Luomiskertomus

Juha Siro kertoo kirjastaan Yllämme kaartuva taivas

  • 18 min
  • toistaiseksi

Juha Siron kuudes romaani Yllämme kaartuva taivas pohtii hyvän ja pahan kysymyksiä. Siro kertoo, että romaanin sai alkunsa jo yli kymmenen vuotta sitten, kun Siro vieraili Athos-vuoren luostariyhdyskunnassa, mutta vielä silloin kirjailija ei ollut valmis tarttumaan aiheeseen. Kaisa Pulakan toimittamassa Luomiskertomus-ohjelmassa Siro pohtii uskontojen merkitystä maailmalle ja Fritz Langin Metropolis-elokuvan yhtäläisyyksiä tähän päivään. Siro myös paljastaa olevansa Euroopan hitain kirjoittaja, mutta kirjoitusvireeseen auttaa ns. "Perse penkkiin -metodi.

Lähetykset

  • la 6.4.2019 10.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Matka Irakiin, keskustelut ihmisoikeuksista ja politiikasta, rakkaudesta ja leireillä syntyneistä lapsista sekä kansanedustaja Hussein al-Taaen perheen tarina ovat aineksia, joista syntyi romaani Punainen myrsky. Elina Hirvosen neljäs romaani on kertomus siitä, mitä salaisuuden kantaminen tekee lapselle. Hirvonen sanoo, että pakolaisperheesta kertova romaani on raskaista teemoistaan huolimatta hänen valoisin kirjansa, mutta minkään aikaisemman romaanin ilmestyminen ei ole jännittänyt häntä samalla, melkein piinaavalla tavalla. Luomiskertomuksen on toimittanut Anna Tulusto.

  • Margaret Atwoodin Testamentit on kansainvälisen kirjasyksyn tapaus. Modernin klassikon aseman saavuttaneen Orjattaresi-romaanin jatko-osa on trilleri, jossa on kolme erilaista kertojaa. Kääntäjä Hilkka Pekkanen sai 500-sivuisen kirjan suomennettavakseen vain pari kuukautta ennen sen kansainvälistä julkaisupäivää. 170 teosta urallaan kääntänyt Pekkanen kertoo lukeneensa Orwelia käsikirjoitusta odottaessaan. Hän kuvailee myös tekstin synnyttämää imua ja Atwoodin kirjallista tyyliä. Toimittaja on Anna Tulusto.

  • Merenpeitto jatkaa Finlandia-palkinnon saaneen Taivaanpallon tarinaa. Taivaanpallossa tutkittiin taivasta ja avaruutta, Merenpeiton suunta on syvyyksissä. Olli Jalonen kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa hetkestä, jolloin tiesi 30 vuoden ajan enemmän tai vähemmän intensiivisesti kirjoittamansa kertomuksen tulleen valmiiksi. Jalonen puhuu myös romaanihenkilöistä, jotka eivät toimikaan kirjailijan suunnitelman mukaan. 1600-luvun loppuun ajoittuvan, yli 900-sivuisen romaaniparin päähenkilöt ovat lapsesta aikuiseksi varttuva, Saint Helenan saarella syntynyt Angus ja tieteilijä Edmond Halley. Jalonen oppi ihmeellisiä asioita kirjoittaessaan. Opeista tärkein tuli itse Edmond Halleylta.

  • Pajtim Statovcin kolmas romaani Bolla kertoo kielletystä rakkaudesta, sodan jäljistä ihmisissä sekä unelmien saavuttamisen mutkikkuudesta. Bolla tarkoittaa paitsi käärmemäistä oliota, myös vierautta ja petoa ihmisessä. Nämä teemat ovat mukana romaanissa. Kirjan ensimmäiset liuskat syntyivät jo 8 vuotta sitten, kun kirjailija kirjoitti esikoisteostaan Kissani Jugoslaviaa. Statovci kertoo taustatyön haastavuudesta ja siitä, millaiset asiat istuivat Bollan päähenkilön maailmankuvaan. Hän toivoo kirjan herättävän lukijassa niitä monia tunteita, joita kirjallisuuden tulisi herättää: iloa, surua, empatiaa - mutta myös inhoa ja vihaa.

    Bollan tapahtumat käynnistyvät kahvilassa Pristinassa keväällä 1995. Anna Tulusto keskusteli Pajtim Statovcin kanssa helsinkiläisen kahvilan terassilla siitä, miten Bolla syntyi.
    Kuva: Yle/Raili Tuikka

  • Kirjailija Jyrki Vainosen tarinat syntyvät yhteydestä alitajuntaan. Vainosen novellikokoelma Yön ja päivän tarinoita kertoo ihmisistä, joiden elämät ovat jonkinlaisessa rajakohdassa. Tämä rajakohta nostaa esiin pakkomielteet ja menneisyyden aaveet, tulevaisuuden odotukset ja -pelot. Kaisa Pulakan toimittamassa Luomiskertomus-ohjelmassa Jyrki Vainonen kertoo, miksi häntä kiehtovat tarinat, joissa alitajunta hämmentää todellisuuden unenomaiseksi. Kuva: Marjaana Malkamäki

  • Romaani Pirulainen avaa kirjailijanimimerkki Tomas Gadsin Ryhmä Halme -dekkarisarjan. Dekkarissa on tarjolla murha ja yritysjuonittelua, mutta ison roolin kirjassa saa myös Lounais-Suomen poliisin erikoistiimi Ryhmä Halme. Tomas Gads nimen takaa löytyvä kirjailijapari Kaisa Nummela ja Satu Roos kertovat millaista on kirjoittaa romaania parityönä ja miten Iisalmelaisessa kahvilassa tehtiin ensin murha ja sitten juotiin kahvit päälle.

  • Rachel Cuskin kirjojen kääntäminen tarkensi Kaisa Katteluksen omaa katsetta maailmaan. Cusk on yksi tämän hetken puhutuimmista kirjailijoista, häntä pidetään kerronnan uudistajana. Kääntäjä Kaisa Kattelus sai suomennettavakseen Cuskin romaanitrilogian, jonka keskimmäinen osa Siirtymä ilmestyi suomeksi keväällä 2019. Kattelus kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa, miten sai Cuskin viiltävien ja kirkkaiden havaintojen äärellä kylmiä väreitä ja sanoo, että kanadalaislähtöisen, nykyään Englannissa asuvan kirjailijan kerronta on juuri oikealla tavalla vaikeaa.

  • Tultuaan äidiksi kirjailija Helmi Kekkonen alkoi kaivata kirjaa, jossa äitiydestä puhuttaisiin älykkäästi, rehellisesti ja rakkaudella. Kun sellaista ei ollut, päätyi Kekkonen kirjoittamaan kirjan omasta äitiydestään. Olipa kerran äiti on omakohtainen ja tosi kertomus. Kaisa Pulakan haastattelussa Helmi Kekkonen kertoo, miksi oma äitiys oli tärkeää kirjoittaa kirjaksi ja miten hän onnistui kumoamaan turhat suojamuurit kirjoittamisen tieltä.

  • Räjähtävä päivän alku, makaava nainen ja Hans Roslingin kirja Faktojen maailma ovat Imurin sytykkeitä. Runoilijana tunnetun Anja Erämajan esikoisromaani kertoo yksinyrittäjästä. Hän on nainen, joka yrittää olla yrittäjä, yrittää kasvattaa lapsiaan ja yrittää keskittyä. Erämaja kertoo Anna Tuluston haastattelussa olevansa kirjoittajana toisinaan jumittaja ja että kirjoittamiselle aamut ovat elämän parasta aikaa.

  • Auringon pimeä puoli -romaani syntyi entäs jos -keskustelusta tyttären kanssa ja havainnoista lukion matematiikantunneilla. Marisha Rasi-Koskisen ensimmäisen nuortenromaanin yksi sysäys on kirjailijan nuoruudessa. Matematiikan opettaja kertoi ajan ihmeellisestä olemuksesta ja siitä lähtien se on kiinnostanut Rasi-Koskista. Auringon pimeän puoli haastaa aikakäsitystä. Romaani yhdistää aikamatkan ja yhteiskunnallisen dystopian. Marisha Rasi-Kertoo myös Anna Tuluston haastattelussa millainen rooli Belgradin lentokentän kattokuvioilla ja tallinnalaisella lähiöllä on kirjan synnyssä.

  • Alkukuvat pojasta kerrostalon pihalla ja aikuisesta miehestä luostarissa synnyttivät Adèlen kysymyksen. Joel Haahtelan 11. kirja kertoo miehestä, joka tutkii Pyreneillä luostarissa pyhimystarinaa ja käy läpi elämäänsä. Haahtela kirjoitti kirjaa elämänvaiheessa, jossa hän oli liittymässä ortodoksiseen kirkkoon. Luetut kirjat veivät tekstiä eteenpäin, mutta niin myös musiikki, joka “oli kuin taivaasta”. Haahtela kertoo Anna Tuluston haastattelussa, että surun jatkumoa ja ihmeen mahdollisuutta pohtivan kirjan kirjoittamisessa oli jotain ihmeen kaltaista, vaikka tarina meinasikin välillä kääntyä väärään suuntaan.

  • Miki Liukkosen Hiljaisuuden mestari on hauska ja vakava romaani kohtaamisen vaikeudesta ja sanoista, jotka ovat romahtamisalttiita siltoja. Kaisa Pulakan haastattelussa Miki Liukkonen kertoo, miksi romaani on täynnä alaviitteitä ja mikä sai kirjailijan jatkamaan kirjoittamista silloinkin, kun oma psyykkinen hyvinvointi oli vaakalaudalla. Liukkonen paljastaa myös, miksi Hiljaisuuden mestari on omistettu hänelle itselleen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä