Radio Suomen Päivä

Työpaikan häirintään puuttumiseen on selvät ohjeet

  • 28 min
  • 23 pv

Miten puuttua häirintään työpaikalla? Yllättävän moni kokee häirintää työpaikalla ja kokee myös, ettei siihen puututa joko ollenkaan tai tarpeeksi. Mitkä ovat työnantajan, työntekijän ja työtovereiden velvollisuudet häirintätapauksissa? Kysymme neuvoa työsuojeluviranomaisen valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta.

Maailma paremmaksi eettisellä matkailulla. Suomalaisten matkakohteiden joukossa on runsaasti maita, jotka ovat joutuneet kansainväliseen valokeilaan räikeiden ihmisoikeusrikkomustensa takia. Alkuvuodesta maajoukkuejalkapalloilija Riku Riski kieltäytyi Qatarin harjoitusleiristä eettisistä syistä. Mitä merkitystä on joidenkin matkustusmaiden boikotoinnilla? Haastattelussa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson. 
Toimittaja Pirjo Auvinen.

Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

Lähetykset

  • ma 11.2.2019 10.02 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Ylen MOT pureutuu tänään lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön. Nyt jo aikuiset miehet kertovat omista lapsuuden kokemuksistaan ja niiden jättämistä jäljistä "Saarnaajan saalistamat" -ohjelmassa. MOT:n vastaava tuottaja Hanna Takala on vieraana.

    Kaunis pakkassää ja hiihtolomat houkuttelevat ihmiset retkelle luontoon. Pakkasella eksyminen voi kuitenkin olla vaarallista. Miten ulkoiluretkelle kannattaa varautua, ja mitä kaikkea reppuun on fiksua pakata kaiken varalta ennen ulos astumista? Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntatoimikunnan Vapepa-johtaja Esa Erkkilä antaa vinkkejä.

    Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen

  • Avokadojen tuonti Suomeen on kasvanut räjähdysmäisesti parinkymmenen aikana, 851 %. Niitä tuodaan maahamme nyt 8,3 miljoonaa kiloa.

    Mutta millainen on avokadon ympäristökuormitus ja onko niitä pakko edes syödä?

    Minna Uusi-Eskolan haastattelussa on kasvitieteen professori Jouko Rikkinen Helsingin yliopistosta.

    Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

  • Miten kotityöt jakautuvat? Onko siivoaminen edelleen pääasiassa naisen hommaa ja miehen auton rassaus? Tasa-arvobarometrin mukaan kahden vanhemman lapsiperheessä kotityöt jakautuvat edelleen perinteisesti: äiti on vastuussa lapsista, ruuanlaitosta ja pyykinpesusta. Työnjakoon kotitöissä on lapsiperheissä tyytyväisiä vain neljännes äideistä ja vajaa kolmannes isistä. Miten teillä?

    Osallistu suoraan lähetykseen nrossa 0203 17600. Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.

    Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

  • "On laajempi, on isompi koti kuin perhekoti, ja sen laajemman, sen isomman kodin nimi on: kylä, pitäjä, kaupunki, yhteiskunta, isänmaa, maailma. Ei riitä, että naiset ovat pelkästään perhekodin äitejä, heidän tulee myöskin olla näiden isompien kotien äitejä, se on rakkauselämän muodostajina ja ylläpitäjinä niissä." Näin kirjoitti Lucina Hagman Emäntä-lehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1902. Hagman perusti Marttajärjestön 120 vuotta sitten. Perhe on ollut keskiössä, mutta kaikki alkoi venäläistämisen vastustamisesta.

    Marttajärjestön monipuolisesta historiasta ja nykypäivästä kertovat pääsihteeri Marianne Heikkilä, kehitysyhteistyöstä vastaava Terhi Lindqvist sekä historiikin tekijä, dosentti Ville Jalovaara. Toimittajana on Marja Ala-Kokko.

    Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

  • Talvilomalaiset kansoittavat nyt laskettelurinteitä. Millä mallilla on rinneturvallisuus? Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastaja Aleksi Latvala kertoo myös, miten turvallisuutta mutkamäissä voi parantaa.

    Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta on huomauteltu jo vuosiakausia puutteista ja rikkomuksista vanhusten hoivassa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinia viime aikojen ongelmat vanhustenhoivassa eivät siis yllätä.

    Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

  • Hiihtolomakausi alkaa Etelä-Suomen koulujen lomaviikolla. Talvilomasuunnitelmistaan kertovat Roni, Nooa, Remi, Teea, Oona ja Jaakko. Moni matkustaa loman viettoon, mutta moni jää myös kotikulmille. Silloin tarvitaan talvista tekemistä. Ja sitä on tarjolla ainakin suurimmissa kaupungeissa, vaikka luvassa on lämpenevää säätä. Haastattelussa Turun kaupungin viestinnän suunnittelija Merja Mäkelä.

    Mäntyranta - Mr. Seefeld. Eero Mäntyranta oli köyhä torpanpoika, josta tuli kirkkaissa valoissa viihtyvä hiihdon superjulkkis. Moninkertaisesta olympiavoittajasta tekemästään dokumentista kertoo urheilutoimittaja Pekka Viinikka.

    Studiossa Kati Lahtinen ja Matti Ylönen.

  • Münchenin turvallisuuskokous. Saksaan on kokoontunut 35 presidenttiä ja pääministeriä sekä noin 50 ulkoministeriä. Kaikkiaan konferenssiin kokoontuu viitisensataa poliitikkoa ympäri maailmaa. Münchenissä on myös Ylen Keski-Euroopan kirjeenvaihtaja Dan Ekholm. Toimittaja Marko Tammi.

    Maailman lasten hätä. Pelastakaa Lapset -yhdistyksen selvityksen mukaan joka viides lapsi elää sodista ja muista aseellisista selkkauksista kärsivillä alueilla. Määrä on suurempi kuin yli 20 vuoteen. Haastattelussa Loppu sodalle lapsia vastaan -kampanjan koordinaattori Tapio Laakso ja psykologi Jenni Häikiö Pelastakaa Lapset -yhdistyksestä.

    Studiossa Kati Lahtinen ja Matti Ylönen.

    Maailman lasten hätä. Pelastakaa Lapset -yhdistyksen selvityksen mukaan joka viides lapsi elää sodista ja muista aseellisista selkkauksista kärsivillä alueilla. Määrä on suurempi kuin yli 20 vuoteen. Haastattelussa Loppu sodalle lapsia vastaan -kampanjan koordinaattori Tapio Laakso ja psykologi Jenni Häikiö Pelastakaa Lapset -yhdistyksestä.

    Studiossa Kati Lahtinen ja Matti Ylönen.

  • Pienten 90-luvulla syntyneiden velkojen pitäisi olla mitätöityneitä. Miten pitää toimia, jos sellaisia vielä yritetään periä? Haastattelussa Velallisten tuki -yhdistyksen varapuheenjohtaja Hilkka Laikko ja lakimies Juha Jokinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Toimittaja Marja Ala-Kokko.

    Studiossa Kati Lahtinen ja Matti Ylönen.

  • Kiven jäljissä: Making of Lea. Juha Hurme on kirjoittanut ja ohjannut näkemyksensä Aleksis Kiven Lea-näytelmän valmistamisesta. Toimittaja Jari Mäkäräinen.

    Vanhat tanssivat Oulussa. Abiturientit ovat lähteneet koulusta. Nyt on lukion toisen vuosikurssin oppilaiden vuoro loistaa. Oulun suomalaisen yhteiskoulun vanhat Ilari Kiviluoma ja Iida-Maria Lapinkoski sekä Aaron Löfgren ja Rosa Alaniemi liitävät tanssiestradilla satojen muiden lukiolaisten kanssa upeissa puvuissan.Toimittaja Risto Degerman.

    Studiossa Kati Lahtinen ja Matti Ylönen.

  • Eduskunnassa on tällä viikolla nähty kummia, kun tiedustelulaiksi matkalla olleet tekstit päätettiinkin aivan suuren salin käsittelyn kynnyksellä palauttaa valiokuntiin vielä uudelleen valmisteltaviksi. Samaan aikaan sote-lain tekstin valmistelu jatkuu perustuslakivaliokunnassa päivästä toiseen. Eduskunnan menoa avaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

    Painottaneet menestyvät. Niin sanottujen painotettujen luokkien oppilaat osaavat enemmän asioita kuin muut yläkoululaiset. Painotetuilla luokilla jossa opiskellaan tavanomaista enemmän musiikkia, liikuntaa, ilmaisutaitoa, matematiikkaa tai jotain kieltä. Kasvavattavatko painotetut luokat eroa hyvin ja heikosti menestyvien oppilaiden ja koulujen välillä? Haastattelussa erityispedagokiikan professori Piia Björn Itä-Suomen yliopistosta ja opettajien ammattijärjestön OAJ:n koulutuspoliittinen asiantuntija Suvi Pulkkinen. Toimittaja Pirjo Auvinen.

    Studiossa Kati Lahtinen ja Matti Ylönen.

  • Tänään vietetään jälleen perinteisiä penkinpainajaisia. Johanna Talasterä seurasi penkkariajelua Lahdessa. Mikrofonin eteen osui muun muassa Jenni Uosukainen, jonka omista penkkareista on jo joitakin vuosia sekä Roope, jonka pitää odotella omiaan vielä pari vuotta.

    Perjantaina lukioissa taas tanssitaan vanhojen tansseja. Tapaamme juhlaan valmistautuvan kajaanilaislukiolaisen Kiia Huotarin. Milka Krogerus haastattelee.

    Studiossa Kati Lahtinen ja Matti Ylönen.

  • Mistä löytyy rakkaus? Miten ja mistä löydän kullannupun? Tepsivätkö vanhat lemmentaiat? Ja millaisia ovat nykyajan lemmenriitit? Tietokirjailija Tiina-Emilia Kaunisto on koonnut Lemmenmanauskirjaansa sinkkuilun ja deittailun suomalaista historiaa. Heidi Laaksonen haastattelee.

    Lisäksi käymme Pellossa pohtimassa poikkinaintia. Poikkinainti on tuttu perinne Tornionjokilaaksossa. Kumppani on totuttu ottamaan rajan molemmin puolin. Pellossa vuosikymmenten ajan kesäisin järjestettiin poikkinaintitapahtuma jossa sulhanen ja morsian tulivat toinen Ruotsista ja toinen Suomesta. Jarmo Siivikko kävi Lapin rakkauden pääkaupungissa Pellossa. Pitäisikö poikkinaintitapahtuma elvyttää?

    Studiossa Kati Lahtinen ja Matti Ylönen.

Klipit

  • Pienten lasten, eli vuonna 2016 syntyneiden, rokotuskattavuus kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden osalta on hyvä. Esimerkiksi tuhkarokon rokotekattavuus on nyt 96 %. Paikallisia eroja on edelleen, ja itä-länsi -jako kattavuudessa näkyy, mutta kokonaistilannetta voi pitää hyvänä, sanoo Radio Suomen Päivässä vieraillut THL:n asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo.

    Iso kiitos kuuluu pitkällle rokotehistorialle ja suomalaiselle neuvolajärjestelmälle. Esimerkiksi rotavirus- ja pneumokokkirokotteiden vuoksi yhä harvempi lapsi joutuu sairaalahoitoon.

    Aluksi kuitenkin tuoreesta tuhkarokkotapauksesta helmikuun alussa (1.-3.2.) laivalla Helsinki-Tukholma. Näitä yksittäistapauksia nousee Suomessa esille aika ajoin. Laajamittaista epidemiaa Ulpu Elonsalo ei pidä todennäköisenä.

    Toimittajina Kati Lahtinen ja Matti Ylönen.
    Kuva: AOP

  • Velallisten tuki -yhdistyksen mukaan edelleen saatetaan periä jopa 1990-luvun velkoja ja niiden korkoja ilman, että perijällä on esittää alkuperäisiä laskuja tai tilausvahvistuksia. Radio Suomen Päivässä toimittaja Marja Ala-Kokko haastatteli Velallisten tuki ry:n varapuheenjohtaja Hilkka Laikkoa ja lakimies Juha Jokista Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

    Velkojen perinnässä voi olla hyvin kyseenlaisia piirteitä, sanoi Laikko haastattelun aluksi.

  • Kansalliskirjastossa avattiin perjantaina suomalaista pelihistoriaa käsittelevä Nopista bitteihin – suomalaista pelaamista -näyttely.

    Suomalaisen pelaamisen historia ulottuu 1800-luvulle ja ensimmäiset suomalaiset lautapelit julkistettiin 1870-luvulla. Tästä on pitkä matka 2000-luvun suomalaisiin menestystarinoihin kuten Angry Birdsiin, Clash of Clansiin ja Max Payne -pelisarjaan.

    Tiesitkö, että ensimmäisen maailmansodan aikana lautapelejä käytettiin osana tiedotusta sotatapahtumista? Tai tiesitkö, että Uuno Turhapurolla on tärkeä rooli myös suomalaisessa videopelikulttuurissa? Näyttelystä ja esillä olevista peleistä tarkemmin kertovat kirjastosihteeri Lauri Ojanen ja palvelupäällikkö Aija Vahtola. Toimittajana Atte Uusinoka. Kuva: Yle

  • Siirtomaavallan aikana oli tyypillistä siirtää taideaarteita tai etnografisia esineitä alusmaista emämaihin. Monet maat ovat nyt alkaneet vaatia ulkomaisiin museoihin kulkeutunutta kultuuriperintöään takaisin. Oikeustieteen tohtori Tini Peterzens kertoo, että esimerkiksi Lontoossa sijaitseva British Museum on saanut palautusvaatimuksia.
    Toimittaja on Kaija Kellman.

  • Syke laskee, mieli tyyntyy. Jotkut kutsuvat tuntemusta aivo-orgasmiksi. Näin toimii ASMR - autonomous sensory meridian response.
    Toisille sama ilmiö on iljettävä ja sietämätön.

    ASMR-videoilla tekijät puhuvat kuiskaten ja tuottavat ääniä esimerkiksi kynsillään tai harjaamalla hiuksiaan.

    ASMR on suomennettu tahdosta riippumattomaksi aistielämykseksi. Tutkimusta aiheesta on vähän, mutta sosiaalisen median ilmiönä ASMR on suuri. Videot keräävät massoja, videoiden tekijöillä on oma uskollinen seuraajakuntansa.

    Entä jos ASMR:n muodon saa monelle radion meditatiivisin hetki, Merisää?
    Sään rannikkoasemilla 29.1.2019 klo 11 lukee Kati Lahtinen.

    Enemmän ASMR:stä voit lukea tästä Yle uutisten jutusta: https://yle.fi/uutiset/3-10595377

  • Kunnat kilpailuttavat ja ulkoistavat hoitopalveluita, mutta miten laadukkaita palvelut todellisuudessa ovat? Kuntaliiton halllituksen puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero toteaa, että hankintalakiin ei ole kirjattu mitään hoitopalveluiden laadusta.

    - Vanhuspalvelulakiinkaan ei ole kirjattu mitoituksia, vaan annettiin mahdollisuus vähentää hoitajien määrää ja ammattitaitoa. Enää ei tarvita edes vastuuhoitajaa, Paatero kertoo.

    Kohut Esperi Careen ja Attendoon liittyen ovat nostattaneet keskustelun palvelutason laadusta ja riittävyydestä uudelle tasolle. Mitä ongelmatapauksissa tulisi tehdä? Paatero väläyttää idean laitosten nopeammasta sulkemisesta.

    Entä minkä takia SDP:n puoluejohto aikoo esittää välikysymyksen vanhustenhoidon tilasta?

    Toimittajana Marja Ala-Kokko. Kuva: Yle

  • Viha on energiapiikin antaja, joka sysää kohti hyvää tai pahaa toimintaa, sanoo psykologi, psykoanalyytikko Rauno Juntumaa Radio Suomen Päivän haastattelussa.

  • Vanhojen huonekasvien harrastus saattaa lähteä lapsesta. Huonekasviryhmissä vaihdetaan pistokkaita ja jutellaan siitä, mitä harrastajien kukille kuuluu. Hyötykasviyhdistyksen Soilikki- ja pielikkipiirissä useimpien sydän sykkii pelakuulle. Radio Suomen Päivässä harrastuksestaan kertoivat Kati Orava, Anne Kranck, Anu Ranta, Sari Haaksiala ja Eija Heinonen. Pelargonien harrastaminen voi muuttua jopa maniaksi, mutta ainakin se on seikkailu kasvien maailmassa. Toimittajana on Kaija Kellman

  • Moni kokenut poliitikko sanoo hyvästit eduskunnalle. Kyselimme konkareilta ja lyhyemmän aikaa eduskunnassa olleilta politiikanteon onnistumisista, harmituksista ja iloistakin. SDP:n kansanedustaja Riitta Myllerillä Joensuusta on pitkä kokemus myös EU:n päätöksenteosta Brysselissä. Toimittaja on Marja Ala-Kokko.

  • Moni kokenut poliitikko sanoo hyvästit eduskunnalle. Kyselimme konkareilta ja lyhyemmän aikaa eduskunnassa olleilta politiikanteon onnistumisista, harmituksista ja iloistakin. Kokoomuksen Pertti Salolainen Helsingistä on ollut 38 vuotta eduskunnassa. Se riittää, mutta kaipuu jää. Toimittaja on Marja Ala-Kokko.

  • Moni kokenut poliitikko sanoo hyvästit eduskunnalle. Kyselimme konkareilta ja lyhyemmän aikaa eduskunnassa olleilta politiikanteon onnistumisista, harmituksista ja iloistakin. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahilla on toinen kausi eduskunnassa ja kausien välillä hän on ollut europarlamentaarikkona, tärkein onnistuminen eduskunnassa liittyy vanhuspalveluihin. Toimittaja on Marja Ala-Kokko.

  • Moni kokenut poliitikko sanoo hyvästit eduskunnalle. Kyselimme konkareilta ja lyhyemmän aikaa eduskunnassa olleilta politiikanteon onnistumisista, harmituksista ja iloistakin. Keskustan Mauri Pekkarinen Jyväskylästä on ollut eduskunnassa 40 vuotta. Viimeksi Pekkarinen on ollut 1. varapuhemiehena, mutta myös viidellä kaudella ministerinä ja niiltä ajoilta on myös Pekkariselle itselleen tärkeimmät onnistumiset. Toimittaja on Marja Ala-Kokko.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä