Tiina Lundbergin huoltamo

Millaisia ovat mielenvahvuudet, joihin keskittymällä luodaan hyvinvointia?

  • 57 min
  • toistaiseksi

Miten motivoidut ja mistä ole kiitollinen? Pyritkö olemaan parempi kuin muut vai kehittymään itse entistä paremmaksi?

Positiivinen psykologia tutkii ja tukee ihmisen hyvinvointia, onnistumista ja kukoistusta.
Se antaa työkaluja hyvän elämän luomiseen ja toimiviin ihmissuhteisiin. Elämää rakennetaan vahvuuksien varaan ja heikkouksien etsiminen jätetään vähemmälle.
Kuulostaa hyvältä, mutta miten onnellisuuspuhe sopii yhteen elämän väistämättömien vastoinkäymisten kanssa? Onko positiivinen psykologia varakkaiden ja hyvin menestyvien keino tehostaa omia toimiaan entisestään? Muun muassa vastauksia näihin kysymyksiin etsitään Tiina Lundbergin huoltamolla. Haastateltavina ovat soveltavan positiivisen psykologian maisterit Netta Lehtonen ja Paulina Piippo, liikunta- ja urheilupsykologian maisteri Aleksi Tossavainen sekä Helsingin yliopiston erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara.

Lähetykset

  • ke 16.1.2019 10.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Suomalainen urheiluvalmennuskulttuuri on muuttunut viime vuosikymmeninä lajin ja tekniikan opettamisesta kohti vuorovaikutusta ja kasvattajuutta - toisen ihmisen kuuntelemista ja empatiaa. Tiina Lundbergin huoltamolla etsitään nyt näkökulmia hyvästä junnuvalmennuksesta niin futiskentältä, voimistelusalilta kuin Eerikkilän urheiluopistosta!

    Käpylän Pallossa valmentava Jesse Martin jakaa valmentamisen kahteen teemaan: jalkapallon opettaminen ja jalkapallo opettajana.

    - Valmentajan tehtävä on opettaa peliä ja tekniikkaa - tietoa ja taitoja - mutta myös tutustuttaa lapset peliin, sillä jalkapallo itsessään opettaa tärkeitä elämäntaitoja: pettymyksiä, ryhmässä toimimista, toisten kunnioittamista ja sitä, että kun tehdä kovasti töitä jonkun asiaan niin siitä seuraa jotain - voimme oppia uutta!
    Suomen valmentajien varapuheenjohtaja ja voimisteluvalmentaja Pulmu Puonti puolestaan toteaa, että yli lajirajojen valmentajia puhuttaa ja mietityttää arvot. Mitä on suomalainen hyvä valmennus? Millainen on hyvä valmentaja?

    Urheilupsykologian maisteri ja valmentaja Aleksi Tossavainen valmentaa Eerikkilän urheiluopiston Sami Hyypiä akatemiassa ja Floorball academyssa. Hän kertoo, että heidän näkökulmansa urheilijanpolulla kasvamiseen rakentuu kahdestä näkokulmasta:

    - Ensinnäkin nuoria itseään pyritään auttamaan ja tukemaan itsetuntemuksessa, jotta nuoret löytävät keinoja ja ajatusmalleja, jotka vievät eteenpäin. Toisaalta tuetaan valmentajia, luomaan harjoitteluun hyvä motivaatioympäristö, joka tukee kasvua ja kehittymistä.

  • Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat hyvä juttu ja niitä noudattamalla on helppoa syödä terveellisesti erilaisten ruokauskomusten viidakossa. Lautasmalli myös taipuu moneen eikä ole niin tylsä, kuin miltä se usein kuulostaa.

    Ei se niin harmaata ole - suomalaisista ravitsemussuosituksista voi laatia vaikkapa hienoja etnisiä ruokia käyttämällä mausteita ja etsimällä reseptejä, toteaa ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, jolta on ilmestynyt kirja Pötyä pöydässä. Kirjassa käydään läpi muutamia ruokaan liittyviä harhaanjohtavia väitteitä.

    Miksi suomalaisia ruokasuosituksia kritisoidaan? Miksi maito tai sokeri nostetaan tikunnokkaan yksittäisenä “pahiksena”? Tai miksi gluteiiniton ruokavalio ei ratkaissutkaan ylipaino-ongelmaa? Muun muassa näistä keskustellaan Reijo Laatikaisen kanssa.

    Lisäksi Huoltamolla kysytään, mistä nirsoilu johtuu. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan aistinvaraisen havaitsemisen apulaisprofessori Mari Sandell kertoo laajasti, mistä kaikista tekijöistä suhde ruokaan ja syömiseen muodostuu.

  • Vaikka monella suomalaisella liikunta on osa elämää ja arkea, silti vain harva saavuttaa liikuntasuosituksen mukaisen minimimäärän liikuntaa. THL:n mukaan vain joka kymmenes saavuttaa sekä kestävyysliikunnan että lihaskunnon suosituksen. Viime vuosina on alettu puhua myös terveyttä edistävästä liikunnasta kuntoliikunnan rinnalla. Millaista se on?

    Liikkumattomien lisäksi Suomessa on ihmisiä, jotka liikkuvat todella paljon ja jopa uupuvat työn ja vapaa-ajan stressin alle. Keski-iässä kroppaa myös saattaa alkaa kolottaa sieltä täältä ja uusia motivaattoreita liikkumiselle täytyy löytää. Miten omaa kroppaa pitäisi kuunnella? Ja miten ruuhkavuosiin saa lisättyä liikettä?

    Tiina Lundbergin huoltamolla tavataan UKK instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni, Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen sekä liikunnanohjaaja ja valmentaja Sanni Nyberg.

  • Migreenillä saa itselleen aika helposti hankalan tyypin maineen, toteaa kroonista migreeniä sairastava Rigina Ajanki. Migreeni vaikuttaa arkeen - suunnitelmia joudutaan muuttamaan, työteho laskee ja sairauspoissaoloja tulee.

    Migreeni on ollut pitkään vähän tutkittu sairaus ja potilaat ovat monesti kärsineet syyllisyydentunnosta kun sitä on pidetty “vain päänsärkynä”. Migreeni aiheuttaa kuitenkin monia muitakin oireita pahoinvoinnista puheen takelteluun ja ajatuskatkoksiin.

    Nyt Tiina Lundbergin huoltamolla saadaan vertaistukea migreeniin. Lisäksi professori Aarno Palotie kertoo, missä migreenitutkimuksessa mennään ja neurologi Ville Artolta kysytään, mitä aivoissa tapahtuu kun migreenikohtaus iskee.

  • Miten motivoidut ja mistä ole kiitollinen? Pyritkö olemaan parempi kuin muut vai kehittymään itse entistä paremmaksi?

    Positiivinen psykologia tutkii ja tukee ihmisen hyvinvointia, onnistumista ja kukoistusta.
    Se antaa työkaluja hyvän elämän luomiseen ja toimiviin ihmissuhteisiin. Elämää rakennetaan vahvuuksien varaan ja heikkouksien etsiminen jätetään vähemmälle.
    Kuulostaa hyvältä, mutta miten onnellisuuspuhe sopii yhteen elämän väistämättömien vastoinkäymisten kanssa? Onko positiivinen psykologia varakkaiden ja hyvin menestyvien keino tehostaa omia toimiaan entisestään? Muun muassa vastauksia näihin kysymyksiin etsitään Tiina Lundbergin huoltamolla. Haastateltavina ovat soveltavan positiivisen psykologian maisterit Netta Lehtonen ja Paulina Piippo, liikunta- ja urheilupsykologian maisteri Aleksi Tossavainen sekä Helsingin yliopiston erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara.

  • Vuodenvaihde on uusien lupausten, tavoitteen asettelun ja päätösten aikaa. Nyt huoltamolla saadaan apua isojen ja pienten muutosten pohdintaan ja kysytään, miksi tavoitteita kannattaisi asettaa. Elämäntapamuutos vaatii tapojen tarkastelua ja niiden muuttamista - miten piintynyt tapa muutetaan? Lisäksi ohjelmassa saadaan vinkkejä tyoelämän muutoksen pohtimiseen. Haastateltavina ovat itsensä johtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki, oppilaanohjaaja ja motivaatiovalmentaja Leena Ståhlberg sekä liikunta- ja urheilupsykologian asiantuntija Aleksi Tossavainen.

  • Vakava sairaus voi kohdata ketä tahansa. Elämänarvot menevät uusiksi ja suhde omaan itseen ja ympäristöön muuttuu.

    Huoltamolla kysytään, miten sairauden kanssa voi oppia elämään ja miten se vaikuttaa ympäristöön, unelmiin ja läheisiin.

    Haastateltavina ovat ME/CSF:ää eli kroonista väsymysoireyhtymä sairastava Jonna Strandén, kroonista borrelioosia sairastava Annalina Ahlblad, Leijonaemojen toiminnanjohtaja Janet Grundström sekä neuvontapalveluiden päällikkö Taina Häkkinen Suomen Syöpäyhdistyksestä.

  • Liikuntaharrastus lapsena suojaa mielenterveysoireilta aikuisena. Liikunta vahvistaa lasten oppimiskykyä. Lapsena ja nuorena harrastettu liikunta lisää todennäköisyyttä liikunnan harrastamiselle myös aikuisiässä. Liikunnallisella lapsuudella on yhteys jopa ansiotasoon. Mutta vaikka liikunnan hyödyt ovat tiedossa niin silti suomalaislapset liikkuvat liian vähän.

    Huoltamolla puhutaan lasten liikuntaharrastuksesta, pohditaan keinoja, joilla lapset pysyisivät harrastuksen parissa motivoituneina. Sisäksi mukana on asiaa urheiluvammojen ehkäisemisestä ja liikuntakentän uusista tuulista.

    Ohjelmassa haastateltavaina ovat erityisasiantuntija Jukka Karvinen Olympiakomiteasta, Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppänen sekä Superparkin kehitysjohtaja Taneli Sutinen.

  • Huoltamolla kurkistetaan naiseuden ytimeen. Mitä omasta kuukautiskierrosta voi oppia? Miten syklisyys vaikuttaa naisen elämään? Miten lantionpohjanlihaksia kannattaa harjoitella? Ja lopuksi - iso O - miksi joidenkin naisten on helppo saada orgasmi ja toisille se on niin vaikeaa?

    Vieraana ovat joogaopettaja Meri Mort, naisia synnytyksestä palautumiseen auttava Anna Doepel sekä erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström.

  • Urheilu ja tavoitteellinen kuntoharjoittelukin on pitää sisällään onnistumisia ja epäonnistumisia. Elämä kokonaisuudessaan on täynnä epäonnistumisia ja onnistumisia. Onnistua voi niin työelämässä, parisuhteessa kuin maratonilla tai puutarhurina. Myös aallonpohjia tulee.

    Miten voi kuoria itsestäsi onnistujan? Ja mitä epäonnistumisesta voi oppia? Lisäksi ohjelmassa saadaan näkökulma taidon oppimisesta. Taito voi olla käsinseisonta ja entistä parempi rystylyönti tai vaikkapa aikuisena aloitettu soittoharrastus. Mitkä tekijät edesauttavat taidon oppimista? Vieraana on psykologian tohtori, urheilupykologi Satu Kaski sekä sirkustaiteilija, opettaja ja Parkour Akatemian kehityspäällikkö Mikko Rinnevuori.

  • Huoltamolla kurkistetaan naiseuden ytimeen. Mitä omasta kuukautiskierrosta voi oppia? Miten syklisyys vaikuttaa naisen elämään? Miten lantionpohjanlihaksia kannattaa harjoitella? Ja lopuksi - iso O - miksi joidenkin naisten on helppo saada orgasmi ja toisille se on niin vaikeaa?

    Vieraana ovat joogaopettaja Meri Mort, naisia synnytyksestä palautumiseen auttava Anna Doepel sekä erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström.

  • Keväisen valon ja kuivan asfaltinpinnan lisääntyessä monen mielen valtaa juoksu-unelmat. Josko tänä kesänä satunnaislenkkeilijästä tulisi aktiiviharrastaja? Milloin on aika lähteä starttiviivalle ja kokeilla vaikkapa puolimaratonia?

    Huoltamolla inspiraatiota juoksu-unelmiin antaa maratoonari Tarja Virolainen, joka on itse juossut kymmenen maratonia ja hyllyssä roikkuu jopa World Maraton Majors - mitali tunnustuksena kaikkien suurimpien maratonien juoksemisesta.

    Miten hän hurahti juoksemiseen? Millaisia voimavaroja juoksu on tuonut elämään?

    Huoltamolla kuullaan myös, mitä aivotutkimus kertoo juoksemisen hyvistä vaikutuksista. Tutkijatohtori Sanna Lensu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Klipit

  • Migreeniä sairastaa joka kymmenes - naisilla se on kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Migreenin oireet ovat moninaisia, ne voivat vaihdella potilaasta toiseen mutta paljon on yhteistäkin - näköhäiriöitä, pahoinvointia, aistiyliherkkyyttä jne. Migreeni vaikeuttaa elämän suunnittelemista ja se aiheuttaa tehottomuutta niin arjessa kuin työssäkin

    Migreeniyhdistyksen neuvontahoitaja Marja Hassinen kertoo oirekirjon vaikeuttavan myös diagnosointia: Migreeni on niin monimuotoinen sairaus ja kenelläkään ei ole täysin samanlaista migreeniä joten lääkäreiden on vaikea joskus tehdä diagnoosia.

    Lääkkeistä monet saavat apua ja ja aika usea migreenipotilas allekirjoittaakin seuraavan: ennen ovesta ulosmenoa käydään taskut ja pussukat läpi - onhan migreenilääkkeet pakattu mukaan? Tämän allekirjoittaa myös migreeniä sairastava Rigina Ajanki:

  • Millaista on hyvä suomalainen urheiluvalmennus? Sitä pohditaan huoltamolla tammikuussa.

    Ohjelmassa ääneen pääsee pitkän linjan intohimoinen voimisteluvalmentaja, Suomen valmentajien varapuheenjohtaja ja ammattivalmentajia Kisakalliossa opettava Pulmu Puonti.

    Hänen työtään valmentajana ohjaavat arvot - se, että tytöt olisivat onnellisia ja oppisivat tekemään työtä unelmansa eteen. Myös turvallisuus on tärkeää. Fyysisesti se tarkoittaa oikeanlaista harjoittelua ja psyykkisesti sitä, että jokaisesta voimistelijasta pidetään huolta ja huomioidaan myös ryhmän sisäisiä tunnetiloja.

    Tiina tapasi Pulmu Puonnin OVO Training Centerissä Espoossa.

  • Valmennusta on tänä päivänä paljon tarjolla perinteisen urheiluseuratoiminnan ulkopuolella. Personal trainerit tarjoavat palvelujaan ja jos tämä ei riitä voi lähteä vaikkapa motivaatiovalmentajan tai elämäntaitovalmentajan juttusille.

    Motivaation lisäksi päivän sana on tavoite ja tavoitteellisuus. Omaan kalenteriin tai bullet journaliin tulisi merkitä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita.

    Seuraavaksi tapaamme elämäntaidon ja itsensä johtamisen valmentajan Ilkka Koppelomäen - hän on sanonut että meillä on nykypäivänä vaihtoehtoja elämässä niin paljon, että ihmisen on vaikea valita, ja tähän halutaan valmennusapua - tukea omannäköisen elämän luomiseen.

    Tiina Lundberg tapasi Ilkan ja kysyi miksi tavoitteita oikein kannattaa asettaa?

  • Käpylän pallossa valmentavan Jesse Martinin mukaan vuorovaikutustaidot ja lapsen kehityksen ymmärtäminen ovat avainasemassa, kun puhutaan juniorivalmentajan työkalupakista. Nämä ovat kuitenkin asioita jotka valmentajakoulutuksessa jäävät paitsioon.

    Lisää Jesse Martinin ajatuksia valmentamisesta ja jalkapallosta kuullaan Tiina Lundberin huoltamolla tammikuussa.

  • Suomalainen urheiluvalmennus on ollut tänä syksynä esilla paljon - mitä huipulle tähtäävältä urheilijalta voidaan vaatia? Millainen on hyvä valmentaja? Huudetaanko, haukutaanko vai pyritäänkö vahvistamaan urheilijan sisäistä motivaatiota? Tästä puhutaan tammikuussa huoltamolla.

    Huippu-urheilu on kovaa, näin toteaa Suomen sulkapalloliiton päävalmentaja Anu Nieminen, jolla on itsellään huippu-urheilijan ura takana. Tiukkuus ja vaativuus voi olla myös positiivista. Tiina Lundberg tapasi Anu Niemisen ja kysyi miksi tämä alunperin halusi alkaa valmentaa.

  • Heli Harjanne on poliisi, jolla on on myös personal trainerin koulutus sekä uintivalmentajan pätevyys. Tämän lisäksi hän on - ainoana suomalaisen naisena - suorittanut kolmostason valmentajakoulutuksen amerikkalaisessa jalkapallossa.

    Mikä muu kuin valmentajan oma rakkaus lajiin yhdistää näin erilaisia lajeja? Miten joukkueen valmentaminen eroaa yksilövalmennuksesta? Tiina Lundberg tapasi Heli Harjanteen ja kysyi, miksi poliisi haluaa vielä valmentaa päivätyönsä ulkopuolella?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä