Radio Suomi Rovaniemi

Kulttuurimatka pakkastuulen pieksämään tunturiin

  • 9 min
  • toistaiseksi

Pari vuosikymmentä sitten kulttuurimatkailu oli sitä, että jumalattoman lihava oopperatenori hiissattiin tunturiin ja kiekaisun jälkeen hänet raahattiin alas. Nyt kulttuurimatkailun sisältöä etsitään paikallisten ihmisten elämästä ja tekemisistä. Matkailijoille ei enää riitä pizza, kylpylä eikä juomahinkalo tunturin kupeessa.

Matkailun muutos on käynnistänyt tapahtumasarjan, jossa ohjelmapalveluyrittäjät kehittävät toinen toistaan erikoisempia tuotteita. Tapani Niemi törmäsi Pyhätunturilla tavallisen tunturimatkailijan näkökulmasta arvioiden hyvin poikkeukselliseen tuotteeseen. Yritäjä Eero Fisk kuljettaa turistin kylmimmän talven kaljamilla ylös pakkastuulen pieksämään tunturiin ja kertoo matkalla, miten täällä Lapissa elettiin ennen.

Lähetykset

  • to 24.1.2019 14.20 • Yle Areena

Jaksot

  • Romaani Katri Valan ja Olavi Paavolaisen vaiheista sotakeväänä 1942 on haikeuden täyttämä kuvaus nuoruudesta ja unelmista. Katria vaivaa parantumaton keuhkotauti, samoin huoli perheestä ja sodan uhreista. Pommejakin enemmän helsinkiläiset pelkäävät puhua. Katrin lähipiiri ryhtyy uhkarohkeasti vastarintaan rauhan puolesta. Kameleonttimainen Olavi pakenee sodan ristiriitoja omiin muistoihinsa. Hän haluaa vielä kerran tavata nuoruudenystävänsä Katrin ja pelastaa tämän viimeiset runot. 1920-luvulla Katri ja Olavi elivät valon juhlaa, mutta nälkätalvena 1942 suursodan synkkä varjo pimentää koko Euroopan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

  • Sensuuri on iskenyt populaarimusiikkiin sen satavuotisen historian aikana joka puolella maailmaa. Se ei ole ainoastaan totalitarististen järjestelmien vaan myös länsimaisten demokratioiden todellisuutta. Levyjä on kielletty niin politiikan, uskonnollisen puhdasoppisuuden kuin sodan takia. Milloin on haluttu rajoittaa seksiin, huumeisiin tai alkoholiin liittyviä tekstejä, milloin motiivit ovat olleet puhtaasti rasistisia.

    Musiikkitoimittaja Jake Nymanin kirjoittama 'Kielletyt levyt' kuljettaa lukijaansa maailman ympäri toinen toistaan erikoisempiin kieltotapauksiin 1920-luvun Yhdysvalloista natsi-Saksaan ja Euroopan rautaesiripun taakse. Eikä sensuurin aika missään nimessä ole ohi.

    Suomea koskeva luku kuvaa, kuinka meillä sensuurin vaikuttimena oli paitsi yleinen moralismi myös ulkopolitiikka. Kiinnostavat arkistolöydöt todistavat surkuhupaisasta mekanismista, jolla musiikkia kiellettiin itsevaltaisin päätöksin.

    Kirjasta kertoo tuttuun tapaansa Juha Pikkarainen. (Kuva: Gummerus)

  • Osa Tove Janssonin teksteistä ei koskaan päätynyt kirjoiksi. Hän julkaisi ensimmäiset novellinsa 1930-luvulla lehdissä, joita hän samaan aikaan kuvitti.

    Moni varhaisnovelli sijoittuu Euroopan kaupunkeihin; ne kertovat rakastavaisista ja nuorten taiteilijoiden kommelluksista Pariisissa, syrjäytyneen naisen Veronasta tai yksinäisestä miehestä Dresdenin rautatieasemalla.

    Myös Juha Pikkarainen on avannut Janssonin kirjan. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

  • Botswanassa on mennyt hyvin jo 50 vuotta, koko itsenäisyyden ajan. Ei sotia naapureiden kanssa eikä varsinkaan maan sisällä. Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maiden joukkoon eikä tarvitse kehitysapua.

    Lapset ovat ilmaisessa koulussa ja ilmainen terveydenhuolto toimii erinomaisesti. Maan johto on aina vaihtunut demokraattisesti ja vaalituloksia kunnioitetaan. Korruptio on Afrikan vähäisintä ja rikollisuus kohtuuden rajoissa.

    Eteläisestä Afrikasta jo vuosikymmeniä kirjoittanut Pekka Peltola on tehnyt viime vuosina kolme matkaa Botswanaan selvittääkseen menestyksen syyt. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Into Kustannus Oy)

  • Rovaniemeläisen Jarmo Huhtalan eräkirja vie Lapin jokivarsille tarinoin ja kuvin. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannus HD)

  • Svetlana Aleksijevits sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Hänen toinen teoksensa "Sodalla ei ole naisen kasvoja" on tunnustus, dokumentti ja muistelma. Siinä saa äänen yli 200 toiseen maailmansotaan osallistunutta tyttöä ja naista, jotka unelmoivat opinnoista ja avioliitosta, mutta joista vuonna 1941 tulikin sotilaita.

    Yli puoli miljoonaa neuvostonaista osallistui toiseen maailmansotaan, ei ainoastaan sairaanhoitajina vaan etulinjassa tarkka-ampujina, sillanräjäyttäjinä, tappajina. He kokivat velvollisuudekseen tappaa vihollisia, jotka olivat julmasti hyökänneet heidän maansa, kotiensa ja lastensa kimppuun.

    Rehellisesti kuvatut sodan kauhut ja niiden vaikutus yksilön myöhempään elämään tekevät kirjasta voimakkaasti sodanvastaisen, ja sen julkaiseminen sallittiin Neuvostoliitossa vasta 1985 Gorbatsovin tultua valtaan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Tammen Keltainen Kirjasto)

  • 'Barbarian paluu' on tunnetun kulttuurikriitikon Timo Vihavaisen arvio yhteiskunnasta, jossa elämme. Vihavaisen tarkastelussa ovat eurooppalaisen sivilisaation murrokset, jotka ovat viitoittaneet tietä nykytilaan.

    Onko Eurooppa matkalla suvaitsevaisuudesta pysyvään konfliktiin ja kansanryhmien eriytymiseen – ja uuteen barbariaan? Onko eurooppalainen sivilisaatio vielä pelastettavissa? Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

  • Jenni Linturin kolmas romaani on teos äidinrak­kaudesta ja painosta, jonka edelliset sukupol­vet pakottavat seuraaville. Teoksen henkilöhahmot rakentuvat usko­mattomalla tarkkuudella kaikessa hellyydes­sään, heikkoudessaan, hädässään. Vaikka sota on päättynyt, tulevaisuutta ei heille näy. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusoakeyhtiö Teos)

  • Fjodor Dostojevski kuuluu venäläisen ja koko länsimaisen kirjallisuudenhistorian tärkeimpiin nimiin. Hänen vaikutuksensa psykologisen romaanin kehitykseen ja moderniin ihmiskuvaan on keskustelun yläpuolella, mutta siitä huolimatta hänestä keskustellaan jatkuvasti.

    Oliko hän profeetta vai väärä profeetta? Oliko hän anteeksiannon apostoli vai antisemiitti ja kiihkonationalisti? Toisin kuin moni niin sanottu klassikko, Dostojevski tuntuu jatkuvasti ajankohtaiselta. Miksi?

    Muun muassa näihin kysymyksiin etsivät vastausta 'Dostojevski – kiistaton ja kiistelty' -esseekokoelman neljätoista kirjoittajaa, jotka ovat kaikki alojensa arvostettuja vaikuttajia.

    Kirjan ovat toimittaneet Martti Anhava, Tomi Huttunen ja Pekka Pesonen. Ja kirjasta kertoo tuttuun tyyliinsä Kirjakammin isäntä Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Siltala Oy)

  • Uusi auto loistaa jalokiven lailla lapsen silmissä. Pikkupoika ei tiedä, että sellaiseen aarteeseen on sodanjälkeisessä Virossa varaa vain valtion turvallisuuspalvelulla. Autonkuljettaja ajeluttaa autoista innostunutta pikkupoikaa. Luottavainen lapsi tulee kyydissä kertoneeksi perheestään yhtä ja toista, asioita jotka myöhemmin johtavat isän katoamiseen.

    Ilmar Taskan esikoisromaani "Pobeda 1946" on ajankuva sodanjälkeisestä Virosta, jossa ihmiset yrittivät elää normaalia elämää puutteen ja pelon keskellä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

  • 'Suon neljä vuodenaikaa ja muita kertomuksi'a on novellikokoelma ihmisen ja luonnon välisestä kanssakäymisestä. Taisto Tammelan esikoisteoksessa hehkuu metsän taika vesineen, kasveineen ja eläimineen. Kirjakammimies Juha Pikkarainen on kirjan parissa. (Kuva: Jukka Brusila)

  • Yksi sekunti voi muuttaa koko elämän. Rakastettunsa luo kiireellä ajava Aamu vilkuilee ratissa kännykkäänsä eikä huomaa Miroa ja Nadjaa, jotka lähestyvät pyörällä risteystä. Onnettomuus on kuin pommi, jonka sirpaleet tekevät tuhoa kaikkialla minne lentävät.

    Annamari Marttinen kuvaa tarkkavaistoisesti henkilöitään, jotka pahaa aavistamatta kulkevat kohti hetkeä, joka mullistaa heidän elämänsä. Olisiko ollut mahdollista valita toisin?

    Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Mia Sivula haastattelee.

  • Muistisairaille ikäihmisille suunnatun Helmikodin pihassa Sodankylässä on nyt tuliterä, oma tulistelupaikka.
    Mia Sivula vieraili Sodankylän Helmikodissa. Haastateltavina ovat Helmikodin osastonhoitaja Anne-Mari Lakkala, hankkeen isännät ja puuhamiehet Tuomo Liikavainio ja Erkki Palo sekä Helmikodin asukkaat Leena Onnela ja Aila Virtanen.

  • Kamerakynäpedagogiikassa käytetään älypuhelinta tai tabletin videokameraa kynän kaltaisena oppimisen välineenä. Arttu Haglund koulutti rovaniemeläisiä ja kemijärveläisiä varhaiskasvatuksen opettajia kamerakynäpedagogiikassa. Kemijärven Jyvälänpuiston päiväkodista Eija Alatarvas kertoo kokemuksiaan eskarista.
    Mia Sivula haastattelee.

  • Hotelli Metsähirvas Rovaniemen Hirvaalla piti avajaiset joulun alla mutta paikalla on pitkä historia. Venäjän tsaari Nikolai II perusti vuonna 1904 metsänvartijan koulun ”armollisella asetuksella”. Paikka muuttui vuosikymmeniä myöhemmin metsäopistoksi ja se toimi vuoteen 2004 saakka. Sirviön sisarukset perustivat v. 2017 rakennukseen reissumiesten majatalon ja jouluna perhehotellin.

    Puhdas luonto, jokiranta, rantasauna, paikallinen ruoka, rauhallisuus ja hiljaisuus ovat tietysti erinomaisia tuotteita mutta niitä tarjoaa jokainen Rovaniemen keskustan yritys. Miten kilpailla heidän kanssaan?

    Tapani Niemen haastattelussa ovat Metsähirvaan yrittäjät Mikko Sirviö ja Janita Pirhonen sekä keittiömestari Antti Lukkari.

  • Millainen laji koripallo on, ja kuinka kouluhommat hoituvat, kun pelireissut kestävät usein jopa koko viikonlopun? Rovaniemen NMKY:n AB-tyttöjen koripallojoukkeen valmentaja Lauri Herva sekä koripalloa AB-tytöissä pelaava Alissa Lumme avaavat asiaa. Lajin viehätystä ja sen oppeja kertaa myös Rovaniemen NMKY:n puheenjohtaja Martti Nieminen, joka on liki kasvanut koripallon parissa.

  • Pari vuosikymmentä sitten kulttuurimatkailu oli sitä, että jumalattoman lihava oopperatenori hiissattiin tunturiin ja kiekaisun jälkeen hänet raahattiin alas. Nyt kulttuurimatkailun sisältöä etsitään paikallisten ihmisten elämästä ja tekemisistä. Matkailijoille ei enää riitä pizza, kylpylä eikä juomahinkalo tunturin kupeessa.

    Matkailun muutos on käynnistänyt tapahtumasarjan, jossa ohjelmapalveluyrittäjät kehittävät toinen toistaan erikoisempia tuotteita. Tapani Niemi törmäsi Pyhätunturilla tavallisen tunturimatkailijan näkökulmasta arvioiden hyvin poikkeukselliseen tuotteeseen. Yritäjä Eero Fisk kuljettaa turistin kylmimmän talven kaljamilla ylös pakkastuulen pieksämään tunturiin ja kertoo matkalla, miten täällä Lapissa elettiin ennen.

  • Jerisjärveläinen tarinamestari ja eräkulttuuriopas Jari Rossi kuului lapsena hauenvihaajien synkkään kuoroon. Jari vihasi haukea, koska sen ruoto meni luvatta pojan kurkkuun ja kutitteli siellä. Sitten Rossi tuli haukiuskoon vuosikymmen sitten ja levittää nyt sadoille ulkomaalaisille matkailijoille hauen ilosomaa, johon turistit huutavat kuorossa. Hallelujaa, hauki on hyvää.

    Kansainväliset matkailijat eivät perusta Norjan lohesta eivätkä mistään keinotekoisesti ja teollisesti kasvatetusta laitoskalasta. Turisteille pitää tarjota vastapyydettyä, puhtaan veden siikaa ja erityisesti haukea, josta ruodot on nypitty pois. Jari kertoo, että kyllä turisteille kelpaa myös voiporo, joka tehdään hirvenlihasta. Ja aamuhiukaan tietysti pitää nauttia puoli kiloa edellisenä päivänä pyydettyä ja suolattua Jeriksen siikaa.

    Myös Tapani Niemi on kalojen ystävä.

  • Jari Kokko sai Tinderissä matchin "maailman kauneimman naisen" kanssa, ja kysyi somessa vinkkejä treffipaikkaan, jossa onnistuisi hurmaamaan treffikumppaninsa alttarille asti.
    Ennen illan treffejä hän muisteli deittailua ennen ja deittailua nyt. Mikä on muuttunut aikojen saatossa?
    Entä millaisia toiveita Jari Kokolla oli parisuhteesta?
    Ja mitä seurasi siitä, kun kemiat kerran kohtasivat Kemissä?
    Jari Kokon tapasi Mia Sivula.

  • RoKin pelaaja Christoffer Seppelin kävi tapaamassa 10-vuotiasta Niklasta, joka ei voi sairauden vuoksi harrastaa jääkiekkoa, vaikka laji on rakas. Niklaksen äiti Kirsi Kaakkurivaara kertoi RoKin pelaajien ja Niklaksen välisestä ystävyydestä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä