Vakoilua ja vakoilijoita Suomessa

Avoin yhteiskunta, puolueettomuus ja geopoliittinen sijainti ovat Suomen valtit houkutella vakoilijoita. Helsinki on myös vakoilijoiden kohtaamis- ja koulutuskeskus. Täältä on saanut tietoa, jota varten muualla on pitänyt värvätä agentteja. Suurvallat Venäjä, Yhdysvallat sekä Iso-Britannia ovat olleet parhaiten edustettuina, hyvässä ja pahassa.

Mitä Suomi on tehnyt? Suojelupoliisin ja sen edeltäjien erityistarkkailussa ovat olleet vasemmisto, lähinnä kommunistit, muut radikaaliryhmät ja venäläiset. Kylmän sodan aikana Suojelupoliisin toiminnan ansiosta Suomi langetti toistasataa maanpetostuomiota ja karkotti liian aktiivisiksi intoutuneita ulkomaisia diplomaatteja.

Kolmeosainen historiasarja tarkastelee Suomen valtiojohtoista vakoilua ja vastavakoilua eräänlaisina viiltoina: kuka ja keitä on tarkkailtu? Kuka on vakoillut Suomessa – keitä, milloin ja miksi? Ja kysytään minkälainen on vakoilijan mielenmaisema?

Historiasarjan toimittaa Pentti Peltoniemi.

Jaksot

  • Vakoilu on ammattilaisten työtä, joka sopii yksinäisyyttä arvostaville, raudanlujat hermot omaaville naisille ja miehille.

    Vakoilusarjan kolmannessa osassa kysytään, mitä tutkimuksen valossa tiedetään vakoilijan, agentin, illegaalin tai vähäpätöisen avustajan mielenmaisemasta? Onko sellaisia käyttäytymismalleja, jotka olisivat yleistettävissä? Jokainen tapaus on uniikki mutta yksi piirre näyttää olevan muita yleisempi: professori Kimmo Rentolan mukaan houkutuksille altis henkilö kokee usein, että hänen huomattavia kykyjään ei ole riittävästi otettu huomioon ja havaittu.

    Vakoilusarjan päätösjakso osa sisältää viiltoja vakoilun tutkitusta historiasta. On länttä ja itää, vakoilijakoulutusta sekä 1960-luvun barrikadimaistereita.

    Asiantuntijoina haastatellut: professori Kimmo Rentola, Supon entinen apulaispäällikkö Matti Simola, toimittaja-kirjailijat Jukka Rislakki ja Jukka Parkkari sekä tietokirjailijat Vesa Anttonen ja Seppo Konttinen.

    Historiasarjan toimittaja on Pentti Peltoniemi.

  • Vastaitsenäistynyt Suomi tarjosi suojasataman brittivakoilijoille, jotka operoivat Suomesta Kannaksen kautta Pietariin ja syvemmällekin Venäjälle. Mutta myös suomalaiset operoivat ja tekivät yhteistyötä revanssia hautovien venäläisemigranttien kanssa. Käytössä olivat muun muassa jääkäriopissa hankitut vakoilu-, terrori ja sabotaasiopit.

    Haastateltavina ovat Supon entinen apulaispoliisipäällikkö Matti Simola, toimittaja-kirjailija Jukka Parkkari, tietokirjailija Jukka Rislakki, tohtori Aleksi Mainio, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola ja tohtori Juho Kotakallio. Toimittaja Pentti Peltoniemi.

  • Vastaitsenäistynyt Suomi tarjosi suojasataman brittivakoilijoille, jotka operoivat Suomesta Kannaksen kautta Pietariin ja syvemmällekin Venäjälle. Mutta myös suomalaiset operoivat ja tekivät yhteistyötä revanssia hautovien venäläisemigranttien kanssa. Käytössä olivat muun muassa jääkäriopissa hankitut vakoilu-, terrori ja sabotaasiopit.

    Haastateltavina filosofian tohtorit Juho Kotakallio ja Aleksi Mainio, poliittisen historian professori Kimmo Rentola, Supon entinen apulaispoliisipäällikkö Matti Simola ja väitöstutkija Pekka Wuoristo.

    Toimittaja Pentti Peltoniemi

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä