Ealli arkiiva

Muorraduojit, ávdnasat ja duddjon, 2. oassi

  • 29 min
  • toistaiseksi

Luobbal-Sámmol, Sammeli Aikio Ohcejoga Mierašluobbalis muitala ávdnasiid háhkamis sihke fatnasa, reaga ja gerresa duddjomis. Sámmol lea riegádan jagis 1902 ja jámii jagis 1980. Karen Jomppanen jearahalai Luobbal-Sámmola su ruovttus Mierašluobbalis. Vuosttas oasis ságastallan nogai gerresa duddjomii. Dál joatkit das ja gullat Kárena ja Sámmola ságatallama duddjoma mearkkašumis ja duodjeárbbi sirdimis maŋit buolvvaide.

Lähetykset

  • pe 7.12.2018 14.00 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Ealli arkiiva.

  • Vuorkáságain gullat dál nuppi oasi Reaisavuona dološ gávpejohtolagas. Giđđadálve 1992 doaimmaheaddjiguovttos Jovnna-Máret Juhán, Juhani Nousuniemi ja Gádja-Jusse Veikko, Veikko Aikio jođiiga Reaisavuona boares gávpegeainnu mohtorgielkkáiguin. Ofelažžan sudnos lei Lávlo-Sammol, Sammeli Aikio Anár Jolnivuonas geas ledje vásáhusat ja mátkefearánat. Mátkki alde Pekka Holmberg Várbunjárggas lahka Čeavetjávrri Anár gielddas muittaša mátkálaččaid ja idjademiid. Lusmmi-Issát, Iisakki Paadar fas muitá áhčis Lusmmi-Beahká mátkefearániid.

  • Vuorkáságain gullat dál vuosttas oasi Reaisavuona dološ gávpejohtolagas. Olbmot gitta Anár Lismmá rájes johte heargeráidduiguin gávppašeamen Várjjavuona gáttis Reaisavuonas, man dárogielat namma lea Bugøyfjord. Giđđadálvve 1992 doaimmaheaddjiguovttos Jovnna-Máret Juhán, Juhani Nousuniemi ja Gádja-Jusse Veikko, Veikko Aikio jođiiga Reaisavuona boares gávpegeainnu mohtorgielggáiguin. Ofelažžan sudnos leagga Lávlo-Sammol, Sammeli Aikio Anár Jolnivuonas geas ledje vásáhusat ja mátkefearánat ja Johan Nilsen Mátta-Várjjat Reaisavuonas, guhte muittaša áiggiid 1930-logu rájes.

  • Ealli arkiiva vuorkáságain Gullat Hánno-Jovnna, Jouni Kitti jearahallama jagis 1977. Son muitala Anár Lismmá gili historjjás ja muittuid iežas eallináiggis. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi

  • Vuopmečielggi rátkkagárddi historjá ja muđuige gárddástallanmuittut Vuohču guovllus ja oppa Soađegili Sámi bálgosis leat fáddán Ealli arkiivas dán vuoro. Dán prográmmas Joonas Sieppi, Esko Palonoja, Antti Peltovuoma ja Annikki Peltovuoma muittašit boazobargguid. Diehtu dán radioprográmma báddenáiggis ii lean olamuttus muhto ságat ležžet báddejuvvon 1990-logus. Govva: Vesa Toppari. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Vuorkábáttis gullat dál boazodoalloságaid jagis 1997. Sámi radio reporter čuovui boazobargguid ovtta bearrašis ja dás leat mielde boazodoallit golmma buolvvas. Ándde-Per Niillas, dahje Čálkko-Per Niillas ja Lásse-Máret Vieno ovttas mánáiguin ja mánáidmánáin gárddástallet Skállováris ja Jávrri-Johán Niillas, Nillo Aikio čuovui ovtta skábmabeaivve sin bargguid doppe.

  • Ealli arkiivvas beassat gullat olbmo guhte lea riegádan 1800-logu bealde. Jávo-Risten govvida áivan deatnolaš suopmaniin eallima sullii čuohte jagi dassá go son náitalii vuosttas geardde. Jávo-Risten, Kristine Tapio lea riegádan jagis 1895 ja eallan Deanu suohkanis. Báres áiggiid ja boaresvuođa beivviid son dálostalai Skihpaguras Vuolle-Deanus. Dáid ságaid lea Jávrri-Johán Niillas, Niilo aikoi bádden Skihpaguras dalle go Jávo-Risten lei juo 97-jahkásaš. Sáhka lea biigomis, náitaleamis, heajain, šibitdoalus, dállodoalus muđui ja boarrásiid oahppaladdamis. Loahpas Risten muittaša unnánaš maid nuppi máilmmisoađi áiggiid.

  • Vuorkáságain gullat rádjabearrráigeahčči barggus. Vulle-Ilmar, Ilmari Mattus beasai rádjabearráigeahčči barggus ealáhahkii álgojagis 1995, dan jagi son devddii 50 jagi. Barggustis áidalas meahcis sutnje deive vaikko makkár fearánat ja gal son doppe olbmuiguin ja ealliiguin maid deaivvvadii. Vulle-Ilmar lea riegádan jagis 1945 Ylivieskas. Álggus son muitala mo gárttai soalddatbargguide. Doaimmaheaddjin lea Gádja-Jusse Veikko.

  • Sámi radio vuorkáságain máhccat 24 jagi duohkái. Sámesearvvit lágidedje daid jagiid ain juovllaid ja ođđajagibasiid áigge skeaŋkkaid Guoladatnjárgga Lujávrái. Sámi radio doaimmaheaddji Kalle Mannela áŋgirušai dákkár ovttasbargguin lágádusaid ja sámeservviid gaskkas. Ođđa jagi 1995 álggedettiin son maiddái dagai dán reportáša mii govvida sámeservviid dalá gulahallama ja ovttastallama. Jienat leat báddejuvvon Lujávrris Guoládatnjárggas ja Gárasavvon studios.

  • Sámi radio báddevuorkkás gullat dál muittašemiid das makkárat ledje juovllat jagis 1944 - soađi áigi ja juovllat vieris eváhkobáikkis báhce millii dán golmma ohcejohkalažžii geat dalle ledje nuorat. Ealli arkiiva fállá dál muittuid 74 jagi duohkin. Muittašeaddjit leat Ville-Jusse, Juhani Järvensivu, Ville-Risten, Kristiina Laiti, iežas sogas Järvensivu ja Jeagár-Hánno, Hannes Helander. Doaimmaheaddjin lea Elle-Sámmol Elle Gáddjá. Dát prográmma lea sáddejuvvon Sámi radios vuosttas geardde juovlamánus 1994.

  • Olles biibbal lea dálá čállinvuohkái čállojuvvon, dat boahtá badjel čuohte jagi dassá, jagis 1895 almmuhuvvon sámegielat biibbala sadjái. Juo jagi 1994 barge Norgga ja Suoma pipliasearvvit Ođđa Testameantta jorgalemiin. Biibbaljorgaleaddjit Helena Valkeapää, Ingá Rávdná Eira, Toivo West ja Britt Rajala muitalit. Ođđa Testameanta dálá čállinvugiin almmusstuvaige jagi 1998. Das jagi maŋŋá ásahuvvui fas ođđa bargojoavku viidábut bargat biibbaliin, maiddái Boares Testameatta ođđasit sámegillii čállin álggii dalle ja seammás galggai maiddái vel dárkojuvvot Ođđa Testameantta teaksta. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Luobbal-Sámmol, Sammeli Aikio Ohcejoga Mierašluobbalis muitala ávdnasiid háhkamis sihke fatnasa, reaga ja gerresa duddjomis. Sámmol lea riegádan jagis 1902 ja jámii jagis 1980. Karen Jomppanen jearahalai Luobbal-Sámmola su ruovttus Mierašluobbalis. Vuosttas oasis ságastallan nogai gerresa duddjomii. Dál joatkit das ja gullat Kárena ja Sámmola ságatallama duddjoma mearkkašumis ja duodjeárbbi sirdimis maŋit buolvvaide.

Klipit

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä