Ealli arkiiva

Jávo-Risten muitala dállodoalus makkár dat lei 1900-logu álggus

  • 30 min
  • toistaiseksi

Ealli arkiivvas beassat gullat olbmo guhte lea riegádan 1800-logu bealde. Jávo-Risten govvida áivan deatnolaš suopmaniin eallima sullii čuohte jagi dassá go son náitalii vuosttas geardde. Jávo-Risten, Kristine Tapio lea riegádan jagis 1895 ja eallan Deanu suohkanis. Báres áiggiid ja boaresvuođa beivviid son dálostalai Skihpaguras Vuolle-Deanus. Dáid ságaid lea Jávrri-Johán Niillas, Niilo aikoi bádden Skihpaguras dalle go Jávo-Risten lei juo 97-jahkásaš. Sáhka lea biigomis, náitaleamis, heajain, šibitdoalus, dállodoalus muđui ja boarrásiid oahppaladdamis. Loahpas Risten muittaša unnánaš maid nuppi máilmmisoađi áiggiid.

Lähetykset

  • to 10.1.2019 10.00 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Jagis 1978 Ohcejoga skuvlalágádus devddii 100 jagi. Sámi ságat 27.6.1978 muittašii skuvlavázzima ovdal. Muitaleaddjit leaba vuos Hánssa-Ovllá Ovllá/Uhca-Ovllá, Uula Laiti ja su eamit Olen-Ásllat Káre, Kaarin Laiti, is. Guttorm Gárnárggas ja dasto Heaikka- Ovllá, Uula Somby Gámasmohkis.
    Doaimmaheaddji: Heikki Armas Lukkari

  • Historjádutki Aage Solbakk čilge dološ saokŋostallamiid ja náitalandábiid lagamustá Deatnoleagis. Dán logaldallama Lemet-Jon Aage lea doallan Sámi álbmotbeaivve jagis 2000 Sirpmás.
    Loahpas gullat muitalusa man lea čállán Anders Larsen 1900-logu álgobealis. Girjji mearrasámiid vieruin lea almmustahttán Romssa musea čáláráiddus Acta Borealia. Čálus lea mearrasámiid vieruin mat gusket máná riegádahttimii ja olbmo hávdádeapmái. Doaimmaheaddjit: Niilo Aikio ja Jouni Aikio

  • Dás lea sáhka sápmelaččaid irggástallanvugiin. Dáige vieruid lea buorre atnit muittus, nago de boahtá ieš dan dillái ahte galggašii lahkonit nuppi olbmo - muhto ii dieđe riekta mo láhttet.
    Gullat maid muitaleaigga Ella Karin Blind Lars H:son Simma čáppa irggástallanvieruin Sámi radios jagis 1981. Doaimmaheaddjin lea Nils Johan Klemetsen (Hætta). Loahpas Jovnna Aikio lohká Anders Larsen čállosa mearrasámiid dološ irggástallanvieruin.

  • Giđđat 1980 ráhkkanedje Ohcejoga logahaga njeallje studeantta iežaset ávvudeapmái ja seammás Ohcejoga logahaga vuosttas studeantafestii. Vuorkábáttis Juha Tapiola ja Vesa Guttorm govvideaba logahatvázzima ođđa oahppolágádusas ja smiehtadeaba iežaska eallima ovddosguvlui. Veahkkeprofessor Pekka Sammallahti čilge dalá sámegieliskosa. Arkiivasáddaga álggus gulllat miessemánu 30. beaivve kalohttaođđasiid jagis 1980 ja Min Sápmi -sáddaga. Das logahatságaid lassin Oula Aikio muitala turismma, vándardeami váikkuhusain Soađegili Sámi bálgosis. Álgui viđa minuvtta ođđasiid lohká Per Nils Idivuoma.

  • Jurpmu-Máhtte, Matti Valle muitala. Fáddan boazogávppit, eará gávpedoaimmat, áigáiboahtu ja jeagelláibi. Báddejuvvon Anár Solojávrri Soarvvášluovttas guovvamánus 1992. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Sámi okta stuorámus luonddunuppástusain man olmmoš lea dagahan dahkujávrriid buođđun Soađegilis. Ságain jagis 1977, 1980-logus ja 1990-logus Lokka dahkujávrri dulvadeami ovddas fárren olbmot muilalit. Niila Palonoja, Susanna Sieppi ja Elle-Márjá Sieppi. Doaimmaheaddjit: Oula Aikio, Sulo Lemet Aikio, Inger-Mari Aikio ja Jouni Aikio.

  • Frederet-Nillá, Nils Hjalmar Fredrik Holmberg elii Njuorggán Rájá gilis. Son elii luondduealáhusain, luossabivdduin ja boazodoalusge. Nillá lei riegádan jagis 1903 ja jámii jagis 1999. Gullat su fearániid nuorrravuođas, doppe leat muittut nu bohccuid guođoheamis go maiddái soahtebálvalusas.
    Dán ságastallama dárkkes báddenáigi ii leat dieđus, muhto árvideamis lea báddejuvvon dieppe 1980-logu ja 1990 logu doajáldagas. Doaimmaheaddji:Jávrri-Juhán Niillas, Niilo Aikio

  • Gii lei Lars Levi Laestadius ja mo su váikkuhus oidno oskkueallimis davvin? Dát lea Miehtá Sámi prográmma jagis 1980. Oula Näkkäläjärvi lea ságastallan Ovlin-Ánniin ja Iskku-Inggáin Giema geassečoakkalmasaid oktavuođas. Girkohearrá Georg Gripenstad Gárasavvonis lea dutkan Lars Levi Laestadius eallima.

  • Dát ságat leat báddejuvvon juovlamánus 1980. Pekka Sammallahti muitala dalá dutkamušdieđuin sámiid ássanhistorjjás ja sámegielaid riegádeamis. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi.

  • Sápmelaš-bláđi álgoáiggit, bláđi doaimmaheapmi ja čállit. Vuorkáprográmma lea Jouni Aikio čohkken jagi 1977 ja 1983 dahkkon jearahallamiin. Muitaleaddjit leat Sápmelaš-bláđi lohkki Guhttor-Ánde, Johan Antti Magga sihke bláđi dahkkit Oivoš-Johan, Johan Nuorgam, Luobbal-Sámmol Sámmol, Samuli Aikio ja Lusmmi-Issát, Iisakki Paadar (anárašgillii). Doaimmaheaddjit leaba Juhani Nousuniemi ja Ella Sarre.

  • Heaikka-Juhán, Juhani Magga Eanodaga Njunnásis muittaša. Dán nuppi oasis lea sáhka boazoealáhusas ja meahciealliin. Heaikka-Juhán lea riegádan jagis 1902. Ságastallan lea báddejuvvon 1970-logu loahpas. Doaimmaheaddjit leaba Juhani Nousuniemi ja Oula Näkkäläjärvi

  • Heaikka-Juhán, Juhani Magga Eanodaga Njunnásis muittaša mánnávuođa, nuorravuođa ja eallima duoddaris boazobargguin. Heaikka-Juhán lea riegádan jagis 1902. Ságastallan lea báddejuvvon 1970-logu loahpas. Nuppi oasis son muitala earret earáid meahcceealliin. Doaimmaheaddjit: Juhani Nousuniemi ja Oula Näkkäläjärvi.

Klipit

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä