Roman Schatzin Maamme-kirja

Ketä kiinnostaa, että Suomi on maailman paras?

  • 51 min
  • toistaiseksi

Kansaivälisten mittausten mukaan Suomi on maailman turvallisin maa, jossa asuvat maailman onnellisimmat ihmiset. Suomessa on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja maailman riippumattomin oikeuslaitos. Tänä vuonna Suomelle tuli taas uusi ykköstila. Maailman kaikista maista Suomi tuottaa eniten hyvää muille maille ja maailmalle.

Kuinka hyviä me oikeasti olemme ja mitä me teemme näillä huippusijoituksilla? Onko näillä ranking-menestyksillä jotakin konkreettista merkitystä Suomelle?
Kiinnostavatko nämä ansiot oikeasti ketään?

Roman Schatzin vieraina ovat ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras ja Kuluttajatutkimuslaitoksen professori Mika Pantzar.

Lähetykset

  • ma 4.2.2019 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kenia, Uganda, Tansania ja Etiopia tuottavat nykyään yhdessä viidesosan maailman leikkokukista. Suurin osa suomalaisten joulutähdistä, äitienpäivä- ja ylioppilasruusuista tuleekin Afrikasta, missä kymmeniä tuhansia naisia työskentelee kukkapelloilla.
    Ulkomainen leikkokukka voi olla reilun kaupan tuote mutta se voi olla myös kasvatettu ilman työehtosopimuksia ja työttömyysturvaa, myrkyllisten kemikaalien avulla ja riistopalkalla.

    Kansainvälisestä kukkakaupasta, sen reiluudesta, rakenteista ja viimeisistä trendeistä keskustelevat Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen ja Reilu Kauppa Ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.
    Kuva: Epa

  • Joillekin se on ainoa vaihtoehto sodalle ja kaaokselle, toisille se on kleptomaanikerho, jossa kaikki yrittävät huijata toisiltaan niin paljoin kuin mahdollista. Toiset uneksivat vahvasta liittovaltiosta , toiset haluavat palata kansallisvaltioiden kulta-aikaan.

    Millainen on Euroopan Unionin ja maanosamme tulevaisuuden suunta?
    Onko Eurooppa siirtymässä sosialismin jälkeisen liberaalieuforian jälkeen taas kohti konservatiivisia ja nationalistisia arvoja?

    Onko tulevaisuuden Eurooppa entistä moniarvoisempi vai tuleeko siitä loputtomien kulttuurisotien taistelukenttä?

    Roman Schatzin vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja taloustutkija Antti Ronkainen.

  • Luulisi, että pilvenpiirtäjiä rakentavista arabimaista hiekka ei lopu. Mutta Lähi-idässäkin on pulaa hiekasta, sillä aavikon tuulen hiomasta hiekasta ei voi tehdä betonia.

    Joka puolella maailmaa rakennushiekasta alkaa olla huutava pula ja siitä on tullut arvokas vientituote. Niin arvokas, että hiekkaa varastetaan laivalasteittain, kokonaisia saaria myydään rakennusmateriaaliksi ja että kansainvälisestä hiekkabisneksestä on tullut hämärää ja vaarallista.

    Kuinka kauan Suomen hiekka- ja soravarat riittävät? Voiko Suomesta tulla kiviainesten merkittävä vientimaa? Riittääkö meillä kiveä loputtomiin louhittavaksi ?

    Vieraina ovat Ramboll Oy:n kehitysjohtaja Pentti Lahtinen ja Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Jari Rintala.

  • Perinteinen ihmiskunnan jakaminen naisiin ja miehiin ei enää toimi. Moni ei koe omakseen hänelle syntymässä määritettyä sukupuolta eivätkä kaikki löydä itsestään miestä tai naista. Toki aina on syntynyt lapsia, joiden sukupuoli ei ole ollut yksiselitteinen.

    Juridisesti kolmas sukupuolivaihtoehto miehen ja naisen lisäksi on tällä hetkellä voimassa Bangladeshissa, Chilessä, Intiassa, Itävallassa, Kanadassa, Maltalla, Pakistanissa, Saksassa ja Uudessa-Seelannissa.
    Yhdysvalloissa muunsukupuolinen sukupuolivaihtoehto on mahdollista saada kaikkiin virallisiin asiakirjoihin.

    Mutta mitä muunsukupuolisuus tarkoittaa arkielämässä henkisesti, juridisesti ja sosiaalisesti? Saako muunsukupuolinen ihminen adoptoida lapsia?
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan sukupuolten määrästä, rooleista, dynamiikasta ja taisteluista. Vieraina ovat Trasek ry:n puheenjohtaja Anna Haapalainen ja tiedottaja Mikael Heikkanen.

  • Maailmastamme on tullut hyvin pieni paikka, jossa kukaan ei voi enää tehdä mitään vaikuttamatta kaikkiin muihin. Globalisaatio on paitsi ihmisten ja rahavirtojen myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon kansainvälistymistä ja integroitumista.
    Se voi olla hieno asia, josta kaikille on iloa ja hyötyä, mutta kuten tiedämme se myös aiheuttaa monille sietämättömiä lieveilmiöitä.

    Kuka voittaa globalisaatiossa ja kuka häviää? Ja miten globalisaatioon pitäisi suhtautua?
    Onko nationalismi globalisaation vastavoima vain onko sekin osa globalisaatiota?
    Vieraina ovat perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra ja vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo.

  • Katolisella kirkolla on Suomessa noin 14 000 jäsentä. Heidän paimenensa on piispa Teemu Sippo, joka on ensimmäinen suomalainen katolinen piispa 1500-luvun jälkeen. Entinen katolilainen Roman Schatz keskustelee piispa Sipon kanssa kirkosta, uskosta ja myös pääsiäisen sanomasta.

  • Kun muovi keksittiin viime vuosisadalla, se merkitsi uuden aikakauden alkua. Kiven, pronssin ja raudan jälkeen keksittiin halpa raaka-aine, josta saattoi valmistaa melkeinpä mitä vain.

    Vuoden 1950 jälkeen ihmiskunta on tuottanut lähes 9 miljardia tonnia erilaisia muoviyhdisteitä. Tästä määrästä 80 % kelluu nykyään merissä, lojuu rannoilla, metsissä ja kaatopaikoilla tai löytyy mikromuovina ravintoketjustamme. Loistava keksintö osoittautui ainakin osittain kiroukseksi, ja muovista on tullut meille ja maapallolle vakava ongelma.

    Mitä muovin suruttomasta kylvämisestä meriin ja ympäristöön lopulta seuraa? Mitä kukin meistä voisi oikeasti tehdä maailman muoviongelmalle?
    Vieraina ovat Suomen kiertovoiman tiedottaja Kaisa Halme ja kansalaisaktivisti Leo Stranius.

    Kuva: EPA

  • Euroopan valtiot, kirkot ja hyväntekeväisyysjärjestöt auttavat hädänalaisia ihmisiä ympäri maailman. Kuitenkin yksi Euroopan oma vähemmistö elää vuosisadasta toiseen köyhänä ja syrjittynä.

    Miksi Euroopan romanien vaikeaan asemaan ei saada parannusta? Mikä auttaisi romanit ulos kerjäläisyydestä?

    Romanien kansallispäivän kunniaksi Romanin Maamme-kirjassa keskustellaan romanien elämäntilanteesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja tulevaisuudesta.

    Vieraina ovat romaniaktivisti Miranda Vuolasranta ja muusikko Anette Åkerlund.

  • Sanotaan, että nauru pidentää ikää.
    Mutta auta armias, jos nykyaikana nauraa väärässä paikassa, väärään aikaan, väärälle ihmiselle tai väärälle asialle! Väärä nauru voi jopa lyhentää elämää!

    Maailmamme on täysin hullu ja samalla hirvittävän totinen. Onko enää olemassa yhteistä huumorintajua vai naurammeko nykyään kukin omille jutuillemme omissa kuplissamme?
    Mille voi enää nauraa? Mille pitäisi nauraa? Ja mille kaikelle nykyaikana ei saa enää nauraa?
    Aprillipäivän kunniaksi Roman Schatzin Maamme-kirjassa mietitään huumorin syvintä olemusta ja sen sietämätöntä keveyttä. Vieraina ovat näyttelijä Miitta Sorvali ja koomikko Antto Terras

  • Kesällä 2016 Britannian asukkaat päättivät kansanäänestyksessä niukalla enemmistöllä, että he eroavat EU:sta maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 2018. Vaikka eropäivä on jo käsillä, ei eron menettelytavoista ole vieläkään päästy yksimielisyyteen.
    Muualla Euroopassa on ihmetellen seurattu suurvallan kaoottista sekoilua, kun brexitille on yritetty saada aikataulua.

    Millaisesta ideologiasta ja mielenmaisemasta brexit on oikein syntynyt?
    Millaisena britit näkevät maansa ja sen tulevaisuuden?

    Euroopan nykyhistorian sotkuisimmasta avioerosta ja sen mahdollisista seuraamuksista keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin EU-asiantuntija Juha Jokela ja Suomessa kymmeniä vuosia asunut brittitoimittaja Joe White.

  • Nelihenkisen perheen lentomatka Thaimaahan tuottaa 15 000-20 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Sama määrä päästöjä syntyy, kun ajaa autolla 170 000 kilometriä.
    Matkailu tuottaa runsaasti päästöjä sekä matkalla että kohdemaassa. Turismi myös kuluttaa luontoa, aiheuttaa roskaantumista, nostaa paikallisten ihmisten asuinkustannuksia ja lisää korruptiota.

    Matkailuala on maailman suurimpia bisneksiä ja se on täynnä ristiriitoja ja epäloogisuuksia. Monissa Euroopan kaupungeissa asukkaat ovat jo alkaneet vastustaa turismia.
    Voiko matkailu olla eettisesti ja ekologisesti kestävää ja samalla taloudellisesti järkevää? Voiko globaali turismi jatkua nykyisen muotoisena?

    Roman Schatzin vieraina ovat Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtaja Mia Halmén ja matkailulehti Mondon toimituspäällikkö Pekka Hiltunen.

  • Suomi on vuodesta 1988 ylläpitänyt tutkimusasemaa Etelämantereella, kuningatar Maudin maalla. Aina kun meillä on talvi ja eteläisellä pallonpuoliskolla kesä, suomalainen retkikunta suuntaa sinne muutaman kuukauden ajaksi. Mitä tutkimusasemalla tehdään ja tutkitaan ja millaista on viettää aikaa antarktisissa olosuhteissa? Ja poikkeavatko ne olosuhteet edes kovin paljon meidän arktisesta talvestamme?

    Roman Schatzin vieraina ovat retkelle osallistuneet Mika Kalakoski ja Kati Anttila.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä