Luonto-Suomi.

Luonto-Suomen talviretkeilyilta

  • 1 h 41 min
  • toistaiseksi

Luminen talvi on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain talviretkeilyaika vielä edessä ja nyt tilaa riittää suosituimmillakin latureiteillä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä. Ja kuten hyvin tiedetään, onnistuneen retken kruunaa retkieväs. Siksi siitäkin kannattaa puhua.
Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastasi eräopas Raija Hentman. Ohjelman toimittajina olivat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Lähetykset

  • ke 6.2.2019 18.02 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Lumi peittää maiseman ja nyt on aika lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin siitäkin huolimatta lumihiutaleiden tanssia voi ulkona seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä.

    Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Lähetyksessä pohditaan talven merkityksestä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

  • Luminen talvi on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain talviretkeilyaika vielä edessä ja nyt tilaa riittää suosituimmillakin latureiteillä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä. Ja kuten hyvin tiedetään, onnistuneen retken kruunaa retkieväs. Siksi siitäkin kannattaa puhua.
    Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastasi eräopas Raija Hentman. Ohjelman toimittajina olivat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

  • Vaipuako horrokseen, käydäkö talviunille vai porhaltaako lumella, siis pinnan päällä tai alla? Kaikkia Suomen nisäkkäitä talven kylmyys ja paksu lumipeite ei miellytä. Esimerkiksi siilille sopii hyvin jättää talvi väliin ja odotella horroksessa kevään lämpöä. Niin tekevät lepakotkin. Karhut ja mäyrät puolestaan vaipuvat talviuneen. Supikoira taas voi nukkua tai olla ulkosalla, riippuen lumitilanteesta ja pakkasesta. Mutta mitä tekevät pikkunisäkkäät?
    Luonto-Suomen teemaillassa Nisäkkäiden talvi pohditaan eläinten talveen viettoon liittyviä keinoja.
    Mikä on esimerkiksi unen ja horroksen ero? Studiossa kysymyksiin vastasivat Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina olivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

  • Miksi lumi on valkoista? Ovatko kaikki lumikiteet tosiaan eri muotoisia? Kuinka suuria lumihiutaleet voivat olla? Miksi lumi narskuu pakkasella kävelijän askeleista? Millaista on viettää talvea lumen sisällä? Mitä ovat lumikääryleet? Miten lumivyöryt syntyvät? Miten lunta tutkitaan? Miten pakkasenkestävää väkeä lumitutkijat ovat?

    Studiossa ovat johtava hydrologi Bertel Vehviläinen ja professori Matti Leppäranta.
    Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

  • Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista harrastuksista. Kameran kanssa liikkuvat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, lapset ja aikuiset. Luontovalokuvaajia näkee kaikkialla: kaupunkipuistoissa, merenrannoilla, metsissä, teiden varsilla tai pelloilla.

    Nykykameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, mutta se vaatii onnea ja ahkeruutta. Miksi toiset saavat hienoja kuvia useammin kuin muut. Millä keinoin kehittyy luontokuvaajaksi, joka osaa haistaa parhaat tilanteet?

    Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, miten voi saada erilaisia kuvia kuin muut, kannattaako olla rohkea? Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa luontokuvaajat Paavo Hamunen ja Seppo Pöllänen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Etelä- ja Keski-Suomessa jäät ovat monin paikoin vielä arvaatattomia ja kestäviä jäitä saadaan vielä odotella. Minkälaisia tuntomerkkejä heikko jää antaa retkeilijälle ja miltä se voi näyttää? Luonto-Suomen jääillassa ovat vieraina koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitosta ja retkiluistelija Seppo Sihvonen. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

  • Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Suomalaisten pako maalta kaupunkeihin on jatkunut jo kymmeniä vuosia. Maaseudun asunnot jäävät tyhjilleen ja niitä ei saa myytyä järkevään hintaan. Kaupungeissa ovat vastassa ahtaammat asuinolot ja jatkuva melu, tosin myös paremmat palvelut. Uusia kerrostaloja rakennetaan entistä tiiviimmin ja yhä korkeammalle. Luonto-Suomessa selvitellään 5.12 sitä, jätetäänkö luonnolle ja metsille enää tilaa tulevaisuuden kaupungeissa ja miten asia on otettu huomioon jo tämän päivän rakentamisessa. Minkälaisella aikataululla kerrostaloihin tulevat viherkatot ja vihreät parvekkeet? Omakohtaisia kokemuksia ja toiveita sekä tulevaisuudenvisioita voi kertoa suorassa radiolähetyksessä. Asiantuntijoina studiossa ovat Elävät kaupunkikeskustat yhdistyksen toiminnanjohtaja, arkkitehti Pokko Lemminkäinen ja professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

  • Luonto-Suomen myrskyillassa puhuttiin syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

  • Myyräkuume, borrelioosi, jänisrutto, pogostantauti. Ihmiseen tarttuvia, villien eläinten levittämiä tauteja on Suomessa useampia. Luonto Suomen teemaillassa kerrottiin näistä ikävistä zoonooseista. Ohjelmassa pohdittiin myös miten eläinten elintavat ja kannanvaihtelut vaikuttavat tautien esiintymiseen.
    Onko puutiainen Suomen pelätyin eläin? Kuuntelijoiden lysymyksiin olivat vastaamassa metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Toimittajina olivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

  • Kansalliskalamme ahven elää lähes kaikissa vesissä lukuun ottamatta pieniä tunturijärviä. Ulkonäöltään soman raitapaidan tuntevat kaikki, mutta kuinka moni tietää miten vanhaksi ahven voi elää ja miten nopeasti se kasvaa. Ovatko pienen lammen ahvenet kaikki sukulaisia keskenään ja miksi ne ovat samankokoisia? Kuinka pitkiä matkoja ahvenet vaeltavat ja mikä on painavin suomalainen ahven?
    Luonto-Suomen Suuressa ahvenillassa kerrottiin ahvenesta kaikki mitä tiedetään. Asiantuntijoina studiossa olivat Luonnonvarakeskuksen tutkijat Meri Kallasvuo ja Ari Saura, lähetyksen toimittivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kasvit ja eläimet ovat nyt valmiita kylmään ja lumiseen kauteen. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee välillä yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohdittiin jälleen syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärä vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden havaintoja ja tuntemuksia jakoivat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Klipit

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

  • Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.

  • Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.

  • Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
    Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa.

  • Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä