Dearvva! Tiörv! Tierva!

Kaamâs taaiđâi ijjâ já lane juhleh

  • 1 h 29 min
  • ei kuunneltavissa

Taan oholoopâ ääigi lii Kaamâs taaiđâi ijjâ. Tábáhtume uárnejeijee Anna Askala muštâl falâlduvâin.
Kaamâs ijjâst lii mieldi meid Sämi muusik akademia uáppeeh Heli já Aimo. Heli Aikio muštâl suu fiäránijn.
Jiečânâsvuođâ peeivi juhlijn president lanneest skaajâi livđe. Livđee Anna Morottaja muštâl mon tehálâš tilálâšvuođâ lâi sunjin.
Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio kálgu Leo Aikio lii lamaš lane juuhlijn jo vittâ keerdi. Maggaar suu mielâst lii tággáár ollâ tääsi juhletilálâšvuotâ?
Studiost Kuobžâ-Saammâl Maati Mikkâl.

Lähetykset

  • pe 7.12.2018 14.30 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Marja Liisa Olthuis muštâl “Häppilis ollâopâttâh” vyevist,
    mast irátteh uážžuđ jotelávt sämikielâlijd máttáátteijeid. Uuccâm äigi lii kuovâmáánu loopân. Škovliittâssân lii máđhulâsvuotâ uážžuđ meid ruđâlii iše.
    Puásui kištoh älgih tääl oholoppân, Vuosmuš cup-kišto lii Ruávinjaargâst. Marko Tervaniemi lii vyeijee, Eero Länsmanist láá vyeijim poccuuh, Henna Tervaniemi lii ain kištoin mieldi, Eeva Seurujärvi muštá ko suu enni vuoijij já vuoitij já Osmo Seurujärvi lii motomijn tamâttâm eergijd, mut ij innig ostâm.
    Studiost Anja Kaarret

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Sääʹmteʹǧǧ odd veeʹrj pirr mainste Tuomas aslak Juuso, Anu Avaskari da Pia Ruotsala-Kangasniemi. Ougglest tuâjj pirr mainste Markus Juutinen, Terhi Harju, Veikko Feodoroff da Hanna Maaria Kiprianoff. Kaʹdreʹl ǩeʹrjj lij vuäǯǯam õhttseʹžže 4000 eeuʹr veäʹǩǩteäʹǧǧ sääʹmteeʹǧǧest, tän pirr maainast Sari Saxholm.
    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Sääʹmouddooumaž Veikko Feodoroff maainast Njeäʹllem da Čeʹvetjäuʹrr sijddsåbbri pirr. Âʹvvelneǩ Teemu Titola, aktiivlaž nuõrrooumaž leäi vuõssvuârr sijddsåbbrest. Anna Lumikivi leäi såbbrest tõnt ko jiõŋŋmiârr ruʹvddčuâǥǥas mõõnči suu põõrt šõõdd. Iiris Mäenpää da Tauno Ljetoff leʹjje mieʹldd Aanrest riâššum mättkooddkaav kuullâmpooddâst. Riitta Lönnström, lappilett veʹrǧǧooumaž, maainast mõõn vaiggâd lij väʹldded mättkooddkaavâs ääššaid meädda. Lati Feodoroff maainast jeäʹrdõõzzin vuäʹmm da tän poodd sijddsåbbrin.

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Sullii 30 olbmo guorahalle vuosttas meahccelappalaškultuvrra bargobájis iežaset identitehta.
    Vuosttas meahccelappalašvuođa iešvuođaid guorahalli bargobádji lei rabas dušše olbmuide, geat identifiserejit iežaset meahccelappalažžan. Bargobádjái ii lean lohpi oassálastit earáin, go dušše ovddalgihtii almmuhan olbmuin, geat identifiserejit iežaset meahccelappalažžan. Maiddái medias ii lean lohpi oassálastit bargobádjái, muhto dáhpáhusa maŋŋá ordnejuvvui dieđihandilálašvuohta.
    Suoma stáhtaráđi kansliija juolludii mannan miessemánus 80 000 euro dutkanprošektii, mii guorahallá meahccelappalaškultuvrra iešvuođaid.

    Prošeakta ordne earret eará bargobájiid, main geahččalit guorahallat, mii meahccelappalašvuohta lea, mo dan sáhttá ovddidit ja mo daid olbmuid identitehta sáhttá nannet, geat identifiserejit dán kultuvrii. Oassálastiide sotnabeaivve dollojuvvon vuosttas bargobádji lei fámuidahtti vásáhus.

    sáddagis gullát ságastallamii searvan Henna Riipi, Olivia Ukkola ja Veikko Siitonen, go maiddái Prošeavtta jođiheaddji, konsulta Janne Antikainen. Professor Veli-Pekka Lehtola buktá ovdan histrojjalaš duogáža meahccelappalaš sátnai. Metsälappalaispäivät-dáhpáhusa stivrra jođiheaddji Eeva-Maria Maijala čilge dárkilubbo sin dáhpáhusa ulbmila, go gullát maiddái arkiivvas 2008 báddejuvvon Matti Merivirta jearahallama Kuosku guovllu báikenamaid duogážis ja guovllu sogaid historjjás. Doaimmaheaddjin áššiin Sara Wesslin, Jouni Aikio, Gabriela Satokangas ja ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Penkkarit já puárásijtaansih lijjii jieht ehidist luvâttuvâin. Saara Kaisa Seurujärvi tánssái Avelist, kuullâp eeni, Miina, jurdui ittentast . Heli Huovinen já Essi Kesti muštâlává, maht Unna Junna aalgâd kiđđâpuudâ.
    Aanaar anarâškielâ eenikielâ peivitipšo já kielâpiervâl juávkku láá sárgum já puđâldâm kuoškâškuuvijd. Kielâpiervâl jođetteijee Ritva Kangasniemi muštâl maht taaiđâ šoodâi. Koveh láá tääl Museo Siidast uáinimnáál. Kirsi Ukkonen muštâl čáitálduvvâst eenâb.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Heli Aikio lii Säämi muusikakatemias uáppen Ucjuuvâst, muštâl škoovlâst já elimist Ucjuuvâst. Uula Paadar já Veikko Holmberg studiost muštâlmijn elimist Ucjuuvâst. Nukketeatterrähtee Leila Peltonen lii čáállám kirje Laapi nukketeatterhistorjást ain 1940-lovvoost taan peeivi räi. Kirje almostittemtilálâšvuotâ lâi 11.2. Ruávinjaargâst, tobbeen eelij toimâtteijee Heli Huovinen.
    Studiost Anja Kaarret ja Outi Paadar.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    jiõŋŋmiârr ruʹvddčuäggas pirr mainste Veikko Feodoroff, Tuomas Semenoff, Lauri Ojala, Petra Laiti da Jussa Seurujärvi. Aanar škooul pirr mainsti rehtoor Marja Seilonen.
    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Jiekŋameara ruovdegeaidnu ii leat ruđalaččat gánnihahtti, čielggai otne almmustuvvan loahpparaporttas. Suoma ja Norgga gaskasaš čielggadanbargojoavkku bargun lei čielggadit Jiekŋameara ruovdegeainnu huksema eavttuid.
    Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio mielas birra jorbasit čállojuvvon loahpparaporttas leat lihkká olu buorit áššit sápmelaččaid dáfus. Loahpparaporttas geavahuvvojit Jiekŋameara ruovdegeainnus čáledettiin jus/go-hámit. Seamma jus-hápmi joatkašuvvá maiddái ministeriija virgeolbmo jearahallamis.
    Johtolat- ja diehtojuohkinministeriija ossodathoavda Timo Kievari muitala, ahte dál leat čielggaduvvon Jiekŋameara ruovdegeainnu huksema eavttut, iige bargojoavku evttot makkárge joatkkadoaimmaid. Sanila -Aikio oaidná dál hirbmat buriid ákkaid, ahte manne Jiekŋameara ruovdegeainnu galggašii sihkkut eret eanangoddelávva Davvi-Lappi kárttás eret. Greenpeace Norden Suoma jođiheaddji Sini Harkki lea ovttaoaivilis Sanila-Aikioin ahte dál eanangoddelávas ferte ruovdemáđiija-plánaid sihkkut eret.
    Doaimmaheaddjin Kaisa Aikio, Kaija Länsman ja Aslak Paltto.

  • Vuáču Tankaväärist kavnui Säämi vuosmuš visásmittum tiimaant. Tiimaant kávnoo saksalâš geologi Kasper von Wurthenau lii moovtâ aarnistis.
    Laapi palgâs puásuiiššeed Antti Äärelä váhá eeppid kávnusaamnâs vaiguttâsâid.
    Geologia tutkâmkuávdáá spesiaaltotkee Marja Lepistö rámmoo tiimaantkavnum já muštâl tärkkilubboht Suomâ timantijn.
    Studiokyessin Maijukka Pyykkö kote vuálgá Ruošân reeisun škovlâlijguin.
    Henna Lehtola finnij ennuv jurduid Tromssast tollum kielâseminaarist.
    Studiost Mikkâl Morottaja.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Sääʹmmeersažpeiʹvv pirr mainste Raija Lehtola, Tiina Sanila-Aikio, Mervi Semenoff da Heini Wesslin. Tromsa Ǩiõllseminaar pirr maainast Mervi Semenoff. Jokkmok seminaar pirr maainast Inka Kangasniemi.
    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä