Dearvva! Tiörv! Tierva!

Ásllaga Á-studio

  • 1 h 29 min
  • ei kuunneltavissa

Jiekŋameara ruovdegeaidnu ii leat ruđalaččat gánnihahtti, čielggai otne almmustuvvan loahpparaporttas. Suoma ja Norgga gaskasaš čielggadanbargojoavkku bargun lei čielggadit Jiekŋameara ruovdegeainnu huksema eavttuid.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio mielas birra jorbasit čállojuvvon loahpparaporttas leat lihkká olu buorit áššit sápmelaččaid dáfus. Loahpparaporttas geavahuvvojit Jiekŋameara ruovdegeainnus čáledettiin jus/go-hámit. Seamma jus-hápmi joatkašuvvá maiddái ministeriija virgeolbmo jearahallamis.
Johtolat- ja diehtojuohkinministeriija ossodathoavda Timo Kievari muitala, ahte dál leat čielggaduvvon Jiekŋameara ruovdegeainnu huksema eavttut, iige bargojoavku evttot makkárge joatkkadoaimmaid. Sanila -Aikio oaidná dál hirbmat buriid ákkaid, ahte manne Jiekŋameara ruovdegeainnu galggašii sihkkut eret eanangoddelávva Davvi-Lappi kárttás eret. Greenpeace Norden Suoma jođiheaddji Sini Harkki lea ovttaoaivilis Sanila-Aikioin ahte dál eanangoddelávas ferte ruovdemáđiija-plánaid sihkkut eret.
Doaimmaheaddjin Kaisa Aikio, Kaija Länsman ja Aslak Paltto.

Lähetykset

  • ma 11.2.2019 14.30 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Ucjuuvâst lii tuše ohtâ Šleđgâauto.
    Anne Nuorgam ON pissoo foorum šavâtuállen.
    Europarlamentokko Sirpa Petikäinen uáivild e meid sämmilijd kolgâččij leđe toimâttah Brysselist.
    Fabrizino Brecciaroli lii pargohárjuttâllen Sämitige oppâmateriaal kuávdáást, suu stivree Miina Seurujärvi. Studiost Anja Kaarret.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Dearvva! -sáddagis gullat ságaid Euroválggain go jearahallamis lea euroválgaevttohas Mikkel Näkkäläjärvi. Sáhka lea maiddái liegga giđđadálkkiin ja rašes jieŋain.

    Sáddagis gullat ságaid maiddái New Yorkas go jearahallamis lea Anne Nuorgam guhte lea ON bissovaš foruma ođđa ságadoalli.

    Loahpabealde sáddaga gullat maiddái makkár vásáhusat Heli Aikios ja Hanna-Maaria Kiprianoffii báhce Sámi Grand Prič -gilvvus.

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Beassážiid áigge leat máilmme stuorra ávvudoalut Guovdageainnus ja Kárášjogas, let gielkágilvvut, juoigankonseartat ja oaggungilvvut. Dievva artistat juohke bassebeaivve dollet konseartaid valaštallanhállain ja olbmot leat čiŋádan fiidnámus biktasiiguin. Sámi Grand Prix juoigan-ja lávlun gilvu deavdá beassášlávvordaga 30 jagi. Suoma beal Sámis juoiganoassái oassálastet Heli Aikio ja Hanna-Maaria Kiprianoff ja lávlunoassái Anna Lumikivi.
    Niko Valkepää almmuha beassážiid ođđa skearru ja álggaha turnea guovdageainnus ja Kárášjogas. Naba dat olmmoš gii ii leat ovdal johtán doaluin, movt galgá rahkanit? Anne Kirste Aikio ja Laura Kotavuopio addiba veháš rávvagiid, vai don it dárbbat gahččat dan stuorimus godderoggái. Sáddaga lágii Aslak paltto

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Anni Lehtola kietâtyeji čáitálduvâst já Arktâliih tuoivuin čáitálduváin Siidast muštâl Pia Nikula.
    Aanaar servikode kirkkohiärrá, Tuomo Huusko, muštâl Pessijâš-ääigi tápáduumijn. Uážžu-uv kirhoost juoigâđ, täst muštâleh muusik taidâr Anna-Näkkäläjärvi-Länsman, kuoro lávloo Niilo Vuomajoki já Oulu pispekode pispe Jukka Keskitalo. Studiost Anja Kaarret.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Juha Tapio já Mika Aikio jurduuh Staatâvaaljâi maŋa, Heta muusikjuhlijn Niko Valkeapää já Notre Dame katedral pyellimist Linnea Rasmus já Jovnna Ánde Vest. Studiost Anja Kaarret.

  • Sosiálademokráhta stuorimus bellodat, Vuođđosuopmelaččat nubbin ja Kokoomus goalmmádin.
    Lappi válgabiires Buot eanemus jienaid oaččui guovddáža Katri Kulmuni.
    Guovddášbellodagas riikkabeivviide mannet Kulmuni lassin Mikko Kärnä ja Markus Lohi. Čađa besse maid Markus Mustajärvi (gurut), Johanna Ojala-Niemelä (SD), Heikki Autto(olges) ja Kaisa Juuso (VS).
    Riikka Karppinen (ruonát) čohkkii nuppin eanemusat jienaid ja lei láhka jo loahpas gáhčahit Markus Lohi eret. ođđasisrehkenastima mielde Lohi doallá báikkistis. Sáddagis gullát Pirita Näkkäläjärvi válgá-suokkardallama ahte movt boađuš vejolaččat čuohcá sámepolitihkii. Gullát Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikioságaid movt orru válgaboađus, go maiddái Anni Koivisto, guhte vuosttaš háve searvvái válggaidda buori bohtosin.
    Doaimmaheaddjin Juha Mäntykenttä, Outi Paadar, Kaisa Aikio ja Ságaid čohkkii Aslak paltto

  • Vástuppeeivi fáddán láá puásuipennuuh. Moos puásuipennuuh taan ääigi kiävttojeh, já maht taid kalga škovliđ? Jouko Hetta muštâl jieijâs Runne-pennust já Áile Aikio jieijâs ferimijn penuvaašijn. Essi Kesti já Annika Pasanen lává iällám Taimyrist ArcticSkills-tábáhtusâst, mutâ päikkimätki lâi váhá jiereskittee. Toimâtteijen Martta Alajärvi.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Yle Sámi ordnen riikkabeaiválggaid 2019 válgagažadeapmi gieđahallá sámi fáttáid. Válgagažadeapmi jođiheaba Jouni Aikio ja Aslak Paltto.

    Válgapanelas lea mielde Anni Ahlakorpi (Gurutlihttu), Pekka Aikio (Ruoná lihttu), Juha-Pekka Väisänen (Suoma kommunistalaš bellodat), Pigga Keskitalo (Suoma guovddášbellodat), Anni Koivisto (Suoma sosiálademokráhtalaš bellodat), Kitti Kumpulainen (Suoma kristtalašdemokráhtat), Sámmol Lukkari (Ruoŧŧelaš álbmotbellodat), Tanja Sanila (Olgešbellodat), Jukka Sarre (Čieža nástti lihkadus) ja Veikko Siitonen (Vuođđosuopmelaččat).

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Pia Nikula muštâl, et museon oceh puáris káálvuid. Kari Kyrö, muštâl magareh tobdoh sust lijjii, ko sun peesâi sämitigge valjaluvâttâlmân. Tiina Sanila Aikio muštâl, maht toi vaaljâ luvâttâlmân väljejum ulmui meddâl väldim ovdán, kiäh pessii luvâttâlmân, veik sämitigge ij taid valjim. Ulla Pirttijärvi Länsman muštâl uđđâ skiärustis. Jouni Matti illood ko lii oppâm tavesämikielâ. SMK anarâškielâ uáppeeh kuohhii juoŋŋâsijd. Studiost Anja Kaarret.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä