Voimaharjoittelu kuulostaa sangen yksinkertaiselta. Laitetaan rautaa tankoon ja nostetaan ylös, mutta jos keitokseen lisätään kestävyys-, maksimi- ja nopeusvoimaominaisuudet, progressiivisuus, konsentrinen, eksentrinen tai isometsinen lihastyö niin monella meneekin homma hankalaksi.
Nyt Tiina Lundbergin huoltamolla otetaan haltuun voimailubiologi Tuomas Rytkönen kanssa voimaharjoittelun perusteet. Mieheltä on ilmestynyt juurí Voimaharjoittelun käsikirja.

Lisäksi piipahdetaan Crossfit Nuijala salilla tapaamassa liikuntafysiologi Petri Jalankoa. Millaista on treeni crossfit-salilla?

Suomalainen urheiluvalmennuskulttuuri on muuttunut viime vuosikymmeninä lajin ja tekniikan opettamisesta kohti vuorovaikutusta ja kasvattajuutta - toisen ihmisen kuuntelemista ja empatiaa. Tiina Lundbergin huoltamolla etsitään nyt näkökulmia hyvästä junnuvalmennuksesta niin futiskentältä, voimistelusalilta kuin Eerikkilän urheiluopistosta!

Käpylän Pallossa valmentava Jesse Martin jakaa valmentamisen kahteen teemaan: jalkapallon opettaminen ja jalkapallo opettajana.

- Valmentajan tehtävä on opettaa peliä ja tekniikkaa - tietoa ja taitoja - mutta myös tutustuttaa lapset peliin, sillä jalkapallo itsessään opettaa tärkeitä elämäntaitoja: pettymyksiä, ryhmässä toimimista, toisten kunnioittamista ja sitä, että kun tehdä kovasti töitä jonkun asiaan niin siitä seuraa jotain - voimme oppia uutta!
Suomen valmentajien varapuheenjohtaja ja voimisteluvalmentaja Pulmu Puonti puolestaan toteaa, että yli lajirajojen valmentajia puhuttaa ja mietityttää arvot. Mitä on suomalainen hyvä valmennus? Millainen on hyvä valmentaja?

Urheilupsykologian maisteri ja valmentaja Aleksi Tossavainen valmentaa Eerikkilän urheiluopiston Sami Hyypiä akatemiassa ja Floorball academyssa. Hän kertoo, että heidän näkökulmansa urheilijanpolulla kasvamiseen rakentuu kahdestä näkokulmasta:

- Ensinnäkin nuoria itseään pyritään auttamaan ja tukemaan itsetuntemuksessa, jotta nuoret löytävät keinoja ja ajatusmalleja, jotka vievät eteenpäin. Toisaalta tuetaan valmentajia, luomaan harjoitteluun hyvä motivaatioympäristö, joka tukee kasvua ja kehittymistä.

Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat hyvä juttu ja niitä noudattamalla on helppoa syödä terveellisesti erilaisten ruokauskomusten viidakossa. Lautasmalli myös taipuu moneen eikä ole niin tylsä, kuin miltä se usein kuulostaa.

Ei se niin harmaata ole - suomalaisista ravitsemussuosituksista voi laatia vaikkapa hienoja etnisiä ruokia käyttämällä mausteita ja etsimällä reseptejä, toteaa ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, jolta on ilmestynyt kirja Pötyä pöydässä. Kirjassa käydään läpi muutamia ruokaan liittyviä harhaanjohtavia väitteitä.

Miksi suomalaisia ruokasuosituksia kritisoidaan? Miksi maito tai sokeri nostetaan tikunnokkaan yksittäisenä “pahiksena”? Tai miksi gluteiiniton ruokavalio ei ratkaissutkaan ylipaino-ongelmaa? Muun muassa näistä keskustellaan Reijo Laatikaisen kanssa.

Lisäksi Huoltamolla kysytään, mistä nirsoilu johtuu. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan aistinvaraisen havaitsemisen apulaisprofessori Mari Sandell kertoo laajasti, mistä kaikista tekijöistä suhde ruokaan ja syömiseen muodostuu.

Vaikka monella suomalaisella liikunta on osa elämää ja arkea, silti vain harva saavuttaa liikuntasuosituksen mukaisen minimimäärän liikuntaa. THL:n mukaan vain joka kymmenes saavuttaa sekä kestävyysliikunnan että lihaskunnon suosituksen. Viime vuosina on alettu puhua myös terveyttä edistävästä liikunnasta kuntoliikunnan rinnalla. Millaista se on?

Liikkumattomien lisäksi Suomessa on ihmisiä, jotka liikkuvat todella paljon ja jopa uupuvat työn ja vapaa-ajan stressin alle. Keski-iässä kroppaa myös saattaa alkaa kolottaa sieltä täältä ja uusia motivaattoreita liikkumiselle täytyy löytää. Miten omaa kroppaa pitäisi kuunnella? Ja miten ruuhkavuosiin saa lisättyä liikettä?

Tiina Lundbergin huoltamolla tavataan UKK instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni, Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen sekä liikunnanohjaaja ja valmentaja Sanni Nyberg.

Migreenillä saa itselleen aika helposti hankalan tyypin maineen, toteaa kroonista migreeniä sairastava Rigina Ajanki. Migreeni vaikuttaa arkeen - suunnitelmia joudutaan muuttamaan, työteho laskee ja sairauspoissaoloja tulee.

Migreeni on ollut pitkään vähän tutkittu sairaus ja potilaat ovat monesti kärsineet syyllisyydentunnosta kun sitä on pidetty “vain päänsärkynä”. Migreeni aiheuttaa kuitenkin monia muitakin oireita pahoinvoinnista puheen takelteluun ja ajatuskatkoksiin.

Nyt Tiina Lundbergin huoltamolla saadaan vertaistukea migreeniin. Lisäksi professori Aarno Palotie kertoo, missä migreenitutkimuksessa mennään ja neurologi Ville Artolta kysytään, mitä aivoissa tapahtuu kun migreenikohtaus iskee.

Miten motivoidut ja mistä ole kiitollinen? Pyritkö olemaan parempi kuin muut vai kehittymään itse entistä paremmaksi?

Positiivinen psykologia tutkii ja tukee ihmisen hyvinvointia, onnistumista ja kukoistusta.
Se antaa työkaluja hyvän elämän luomiseen ja toimiviin ihmissuhteisiin. Elämää rakennetaan vahvuuksien varaan ja heikkouksien etsiminen jätetään vähemmälle.
Kuulostaa hyvältä, mutta miten onnellisuuspuhe sopii yhteen elämän väistämättömien vastoinkäymisten kanssa? Onko positiivinen psykologia varakkaiden ja hyvin menestyvien keino tehostaa omia toimiaan entisestään? Muun muassa vastauksia näihin kysymyksiin etsitään Tiina Lundbergin huoltamolla. Haastateltavina ovat soveltavan positiivisen psykologian maisterit Netta Lehtonen ja Paulina Piippo, liikunta- ja urheilupsykologian maisteri Aleksi Tossavainen sekä Helsingin yliopiston erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara.

Vuodenvaihde on uusien lupausten, tavoitteen asettelun ja päätösten aikaa. Nyt huoltamolla saadaan apua isojen ja pienten muutosten pohdintaan ja kysytään, miksi tavoitteita kannattaisi asettaa. Elämäntapamuutos vaatii tapojen tarkastelua ja niiden muuttamista - miten piintynyt tapa muutetaan? Lisäksi ohjelmassa saadaan vinkkejä tyoelämän muutoksen pohtimiseen. Haastateltavina ovat itsensä johtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki, oppilaanohjaaja ja motivaatiovalmentaja Leena Ståhlberg sekä liikunta- ja urheilupsykologian asiantuntija Aleksi Tossavainen.

Vakava sairaus voi kohdata ketä tahansa. Elämänarvot menevät uusiksi ja suhde omaan itseen ja ympäristöön muuttuu.

Huoltamolla kysytään, miten sairauden kanssa voi oppia elämään ja miten se vaikuttaa ympäristöön, unelmiin ja läheisiin.

Haastateltavina ovat ME/CSF:ää eli kroonista väsymysoireyhtymä sairastava Jonna Strandén, kroonista borrelioosia sairastava Annalina Ahlblad, Leijonaemojen toiminnanjohtaja Janet Grundström sekä neuvontapalveluiden päällikkö Taina Häkkinen Suomen Syöpäyhdistyksestä.

Liikuntaharrastus lapsena suojaa mielenterveysoireilta aikuisena. Liikunta vahvistaa lasten oppimiskykyä. Lapsena ja nuorena harrastettu liikunta lisää todennäköisyyttä liikunnan harrastamiselle myös aikuisiässä. Liikunnallisella lapsuudella on yhteys jopa ansiotasoon. Mutta vaikka liikunnan hyödyt ovat tiedossa niin silti suomalaislapset liikkuvat liian vähän.

Huoltamolla puhutaan lasten liikuntaharrastuksesta, pohditaan keinoja, joilla lapset pysyisivät harrastuksen parissa motivoituneina. Sisäksi mukana on asiaa urheiluvammojen ehkäisemisestä ja liikuntakentän uusista tuulista.

Ohjelmassa haastateltavaina ovat erityisasiantuntija Jukka Karvinen Olympiakomiteasta, Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppänen sekä Superparkin kehitysjohtaja Taneli Sutinen.

Huoltamolla kurkistetaan naiseuden ytimeen. Mitä omasta kuukautiskierrosta voi oppia? Miten syklisyys vaikuttaa naisen elämään? Miten lantionpohjanlihaksia kannattaa harjoitella? Ja lopuksi - iso O - miksi joidenkin naisten on helppo saada orgasmi ja toisille se on niin vaikeaa?

Vieraana ovat joogaopettaja Meri Mort, naisia synnytyksestä palautumiseen auttava Anna Doepel sekä erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström.

Urheilu ja tavoitteellinen kuntoharjoittelukin on pitää sisällään onnistumisia ja epäonnistumisia. Elämä kokonaisuudessaan on täynnä epäonnistumisia ja onnistumisia. Onnistua voi niin työelämässä, parisuhteessa kuin maratonilla tai puutarhurina. Myös aallonpohjia tulee.

Miten voi kuoria itsestäsi onnistujan? Ja mitä epäonnistumisesta voi oppia? Lisäksi ohjelmassa saadaan näkökulma taidon oppimisesta. Taito voi olla käsinseisonta ja entistä parempi rystylyönti tai vaikkapa aikuisena aloitettu soittoharrastus. Mitkä tekijät edesauttavat taidon oppimista? Vieraana on psykologian tohtori, urheilupykologi Satu Kaski sekä sirkustaiteilija, opettaja ja Parkour Akatemian kehityspäällikkö Mikko Rinnevuori.

Huoltamolla kurkistetaan naiseuden ytimeen. Mitä omasta kuukautiskierrosta voi oppia? Miten syklisyys vaikuttaa naisen elämään? Miten lantionpohjanlihaksia kannattaa harjoitella? Ja lopuksi - iso O - miksi joidenkin naisten on helppo saada orgasmi ja toisille se on niin vaikeaa?

Vieraana ovat joogaopettaja Meri Mort, naisia synnytyksestä palautumiseen auttava Anna Doepel sekä erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström.