Roman Schatzin Maamme-kirja

Brexit tuottaa draamaa ja farssia

  • 53 min
  • toistaiseksi

Kesällä 2016 Britannian asukkaat päättivät kansanäänestyksessä niukalla enemmistöllä, että he eroavat EU:sta maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 2018. Vaikka eropäivä on jo käsillä, ei eron menettelytavoista ole vieläkään päästy yksimielisyyteen.
Muualla Euroopassa on ihmetellen seurattu suurvallan kaoottista sekoilua, kun brexitille on yritetty saada aikataulua.

Millaisesta ideologiasta ja mielenmaisemasta brexit on oikein syntynyt?
Millaisena britit näkevät maansa ja sen tulevaisuuden?

Euroopan nykyhistorian sotkuisimmasta avioerosta ja sen mahdollisista seuraamuksista keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin EU-asiantuntija Juha Jokela ja Suomessa kymmeniä vuosia asunut brittitoimittaja Joe White.

Lähetykset

  • ma 25.3.2019 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Vuonna 1830 sleesialainen arkeologi Karl Otfried Müller etsii sopivaa nimeä Pompejin raunioista löytyneille rivoille kuvateoksille ja keksi termin pornografia, kreikan kielen sanoista pórnē, portto, ja gráphein, eli "kirjoittaa".

    Sana on sittemmin levinnyt ympäri maailmaa, ja se herättää edelleen voimakkaita tunteita, niin positiivisia kuin negatiivisia. Pornoa on nykyään äärimmäisen helppoa katsella, ja sen takana on suuri teollisuuden haara.

    Mihin ihminen tarvitsee pornografia? Mikä on erotiikan ja pornografian ero? Mitä porno aiheuttaa käyttäjälle ja miten se vaikuttaa yhteiskuntaan ja ihmissuhteisiin? Milloin pornografia on vaarallista ja milloin se on hyödyllistä
    Vieraina ovat mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen ja toimittaja Ina Mikkola.

  • Meille toitotetaan jatkuvasti, että kuluttaja vaikuttaa valinnoilla. Emme saisi ajaa autolla, emme saisi käyttää muovia, emme saisi lentää lomarannoille, emme saisi ostaa halpatyövoimalla tuotettuja tavaroita emmekä saisi tukea epädemokraattisia maita matkustamalla niihin.

    Tuntuu siltä, että vastuu maailmanlaajuisesta uhkatilanteesta sysätään yksittäiselle ihmiselle. Mutta mitä yksi ihminen voi tässä suuressa kaaoksessa tehdä? Voi tavis pelastaa maailman? Voi suomalainen vaikuttaa Brasilian sademetsien säilymiseen tai Hongkongin demokratian tilaan?

    Roman Schatzin vieraina ovat Greenpeacen Suomen maajohtaja Sini Harkki ja Fingon eli suomalaisten kehitysjärjestöjen vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.

  • Risteilyturismi on kasvava bisnes niin maailmalla kuin Suomessa. Yhä suuremmat laivat tuovat yhä enemmän turisteja rannikkokaupunkeihin. Viime vuonna lähes puoli miljoona risteilymatkustajaa piipahti Helsingissä. Helsingistä on tullut Euroopan ja maailman vilkkain matkustajasatama.

    Mutta kaikkialla risteilyturistit eivät ole enää tervetulleita. Joissakin Euroopan kaupungeissa on jo kyllästytty jättialuksiin, jotka saastuttavat ilman, sotkevat rannikoiden vedet ja tuovat lisää turistiruuhkia. Risteilyturisteja on otettu vastaan mielenosoituksin.

    Mitä risteilybisnes aiheuttaa Itämeren luonnolle ja ilmastolle? Millaisia vaikutuksia sillä on Helsingin ja muun Suomen talouteen ja elämään?

    Vieraina ovat WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo ja Itämeren suojelukomission merenkulkuasiantuntija Markus Helavuori.

  • Kenia, Uganda, Tansania ja Etiopia tuottavat nykyään yhdessä viidesosan maailman leikkokukista. Suurin osa suomalaisten joulutähdistä, äitienpäivä- ja ylioppilasruusuista tuleekin Afrikasta, missä kymmeniä tuhansia naisia työskentelee kukkapelloilla.
    Ulkomainen leikkokukka voi olla reilun kaupan tuote mutta se voi olla myös kasvatettu ilman työehtosopimuksia ja työttömyysturvaa, myrkyllisten kemikaalien avulla ja riistopalkalla.

    Kansainvälisestä kukkakaupasta, sen reiluudesta, rakenteista ja viimeisistä trendeistä keskustelevat Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen ja Reilu Kauppa Ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.
    Kuva: Epa

  • Joillekin se on ainoa vaihtoehto sodalle ja kaaokselle, toisille se on kleptomaanikerho, jossa kaikki yrittävät huijata toisiltaan niin paljoin kuin mahdollista. Toiset uneksivat vahvasta liittovaltiosta , toiset haluavat palata kansallisvaltioiden kulta-aikaan.

    Millainen on Euroopan Unionin ja maanosamme tulevaisuuden suunta?
    Onko Eurooppa siirtymässä sosialismin jälkeisen liberaalieuforian jälkeen taas kohti konservatiivisia ja nationalistisia arvoja?

    Onko tulevaisuuden Eurooppa entistä moniarvoisempi vai tuleeko siitä loputtomien kulttuurisotien taistelukenttä?

    Roman Schatzin vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja taloustutkija Antti Ronkainen.

  • Luulisi, että pilvenpiirtäjiä rakentavista arabimaista hiekka ei lopu. Mutta Lähi-idässäkin on pulaa hiekasta, sillä aavikon tuulen hiomasta hiekasta ei voi tehdä betonia.

    Joka puolella maailmaa rakennushiekasta alkaa olla huutava pula ja siitä on tullut arvokas vientituote. Niin arvokas, että hiekkaa varastetaan laivalasteittain, kokonaisia saaria myydään rakennusmateriaaliksi ja että kansainvälisestä hiekkabisneksestä on tullut hämärää ja vaarallista.

    Kuinka kauan Suomen hiekka- ja soravarat riittävät? Voiko Suomesta tulla kiviainesten merkittävä vientimaa? Riittääkö meillä kiveä loputtomiin louhittavaksi ?

    Vieraina ovat Ramboll Oy:n kehitysjohtaja Pentti Lahtinen ja Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Jari Rintala.

  • Perinteinen ihmiskunnan jakaminen naisiin ja miehiin ei enää toimi. Moni ei koe omakseen hänelle syntymässä määritettyä sukupuolta eivätkä kaikki löydä itsestään miestä tai naista. Toki aina on syntynyt lapsia, joiden sukupuoli ei ole ollut yksiselitteinen.

    Juridisesti kolmas sukupuolivaihtoehto miehen ja naisen lisäksi on tällä hetkellä voimassa Bangladeshissa, Chilessä, Intiassa, Itävallassa, Kanadassa, Maltalla, Pakistanissa, Saksassa ja Uudessa-Seelannissa.
    Yhdysvalloissa muunsukupuolinen sukupuolivaihtoehto on mahdollista saada kaikkiin virallisiin asiakirjoihin.

    Mutta mitä muunsukupuolisuus tarkoittaa arkielämässä henkisesti, juridisesti ja sosiaalisesti? Saako muunsukupuolinen ihminen adoptoida lapsia?
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan sukupuolten määrästä, rooleista, dynamiikasta ja taisteluista. Vieraina ovat Trasek ry:n puheenjohtaja Anna Haapalainen ja tiedottaja Mikael Heikkanen.

  • Maailmastamme on tullut hyvin pieni paikka, jossa kukaan ei voi enää tehdä mitään vaikuttamatta kaikkiin muihin. Globalisaatio on paitsi ihmisten ja rahavirtojen myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon kansainvälistymistä ja integroitumista.
    Se voi olla hieno asia, josta kaikille on iloa ja hyötyä, mutta kuten tiedämme se myös aiheuttaa monille sietämättömiä lieveilmiöitä.

    Kuka voittaa globalisaatiossa ja kuka häviää? Ja miten globalisaatioon pitäisi suhtautua?
    Onko nationalismi globalisaation vastavoima vain onko sekin osa globalisaatiota?
    Vieraina ovat perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra ja vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo.

  • Katolisella kirkolla on Suomessa noin 14 000 jäsentä. Heidän paimenensa on piispa Teemu Sippo, joka on ensimmäinen suomalainen katolinen piispa 1500-luvun jälkeen. Entinen katolilainen Roman Schatz keskustelee piispa Sipon kanssa kirkosta, uskosta ja myös pääsiäisen sanomasta.

  • Kun muovi keksittiin viime vuosisadalla, se merkitsi uuden aikakauden alkua. Kiven, pronssin ja raudan jälkeen keksittiin halpa raaka-aine, josta saattoi valmistaa melkeinpä mitä vain.

    Vuoden 1950 jälkeen ihmiskunta on tuottanut lähes 9 miljardia tonnia erilaisia muoviyhdisteitä. Tästä määrästä 80 % kelluu nykyään merissä, lojuu rannoilla, metsissä ja kaatopaikoilla tai löytyy mikromuovina ravintoketjustamme. Loistava keksintö osoittautui ainakin osittain kiroukseksi, ja muovista on tullut meille ja maapallolle vakava ongelma.

    Mitä muovin suruttomasta kylvämisestä meriin ja ympäristöön lopulta seuraa? Mitä kukin meistä voisi oikeasti tehdä maailman muoviongelmalle?
    Vieraina ovat Suomen kiertovoiman tiedottaja Kaisa Halme ja kansalaisaktivisti Leo Stranius.

    Kuva: EPA

  • Euroopan valtiot, kirkot ja hyväntekeväisyysjärjestöt auttavat hädänalaisia ihmisiä ympäri maailman. Kuitenkin yksi Euroopan oma vähemmistö elää vuosisadasta toiseen köyhänä ja syrjittynä.

    Miksi Euroopan romanien vaikeaan asemaan ei saada parannusta? Mikä auttaisi romanit ulos kerjäläisyydestä?

    Romanien kansallispäivän kunniaksi Romanin Maamme-kirjassa keskustellaan romanien elämäntilanteesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja tulevaisuudesta.

    Vieraina ovat romaniaktivisti Miranda Vuolasranta ja muusikko Anette Åkerlund.

  • Sanotaan, että nauru pidentää ikää.
    Mutta auta armias, jos nykyaikana nauraa väärässä paikassa, väärään aikaan, väärälle ihmiselle tai väärälle asialle! Väärä nauru voi jopa lyhentää elämää!

    Maailmamme on täysin hullu ja samalla hirvittävän totinen. Onko enää olemassa yhteistä huumorintajua vai naurammeko nykyään kukin omille jutuillemme omissa kuplissamme?
    Mille voi enää nauraa? Mille pitäisi nauraa? Ja mille kaikelle nykyaikana ei saa enää nauraa?
    Aprillipäivän kunniaksi Roman Schatzin Maamme-kirjassa mietitään huumorin syvintä olemusta ja sen sietämätöntä keveyttä. Vieraina ovat näyttelijä Miitta Sorvali ja koomikko Antto Terras

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä