin mikä on suomalaisille pyhää. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon.

    “Yleisimmin pyhänä pidetty asia on läheiset ja rakkaus. Se on noin 68 prosentille pyhä asia”, sanoo tutkija Ville Pitkänen.

    Suomalaiset pitävät keskimääräisesti kuutta asiaa itselleen pyhänä. Lauran lista pyhistä asioista on seuraavanlainen.

    “Luonto, aarnimetsät, meri, rauha, hiljaisuus, puhdas ilma, taide ja kulttuurielämä, kirjat, oikeudenmukaisuus, mökki, sekularismi”, kertoo nimimerkki Laura viestissään.

    Rauha, koti, lepo, turvallisuus ja ihmisarvo ovat pyhiä enemmistölle. Vajaa puolet vastaajista nostavat esille terveyden, Suomen, Suomen itsenäisyyden, luonnon ja yksilönvapauden.

    “Yleensä ihmisen taustatekijät vaikuttavat siihen millaisia vastauksia hän antaa, mutta pyhyys on sellainen, että niihin ei löydy selitystä perinteisesti demografisista muuttujista”, sanoo Ville Pitkänen.

    Pyhä on jotain muuta kuin perinteiset arvot.

    “Tässä mennään jonnekin syvemmälle ihmisyyteen. Pyhä on jotain koskematonta ja rikkomatonta. Ehkä on kyse jostain arvojen arvosta”, sanoo tutkija Ville Pitkänen.

    Nimimerkki Kaunis kirjoittaa viestissään, että kaikki hyvä ja kaunis on hänelle pyhää. Hyvyys pyhyydessä siis.

    Mikä on meille suomalaisille pyhää? Miten pyhän kokeminen vaikuttaa identiteettiimme ja käytökseemme? Miten voisimme tunnistaa sen mikä on muille pyhää?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Anu Heikkinen, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Riikka Rahi
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • “Sää vaikuttaa minuun enemmän kuin haluaisin, vaikka olen perusterve ja kohtuullisen hyvässä kunnossa oleva tyyppi. Vaikeimpia säitä ovat ehdottomasti kovat helteet ja pitkään jatkuneet plussakelit ja etenkin vesisateet keskellä talvea”, kirjoittaa nimimerkki Kotimeteorologi.

    Sää vaikuttaa jokaiseen meistä jollakin tavalla. Se on yksilöllistä millä tavalla reagoimme säähän. Sama sää voi aiheuttaa eri ihmisissä erilaisia tuntemuksia.

    “Se vaikuttaa vähintäänkin käyttäytymiseen ja siihen mitä laitamme päälle. Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia ihmisistä on jollakin tavalla sääherkkiä”, kertoo meteorologi Reija Ruuhela Ilmatieteenlaitokselta.

    Sääherkkyyden syytä ei vielä tiedetä. Ruuhelan mukaan krooniset sairaudet voivat lisätä sääherkyyttä.

    Nimimerkki Taru kirjoittaa vihaavansa talvea, pakkasta, lunta ja loskaa. Taru kertoo olevansa jouluihminen ja kestää sen vuoksi tavallista talvisäätä joulukuun ajan. Sitten talvi alkaa ärsyttää.

    “Minulla on jatkuvasti kylmä, saan kylmäihottumaa, pakkanen käy keuhkoihini, koska toinen keuhko vaurioitunut keuhkokuumeen seurauksena”, kirjoittaa Taru viestissään.

    “Erityisesti ihmiset, joilla on kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, hengitystiesairauksia, diabeetikot heillä on vaikeuksia lämmönsäätelyjärjestelmän kanssa. Kuuma- ja kylmärasitus voivat vaikeuttaa perussairauden oireita”, kertoo Ruuhela.

    Ilmastonmuutoksen edetessä hellejaksoista tulee Suomessa yhä pidempiä, kuumempia ja yleisempiä. Talvella kireitä pakkasia on vähemmän ja yhä enemmän on epävakaita kelejä.Talvista tulee synkempiä, koska saamme auringonvaloa vähemmän.

    Suomella on hyvät mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ja ilmaston muutoksiin.

    “Maapallolla hyvinvointi on jakautunut. Köyhimmät alueet saattavat kuumentua niin paljon, että eläminen on siellä mahdotonta. Tämä on kieltämättä suuri epätasa-arvo asia. Läntiset hyvinvointiyhteiskunnat ovat aiheuttaneet eniten ilmastonmuutosta ja meillä on myös parhaimmat mahdollisuudet siihen sopeutua”, sanoo meteorologi Reija Ruuhela.

    Miten sää vaikuttaa meidän ihmisten terveyteen? Millaisia haasteita ilmastonmuutos aiheuttaa sopeutumiskyvyllemme? Miten varautua siihen, että ilmasto muuttuu?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Tuula Hyttinen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • “Äänestän, minulle ei ole ihan sama kuka asioistani päättää.
    Olen itse yksi niistä harvoista, jotka ovat lastensuojelutausta huolimatta käyneet korkeakoulun”, sanoo Eveliina.

    Koulutus, varallisuus ja myös äänestäminen ja puoluekanta siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sosiologian professori Jani Erola työskentelee Turun yliopistossa. Erola tutkii sosiaalista periytyvyyttä.

    “Jos verrataan koulutuksen tai aseman periytyvyyteen, siihen vaikuttavat rakenteelliset tekijät. Minkälaiseen perheeseen synnyt, mitä siellä tapahtuu. Äänestäminen siirtyy mallioppimisen kautta”, sanoo sosiologian professori Erola.

    Lähipiirin esimerkki on vaikuttanut Emmin äänestyskäyttäytymiseen.

    “Perheessäni ja suvussani on aina arvostettu äänestämistä ja pidetty sitä itsestäänselvyytenä. Muistan, että odotin innolla niitä vaaleja, joissa sain äänestää ensimmäisen kerran”, kertoo nimimerkki Emmi viestissään.

    Nimimerkki Anargia kirjoittaa, että hän on menettänyt uskonsa yhteiskuntaan sekä politiikkoihin.

    “Lobbaajat ja suuri raha pystyvät vaikuttamaan omiin intresseihinsä paljon voimakkaammin sekä suoraan poliitikkoihin sekä virkamiehiin nähden. Kun näin tapahtuu niin virkamiehet ja poliitikot laittavat oman edun yhteisen hyvän sijalle”, sanoo nimimerkki Anargia.

    Enemmistö nuorista uskoo perinteisiin vaikuttamisen tapoihin. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ehdolle asettumista vaaleissa, äänestämistä ja järjestössä tai nuorisovaltuustossa aktiivisesti toimimista.
    “Yhdenlainen yhteiskunnallinen osallistuminen ruokkii sitä muutakin osallistumista, joka voi olla myös paikallista”, kertoo Erola.

    Politiikasta kiinnostuneiden nuorten arvot ovat positiivisessa yhteydessä demokratian, tasa-arvon, vapauden, rauhan, ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen kanssa, kerrotaan vuoden 2018 Nuorisobarometrissa. Poliittinen osallisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan yksilön hyvinvointiin.

    “Kyllähän voidaan ajatella, että yhteiskunnallisten epäkohtien kokeminen voisi myös ajaa äänestämään. Nykyään poliittinen toiminta kehystetään niin, että kuka voittaa ja kuka häviää vaaleissa. Pointin pitäisi olla se, että kaikki voittaa riippumatta lopputuloksesta. Vaikka äänestät oppositioon joutuvaa puoluetta niin sekin on yhteiskunnallista vaikuttamista “, sanoo sosiologian professori Jani Erola.

    Mitkä kaikki asiat vaikuttavat äänestämiseen? Mitä syitä on äänestämättä jättämisen taustalla? Miten äänestäminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tommi Koskenheimo, Miika Lauriala, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Iida Rauhalammi
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • “Olen pitkäaikaistyötön ja saanut huomata mikä asenne ihmisillä usein on pitkäaikaistyöttömiin. Meidät katsotaan patalaiskoiksi, ihmisiksi jotka vaan nukkuvat pitkään ja joilla ei ole elämänhallintaa!”, kertoo nimimerkki Justiina kokemuksistaan.

    Väitöskirjatutkija Juuso Koponen tutkii huono-osaisuutta, köyhyyttä ja leipäjonoja. Hänen mukaansa työttömyyttä ei voida koskaan kokonaan poistaa.

    “Kun taloustieteilijät puhuvat täystyöllisyydestä, silloinkin on työttömiä. Se kuuluu tähän kapitalistiseen järjestelmään, että työttömiä on”, sanoo Koponen.

    Nimimerkki Aktiivityötön joutui työttömäksi vuosittaisten yt-neuvottelujen tuloksena yli 30 vuoden palveluksen jälkeen.

    “Tyrmistyin, vihastuin, masennuin, tunsin itseni petetyksi, ihminen on vain arvoton resurssi suuressa koneistossa. Saman kohtalon jakoivat monet ikätoverini”, kertoo Aktiivityötön.

    Aktiivityötön on huomannut kuinka työttömistä puhutaan negatiiviseen sävyyn.

    “Huomaan seuraavani negatiivisia kannanottoja ja mielipiteitä työttömistä, joille on kohdistettava erilaisia ulkopuolisia aktivointitoimenpiteitä ikään kuin työtön olisi joku passiivinen olio, joka on omasta tahdostaan työtön ja ennen kaikkea haluton vastaanottamaan työtä”, kirjoittaa nimimerkki Aktiivityötön viestissään.

    Tutkijoiden mukaan empatiakuilu voi estää meitä asettumasta erilaisessa elämäntilanteessa olevan ihmisen asemaan.

    “Hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat eivät oikein osaa asettua pitkäaikaistyöttömän saappaisiin. Tämän takia esimerkiksi työttömyys, asunnottomuus ja muut yksilön kohtaamat vaikeudet on helpompi sysätä yksilön omaksi syyksi, kun nähdä niitä yhteiskunnallisia mekanismeja, jotka tuottavat huono-osaisuutta”, kertoo väitöskirjatutkija Juuso Koponen.

    Miten työttömyys vaikuttaa ihmiseen? Mikä on yksilön ja yhteiskunnan vastuu työttömyydessä? Miten työttömyydestä voi selviytyä?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Tatu Tamminen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • "Voisin sanoa kokeneeni eriasteista ilkeyttä koko ikäni, mikä lienee johtanut etäisyyden ottamiseen suhteessa muihin ihmisiin. Vieläkin tosin ihmettelen, miksi ihmiset saavat tyydytystä toisten nöyryyttämisestä tai miksi siihen syyllistyvät yksilöt ovat niitä, jotka näyttävät parhaiten onnistuvan nykyisessä status-kilpailussa?" pohtii nimimerkki Anna.

    Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan ilkeys on toisen nöyryyttämistä ja alistamista.

    "Ilkeily on vallankäyttöä. Se liittyy narsismiin vahvasti, haluat nöyryyttää toista ja saada nostettua itseäsi ylöspäin", sanoo Janne Viljamaa.

    Kiusaaminen ja ilkeily vaatii organisaation, jossa se hyväksytään hiljaisesti. Ilkeilyä saattaa joutua kohtaamaan myös perheessä, harrastusporukoissa, kouluissa ja parisuhteessa.

    "Jos joku tyyppi rakastuu jatkuvasti sellaisiin tyyppeihin, jotka kohtelevat häntä kaltoin, niin silloin kyse on itsearvostuksen puutteesta", kertoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

    Miksi ihmiset ilkeilevät tai kiusaavat toisiaan? Mitä siitä seuraa? Miten ilkeilyltä voi suojautua?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Susanna Vainiola
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • “Olen nyt 35-vuotias nuori nainen ja olen kokenut suurimman osan elämästäni olevani väärän kokoinen ja näköinen”, kertoo Annika kokemistaan ulkonököpaineista.

    Dosentti Mira Karjalainen tutkii ulkonäön merkitystä työelämässä.

    “Tietyssä mielessä ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, että sinulla ei ole ulkonäköpaineita. Meiltä odotetaan, että pyrimme tiettyyn malliin”, sanoo Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.

    Ihmisten ulkonäön perusteella saatetaan tehdä tulkintoja, jotka eivät lainkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi, että hoikka on heikko tai ylipainoisella on ongelmia elämänhallinnassa.

    “Yhä enemmän kiinnitetään huomiota sopivaan painoindeksiin. Sitä on ihan tutkittu, että ylipainoiset naiset saavat vähemmän palkkaa”, sanoo dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.
    Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan yksi taustasyy syömishäiriöihin voi olla länsimaisen kulttuurin naisihanne, jossa korostetaan ulkonäköä ja laihuutta.

    Miksi olemme tyytymättömiä ulkonäköömme? Millaisia seurauksia ulkonäköpaineilla voi olla? Mitä ulkonäköpaineille voi tehdä?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Tommi Koskenheimo, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Marja Vehkanen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi

  • “Minulla on ystäviä, joiden kanssa voin olla täysin avoin, ja ystäviä, joiden seurassa en paljasta ihan kaikkea suojellakseni itseäni”, kertoo nimimerkki Mari kokemuksistaan.

    Ihmiset löytävät toisiaan samankaltaisuuden tai yhteisen mielenkiinnon kohteen kautta. Ystävyyteen liittyy viihtyminen ja hyvä tahto.

    “Tuoreimman tutkimuksen mukaan läheisen ystävyyden muodostamiseksi tarvitaan 200 tuntia aikaa. Ollaan toisen kanssa kahdestaan ja tehdään merkityksellisiä asioita yhdessä”, kertoo puheviestinnän tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa työskentelevä Ira Virtanen.

    Toiset ihmiset ystävystyvät helpommin kuin toiset. Nimimerkki Onnekas sai ystävän 1. luokalla koulussa. Ystävyys on jatkunut 27 vuoden ajan.

    “Tavatessa juttua on helppo jatkaa siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. On valtavan hienoa, että on ystävä, johon voi luottaa 100-prosenttisesti”, kertoo Onnekas.

    Suomalaisista joka viides kärsii ajoittain yksinäisyydestä. Harrastusten tai vapaaehtoistyön kautta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa oppia uutta ja jakaa kokemuksia.

    “Ihminen voi minkä ikäisenä tahansa löytää uuden ystävän”, kertoo vuorovaikutussuhteita tutkiva Ira Virtanen.

    Millainen vaikutus ystävyydellä on meihin? Millainen on hyvä ystävä? Miksi ystävyys joskus katkeaa? Mitä jos ei ole yhtään ystävää? Miten uusiin ihmisiin tutustumista voi helpottaa?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Timo Asikainen, Salla Matusiak ja Anniina Wallius
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana: HelsinkiMissio, Tunne & Mieli -lehti.

  • Millaista on hyvä johtaminen ja mitä huonosta johtamisesta seuraa? Haastateltavana on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen, joka on tutkinut yli parikymmentä vuotta suomalaista työelämää ja johtamista. Toimittajana on Satu Kivelä. Ohjelman äänisuunnittelu: Laura Koso. Tuottaja: Salla Matusiak

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä