Metsäradio.

Uskomaton uppotukkikylä Rantasalmella

  • 13 min
  • toistaiseksi

Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Lähetykset

  • ke 19.12.2018 20.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Oletko koskaan ihmetellyt, onko ontoissa puissa enää elämää? Kaupunkipuistojen ontot puut ovat jatkuvan tarkkailun alla, mutta luonnonmetsissä ne saavat seistä omassa rauhassaan. Ja elämäähän näistä sinnittelijöistä löytyy - ihan koko puun pituudelta. Etelä-Suomessa on ollut nyt loppuvuodesta melko lämpimiäkin päiviä, joten ontoissa puissa on käynyt vielä melkoinen kuhina. Hyönteisharrastaja Petri Ahlroth ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner menivät Espooseen Natura-alueeseen kuuluvalle Fiskarsinmäelle, jossa sijaitsee paikallisten hyvin tuntema valtavankokoinen ontto lehmus. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Lohjansaaressa sijaitseva tammipuu on noussut valtakunnantason julkkikseksi. Kyseessä on satoja vuosia vanha vaikuttava puu, joka kasvaa melkolailla piilossa. Tunnelma kallion päällä kasvavan monihaaraisen puun äärellä on suorastaan maaginen, kuten kohta kuullaan. Paavolan tammen nosti muutama vuosi sitten erikoisen kiinnostuksen kohteeksi some, siis nettimaailma. Ensimmäiseksi siitä kertoi retkipaikka.fi-sivusto. Ja tästä koko homma repesi. Nyt Metsäradio esittelee tämän salaperäistä voimaa huokuvan tammipuun ja kertoo lisäksi sen tarinan nettiympäristössä. Seuraavan haastattelun jälkeen ei kukaan voi vähätellä netin voimaa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tutustumassa tammeen Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntijan Anne Rautiaisen opastuksella. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Kalastus on suosittu harrastus. Lähes kaikkialla ongitaan, pilkitään, virvelöidään ja lasketaan verkkoja. Kaikille kalastus ei ole pelkästään harrastus, se on elämäntapa. Yksi heistä on helsinkiläinen mestarikalastaja Torsten Lindgren. Torsten muisteli Metsäradiossa 1940-50-luvun aikoja. Miten hän aloitti
    kalastamisen? Juttukaverina oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradiossa puhuttiin retkeilykohteiden nuotiopaikoista ja niiden huolestuttavasta tilasta. Kuntien tai kyläyhteisöjen ylläpitämät tulistelupaikat saavat monesti osakseen ilkivaltaa, joka näkyy paikkojen rikkomisena, sotkemisena ja nuotiopuiden varasteluna. Kohteelle saapuva ulkoilija tai retkeilijä ei mitenkään ymmärrä mielivaltaista ilkivaltaa ja suunniteltu levähdyshetki luonnon helmassa saattaa kärsiä tästä pahemman kerran. Ilkka Simola on kyläaktiivi Nastolan Uudestakylästä ja Sylvöjärven rannalla oleva retkikohde on saanut myös kokea ilkivaltaa. Toimittajana oli Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsissä pesivät haukat ovat jatkuvasti vähentyneet. Niiden pesiä menetetään hakkuissa, jos pesäpaikkaa ei tunneta. Siksi haukanpesien sijainnit jaettiin metsänomistajille Metsään.fi-palvelussa Suomen metsäkeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon eli Luomuksen yhteistyönä. Tiedon jakamisen toivotaan parantavan haukkojen asemaa ja johtavan pesäpaikkojen säästämiseen.
    Hiirihaukka, mehiläishaukka ja kanahaukka pesivät varttuneissa metsissä. Haukat ovat Luomuksen valtakunnallisen petolintuseurannan mukaan vähentyneet viime vuosikymmeninä. Metsätaloustoimet ovat niille usein epäedullisia, sillä pesämetsiä hakataan ja metsänhoitotoimet pesimäaikana häiritsevät pesintää. Usein häiriö on tahatonta ja johtuu siitä, että pesä ei ole ollut tiedossa.
    Luomus ja Suomen metsäkeskus halusivat yhdessä ratkaista tiedonpuutteen ongelman. Tähän tartuttiin Luomuksen koordinoimassa metsäpetolintuhankkeessa, joka on osa METSO-monimuotoisuusohjelmaa. Yhteistyön seurauksena haukkojen pesäpaikat julkaistiin huhtikuussa 2019 Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Metsään.fi on metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tarkoitettu palvelu, jossa metsänomistaja näkee maittensa metsävaratiedot. Metsäalan toimijat näkevät niiden metsätilojen tiedot, joihin heillä on metsänomistajilta suostumus.
    Haukkojen pesätiedot ovat arkaluontoista tietoa, sillä tiedon päätyminen vääriin käsiin voi vaarantaa lajien suojelun. Tästä syystä haukanpesätietojen tarkastelu Metsään.fi-palvelussa edellyttää aineiston käyttöehtojen hyväksymistä. Käyttöehdot hyväksyttyään metsänomistaja näkee omissa metsissään sijaitsevat haukanpesät. Metsäalan toimija hyväksyy käyttöehdot niiltä metsätiloilta, joiden tietoihin hänellä on metsänomistajan suostumus. Sen jälkeen toimija näkee kyseisten tilojen haukanpesät. Luomuksen tutkimuskoordinaattori Heidi Björklundin tapasi luontotoimittaja Minna Pyykkö. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Metsäradiossa tutustuttiin täytettyjen lintujen ja nisäkkäiden maailmaan. Millaisia tarvikkeita pitää olla, jos alkaa täyttää lintuja? Onko nahan irrottaminen vaikeaa, miten linnun saa oikeaan luonnolliseen asentoon? Juha Laaksonen tapasi Luonnontieteellisen museon konservaattorin Netta Lempiäisen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Suuri määrä muuttolintuja saapuu parhaillaan Itämeren yli Suomeen. Osa niistä pysähtyy matkalla lepäämään. Siksi muuttajia havaitsee hyvin Itämeren saarilla ennenkuin ne levittäytyvät soille, pelloille ja metsiin. Minna Pyykkö seuraa Lågskärin saarella verkkokierrosta rengastaja Tapio Aallon kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Pohjois-Ruotsissa päästiin todistamaan ainutlaatuista hirvivaellusta koko kansan voimin, kun Ruotsin televisio SVT kuvasi hirvien liikkeitä kolme viikkoa nettiin. Pirjo Koskinen kävi katsomassa paikan päällä, miten hirvien arkailua ja lopulta joen yli uimista pystyttiin kuvamaan hyvin läheltäkin. Tuotannossa oli mukana myös kaksi Suomesta lähtenyttä nyt SVT:ssä työskentelevää miestä. Vastaava tuottaja Thomas Linden kertoi, miten Ångermanälven-joen äärelle oikein päädyttin. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsäradiossa oltiin Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoella. Luontovalokuvaaja Mika Honkalinna esitteli Juha Laaksoselle uuden, mielenkiintoisen luontokohteen: Siikaholman alavan rantaniityn ja sen läheiset metsiköt. Millaisesta alueesta on kyse ja miten Kymenlaakson mies on onnistunut soluttautumaan Perämeren maisemiin? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Sammaltunturissa oleva ilmatieteen laitoksen mittausasema on osa kansainvälistä ICOS-verkostoa, joka mittaa kasvihuonekaasuja. Kasvihuonkekaasujen esiintymistä on tärkeä mitata eri puolilla maapalloa, jotta saisimme tarkkaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen etenemisestä. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner siirtyi Sammaltunturista Helsinkiin haastattelemaan kasvihuonekaasututkimuksen asiantuntijaa Tuomas Laurilaa.
    Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Tiesittekö, että suomalaistunturin huipulla tehdään maailmanluokan huippututkimusta? Muonion Sammaltunturin laella sijaitsee rakennus, josta sojottaa antenneja ja antureita joka ilmansuuntaan. Pieni hirsimökki, jonka paikalla muuten sijaitsi takavuosina Yleisradion virkistysmaja - on mittausasema, jossa ilmatieteen laitos tekee kasvihuonekaasututkimusta. Tutkimusten perusteella voidaan esimerkiksi päätellä, miten ilmastonmuutos etenee. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner pääsi Metsähallituksen puistomestarin Valtteri Hyökyn moottorikelkkakyydissä Sammaltunturiin. Hyöky on koulutukseltaan biologi, ja hän avustaa muiden töidensä ohella tutkijoita. Harvalla suomalaisella on näin huikea työmatka kuin Valtteri Hyökyllä.
    Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Kuhmolainen Markku Nieminen kertoi Metsäradiossa millaiset retkimaastot ovat huhtikuussa Itärajan takana Paanajärvenkylässä. Tarinoiden mukaan metsästys on Karjalassa erittäin tärkeää, mutta mitään ei kuitenkaan ammuta huvin vuoksi. Säännöt ovat kuitenkin hieman tulkinnanvaraiset: Kalastaa voi, kun tietää missä ja milloin kalastaa, mutta jos erehtyy ampumaan koppelon, vanhan naarasmetson, saattaa käydä huonosti. Markku Niemisen seurassa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Muistatteko vielä Koijärven tapahtumat 40 vuotta sitten? Forssan lähellä sijaitsevan lintujärven ojittamiskiistassa olivat vastakkain maanomistajat ja ojituksia vastustava luontoväki. Moni muistaa ehkä mustavalkoiset lehtikuvat kaivinkoneisiin kahliutuneista luonnosuojelijoista. Pääsiäislauantaina vuonna 1979 alkanut tapahtumaketju avitti myöhemmin muun muassa ympäristöministeriön perustamista.
    Kärhämöinti vaikutti pienellä Koijärvellä vuosia, kertoo Jouko Alhainen, jonka juuret ovat Koijärvellä. Alhainen tuntee Koijärven linnuston ehkä paremmin kuin kukaan muu Suomessa. Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner

  • Kimmo Jääskeläinen on toiminut pitkään jäkäläkartoittajana. Minna Pyykkö lähti hänen kanssaan Vantaalle Vestran vanhan metsän alueelle jäkäläretkelle. He juttelivat siitä, miten jäkäliä tunnistaa metsässä, millainen sää on hyvä jäkäläretkellä, mitä välineitä kannattaa ottaa jäkäläretkelle mukaan. Retkellä selviää myös, että kukaan ihminen maailmassa ei tunne kaikkia metsän jäkäliä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä